TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa, pl. Ahvenanmaa, jolla on oma ohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen rakennerahasto-ohjelman ja kumppanuussopimuksen ja se toimitettiin Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi. Hankehakemuksia EURA tietojärjestelmään pystyi jättämään alkaen, jolloin ohjelman toteutus alkoi. Hankkeiden tukikelpoisuus katsotaan alkavaksi aikaisintaan silloin, kun hakemus on jätetty tietojärjestelmään. Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelman Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan uuden liiketoiminnan syntyä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä, nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua, koulutuksen ja koulutuspalvelujen parantumista sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Suomen rakennerahasto-ohjelma koostuu seitsemästä toimintalinjasta (TL), kahdeksasta temaattisesta tavoitteesta ja neljästätoista erityistavoitteesta. 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

2 2 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 6. Tekninen tuki (EAKR) RR-ohjelman tehokkaan toiminnan varmistaminen 7. Tekninen tuki (ESR) RR-ohjelman tehokkaan toiminnan varmistaminen Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteet Rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on tukea pk-yritysten kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä, sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmakauden keskeiset ydinindikaattorit: Uudet yritykset Uudet työpaikat Uudet t&k -työpaikat Tutkimus ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä ESR toimenpiteisiin osallistuvat Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituskehykset Ohjelma-asiakirja määrittelee ohjelmakauden vuosittaiset kehykset ja jokaisen toimintalinjan rahoituskehykset ohjelmakaudella yhteensä. Kansallisesti Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus on jaettu edelleen alueellisiin osuuksiin, valtakunnallisiin teemoihin ja kestävään kaupunkikehittämiseen. Rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteista vähähiilisyyteen on sovittu käytettävän ohjelmakaudella 25 % EAKRrahoituksesta. Komissio edellyttää ESR-rahoituksesta suunnattavaksi 20 % sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden ja syrjinnän torjuntaan.

3 3 Rakennerahasto-ohjelman koko ohjelmakauden indikatiivinen EUrahoitus ja kansallinen rahoitus (valtio + kunta + muu julkinen) tavoitteittain on seuraava: TL Rahasto EU-rahoitus Kansallinen rahoitus 1 EAKR EAKR ESR ESR ESR EAKR ESR Alueelliset osiot Alueiden rahoitus muodostuu Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen rahoituksesta. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan Itäja Pohjois-Suomen osuus on 70,6 %, Etelä- ja Länsi-Suomen osuus 28,9 % ja Ahvenanmaan 0,45 %. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan joka toinen vuosi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Alueiden kehittämisen ja rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (356/2014) 10 :n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot kansallisen, EU:n ja valtion vastinrahan rahoitusosuuksista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten. Valtakunnalliset teemat Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisessa toiminnassa toteutetaan ministeriöiden valitsemia valtakunnallisia, strategisia teemoja. Valtakunnallisia teemoja toteutetaan sekä EAKR:n että ESR:n toimintalinjoilla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti perusrahoituksesta kohdennetaan EAKR:n valtakunnallisiin teemoihin 10 % ja ESR:n valtakunnallisiin teemoihin 25 %. ESR:n valtakunnallisten teemojen toteuttajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön teemoja toteuttavat Rakennerahasto-ELY-keskukset,

4 4 joille valtuudet jaetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet hallinnonalojen ja ELY-keskusten välisestä jaosta koko ohjelmakaudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö hallinnoi ja rahoittaa hankkeet suoraan ministeriöstä. Kestävä kaupunkikehittäminen Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan rakennerahasto-ohjelmassa yhdennetyn alueellisen strategian -6AIKA Avoimet ja älykkäät palvelut mukaisesti. Sen laatijoina ja toteuttajina ovat Suomen suurimmat kaupungit ns. kuutoskaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Strategian teemat ovat avoin data ja rajapinnat, avoimet innovaatioalustat ja avoin osallisuus. EAKR-rahoitus koko ohjelmakaudella on euroa. Valtion ja kaupunkien rahoitusosuus on samansuuruinen. Kestävän kaupunkikehittämisen teeman välittävä toimielin on Uudenmaan liitto, jolle myöntämisvaltuudet osoitetaan. Maakuntien yhteistyöryhmät päättävät toimintaan kohdennettavasta ESR-rahoituksesta, joka sisältyy ESR:n alueelliseen osuuteen ja johon kohdistuvat myöntämisvaltuudet osoitetaan Hämeen ELY-keskukselle. Vuoden 2016 varojen jako välittäville toimielimille Rakennerahasto-ohjelmien vuoden 2016 EU:n ja valtion rahoitusosuuksien menot on budjetoitu talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille (EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin, arviomääräraha). Kaikkiaan valtuutta on yhteensä euroa, josta rakennerahasto-ohjelman osuutta on yhteensä euroa. Momentille on budjetoitu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan käytettävän rahoituksen lisäksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Euroopan naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuutta euroa sekä Vähävaraisten avun toimenpideohjelman (FEAD) EU:n ja valtion rahoitusosuutta yhteensä euroa. Näihin toimenpiteisiin kohdistuva rahoitus jaetaan myöhemmin valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön erillisillä päätöksillä. Alueellisessa päätäntävallassa olevien alueellisten osioiden varojen jaosta ovat maakuntien liitot laatineet yhteystyössä ELY-keskusten kanssa vuoden 2016 rahoitussuunnitelmat. Maakunnille on toimitettu ohjelma-asiakirjan vuosikehysten ja valtion vuoden 2016 talousarvion mukaiset kulmaluvut. Esityksissä varojen suuntaaminen kohdentuu ohjelma-asiakirjan toimintalinjoittaisiin kehyksiin. Valtioneuvoston alueellisessa jaossa on huomioitu eräiden maakuntien liittojen ylimaakunnallisiin hankkeisiin liittyvät valtuuksien siirrot hankkeita hallinnoiville liitoille. Vuoden 2016 valtuuksien jakoesitys rakennerahastotehtäviä hoitaville ELYkeskuksille, maakuntien liitoille ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesille perustuu maakunnan yhteistyöryhmien maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin sisätyviin rahoitusesityksiin.

5 5 Alueellisia EAKR-varoja esitetään jaettavaksi välittäville toimielimille yhteensä euroa, joka sisältää kestävään kaupunkikehittämiseen varatut vuoden 2016 valtuudet, yhteensä euroa. Ne jaetaan välittävänä toimielimenä toimivalle Uudenmaan liitolle. ESR:n alueellisia varoja jaetaan rakennerahasto-ely-keskuksille yhteensä euroa. Valtakunnallisten teemojen ESR:n varat, yhteensä euroa, jaetaan välittävinä toimieliminä toimiville rakennerahasto ELY-keskuksille. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osuus on euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön osuus euroa vuonna OKM:n hankkeita toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii itse hankkeiden välittävänä toimielimenä ja rahoittajana ja sille osoitetaan euroa. Varojen käyttöä tulee suunnata rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteiden ja määriteltyjen tulostavoitteiden ja erityisesti tuloskehykseen sisältyvien tavoitteiden mukaisesti. Varojen suuntaamisessa tulee erityisesti huomioida vaikea talous- ja työllisyystilanne sekä pakolaistilanteen haasteet ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Myöhemmin jaettavat valtuudet Valtioneuvosto on valtuuttanut työ- ja elinkeinoministeriön jakamaan vuoden 2016 teknisen tuen määrärahat, yhteensä euroa, tuolloin päätetyn koko ohjelmakautta koskevan perusjaon mukaisesti. Nyt tehtävällä päätöksellä jätetään jakamatta valtakunnallisten teemojen EAKRvaroista euroa, joka jaetaan myöhemmin pk-yritysaloiteohjelmaan, sekä euroa, joka jaetaan äkillisiin rakennemuutoksiin ELY-keskuksille työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä. Nyt tehtävällä päätöksellä jää jakamatta myös alueellisen osuuden valtion vastinrahaosuutta yhteensä euroa, joka ohjelma-asiakirjan valtion ja kunnan rahoitusosuuksista johtuen on tässä vaiheessa ylimääräistä. Momentin vuoden 2016 myöntämisvaltuuksien jakoesitys Suomen rakennerahasto-ohjelma EU + valtio milj. Alueellinen osio EAKR + Tekes RR-ELY-keskuksille 154,960 ESR 85,691 Kestävä kaupunkikehittäminen, EAKR 7,399 Alueellinen osio yhteensä 248,050 Valtakunnalliset teemat ESR 28,562 Valtakunnallinen toiminta yhteensä 28,562 Jaetaan nyt yhteensä 276,612

6 6 Jaetaan myöhemmin Tekninen tuki, TEM:n päätös 10,910 Äkilliset rakennemuutokset, TEM:n päätös 5,000 Pk-yritysaloiteohjelma 5,727 Alueellisen osion ylimääräinen valtion osuus, TEM:n päätös 0,899 Yhteensä 22,536 Muut ohjelmat Vähävaraisten avun toimenpideohjelma (FEAD), TEM:n päätös 3,711 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö -tavoite (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC), valtio 24,106 Muut ohjelmat yhteensä 27,817 YHTEENSÄ 326,965 TA 2016 momentti , budjetoitu yhteensä 326,965