KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

Transkriptio

1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus Tuija Astikainen, EU-ohjelmapäällikkö

2 Ohjelman edistymistilanne Toimintalinja Julkinen rahoitus Hankkeita Kehys (rahoituksen Varattu Maksettu käynnistynyt Euroa Euroa pääosa), euroa Varattu Maksettu KMJ* kehyksestä kehyksestä osuus 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) ,8 % ,9 % 13,6 % 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) ,7 % ,3 % 24,3 % 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ,6 % ,9 % 18,7 % 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ,3 % ,5 % 22,0 % 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ,4 % ,2 % 17,2 % 6 Tekninen tuki (EAKR) ,7 % ,6 % 0,0 % 7 Tekninen tuki (ESR) ,7 % ,4 % 0,0 % Yhteensä ,8 % ,2 % 18,8 % EAKR ,9 % ,6 % 19,0 % ESR ,1 % ,1 % 18,5 % *) KMJ= Kunta- ja muu julkinen rahoitus, tavoiteosuus julkisesta rahoituksesta 12,5 %

3 Ohjelman rahoituskehysvaraukset, Pohjois-Karjala Kestävää kasvua ja työtä ohjelman rahoitus Pohjois-Karjalassa Tilanne Kehys Varattu Toimintalinjat EU+valtio EU+valtio % Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) 56,297 46,916 Sidottu 83,3 % 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 74,626 41,577 55,7 % 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 28,694 18,269 63,7 % 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 20,147 10,217 50,7 % 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 12,210 5,626 46,1 % Yhteensä 191, ,605 63,9 % 3

4 Vähähiilisten EAKR-hankkeiden rahoitusosuudet maakunnittain (ylimaakunnalliset hankkeet purettu ao. maakuntiin) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Valtakunnallinen ELSA IP 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erityistavoite 3.1: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen

5 Vähähiilisten EAKR-hankkeiden rahoitusosuudet viranomaisittain Etelä-Savon ELY-keskus Pirkanmaan liitto Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kaikki yhteensä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Uudenmaan liitto Lapin liitto Hämeen ELY-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Business Finland Kainuun liitto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erityistavoite 3.1: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen 5

6 EAKR:n tuloskehys, toteumatilanne Tavoite Tavoite Toteuma Osuus EAKR-TULOSKEHYS TL 1 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 636, ,0 153,5 % 38,3 % Tukea saavien yritysten lukumäärä ,1 % 39,8 % Uudet tuella aikaan saadut työpaikat ,6 % 50,7 % Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys ,4 % 87,3 % TL 2 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 849, ,9 151,1 % 37,8 % Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset ,4 % 117,9 % Uudet tuella aikaan saadut t&k&i -työpaikat ,6 % 36,9 % Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa ,8 % 157,4 % 6

7 ESR:n tuloskehys, toteumatilanne 1.2./ Tavoite Tavoite Toteuma Osuus ESR-TULOSKEHYS * TL 3 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 467,4 158,2 170,4 107,7 % 36,5 % Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30- vuotiaat osallistujat ,0 % 107,7 % Yli 54-vuotiaat osallistujat ,5 % 74,3 % TL 4 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 328,2 111,1 133,8 120,4 % 40,8 % Henkilöt, joilla on alemman perusasteen (ISCED 1) tai ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutus ,4 % 77,3 % Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat ,0 % 54,7 % TL 5 Tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (milj. ) 198,9 67,3 80,6 119,8 % 40,5 % Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa ,7 % 147,9 % Pitkäaikaistyöttömät ,2 % 93,4 % *) Maksatusten osalta

8 Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Projektimaisuus vaikuttaa varsinaisten kehittämistoimenpiteiden toteutustapaan, sisältöön, tuloksiin ja vaikutuksiin sekä toteuttajatahojen valikoitumiseen Hankkeiden sarjatoteuttajat hallitsevat hallinnon Toimintaympäristön kehittämishankkeet kaipaavat osin tiiviimpää kytkentää yritysten tarpeisiin Rahastojen yhteisvaikutteisuus, ESR-EAKR-hankeparit: Jatkossa yksi keino lisätä EAKR:n ja ESR:n välistä yhteistyötä voisi olla temaattinen yhteistyö Potentiaalisia yhteisiä teemoja EAKR:lle ja ESR:lle voisivat olla mm. työelämän laatu ja tuottavuus, osaamisen kehittäminen työelämässä ja ilmastoasiat Hankkeiden hyvään suunnitteluun, toimenpiteiden laatuun sekä opitun hyödyntämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota - näin myös toimenpiteiden/koulutuksen osuvuus ja hankkeiden vaikuttavuus voivat parantua. Onnistuneet hankkeet ovat pystyneet sitouttamaan osallistuneet yritykset, organisaatiot ja osallistujat hankkeen toimintaan sekä toteuttaneet hankkeita koulutusta ja työelämää yhdistävissä verkostoissa. Vähähiilisyys: Ohjelmarakenteen ja määritelmien myötä tuensaajien silmissä monimutkainen ja vaikeasti lähestyttävä.

9 Hankkeissa syntyvien TKI-työpaikkojen ja hankerahoituksen määrän välinen panos-tuotossuhde on vakio maan eri osissa Kyllästymistasoa ei ole saavutettu suurinta ohjelmarahoitusta saavissa maakunnissa Innovaatiokeskittymien kehittäminen kannattaa myös ja edelleen takapajulassa Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema ja niiden tutkimusinfrastruktuuri on vahvistunut Oheisvaikutuksia: Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Ehkäissyt tutkimustoiminnan ja korkeakouluverkon keskittymistä Edistänyt ylipistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista osaamisaloilleen Aineettoman arvonluonnin merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa, joten näillä toimijatahoilla on parhaat edellytykset aineettoman arvonluontiin esimerkiksi digitaalisuutta sekä organisaatioiden osaamis- ja johtamisjärjestelmiä kehittämällä. T&k-toiminnassa yritysyhteistyö on tärkeää. Siksi on hyvä, että sen määrää mitataan riittävästi. Lisäksi on kohdistettava huomiota t&k-yhteistyön laatuun sekä siihen, millä mekanismeilla ja kuinka merkittävästi t&k-infrastruktuuri vaikuttaa sijaintialueellaan. Osaamisen siirtoa voidaan edistää kohdistamalla rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitteisiin t&k-hankkeisiin.

10 Poimintoja rakennerahasto-ohjelman arvioinnista ja alustavista kehittämissuosituksista Useiden toimenpiteiden yhdistäminen ja ketjuttaminen prosessiksi on vaikuttavampaa kuin yksittäiset toimenpiteet. Työelämää kehittävässä hanketoiminnassa tulee jatkossa kiinnittää huomiota aiempaa enemmän tuottavuuden näkökulmaan -> potentiaalia yhteisille teemoille esim. EAKR:n kanssa tuottavuuden lisäämiseksi. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat työelämän osaamisvaatimuksia, joten kaikkien työllisten, työttömien, ikääntyneiden, työelämän ulkopuolella olevien ja opiskelijoiden digitaalisen osaamisen kehittämiseen tarvitaan panostuksia myös tulevaisuudessa. Työllisyyttä tukevissa hankkeissa on saatu aikaan hyviä vaikutuksia, kun niissä on onnistuttu kiinnittämään huomiota asiakkaiden kehittämispolun katkeamattomuuteen, siirtymien sujuvuuteen ja eri vaiheiden laadukkaaseen toteutukseen. Työelämän ulkopuolella olevien (myös aikuisten) osaamisen kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen ja koulutuksen laadun kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tärkeää sekä tasa-arvon että työvoiman saatavuuden kannalta. Sukupuolen mukaisten jakojen lieventämiseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla tulisi kohdentaa enemmän toimia seuraavalla ohjelmakaudella, koska segregaatio vaikeuttaa työmarkkinoiden joustavaa toimivuutta Suomen työmarkkinoilla.

11 Lisätietoja: Pohjois-Karjalan hankevisualisointi Pohjois-Karjalan EU-kehittämishankkeet ohjelmakausilla ja