Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp)

Transkriptio

1 Eduskunnan hallintovaliokunta TEM/296/ /2016 Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntopyyntö Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp) Tausta Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle Lausuntopyyntö koskee teemoja valtion henkilöstöpolitiikka, hallinnon kehittäminen, julkisen hallinnon ict-toiminnan kehittäminen, alue- ja rakennepolitiikka sekä kotouttaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö nostaa lausunnossaan esille pyydettyihin teemoihin liittyen 1) pääluokan määrärahojen yleiskuvan, 2) alue- ja rakennerahastopolitiikan sekä 3) kotouttamisen. Yleistä Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahoiksi vuodelle 2017 esitetään 2,928 mrd. euroa, jossa on vähennystä 8 miljoonaa euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kuvio. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahat (1 000 ).

2 Vaikka pääluokan määrärahojen loppusumma on lähestulkoon kuluvan vuoden varsinaisen talousarvion tasolla, on pääluokan sisällä merkittäviä määrärahojen tasomuutoksia. EU-rakennerahastojen maksatusmäärärahat kasvavat 115 milj. eurolla, kun ohjelmakauden hankkeiden maksatukset kiihtyvät aiempiin vuosiin verrattuna. Kuntien kotouttamiskorvauksiin esitetään lisäystä 59 milj. euroa, joka aiheutuu erityisesti viime vuonna kasvaneesta maahanmuuttajien määrästä. Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus ottaa käyttöön uusi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki, joka lisää pääluokan menoja 43 milj. eurolla. Uusiutuvan energian tuotantotuen arviomäärärahaksi ehdotetaan 273,4 milj. euroa, joka on 39 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota korkeammalla tasolla. Lisäys aiheutuu tukijärjestelmään hyväksyttyjen toimijoiden kasvusta sekä muutoksista metsähakkeen tukitasossa ja päästöoikeuden hinnassa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 422,2 milj. euroa, joka on 163,2 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan tason pudotus johtuu pääosin siirroista, kun 151 milj. euroa siirretään STM:n pääluokkaan osana työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentamista ja 7 milj. euroa OKM:lle käytettäväksi maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatusmäärärahat laskevat 56 milj. eurolla johtuen aiemmin hallitusohjelman yhteydessä sovituista avustusvaltuuksien leikkauksista: Tekesin avustusvaltuudeksi ehdotetaan 240,5 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Viennin jälleenrahoituslainojen arviomäärärahaan ehdotetaan varattavaksi ensi vuodelle 24 milj. euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle: tason lasku aiheutuu muutoksista valuuttakursseissa ja luottojen suojauskuluissa. Kuvio. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahat politiikkalohkoittain (1 000 euroa). Kotouttaminen; Hallinto; Energiapolitiikka; Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka; Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka; Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä; Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka;

3 Alue- ja rakennerahastopolitiikka Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet. Aluekehittämispäätöksessä vuosille linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla. Painopisteitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet sekä maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat. Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä ". Valmisteilla oleva maakuntauudistus muuttaa laajasti hallintoa sekä toimintatapoja ja edellyttää muutoksia myös alueiden kehittämisessä noudatettavaan suunnittelujärjestelmään. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt aluekehittämisjärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistamisen ja valmistelee tarvittavat lakimuutokset yhteistyössä eri ministeriöiden, aluehallinnon ja muiden alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä käsitellään aluekehittämisen suunnittelua, toimintatapoja ja toimijoiden roolia. Maakuntauudistuksen myötä valtion ja maakuntien suhdetta ja toimintatapoja rakennetaan osin uudelleen. Uudistuksen jälkeen alueiden kehittämisestä vastaavat maakunnat ja valtio. Maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pkyritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Syyskuun puoliväliin 2016 mennessä rakennerahasto-ohjelmassa oli käynnistynyt runsaat hanketta, joihin oli varattu julkista rahoitusta (EU, valtio, kunnat ja muu julkinen rahoitus) yhteensä n. 925 miljoonaa euroa, joka on lähes 40 % ohjelman rahoituskehyksestä. Julkista rahoitusta oli maksettu hankkeille syyskuun puoliväliin mennessä lähes 180 miljoonaa euroa. 3

4 Vuoden 2017 talousarviossa uusia myöntämisvaltuuksia ehdotetaan momentille (EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin) yhteensä 379 miljoonaa euroa, josta 93 % kohdistuu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Lisäksi momentille on budjetoitu Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Euroopan naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuus sekä Vähävaraisten avun toimenpideohjelman (FEAD) EU:n ja valtion rahoitusosuudet. Alueellista rahoitusta koskevat osuudet (pl. kestävä kaupunkikehittäminen) vuonna 2017 ovat yhteensä 292,5 milj. euroa. Valtakunnallisten teemojen rahoitusosuus vuonna 2017 on yhteensä 38,5 milj. euroa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus tarjoaa mahdollisuuksia vastata pakolaistilanteen haasteisiin ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. EAKR:lla osarahoitettavissa hankkeissa kiinnitetään huomiota uusia työpaikkoja, erityisesti uusia t&k&i-työpaikkoja, synnyttävän toiminnan aktivointiin. EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee käyttää vähähiilisen talouden edistämiseen. Rakennerahastovaroja ennakkobudjetoidaan vuosina Tällä on vaikutusta vuosien 2017 ja 2018 rahoitukseen siten, että vuosina 2017 ja 2018 rahoitusta on suunnattavissa ohjelmakaudelle määriteltyä vuosittaista perustasoa enemmän. Rahoituksen aikaistamisella pyritään mm. varmistamaan ohjelman tulostavoitteiden saavuttaminen sekä täysimääräinen ohjelman rahoituskehysten käyttö ml. tulostavoitteisiin perustuva suoritusvarauksen osuus. Pk-yritysaloiteohjelma Pk-yritysaloiteohjelman toimenpideohjelma Suomen takausohjelma kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi on hyväksytty valtioneuvostossa ja Euroopan komissiossa Suomi rahoittaa pk-yritysaloiteohjelmaa yhteensä 40 milj. eurolla (EUosuus 20 milj. euroa ja valtion osuus 20 milj. euroa). Osuudet on vähennetty rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta komission hyväksyttyä ohjelmanmuutoksen Suomen hallitus on tehnyt sopimuksen EIP-ryhmän (Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto) ja Euroopan komission kanssa pk-yritysten tukemista koskevan aloitteen täytäntöönpanosta Suomessa. Aloitteen myötä Suomeen odotetaan tarjottavan 400 miljoonaa euroa uutta rahoitusta pk-yrityksille. 4

5 Kotouttaminen Valtion kunnille osoittamaan korvaukseen kotouttamisesta ehdotetaan 221 milj. euroa vuodelle Arviomääräraha on lähes 59 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan mitoitus perustuu sisäministeriön elokuun 2016 arvioihin kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden määristä, jotka on otettu huomioon sekä momentilla (Valtion korvaukset kotouttamisesta) että momentilla (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut) kotoutumiskoulutuksen osalta. o vuonna 2016 oleskelulupa myönnetään henkilölle (aiempi arvio ) o vuonna 2017 oleskelulupa myönnetään henkilölle (aiempi arvio ) o myös perheenyhdistämisenä saapuvien perheenjäsenten määrä on aiempaa arviota pienempi (v n > 1 000, v n > 1 000) Mitoitusperusteena on käytetty vuonna 2015 maksettujen kustannusten perusteella laskettuja yksikkökustannuksia. Momentin (Valtion korvaukset kotouttamisesta) määrärahan 59 milj. euron kasvu johtuu korvausten piirissä olevien henkilöiden määrän kasvusta. Vuonna 2017 laskennallisten korvausten piirissä arvioidaan olevan yhteensä henkilöä, vuonna 2016 yhteensä henkilöä. Valtio korvaa kunnalle pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan todellisten kustannusten mukaan toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta, sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia enintään 10 vuoden ajalta, tulkkauksen järjestäminen ilman aikarajaa sekä ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten huollosta aiheutuneet kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy kunnilta kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi alkaen. Ilman huoltajaa tulleiden lasten, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua, huolenpito järjestetään oleskeluluvan myöntämisen jälkeen perheryhmäkodissa tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusia perheryhmäkoti- tai tukiasumisyksikköpaikkoja arvioidaan tarvittavan yli seitsemän kertaa aiempaa enemmän. Yhden perheryhmäkotipaikan kustannukset ovat vaihdelleet eurosta euroon/vuosi. Momentin lisäksi EU:n AMIF-rahastosta rahoitetun SYLVIAhankkeen puitteissa kunnille on suunnattu lisätukea pakolaisten vastaanottoon noin 3 milj. euroa vuosien osalta ja vuosina rahoitus on noin 5,3 milj. euroa. Momentin (Julkiset työvoima ja yrityspalvelut) määrärahasta työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen arvioidaan 5

6 käytettävän 98,1 milj. euroa vuonna Määrärahalaskelma perustuu oletukseen, että koulutukseen osallistuu keskimäärin henkilöä. Kotoutumiskoulutukseen osallistuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi myös muilla perusteilla oleskeluluvan saaneita henkilöitä (esim. perheside, pakolaiskiintiö). Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen määrärahatilanne on vuonna 2016 ollut hyvällä tasolla ja koulutuksiin on pääsyt ilman merkittäviä viiveitä. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että kotoutumiskoulutukseen myönnettiin vuoden 2016 II LTA:ssa lisämäärärahaa ennakoidun tarpeen vuoksi, mutta myös se, että oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määrä jää arviota pienemmäksi ja päätöksiä ei ole kyetty tekemään aiemmin arvioidussa aikataulussa. ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöä on lisätty, mutta vuonna 2017 lisäresurssien määrä tulee laskemaan. Vuonna 2016 TE-toimistoihin on lisämäärärahoilla voitu palkata kotouttamiseen liittyviin tehtäviin 40 htv:tä ja vuonna 2017 lisäresurssit ovat 13,4 htv:tä. ELY-keskuksiin on vuonna 2016 saatu palkattua lisäresursseja 16 htv:tä ja vuoden 2017 TAE:n mukaan lisäresursseja voidaan palkata 6 htv:tä. Taulukko. Turvapaikanhakijat vuonna 2015 ja 2016 ja myönnetyt oleskeluluvat Kansalaisuus Tp-hakijat 2015 Tp-hakijat Oleskeluluvat kv-suojelua hakeneille Afganistan Irak Somalia Syyria Eritrea Muut Yhteensä