1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Samankaltaiset tiedostot
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Lapset ja lapsiperheet

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

LAPSET, NUORET JA PERHEET

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Päihdeavainindikaattorit

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

TILASTOKATSAUS 8:2016

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit.

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Hattula Hämeenlinna Janakkala Heikki Miettinen

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Käsiteltävät muuttujat

TILASTOKATSAUS 7:2016

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

TILASTOKATSAUS 4:2017

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Pohjois-Savon väestöennuste

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa

Transkriptio:

Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on pienentynyt koko -luvun ajan niin koko maassa, Uudellamaalla kuin kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissakin. Vuonna 7 koko maassa, ja Uudellamaalla prosenttia lapsiperheistä oli saanut vuoden aikana toimeentulotukea. Hyvinkäällä ja Keravalla toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli hieman tätä korkeampi, mutta muissa Keski-Uudenmaan kunnissa selvästi alhaisempi. (SOTKAnet.) Talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tullee kuitenkin viime vuosista olennaisesti heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Keski-Uudellamaalla vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli kasvanut Keski-Uudellamaalla vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Vuodesta 99 lähtien pienituloisuusaste oli kuitenkin pysytellyt kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa koko maan keskiarvon alapuolella. Pienituloisuusaste oli kasvanut voimakkaimmin Hyvinkäällä ja Mäntsälässä ja lähes kaksinkertaistunut kyseisissä kunnissa tarkastelujakson aikana. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kasvua.

Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Keski-Uudellamaalla vuosina 99 7. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuosina 99-7 Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 99 99 7.. Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä Keravaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä lukuun ottamatta. Edellä mainituissa kunnissa kyseinen osuus oli laskenut tarkastelujakson aikana. -vuotiaiden kokopäivähoidossa olleiden osuus oli vuonna suurin Pornaisissa ja Keravalla, pienin puolestaan Mäntsälässä ja Tuusulassa. Kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli kyseisenä vuonna korkein Järvenpäässä ja matalin Pornaisissa. Vuonna kokopäivähoitoon osallistuneiden -vuotiaiden osuus ja --vuotiaiden osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa pääsääntöisesti pienempi kuin Uudellamaalla ( % ja 7 %) tai koko maassa (7 % ja 9 %) keskimäärin (SOTKAnet).

Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 9 7 9 7 9 9 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Mäntsälässä ja Pornaisissa kyseinen osuus oli kuitenkin noussut tarkastelujakson aikana hieman. Vuonna sekä osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden että -vuotiaiden osuus oli alueen kunnista suurin Keravalla. -vuotiaiden osalta kyseinen osuus oli matalin Nurmijärvellä, -vuotiaiden osalta puolestaan Pornaisissa. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli vuonna Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa suurempi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin ja Keravalla suurempi kuin koko maassa (, %). Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Keravalla suurempi kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7,,,,9,,,,,,7,,,,,,,,9,7,,,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.

Lasten päivähoitajien eri ammattiryhmät painottuivat Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7 yleisesti siten, että lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrä tuhatta -vuotiasta kohden ylitti perhepäivähoitajien ja lastentarhanopettajien vastaavan määrän. Poikkeuksen edellä esitettyyn muodosti ainoastaan Pornainen. Pornaisissa tuhatta -vuotiasta kohden oli enemmän perhepäivähoitajia kuin lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia tai lastentarhanopettajia. Perhepäivähoitajia oli tuhatta -vuotiasta kohden muihin Keski-Uudenmaan kuntiin nähden runsaasti myös Tuusulassa ja Mäntsälässä. Kuvio.. Lasten päivähoitajia / -vuotiasta Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Mäntsälä Tuusula Pornainen Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna 7 9 9 7 7 9 Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.. luokilla vaihtelivat Keski-Uudellamaalla melko paljon kunnittain. Vuonna yli oppilaan ryhmiä oli kaikissa alueen kunnissa Keravaa ja Pornaisia lukuun ottamatta. Yli oppilaan ryhmien prosentuaalinen osuus kaikista ryhmistä oli kyseisenä vuonna muita kuntia suurempi Hyvinkäällä. 9 oppilaan ryhmien osuus puolestaan Keravalla ja Nurmijärvellä. Pienten 9 oppilaan ryhmien osuus oli vuonna suurin Pornaisissa.

Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.. luokilla Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna Hyvinkää (n=9) Järvenpää (n=) Kerava (n=) 7 9 Mäntsälä (n=) 7 Nurmijärvi (n=) 7 Pornainen (n=7) Tuusula (n=) 7 Koko maa % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Myös yläasteen perusopetuksen aineopetusryhmien koot vaihtelivat Keski-Uudellamaalla suhteellisen paljon kunnittain. Yli oppilaan ryhmiä oli vuonna Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Eniten tai useamman oppilaan ryhmiä oli Keravalla, missä näitä oli prosenttia aineopetusryhmistä. Pienten, -9 oppilaan, ryhmien osuus oli puolestaan suurin Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. (OPM, Ryhmäkokoselvitys.) Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot 7. 9. luokilla Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna Hyvinkää (n=) 7 Järvenpää (n=7) Kerava (n=9) 7 Mäntsälä (n=) Nurmijärvi (n=7) Pornainen (n=) 9 Tuusula (n=) Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli kasvanut kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Myös erityisopetukseen siirrettyjen absoluuttinen lukumäärä oli noussut kaikissa kunnissa vastaavalla ajanjaksolla. Sekä erityisopetukseen siirrettyjen osuus että kyseisen ryhmän edustajien

absoluuttinen lukumäärä kasvoi tarkastelujakson aikana eniten Järvenpäässä ja Keravalla. (Tilastokeskus.) Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Keski-Uudellamaalla. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt Vuonna erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuus ylitti Keski-Uudenmaan kunnissa koko maan vastaavan osuuden Nurmijärveä, Pornaista ja Tuusulaa lukuun ottamatta. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuus oli vuonna suurin Hyvinkäällä, pienin puolestaan Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuus kaikista oppilaista oli kasvanut lähes kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa. Poikkeuksen muodostivat Tuusula ja Mäntsälä, joissa kyseinen osuus oli vähentynyt. Myös osaaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen absoluuttinen lukumäärä on kehittynyt kunnissa edellä esitettyä mukaillen (Tilastokeskus)... Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Keski-Uudenmaan kunnista Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä aikavälillä 7. Hyvinkäällä trendi on ollut laskusuuntainen. Tuusulassa ja Pornaisissa selvää trendiä ei ole havaittavissa. Voimakkaimmin kyseinen osuus oli kasvanut Nurmijärvellä. Vuonna 7 avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden osuus oli Mäntsälässä ja Tuusulassa pienempi ja muissa alueen kunnissa puolestaan suurempi kuin koko maassa (, %) tai Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Myös Järvenpäässä asiakasmäärät ovat tilastojen mukaan nousseet, mutta Järvenpään luvut eivät ole vertailukelpoisia muiden kuntien kanssa, sillä tukitoimien piirissä olleisiin on laskettu mukaan myös koulukuraattorien asiakkaat. Esimerkiksi vuonna 7 avohuollon tukitoimien piirissä oli Järvenpäässä 7 lasta, joista oli koulukuraattorien asiakkaita. (Järvenpään sosiaalipalvelut,...)

Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 9,7,,,7 7,9,9,,,7,,,7,9,,,7, Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula, 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan alle -vuotiaiden ikäryhmään suhteutettujen asiakasmäärien kehityssuunta oli -luvulla Keski-Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa noususuuntainen. Keravalla ja Pornaisissa trendi oli laskussa. Hyvinkään osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Voimakkainta kasvu oli Järvenpäässä. Asiakasmäärien kehityksestä on kuitenkin vaikea vetää johtopäätöksiä palvelutarpeen määrästä ja laadusta etenkään kun tiedossa ei ole neuvontaan mahdollisesti jonottavien määrä. Asiakasmäärät riippuvat myös neuvoloiden resursseista ja henkilökunnan määrästä. Vuonna Järvenpäätä, Tuusulaa ja Mäntsälää lukuun ottamatta kasvatus- ja perheneuvonnan ikäryhmään suhteutettu asiakasmäärä oli alueen kunnissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vähiten asiakkaita oli Pornaisissa, missä ei ole omaa kasvatus- ja perheneuvolaa. Pornaisten osalta tiedot lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -7 -vuotiaiden osuudesta oli julkaistu ainoastaan vuoden 7 osalta, tällöin kyseinen osuus oli, %. Järvenpään luvuissa mukana koulukuraattorien asiakkat. 7

Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta 9 9 7 7 79 7 77 7 7 7 7 7 Koko maa 99 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa Mäntsälää lukuun ottamatta ajanjaksolla 7. Mäntsälän osalta selvää trendiä ei ollut havaittavissa. Myös huostassa olleiden osuuden trendi on -luvulla ollut nouseva Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Keravan osalta selvää trendiä ei ollut havaittavissa ja Mäntsälässä kehityssuunta on ollut laskeva. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,9,9,,,,7,,,,,7,, Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Sekä huostassa olleiden että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko tarkastelujakson ajan Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla muita alueen kuntia suurempi. Vuonna 7 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli koko Pornaisten osalta tietoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden 7-vuotiaiden prosentuaalisesta osuudesta ei ollut kyseisiltä vuosilta julkaistu

maassa, prosenttia ja Uudellamaalla, prosenttia alle -vuotiaista. Huostassa oli samana vuonna koko maassa,9 prosenttia ja Uudellamaalla, prosenttia alle -vuotiaista. Keski- Uudenmaan kunnissa osuudet olivat Hyvinkäätä lukuun ottamatta valtakunnallista ja Uudenmaan keskiarvoa pienemmät. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat pääosin nousseet Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Nurmijärvellä kustannukset olivat laskeneet vastaavalla ajanjaksolla hieman. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat sekä vuonna että 7 alueen suurimmat Keravalla ja selvästi muita kuntia pienemmät puolestaan Pornaisissa ja Mäntsälässä. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset 9 9 9 7 77 7 99 7. Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen määrä vaihteli kuitenkin kunnissa vuosittain, eikä selvää kehityssuuntaa ollut tarkastelujakson aikana havaittavissa. Vuonna alueen kunnista ainoastaan Järvenpää ylitti koko asukaslukuun suhteutetun perheväkivaltatehtävien määrän. (Poliisin tulostietojärjestelmä.) 9

Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivalta tehtävät / asukasta Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta 9 7 9 7 9.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Keski-Uudenmaan kunnista trendi on ollut laskeva Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Tuusulassa aikavälillä. Järvenpäässä ja Pornaisissa trendi on sen sijaan ollut nouseva. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden jäi vuonna kaikissa alueen kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna kyseinen määrä oli suurin Pornaisissa, pienin puolestaan Keravalla. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet., Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä, 9,,,, 7 7 7 7,, Koko maa Pornaisten lukuja tulkittaessa otettava huomioon erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen - vuotiaiden suhteellisen pieni absoluuttinen lukumäärä kunnassa.

-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden olivat lisääntyneet -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut selvästi noususuuntainen Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Tuusulassa, Järvenpäässä ja Mäntsälässä selvää trendiä ei ole havaittavissa. Keravan ja Pornaisten osalta kehityssuunta näyttäisi olleen laskeva. Vuonna 7 tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu -vuotiaiden käyntimäärä lastenpsykiatriassa oli alueen kunnissa Keravaa lukuun ottamatta alhaisempi kuin koko maassa ( / ) tai Uudellamaalla ( / ) keskimäärin, mutta havaintojen vaihtelun vuoksi tästä ei voi vetää erityisiä johtopäätöksiä (SOTKAnet). Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi Tuusulassa lastenpsykiatri pitää vastaanottoa perheneuvolassa, mikä vaikuttaa erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrään. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erkoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 7 79 99 7 7 7 9 9 7 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden olivat -luvulla kasvaneet Uudellamaalla ja koko maassa. Keski- Uudenmaan kunnista vain Mäntsälän ja Nurmijärven osalta voidaan havaita selvästi noususuuntainen trendi. Muissa kunnissa yksittäisten vuosien havaintojen vaihteluväli on suuri eikä selvää kehityssuuntaa ole nähtävissä. Vuonna 7 ikäryhmään suhteutettujen 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä oli Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin suurempi kuin koko maassa ( / ) keskimäärin. Keravalla, Pornaisissa ja Nurmijärvellä kyseinen määrä oli kuitenkin koko maan vastaavaa alhaisempi. Uudenmaan keskiarvon (7 / ) ylittivät Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula. (SOTKAnet.) Vuonna 7 tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettuja erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli nuorisopsykiatriassa eniten Mäntsälässä ja Järvenpäässä, mutta havaintojen vaihtelun vuoksi tästä ei voi vetää erityisiä johtopäätöksiä. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä on osaltaan vaikuttanut hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin.

Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 7 9 77 7 7 7 7 7 7 Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla trendinuomaisesti vähentynyt Uudellamaalla (, % vuonna 7), mutta koko maassa pysynyt tasaisesti viiden prosentin tuntumassa. Keski- Uudenmaan kunnissa trendi on ollut selvästi laskeva Järvenpäässä ja Keravalla, ja nouseva Pornaisissa. Muiden Keski-Uudenmaan kuntien osalta kehityssuunnasta ei voida -luvun osalta sanoa mitään varmaa. Vuonna 7 mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Mäntsälässä ja Pornaisissa suurempi kuin koko maassa keskimäärin, muissa Keski-Uudenmaan kunnissa puolestaan pienempi. Pääsääntöisesti kunnat ovat -luvulla kuitenkin pysyttäytyneet Uudenmaan ja valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kuvio.7. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7,,,9,7,9,,,9,,,9,9,,9,,,,,,,9, Koko maa 7 Pornaisten lukuja tulkittaessa otettava huomioon mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden -7 vuotiaiden suhteellisen pieni absoluuttinen lukumäärä kunnassa.

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut aikavälillä 7 Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä, muissa alueen kunnissa puolestaan noussut. Vuonna 7 Keski-Uudenmaan kunnista Mäntsälä, Pornainen ja Nurmijärvi ylittivät koko maan keskiarvon tuhatta henkeä kohden lasketuissa -vuotiaiden vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen lasten määrän suhteen. Muissa alueen kunnissa kyseinen lukema jäi alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat/ vastaavanikäistä Keski- Uudenmaan alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,, 9, 9, 9,, 7,,,, 7,,,,9,9,,9 7,, 7,,,,,,,, 7, 7,, Koko maa 7. Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut -luvulla Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä. Laskeva trendi oli ollut Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Mäntsälässä. Muiden kuntien osalta selvää kehityssuuntaa ei ole -luvulla nähtävissä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana Hyvinkäällä, Keravalla ja Pornaisissa, pysynyt Järvenpäässä, Tuusulassa ja Mäntsälässä lähes ennallaan ja laskenut Nurmijärvellä. Vuonna 7 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 7 -vuotiaista oli koko maassa,7 prosenttia. Uudellamaalla näitä nuoria oli selvästi enemmän,,9 prosenttia ikäryhmästä. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa näiden nuorten osuus oli suurempi kuin valtakunnan keskiarvo ja Uudenmaan keskiarvoa suurempi Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa. (SOTKAnet.) Kaste-ohjelman tavoitteena on, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus jää alle prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Keski-Uudenmaan kunnissa selviä toimenpiteitä, jotta osuutta saadaan pienennettyä useilla prosenttiyksiköillä.

Kuvio.9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7 7 7 Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta on laskenut koko maassa ja Uudellamaalla -luvulla. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa nuorisotyöttömyys on laskenut voimakkaasti 9-luvun lopulla ja jatkanut laskuaan hillitymmin vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna nuorisotyöttömien osuus -vuotiaasta työvoimasta oli alueen kunnista suurin Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Osuus jäi kuitenkin kaikissa alueen kunnissa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin talouskriisin myötä kääntynyt valtakunnallisesti voimakkaaseen nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle - vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta,,7, 7,,,,, 9,7 7, 7,,,,,,,,, Nuorten toimeentulotukiasiakkuuden kasvussa Hyvinkäällä Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden nuorten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7. Vain Hyvinkäällä trendi on ollut -luvulla nouseva. Keravan ja Pornaisten osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli edellistä mukaillen

vähentynyt Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7 Hyvinkäätä ja Pornaista lukuun ottamatta. Hyvinkäällä kyseinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana, Pornaisissa puolestaan pysynyt ennallaan. Vuonna 7 toimeentulotukea saavien nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa ( %). Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla osuus oli kuitenkin korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( %). (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7 9 7 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli selvästi laskenut Mäntsälässä ja Tuusulassa. Myös Järvenpäässä kehitys on ollut laskusuuntainen vuodesta alkaen. Hyvinkäällä trendi on sen sijaan ollut koko -luvun nouseva. Muiden kuntien osalta selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt Keski- Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7 Hyvinkäätä ja Nurmijärveä lukuun ottamatta. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä kyseinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana.

Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,9,7,,,,,,,7,,,,9, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus jäi vuonna 7 alueen kunnissa pääosin Uudenmaan (, %) ja koko maan (, %) keskiarvoja pienemmäksi. Hyvinkäällä näitä nuoria oli kuitenkin tätä enemmän,,9 prosenttia -vuotiaista. (SOTKAnet.) Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta 7. Nuorten toimeentulotukiasiakkuudet tulevat oletettavasti kuitenkin kasvamaan nuorisotyöttömyyden mukana... Lastensuojelu -vuotiaiden lastensuojelun avohuollolliset tukitoimien piirissä olevien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut nouseva Mäntsälässä, Keravalla ja Tuusulassa. Hyvinkäällä trendi on ollut kuitenkin laskeva. Muissa kunnissa selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Pornaisissa avohuollon tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus on ollut hyvin vähäinen tai olematon. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7 pääosin suurempi tai samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin (, %). Nurmijärvellä, Järvenpäässä ja Pornaisissa osuus jäi kuitenkin koko maan keskiarvoa alhaisemmaksi. Hyvinkäätä lukuun ottamatta tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (,7 %). (SOTKAnet.) Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pornaisissa vuonna olematon, vuosien ja 7 osalta kyseistä tietoa ei ollut julkaistu. 7 Pornaisissa -vuotiaiden lastensuojelun avohuollolliset tukitoimien piirissä olevien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuosina, ja 7 olematon.

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7,,9,,,,,,,,,,7,,,,9 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Kodinulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli hieman kasvanut -luvulla koko maassa, mutta Uudellamaalla pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Mäntsälässä on havaittavissa selvä nouseva kehitystrendi aikavälillä 7. Tuusulassa trendi on ollut selvästi laskussa. Nurmijärvellä selvää trendiä ei ole -luvun osalta nähtävissä, Pornaisissa sijoitettuja nuoria ei taas ole ollut juuri lainkaan -luvulla. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,,,,7,, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna 7 Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin suurempi tai samansuuruinen kuin Uudellamaalla ( %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. Nurmijärvellä näitä nuoria oli kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Pornaisissa kodinulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuosina ja olematon. Vuoden 7 osalta tietoja osuudesta ei ollut julkaistu. 7

.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Uudellamaalla laskenut, promillesta, promilleen aikavälillä. Suurimmassa osassa Keski-Uudenmaan kuntia kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Vain Nurmijärvellä trendi näyttää olleen -luvulla selvästi laskusuuntainen. Pornaisten ja Mäntsälän osalta tietoja kyseisestä lukumäärästä ei ollut pääosin julkaistu tarkastelujakson aikana 9. (SOTKAnet.) Tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä oli vuonna alueen suurin Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Tuusulassa, Mäntsälässä ja Pornaisissa havaintoja ei tältä vuodelta ollut lainkaan. Osuus oli useimmissa kunnissa lähellä Uudenmaan keskiarvoa (, / ) ja kaikissa kunnissa pienempi kuin koko maassa (, / ) keskimäärin. Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -,,,,,,,,,,,,,,9,,,,,, Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Uusimaa Koko maa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden nuorten määrä laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut sekä Uudellamaalla että koko maassa -luvun aikana. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi oli laskeva Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Järvenpään ja Mäntsälän osalta kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Pornaisissa näistä nuorista oli tilastohavainto vain yhdeltä vuodelta. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna Mäntsälässä,/ ja vuosina 7 Pornaisissa olematon. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta kuntien tietoja ei ollut julkaistu. Mäntsälän osalta tietoa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrästä tuhatta vastaavanikäistä kohden ei oltu julkaistu vuodelta 7. Pornaisissa kyseinen lukema oli 9/ vuonna, vuosina ja puolestaan olematon. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta tietoa kyseisestä lukemasta ei oltu Pornaisten osalta julkaistu.

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,9,,,,,7,9 9,,,7,,,,,,, 9,9 9,,,7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Uusimaa Koko maa Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä on osaltaan vaikuttanut hoitokäytäntöihin ja mahdollisesti myös sairaalahoidon asiakasmääriin. Vuonna Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria oli enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, Järvenpäässä ja Keravalla myös enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Myös jokaisessa Keski-Uudenmaan kunnassa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea. Vuonna Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuonna, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,9,,,,9,,,,9,,,,7,,9,,,,,9,, Uusimaa Koko maa 9

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen nuorten osuus pääosin kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Keski- Uudenmaan kunnista trendi oli ollut nouseva Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa. Sen sijaan Pornaisissa trendi on ollut selvästi laskeva. Mäntsälän osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Nurmijärvellä osuus on pysynyt hyvin tasaisesti viiden prosentin tuntumassa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa pienempi tai yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. 7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,7,,9,,,,,,7,,,7,, Koko maa.. Rikollisuus Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli Keski-Uudenmaan kunnissa melko paljon vuosittain aikavälillä, eikä selvää kehityssuuntaa ollut nähtävissä. Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Keski-Uudenmaan kunnista tätä enemmän näitä rikoksia oli tehty Järvenpäässä. Myös Mäntsälässä lukema ylitti vuonna Uudenmaan keskiarvon. Rikosten määrä ei näytä korreloivan kunnan koon kanssa, sillä esimerkiksi Järvenpäässä nuorten tekemiksi epäiltyjä rikoksia oli tuhatta vastaavanikäistä kohden tehty kaksi kertaa enemmän kuin Keravalla. (Tilastokeskus & SOTKAnet.)

Kuvio.9. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäisestä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7 9 9 9 9 9. Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan ikäryhmän edustajien osuus näyttäisi kuitenkin kutistuvan jokaisessa alueen kunnassa vuoteen mennessä. Vähiten ikäryhmän osuus väestöstä kaventuu ennusteen mukaan Nurmijärvellä, eniten puolestaan Järvenpäässä. -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä näyttäisi sen sijaan laskevan vuoteen tultaessa alueen kunnista ainoastaan Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. Muissa kunnissa ikäryhmän edustajien lukumäärän ennustetaan puolestaan kasvavan kyseisellä ajanjaksolla. (Kunnat.net/Tilastot.) Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 7

.. Työikäisten toimeentulo Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Keski-Uudellamaalla suurin Keravalla (, %), Hyvinkäällä (,7 %) ja Järvenpäässä (, %). Muissa alueen kunnissa vastaava osuus jäi alle neljän prosentin. Pienin toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus oli vuonna 7 Pornaisissa (, %) ja Mäntsälässä (, %). Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä jäi kyseisenä vuonna kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa alhaisemmaksi kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin (SOTKAnet). Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vähentynyt kaikissa alueen kunnissa vuodesta 99 lähtien ja edelleen -luvun aikana. Vuodesta 99 vuoteen 7 mennessä osuus oli kaventunut eniten Mäntsälässä ja Järvenpäässä. Hyvinkäätä lukuun ottamatta toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus oli puolittunut tai yli puolittunut alueen kunnissa vuoden 99 lukemista. Osuus oli vähentynyt Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin voimakkaimmin vuodesta 99 vuoteen tultaessa, - luvulla osuus oli useimmissa kunnissa kaventunut hitaammin. -vuotiaiden toimeentulotuen saajien absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään puolittunut alueen kunnissa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa Hyvinkäätä, Nurmijärveä ja Keravaa lukuun ottamatta. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7,,7 9,,, 7,,,, 7,,, Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 suurin Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. Näissä kunnissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus lähenteli kahta prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja oli samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Kyseinen osuus oli myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osalta matalin Pornaisissa (, %) ja Mäntsälässä (, %). Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä jäi vuonna 7 kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.)

Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,7,,,,,7,9,7,,, 7,,,,, -vuotiaiden toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus oli vähentynyt vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta. Hyvinkäällä pitkäaikaisasiakkaiden osuuden trendi on ollut noususuuntainen. Eniten osuus oli laskenut Mäntsälässä mutta myös Järvenpäässä ja Keravalla osuus oli laskenut muita alueen kuntia voimakkaammin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt aikavälillä 99 7 alueen kunnissa, lukuun ottamatta Hyvinkäätä, missä vastaava lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.).. Terveys Sairastavuusindeksin mukaan väestö oli vuonna Keski-Uudenmaan kunnista terveintä Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Selvästi korkein sairastuvuusindeksi oli vuonna Hyvinkäällä (97). Sairastavuusindeksi oli laskenut vuodesta 99 vuoteen tultaessa kaikissa alueen kunnissa, Keski-Uudenmaan väestö on siis koko maan keskiarvoon nähden aiempaa terveempää. Keski-Uudenmaan kunnista ainoastaan Hyvinkää ja Pornainen ylittivät koko maan väestön keskiarvon () muutamina tarkastelujakson vuosina. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vähentynyt Mäntsälässä, Järvenpäässä, ja Keravalla, prosenttiyksikköä vuodesta 99 vuoteen 7 mennessä

Kuvio.. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Keski-Uudellamaalla vuosina 99, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikävakioitu sairastavuusindeksi 9 9 99 99 97 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 99 7 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Keski-Uudenmaan kunnista suurin Hyvinkäällä (7,9 %) ja toiseksi suurin Keravalla (7, %). Vähiten työkyvyttömyyseläkkeiden saajia suhteessa työikäiseen väestöön oli Pornaisissa (, %) ja Nurmijärvellä (,9 %). Pornaista ja Nurmijärveä lukuun ottamatta työikäisten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna suurempi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Kyseinen osuus oli kuitenkin kaikissa kunnissa pienempi kuin koko maassa (,9 %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden ikäryhmään suhteutetun määrän kehityssuunta on -luvulla ollut laskusuuntainen Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa. Sen sijaan Järvenpäässä ja Keravalla trendi on kuitenkin ollut nouseva. Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7, 7,9, 7 7, 7,, 7,,7,,9,,9, Samaan aikaan kun työkyvyttömyyseläkettä saavien suhteellinen määrä on valtakunnallisesti laskenut, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut. Keski-Uudenmaan kunnista tällä

perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on ollut selkeässä nousussa paitsi Järvenpäässä ja Keravalla, myös Nurmijärvellä ja Tuusulassa, vaikka jälkimmäisissä kunnissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on yleisesti ollut laskussa. (SOTKAnet.) Kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa työkyvyttömyyseläkkeen saajissa niiden osuus, jotka eläkettä saavat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella, on -luvulla noussut (ks. taulukko s. ). Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavien - vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä nousi kuitenkin tarkastelujakson aikana kaikissa kunnissa (SOTKAnet). Vuonna kolme prosenttia Uudenmaan työikäisestä väestöstä oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Keski-Uudenmaan kunnissa Uudenmaan keskiarvo ylittyi Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,,7,,,,,,7,,,, 99 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut yhtä nopeaa Keski-Uudenmaan kunnissa, Tuusulassa osuus on jopa kolminkertaistunut. Depressiolääkkeistä korvausta saaneita -vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna eniten Keravalla ( %) ja Hyvinkäällä (, %), missä heidän ikäryhmään suhteutettu määränsä oli suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Myös Järvenpäässä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden työikäisten osuus oli korkea, 9, prosenttia, mikä ylitti koko maan keskiarvon (9, %). (SOTKAnet.)

Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti Tuusula 9 Pornainen 7 Nurmijärvi 9 9 Mäntsälä 9 Kerava 7 9 99 Järvenpää 7 9 Hyvinkää Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ). Trendi on ollut laskeva myös Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Tuusulan ja Pornaisten kohdalla trendiä ei ole selvästi havaittavissa. Laitoshoidon potilaiden määrää tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, millä on tietoisesti muutettu hoitokäytöntöjä laitoshoidosta avohoidon suuntaan. Keski-Uudenmaan kunnissa oli tarkastelujakson ajan pääsääntöisesti vähemmän psykiatrian laitoshoidon työikäisiä potilaita kuin koko maassa tai Uudellamaalla vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla näitä potilaita näyttää olleen enemmän kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa.

Kuvio.7. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat/ vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina. Lähde: SOTKAnet. 9 Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 7.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli Keski-Uudellamaalla lisääntynyt vuodesta 99 vuoteen tultaessa ja kuntien väliset erot myyntiluvuissa olivat samalla kasvaneet. Myynti kasvoi alueella erityisesti ajanjaksolla. Alkoholijuomien asukaskohtainen myynti oli kaikkina tarkastelujakson vuosina huomattavasti muita kuntia vähäisempää Pornaisissa, missä ei ole Alkon myymälää eikä Alkon luovutuspaikkaa. Pornaisissa myyntiluvut olivat myös pysyneet tarkastelujakson ajan melko tasaisina siinä missä myynti on muissa alueen kunnissa kasvanut. Eniten alkoholia asukasta kohti myytiin tarkastelujakson alkuvuosina Keravalla, vuodesta 999 lähtien puolestaan Järvenpäässä. Järvenpäässä alkoholia myytiin vuonna enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, muissa kunnissa taas vähemmän (SOTKAnet). Aikavälillä 99 myyntiluvut kasvoivat muita kuntia enemmän Nurmijärvellä, vuosina puolestaan Järvenpäässä. Järvenpäätä lukuun ottamatta myynnin kasvu oli tasaantunut alueen kunnissa aikavälillä. 7

Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Tuusula Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kerava Järvenpää Hyvinkää,,,7,,,,7,,,, 7 7, 7, 7,, 7, 7, 7,,9 7, 7,7,, 9 9, 99 Järvenpäässä ja Nurmijärvellä korkeimmat päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset Vuonna 7 päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat alueen korkeimmat Järvenpäässä ( /asukas) ja Nurmijärvellä ( /asukas), alhaisimmat puolestaan Pornaisissa ( /asukas). Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kustannukset olivat alhaisemmat kuin Uudellamaalla (, /asukas) tai koko maassa (, /asukas) keskimäärin. Kuvio.9. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, Koko maa Järvenpää Nurmijärvi,,, Kerava Tuusula 9,, Mäntsälä Hyvinkää,, Pornainen, Päihdehuollon avopalveluissa eniten asiakkaita Hyvinkäällä ja Keravalla Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin

( / ). Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on -luvulla ollut nouseva Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Nurmijärvellä trendi on sen sijaan ollut laskeva. Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden asukaslukuun suhteutettu määrää vaihteli tarkastelujakson aikana Keski-Uudellamaalla kunnittain varsin paljon. Kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisten kuntien ääriarvot löytyivätkin vuonna Keski-Uudeltamaalta. Eniten avopalveluiden asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli vuonna Hyvinkäällä (7 / asukasta), vähiten puolestaan Nurmijärvellä ( / asukasta). Tuusulassa asiakkaita ei ollut lainkaan vuosina. Vuonna Uudenmaan keskiarvo ylittyi Hyvinkäällä ja Keravalla. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Keski-Uudellamaalla vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina - 7..9.. 9.. Uusimaa Koko maa 7 Laitoshoidossa eniten asiakkaita Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla pysynyt koko maassa ja Uudellamaalla melko tasaisena. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut laskeva Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Tuusulassa. Muiden kuntien osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. 9

Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet - vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 7 Vuonna päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden suhteellinen määrä oli Keski-Uudellamaalla suurin Nurmijärvellä ( asiakasta / ), mutta kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa oli hoidettu kuitenkin selvästi vähemmän päihdehuollon asiakkaita kuin Uudellamaalla keskimäärin (,9 asiakasta / ). Järvenpäässä eniten henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuhatta asukasta kohden Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli tehty Keski-Uudenmaan kunnissa hyvin vaihtelevasti. Tuhatta asukasta kohti laskettujen poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä oli vuonna suurin Järvenpäässä (9,/) ja pienin Pornaisissa (,/). Kyseinen määrä pysyi Keski-Uudenmaan kunnista yhtä vuotta lukuun ottamatta suurimpana Järvenpäässä koko tarkastelujakson eli vuosien 99 ajan. Nurmijärvellä ja Pornaisissa tällaisia rikoksia näyttää sen sijaan olleen muihin kuntiin verrattuna selvästi vähemmän. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten absoluuttinen määrä oli kasvanut Järvenpäässä melko paljon tarkastelujakson aikana. Myös Mäntsälässä ja Nurmijärvellä lukema oli noussut hieman, muissa alueen kunnissa puolestaan laskenut tai pysynyt tasaisena. Muutoin kehitys on ollut koko maassa ja Uudellamaalla noususuuntainen. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut laskeva Keravalla ja Tuusulassa, muissa kunnissa selvää trendiä ei ole havaittavissa.

Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Keski- Uudellamaalla vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina 99-99 99 Uusimaa Koko maa. Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestön kehitys Sekä 7-vuotiaiden että 7 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä olivat kasvaneet Keski- Uudellamaalla hieman yli prosenttiyksiköllä ajalla 99. Vuonna sekä 7-vuotiaiden että 7 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Keski-Uudellamaalla pienempi kuin Uudellamaalla (7, ja,7 %) ja koko maassa (,9 ja 7,9 %) keskimäärin. Hyvinkäällä oli vuonna Keski- Uudenmaan kunnista prosentuaalisesti eniten sekä 7-vuotiaita että 7 vuotta täyttäneitä. 7- vuotiaiden osuus oli vuonna toiseksi suurin Mäntsälässä ja Keravalla, 7 vuotta täyttäneiden puolestaan Mäntsälässä. 7 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli kasvanut vuodesta 99 eniten Hyvinkäällä ja Keravalla. Sekä 7-vuotiaiden osuus että ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli sen sijaan pysynyt Hyvinkäällä melko tasaisena ja kasvanut selkeästi muita kuntia nopeammin Keravalla (+, prosenttiyksikköä). Vastaava osuus oli kasvanut noin puolitoista prosenttiyksikköä myös Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Myös ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kyseisissä kunnissa muita alueen kuntia voimakkaammin. (SOTKAnet.)

Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7 -vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna 9 7, 7,, 7, 7,,,,,7-7 -vuotiaat, % väestöstä vuonna,,, 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna Ikääntyneiden väestöosuus kasvaa vauhdikkaimmin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla Yli -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan Keski- Uudellamaalla muiden alueiden tapaan vuoteen mennessä. Kasvua näyttäisi tapahtuvan kaikissa kunnissa. Voimakkainta kasvu on ennusteen mukaan Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Ennusteen mukaan Järvenpää ja Kerava ohittavat Mäntsälän ikääntyneiden prosentuaalisessa osuudessa vuoteen mennessä. Hyvinkäällä ikääntyneiden osuus väestöstä oli jo vuonna Keski-Uudenmaan kuntien suurin. Maltillisinta ikääntyneiden osuuden kasvu näyttäisi olevan Pornaisissa. Myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen lukumäärä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7- vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän alueen kunnissa pääosin laskuun aikavälillä. Pornaista ja Mäntsälää kyseisen ikäryhmän edustajien lukumäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan vastaavalla aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.)