Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Liite 1/kh Lohja: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Kaupungin hyvinvointityöryhmä Simo Juva, kaupunginjohtaja, pj Päivi Ahvenainen, hallintopäällikkö Tuula Kauriinoja, henkilöstöpäällikkö ( asti) Juha Lemberg, tukipalvelupäällikkö Noora Nordberg, henkilöstöjohtaja ( alkaen) Pekka Puistosalo, ympäristöjohtaja Jussi Savela, tekninen johtaja Eero Soinio, kehittämisjohtaja Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö Mira Uunimäki, johtava ylilääkäri Kari-Pekka Vuori, työsuojelupäällikkö Arja Yliluoma, perusturvajohtaja Katja Erätuli-Keskinen, sihteeri JOHDANTO HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN Lohjan kaupungissa on laadittu valtuuston hyväksymä Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelma vuonna Kaupungin virkamiehistä koostuva hyvinvointityöryhmä on kokoontunut kevään ja syksyn 2013 aikana päivittämään kunnan hyvinvointi-indikaattoreista saatavaa tietoa ja päättänyt, että kaupunki siirtyy jatkossa käyttämään Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen, Kuntaliiton ja Kaste -hankkeen yhteistyönä kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköinen hyvinvointikertomus on maksuton, internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat valmistella sekä kerran valtuustokaudessa laadittavan laajan hyvinvointikertomuksen että vuosittaiset raportoinnit valtuustolle. Suomen kunnat ovat laajasti ottaneet kertomuksen käyttöön. Mikä hyvinvointikertomus on? Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää: 1. katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin 2. suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä 3. arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta Miksi hyvinvointikertomus valmistellaan? Hyvinvointikertomuksen valmistelulle on kolme tärkeää perustelua: Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Kuntalaki edellyttää kunnilta asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointikertomus tukee tätä tehtävää tarjoamalla työvälineen hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. 1

2 Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen. Lain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite. Mitä hyvinvointi ja sen edistäminen on? Laajassa merkityksessä voidaan ajatella hyvinvoinnin viittaavan siihen, mitä meillä on, kun elämme elämää, joka on meille hyvää. Vuosituhansien pohtimisen jälkeen ollaan edelleen erimielisiä siitä, mistä hyvinvoinnissa tarkkaan ottaen on kysymys. Määritelmään vaikuttaa mm. tieteenala, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Nykyään hyvinvointi nähdään moniulotteisena, eri tekijöistä koostuvana ilmiönä. (Hoffren ym. 2010, 16) Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmä on päätynyt hyvinvoinnin määrittelemisessä seuraavaan: Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.(perttilä ym. 2010) Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa: Yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa Sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä Köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon: Osa I Päättyvän valtuustokauden arviointi. Osiossa esitellään tämän hetkinen kuntalaisten hyvinvointitieto. Hyvinvointitiedot päivittyvät eri tilastorekistereistä sen mukaan miten rekistereitä valtakunnallisesti kerätään. Tällä hetkellä päivityksen alla on vuoden 2012 tilastot. Päättyvän valtuustokauden hyvinvointitoimenpiteiden arviointia ei varsinaisesti tässä ensimmäisessä sähköisessä versiossa ole, koska Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelman puitteissa ei arviointijärjestelmää luotu. Arvioinnin vaatimus tuli lakisääteiseksi myöhemmin. Osa II Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Osiossa määritellään kaupunkistrategiasta nousevat painopistealueet ja kehittämiskohteet ja niiden pohjalta laaditaan suunnitelma tulevalle valtuustokaudelle. Osa III Valtuustokäsittely. Valtuustokäsittelyn jälkeen osioon kirjataan päivämäärä, jolloin valtuusto on virallisesti hyväksynyt hyvinvointikertomuksen. Vertailukunniksi hyvinvointikertomukseen on otettu Hyvinkää, Kirkkonummi, Porvoo, Raasepori ja Vihti. Kuntien hyvinvointitietoja on verrattu myös Uusimaan ja koko maan tietoihin. Kertomuksessa muutos- sarakkeen nuolen suunta kertoo Lohjan arvojen muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon on (yksi nuoli=muutoksen suuruus on 5-9,9 %, kaksi nuolta=muutoksen suuruus on 10-14,9 % ja kolme nuolta=muutoksen suuruus on vähintään 15 %). Nuolen väri kertoo sen onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri=muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi, punainen väri=muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi ja harmaa väri=muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi). 2

3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos Hyvi Kirk Porv Raas Viht Uusi Koko Kunnan rakenteet, Väestö (2012) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, vuotiaat, % väestöstä (2012) 5,7 talous ja elinvoima Info 5,7 3,2 5,1 7,3 3,9 4,5 6,1 Kunnan rakenteet, 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 1,9 talous ja elinvoima (2012) Info 2,1 0,9 1,9 2,9 1,3 1,6 2,3 Kunnan rakenteet, Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 57,8 talous ja elinvoima 52,3 53,3 53,9 62,5 53,4 47,1 54,3 Kunnan rakenteet, Nettomuutto / 1000 asukasta (2011) -1,7 talous ja elinvoima Info -1,1-0,9-1,5-2,3 3,4 6,1 3,1 Kunnan rakenteet, Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 31,7 talous ja elinvoima äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info 42,5 53,4 46, ,5 93,1 49,2 Kunnan rakenteet, Vastaanotetut pakolaiset / ,6 talous ja elinvoima asukasta (2011) Info 50,5 51,1 36,9 24,2-54,5 53 Kunnan rakenteet, Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info talous ja elinvoima 41,6 41,2 50,1 41,8 39,2 45,8 42,5 39,5 Kunnan rakenteet, Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20,7 talous ja elinvoima (2012) Info 21,6 15, ,5 17,4 22,6 20,4 Avioeroja vuotiailla / 1000 Kunnan rakenteet, vastaavanikäistä naimisissa olevaa16,4 talous ja elinvoima (2011) Info 21,1 13,1 17, ,2 19,4 16,7 Kunnan rakenteet, Työttömät, % työvoimasta (2011) Info talous ja elinvoima 7,6 7,7 5,8 7,7 7,1 6,5 7 9,4 Kunnan rakenteet, Koulutustasomittain (2011) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Lainakanta, euroa / asukas (2011) Info 1451 talous ja elinvoima

4 Väestö Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa vuotiaat, % väestöstä Lohja 5,2 5,2 5,2 5,3 5,3 5,5 5,7 Hyvinkää 5,4 5,5 5,5 5,5 5,6 5,7 5,7 Kirkkonummi 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1 3,2 Porvoo 4,8 4,8 4,9 4,9 4,9 5 5,1 Raasepori 7,2 7,1 7, ,1 7,3 Vihti 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,8 3,9 Uusimaa 4,2 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4 4,5 Koko maa 5,9 5,9 5,9 5, ,1 4

5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Lohja 1,5 1,5 1,6 1,7 1,8 1,8 1,9 Hyvinkää 1,6 1,7 1,7 1,7 1,8 1,9 2,1 Kirkkonummi 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,9 0,9 Porvoo 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 Raasepori 2,7 2,8 2,8 2,9 2,8 2,9 2,9 Vihti 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 1,3 Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 Koko maa 1,8 1,9 1,9 2 2,1 2,2 2,3 Huoltosuhde, demografinen Lohja 52,3 51,9 51,9 52,7 54,3 56,3 57,8 Hyvinkää 50,2 49,7 49,4 49,5 50,1 51,3 52,3 Kirkkonummi 48,9 48,8 49,3 49, ,3 53,3 Porvoo 49,5 49,5 49,3 49,6 50,7 52,1 53,9 Raasepori 58,2 57,9 57, , ,5 Vihti 48,6 48,3 48,6 49,2 50,4 51,5 53,4 Uusimaa 43,8 43,4 43,6 43,9 44, ,1 Koko maa 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 5

6 Nettomuutto / 1000 asukasta Lohja 6,1 6,2 7,1 4,8 5-1,7 - Hyvinkää 6,7 4,8 5,3 3,9 2,4-1,1 - Kirkkonummi 13 11,6 13,7 5,6 1,9-0,9 - Porvoo 5,2 5,2 5,1 3,5 0,9-1,5 - Raasepori 6,7 8,4 5,6 5,4 5,6-2,3 - Vihti ,2 8,6 3,4 - Uusimaa 5,3 6 6,6 5,6 4,8 6,1 - Koko maa 2 2,6 2,9 2,7 2,6 3,1 - Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Lohja ,5 26,3 28,4 31,7 Hyvinkää 28 30,7 33,7 35,3 37,2 38,9 42,5 Kirkkonummi 30,2 32,9 36,2 39,1 42,5 46,2 53,4 Porvoo 31,2 32,8 34,8 37,4 40,8 43,2 46,2 Raasepori 22,4 25,2 27,7 30,5 33,5 34,7 37 Vihti 16,8 18,7 21,5 22,6 26,8 29,5 32,5 Uusimaa 58,4 63,8 69,3 74,5 79,7 86,1 93,1 Koko maa 29,7 32,6 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 6

7 Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Lohja - 2,2 2, ,6 - Hyvinkää 45,1 4,5 40 2,2 13,2 50,5 - Kirkkonummi 40,7-11,1-78,5 51,1 - Porvoo 48,5 35,5 70,5 53,5 90,2 36,9 - Raasepori ,7 24,2 - Vihti Uusimaa 21,1 34,4 44,6 32,8 67,6 54,5 - Koko maa 21,6 33,8 41,7 48,8 59, Lapsiperheet, % perheistä Lohja 43, ,8 42,4 42, ,6 Hyvinkää 44,2 44,1 43,5 43,2 42,7 41,9 41,2 Kirkkonummi 51 50,7 50,6 50,8 50,8 50,2 50,1 Porvoo 44,8 44, ,7 43,2 42,7 41,8 Raasepori 40, ,5 40, ,6 39,2 Vihti 47, ,2 47, ,4 45,8 Uusimaa 44,1 43,8 43,5 43,4 43,1 42,8 42,5 Koko maa 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 7

8 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Lohja 18,1 18,5 18,4 18,9 18,8 19,8 20,7 Hyvinkää 22, ,7 21,6 21,7 21,9 21,6 Kirkkonummi 14,8 15,1 15,1 15,9 15,3 15,5 15,8 Porvoo 19,4 19,4 19,9 19,6 20,1 19,6 19 Raasepori 20, ,5 20,6 20,2 20,6 20,5 Vihti 17,9 16,9 16,8 17, ,4 17,4 Uusimaa 22,7 22,5 22,5 22,5 22,5 22,5 22,6 Koko maa 19, ,1 20,2 20,3 20,4 Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa Lohja 16,7 15,8 15,3 14, ,4 - Hyvinkää 19,5 16,7 19, ,6 21,1 - Kirkkonummi 13, ,9 15,5 13,7 13,1 - Porvoo 15,4 12,7 16,2 16,2 16,9 17,8 - Raasepori 12,1 17,2 16,7 14,3 17, Vihti 15, ,8 19,1 14,2 15,2 - Uusimaa 18,6 18,3 18,9 19,2 19,2 19,4 - Koko maa 15, ,3 16,4 16,7 16,7-8

9 Työttömät, % työvoimasta Lohja 6,2 5,6 5,3 7,8 8,4 7,6 - Hyvinkää 8,2 6, ,2 7,7 - Kirkkonummi 6,2 5,1 4,7 6,4 6,4 5,8 - Porvoo 7,1 6,2 5,7 7,7 8 7,7 - Raasepori 7,3 6,6 5,9 8,3 8,3 7,1 - Vihti 6,1 4,7 4 6,8 7,1 6,5 - Uusimaa 7,1 6 5,3 7,2 7,5 7 - Koko maa 9,7 8,4 8 10,3 10,2 9,4 - Koulutustasomittain Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

10 Lainakanta, euroa / asukas Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

11 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja Arvo Muutos V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 56,2 51,5 61,159,3 61,6 55,357,1 58,2 Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Tasa-arvo oikeudenmukaisuus Asuminen ja ympäristö ja Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info 95,5 95,8 80,5 88,4 91,8 91,5- - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 5,9 kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 7,7 5,1 7 7,8 5,1 8,7 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / ,7 asukasta (2012) Info 52,1 35,9 34,2 33,2 31,1 56,8 43,8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 7,4 alkoholina, litraa (2012) Info 6,8 6,3 7,9 8,3 7,8 7,7 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 3, asukasta (2012) Info 2,9 4,2 4,2 3,9 3,3 3,2 3,5 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 3, asukasta (2012) Info 3,4 2,2 2,9 2,7 1,2 5,1 3,7 ja Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info 26 26,7 27,327,2 27,3 25,330,8 28,5 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2011) 0,3 0,8 0,3 0,7 0,6 0,3 3,2 1,4 Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info 11,5 11,8 7,3 10,9 13,9 9,3 11,6 15 Toimeentulo Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista 4,6 8,1 8,5 6,5 7,3 6,6 8,5 7,1 kotitalouksista (2011) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista 11,3 14,6 19,4 11,9 12,3 14,1 15,2 13,7 kotitalouksista (2011) Info 11

12 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Lohja , ,2 Hyvinkää , ,5 Kirkkonummi ,1 Porvoo , ,3 Raasepori , ,6 Vihti ,3 Uusimaa , ,1 Koko maa , ,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Lohja 96, ,2 95,7 95,9 95,5 - Hyvinkää 95 95,2 96,9 98,1 96,3 95,8 - Kirkkonummi 79,6 79,4 81, ,4 80,5 - Porvoo 89 89,2 89,2 88,4 88,3 88,4 - Raasepori 92,6 92,8 92,5 91,5 92,2 91,8 - Vihti 90,6 90,4 88,2 88,6 90,7 91,5 - Uusimaa Koko maa

13 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Lohja 5 5,3 5 4,3 4,7 6,7 5,9 Hyvinkää 5,6 7,3 6 5,4 5,2 6,9 7,7 Kirkkonummi 4,7 6,6 4,6 6,1 4,6 5,5 5,1 Porvoo 7,1 6,4 6,8 7 6,1 7,8 7 Raasepori 5,5 7,2 5,2 7,4 6,4 7,1 7,8 Vihti 4,3 5,4 4,5 6,4 4,7 5,7 5,1 Uusimaa 7,3 8,3 8,4 8,1 7,9 9,3 8,7 Koko maa 6,4 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / asukasta Lohja 41,2 39,5 44,9 46,9 43,5 48,7 43,7 Hyvinkää 42 45,4 49,1 49,1 51,4 53,1 52,1 Kirkkonummi 34,6 36,5 41,7 41,6 42,4 44,7 35,9 Porvoo 39 40,6 44,3 37,7 38,2 39,5 34,2 Raasepori 28,7 32,7 35,8 33,7 33,1 36,7 33,2 Vihti 33 36,2 38,3 37,1 35,7 40,7 31,1 Uusimaa 59,5 62,3 64,2 65,2 64,8 67,8 56,8 Koko maa 46,2 47,4 48,2 47, ,1 43,8 13

14 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Lohja 7,8 8,3 8,2 8 7,7 7,9 7,4 Hyvinkää 7,9 8,2 7,8 7,6 7,2 7,1 6,8 Kirkkonummi 7 7,1 6,9 6,6 6,7 6,8 6,3 Porvoo 8,6 8,7 8,7 8,4 8,3 8,3 7,9 Raasepori 9,5 9,6 9,4 9,1 8,9 8,9 8,3 Vihti 8,7 8,9 8,5 8,5 8,2 8,2 7,8 Uusimaa 8,6 8,8 8,6 8,2 8,1 8,1 7,7 Koko maa 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Lohja 4,9 5,3 5,4 4,6 4,3 4,5 3,9 Hyvinkää 6,7 6,3 4,7 4,4 3,5 3,8 2,9 Kirkkonummi 7 6,7 5,4 4,7 4,4 4,6 4,2 Porvoo 4,3 5,3 4,9 4,8 4 4,5 4,2 Raasepori 4,9 5,1 4,2 4,4 4,4 5 3,9 Vihti 4,3 4,3 4,7 5,1 4,1 4,3 3,3 Uusimaa 4,5 4,9 4,5 4 3,5 3,6 3,2 Koko maa 4,9 5,2 4,8 4,4 3,9 4 3,5 14

15 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Lohja 2,9 2,7 2,4 3,2 3,5 4,6 3,8 Hyvinkää 3 3,4 3,3 3,4 3,4 4,4 3,4 Kirkkonummi 1,9 4,5 3 3,4 3,2 4,8 2,2 Porvoo 2,1 3,1 1,7 1,5 3,3 3,4 2,9 Raasepori 2,6 3,1 1,1 1,5 1,9 2,5 2,7 Vihti 1 1,4 1,4 2,6 2,4 2,6 1,2 Uusimaa 3,3 4,1 3,8 4,8 4,8 5 5,1 Koko maa 2,5 2,9 2,9 3,5 3,7 3,8 3,7 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Lohja 25, ,4 25, Hyvinkää 26,6 26, ,1 25,9 26,7 - Kirkkonummi 28,5 29,9 26,7 26,3 28,6 27,3 - Porvoo 27,4 28,1 26,4 26,5 27,6 27,2 - Raasepori 26,9 27,3 26,9 25,5 26,8 27,3 - Vihti 25,9 25,9 25,7 24,8 25,1 25,3 - Uusimaa 31,6 32, ,6 30,5 30,8 - Koko maa 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5-15

16 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Lohja 0,4 0,7 0,4 0,7 0,4 0,3 - Hyvinkää 2,6 1,8 1,6 1,6 1,6 0,8 - Kirkkonummi 0,7 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 - Porvoo 1,8 1,8 1,1 1,5 1,8 0,7 - Raasepori 0,2 0,2 0,2 0,2 1 0,6 - Vihti 0,5 1 0,7 0,3 0,3 0,3 - Uusimaa 3 3,1 3,1 3,3 3,2 3,2 - Koko maa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 - Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lohja 10,4 10,8 11,2 11,5 11,3 11,5 - Hyvinkää 11, , ,2 11,8 - Kirkkonummi 6,5 7,2 6,7 7 7,6 7,3 - Porvoo 10,1 10,7 10,4 10,8 10,9 10,9 - Raasepori 13, ,7 13,4 13,7 13,9 - Vihti 9,1 9,1 9,3 8,6 8,7 9,3 - Uusimaa 10,9 11,3 11,3 11,4 11,5 11,6 - Koko maa 14, ,9 14,8 14,

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 4,9 6 4,4 4,7 4,1 4,6 - Hyvinkää 6,4 7,2 7,4 7,5 8,1 8,1 - Kirkkonummi 9,7 2,7 8,5 9,8 8,7 8,5 - Porvoo 4,5 5,8 6 6,2 6,7 6,5 - Raasepori 6,1 6,2 6,4 7,7 8 7,3 - Vihti 8,3 9,4 2,8 8,2 7,7 6,6 - Uusimaa 8,3 8,7 8,9 8,1 8,6 8,5 - Koko maa 6,4 6,9 7 6,6 7,1 7,1 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 8,7 8,2 9,2 9,3 10,1 11,3 - Hyvinkää 12,2 12,1 12,5 14,3 13,5 14,6 - Kirkkonummi 16,6 4,9 18,8 18,7 18,6 19,4 - Porvoo 10,4 9,4 10,5 11,3 12,2 11,9 - Raasepori 11 12,6 12,2 11,1 12,9 12,3 - Vihti 12,8 14,3 6, ,8 14,1 - Uusimaa 15,2 15,6 16,4 14,6 15,1 15,2 - Koko maa 11,3 12,1 12,8 12,6 13,5 13,7-17

18 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Asuminen ympäristö Asuminen ympäristö Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo Muutos Hyvi Kirk PorvRaas Viht Uusi Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 8 9,3 8,4 9,1 9,1 (2010) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan 15 17,3 11, ,7 14,5 12,6 12,8 oppilaista (2010) Info jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 17,7 18,8 16,9 19,2 19,2 17, ,4 % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2010) Info ja Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info 17 14,6 11,9 13,9 17,4 11, ,4 jaei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan 54,1 oppilaista (2010) Info??? 40 43,5 35,3 28,8 44,7 46,9 33,7 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja luokan oppilaista (2010) Info 16, ,7 18,6 18,3 16,2 15,5 jatupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2010) 14,1 Info 14,5 16,9 18,4 14,5 11, jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,1 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,4 3 3,6 3,5 4,1 3 3,6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. 9,5 luokkalaisista (2010) Info 6,9 7 6,8 6,6 10,8 7,3 7,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 0,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 1,5 0,9 1 0,7 0,9 1,4 1,4 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä0,5 0,6 0,4 0,4 0,3 0,4 0,6 0,6 (2011) Info Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 25,1 (2010) Info 23,7 25, ,8 24,8 24,1 22,3 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. 18,3 luokan oppilaista (2010) Info 20,7 21,4 17,4 19,6 18,2 21,9 19,5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja 9. luokan 15,1 oppilaista (2010) Info??? 13,6 13,7 14,8 14, ,2 13,9 jaahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 29,8 lapsiasuntokunnista (2011) Info 29 24,6 27,6 29, ,3 jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan 61,8 oppilaista (2010) Info 57,6 60,1 60,1 56,6 63,9 59,6 56,9 18

19 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 12 11,5 7,1 11,4 13,9 9,6 12,7 14,9 Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, 8 kunnan kustantamat palvelut (2011) Info Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta (2012) Info 73,1 32, , ,6 73,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta (2011) Info Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet ,3 vuotiaat / 1000 vastaavanikaista (2011) Info 6,4 2,7 3,7 6,1 4,3 4,9 4,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (2011) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 923 / vuotiasta (2011) Info Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä5,5 9,5 5 6,3 6,1 4,8 7,5 6,7 väestöstä (2011) Info 19

20 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja luokan oppilaista Lohja 12,2-11, Hyvinkää 12, Kirkkonummi 13, ,8 - - Porvoo 9,7-9, Raasepori 8,3-9,1-9,3 - - Vihti 11,9-9,8-8,4 - - Uusimaa 10,8-10,2-9,1 - - Koko maa ,8 9,8 9,1 9,1 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Lohja 16,9-14, Hyvinkää ,3 - - Kirkkonummi 14,7-11,8-11,3 - - Porvoo 15-13, Raasepori 10,5-11,9-10,7 - - Vihti 14,6-12,4-14,5 - - Uusimaa 13,1-13,4-12,6 - - Koko maa ,1 13,1 12,8 12,8-20

21 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Lohja ,7 - - Hyvinkää 16, ,8 - - Kirkkonummi 21,9-17,3-16,9 - - Porvoo 17,4-17,1-19,2 - - Raasepori 20,9-23,6-19,2 - - Vihti 18-17,1-17,3 - - Uusimaa 18, Koko maa 17,4 17,4 16,9 16,9 16,4 16,4 - Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lohja 13,6-14, Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi 11,6-10,6-11,9 - - Porvoo 13, ,9 - - Raasepori 14-18,1-17,4 - - Vihti 13,7-19,2-11,6 - - Uusimaa 13-12, Koko maa 15,4 15,4 14,9 14,9 15,4 15,4-21

22 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää Kirkkonummi ,5 - - Porvoo ,3 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,9 - - Koko maa ,7 33,7 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 19,2-18, Hyvinkää 13, ,3 - - Kirkkonummi 17-15, Porvoo 17,6-17,1-18,7 - - Raasepori 17,1-19,5-18,6 - - Vihti 17, ,3 - - Uusimaa 17,4-17,4-16,2 - - Koko maa 17,5 17,5 16,5 16,5 15,5 15,5-22

23 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 17,5-15,5-14,1 - - Hyvinkää 12, ,5 - - Kirkkonummi 11,4-12,9-16,9 - - Porvoo 12,7-17,7-18,4 - - Raasepori 16,4-15,6-14,5 - - Vihti 13,6-14,9-11,1 - - Uusimaa 14,3-14, Koko maa 14,9 14,9 15,1 15, Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,9 3,8 4,1 4,1 - Hyvinkää 3,3 3,3 3,2 3,1 3,3 3,4 - Kirkkonummi 3,2 3 3,1 2,8 2,9 3 - Porvoo 3,2 3,1 3,1 3,3 3,5 3,6 - Raasepori 3,8 3,5 3,6 3,4 3,4 3,5 - Vihti 3,6 3,5 3,6 3,7 4 4,1 - Uusimaa 3,3 3,2 3, Koko maa 4 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6-23

24 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Lohja 8,7-8,1-9,5 - - Hyvinkää 5, ,9 - - Kirkkonummi 8,6-8, Porvoo 9,3-9,5-6,8 - - Raasepori 6,1-6,9-6,6 - - Vihti 6,8-8,1-10,8 - - Uusimaa 6,9-8,5-7,3 - - Koko maa 7,6 7,6 8,3 8,3 7,6 7,6 - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1 1,1 1,1 1,1 1,2 0,9 - Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,5 1,6 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 1 0,9 0,8 0,9 - Porvoo 1,2 1,3 1, Raasepori 0,5 0,7 0,7 0,7 0,6 0,7 - Vihti 0,6 0,8 0,9 0,8 0,9 0,9 - Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4 1,4 - Koko maa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4-24

25 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 - Hyvinkää 0,4 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 - Kirkkonummi 0,4 0,4 0,5 0,5 0,4 0,4 - Porvoo 0,5 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 - Raasepori 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 - Vihti 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 - Uusimaa 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 - Koko maa 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lohja 24,4-24,3-25,1 - - Hyvinkää 22, ,7 - - Kirkkonummi 22,2-22,7-25,1 - - Porvoo 22,2-24, Raasepori 23,3-22,2-23,8 - - Vihti 21,2-25,3-24,8 - - Uusimaa 23-24,3-24,1 - - Koko maa 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3-25

26 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ja 9. luokan oppilaista Lohja 22,1-21,7-18,3 - - Hyvinkää 15, ,7 - - Kirkkonummi 20-22,2-21,4 - - Porvoo 20,1-21,5-17,4 - - Raasepori 18,7-18,6-19,6 - - Vihti 18,3-19,3-18,2 - - Uusimaa 19,7-22,4-21,9 - - Koko maa ,3 20,3 19,5 19,5 - Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi ,7 - - Porvoo ,8 - - Raasepori ,6 - - Vihti Uusimaa ,2 - - Koko maa ,9 13,9-26

27 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lohja 30, ,5 29,5 29,7 29,8 - Hyvinkää 31,2 30,9 29, , Kirkkonummi 25,6 24, ,4 25,2 24,6 - Porvoo 30,4 29,3 28,6 28,7 28,6 27,6 - Raasepori 32,4 31,7 30,1 30,2 30,2 29,5 - Vihti 28,2 27,4 28,2 28, Uusimaa 29,4 29,3 29,2 29,5 29, Koko maa 30, ,3 29,5 29,5 29,3 - Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % ja 9.luokan oppilaista Lohja 61-54,3-61,8 - - Hyvinkää 59, ,6 - - Kirkkonummi 66,9-56,2-60,1 - - Porvoo 61,7-63,6-60,1 - - Raasepori 48-48,9-56,6 - - Vihti 57-54,6-63,9 - - Uusimaa 57, ,6 - - Koko maa 55,5 55,5 54,7 54,7 56,9 56,9-27

28 Lasten pienituloisuusaste Lohja 8,8 9,7 10,6 11,2 11, Hyvinkää 11,6 11,9 11,4 12,7 13,1 11,5 - Kirkkonummi 6,2 7,1 6,4 7,1 8 7,1 - Porvoo 9,9 10,3 10,7 11,6 11,7 11,4 - Raasepori 13 12,6 12,8 14,1 14,1 13,9 - Vihti 8,6 8,7 9,2 8,4 8,5 9,6 - Uusimaa 11,3 11, ,2 12,5 12,7 - Koko maa 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

29 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Lohja 60,8 75,4 63,2 68,3 73,1 81,3 63 Hyvinkää 46,9 52,5 67,6 60,2 63, ,1 Kirkkonummi 27,4 22,1 24,1 23,1 21,2 23,9 32,2 Porvoo 37,8 31,4 40,6 35,8 37,5 53,3 52 Raasepori ,5 10,7 7,9 102,7 Vihti 37,5 42,7 40,7 33,4 32, Uusimaa 56 59,8 64, ,3 65,2 64,6 Koko maa 66, ,1 70,5 69, ,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

30 Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikaista Lohja 5,5 6,7 6,7 4,8 4,8 3,3 - Hyvinkää 3,8 4,7 5,1 4,9 4,7 6,4 - Kirkkonummi 6 4,5 4,6 3,4 3,6 2,7 - Porvoo 4,6 3,5 4,2 3,2 3,3 3,7 - Raasepori 5,1 3,5 4,1 3,9 3,6 6,1 - Vihti 3 3,4 3,9 3,1 3,5 4,3 - Uusimaa 5,7 5,4 5,5 4,8 4,9 4,9 - Koko maa 5 5,1 5,3 4,8 4,9 4,8 - Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

31 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,7 3,3 3,7 5,5 - Hyvinkää 7,3 6,5 7,3 10,4 9,5 9,5 - Kirkkonummi 3,1 4,4 3,1 2 4,2 5 - Porvoo 1,2 1,4 4,9 5,3 6,1 6,3 - Raasepori 4 4,9 4,8 4,9 5,8 6,1 - Vihti 4,1 3,2 3,6 1,4 5,1 4,8 - Uusimaa 5,3 5,2 5,6 6,3 7,2 7,5 - Koko maa 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7-31

32 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden 9,1 opiskelijoista (2010) Info 7,1-7,4 6,7 6,6 7,1 7,4 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 8,8 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 10,8-10,6 8,2 12,6 8,6 7,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 1,1 0,8 0,6 0,8 1,1 1 0,7 0,8 vastaavanikäisistä (2011) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. 10,9 vuoden opiskelijoista (2010) Info 8,6-11,6 9,6 7,1 10,6 10,5 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen 11,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 11,3-11,5 11,4 9,7 11,4 11,1 jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 15,3-19,2 23, ,9 17,1 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista19,2 17,5-22,8 31, ,7 (2010) Info jaylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 13,4 Info 11,6-11,8 14,3 13,6 10,9 13,1 jaylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 19,6 opiskelijoista (2010) Info 19,7-23,5 27,8 30,6 20,6 21,6 jaei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden 52,7 opiskelijoista (2010) Info??? 25,1-28,3 31,4 36,9 36,6 28,5 jaei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen 32,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info??? 27,2-26,4 49,2 37,8 36,7 28,9 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 20,3 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 18,6-27,8 25,7 25,2 27,9 24,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41,2 42,4-42,3 40,6 45,6 40,3 39,4 (2010) Info jatupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 10,4 (2010) Info 9,6-11,2 11,1 6,4 12,7 10,7 jatupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista (2010) Info 37,3-40,5 44,4 45, ,7 32

33 Terveys jakokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 9,6 toimintakyky 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 9,2-14,9 9,8 12,4 20,9 13,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Terveys ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27 toimintakyky (2010) Info 22,5-21,7 22,2 22,5 29,2 21 Terveys jaraskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / ,1 toimintakyky vuotiasta naista (2012) Info 17,1 13,7 16,5 13, ,6 14,2 Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, 6,5 toimintakyky % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 5,4 4,7 4,4 6 5,2 4,8 5,7 Turvallisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 0,4 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 0,7-1,2 1,6 0,3 1,3 1,4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Turvallisuus ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista7 6,1-7,3 6,6 4 5,3 4,7 (2010) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen 21,7 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 24,2-19, ,5 23,9 20,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % Opiskelu ja työ 14,2 vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info 13,2 12,7 12,1 13,2 14, ,2 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Opiskelu ja työ 9,8 (2011) Info 11,5 8,1 10,7 7,9 9,3 6,9 11,9 Asuminen jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. 37,9 ympäristö vuoden opiskelijoista (2010) Info 51,2-36,5 40,6 23,3 43,1 41,7 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, 2,3 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,8 4,9 2 1,6 2,5 2,8 2,9 Kuntalaisten Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet palvelut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 12,4 4,6 9,6 9,1 5,3 7,8 8,2 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1,7 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 1,4 1,8-1,5 1,6 1,5 1,2 33

34 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja 9,6-9,6-9,1 - - Hyvinkää 9,4-9,3-7,1 - - Kirkkonummi 10-10, Porvoo 6,7-7,9-7,4 - - Raasepori 3,9-6,3-6,7 - - Vihti 5,4-10,6-6,6 - - Uusimaa 7,8-7,6-7,1 - - Koko maa 8,6 8,6 7,7 7,7 7,4 7,4 - Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja - - 7,8-8,8 - - Hyvinkää - - 7,3-10,8 - - Kirkkonummi Porvoo - - 8,9-10,6 - - Raasepori - - 4,7-8,2 - - Vihti - - 9,7-12,6 - - Uusimaa - - 8,1-8,6 - - Koko maa - - 8,4 8,4 7,8 7,8-34

35 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Lohja 0,8 0,7 0,8 1,1 1,3 1,1 - Hyvinkää 0,4 0,4 0,6 0,7 0,6 0,8 - Kirkkonummi 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,6 - Porvoo 0,8 0,9 0,8 0,7 0,7 0,8 - Raasepori 0,9 0,8 0,9 0,9 1,1 1,1 - Vihti 0,6 0,6 0,4 0,7 0,8 1 - Uusimaa 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 - Koko maa 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9 - - Hyvinkää 12,2-10,5-8,6 - - Kirkkonummi 12,6-12, Porvoo 9,3-11,5-11,6 - - Raasepori 9, ,6 - - Vihti 5,5-15,4-7,1 - - Uusimaa 10,7-10,7-10,6 - - Koko maa 10,9 10,9 10,7 10,7 10,5 10,5-35

36 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-11,5 - - Hyvinkää ,2-11,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-11,5 - - Raasepori - - 9,6-11,4 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,4 - - Koko maa ,3 11,3 11,1 11,1 - Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 20,1-15, Hyvinkää 19-14,5-15,3 - - Kirkkonummi 25-24, Porvoo 17,8-18,3-19,2 - - Raasepori 25,4-21,5-23,5 - - Vihti 16,2-15, Uusimaa 18, ,9 - - Koko maa 18,2 18,2 17,7 17,7 17,1 17,1-36

37 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-19,2 - - Hyvinkää ,1-17,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-22,8 - - Raasepori ,3-31,5 - - Vihti , Uusimaa , Koko maa ,1 21,1 20,7 20,7 - Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 16,4-13,9-13,4 - - Hyvinkää 12,5-11,2-11,6 - - Kirkkonummi 13,4-14, Porvoo 11,4-13,4-11,8 - - Raasepori 12,4-12,5-14,3 - - Vihti 8,5-12,2-13,6 - - Uusimaa 11,5-10,7-10,9 - - Koko maa 13,4 13,4 12,6 12,6 13,1 13,1-37

38 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja ,9-19,6 - - Hyvinkää ,7 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-23,5 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,9-30,6 - - Uusimaa ,3-20,6 - - Koko maa ,8 21,8 21,6 21,6 - Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,7 - - Hyvinkää ,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori ,4 - - Vihti ,9 - - Uusimaa ,6 - - Koko maa ,5 28,5-38

39 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,5 - - Hyvinkää ,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,4 - - Raasepori ,2 - - Vihti ,8 - - Uusimaa ,7 - - Koko maa ,9 28,9 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 24,4-20,1-20,3 - - Hyvinkää 21,3-19,7-18,6 - - Kirkkonummi 28,3-29, Porvoo 23,5-26,5-27,8 - - Raasepori 26,7-23,8-25,7 - - Vihti 30,3-30,6-25,2 - - Uusimaa 28,1-28,2-27,9 - - Koko maa 25,9 25, ,3 24,3-39

40 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9-41,2 - - Hyvinkää ,2-42,4 - - Kirkkonummi Porvoo ,5-42,3 - - Raasepori ,6-40,6 - - Vihti ,4-45,6 - - Uusimaa ,5-40,3 - - Koko maa ,7 40,7 39,4 39,4 - Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,2-8,3-10,4 - - Hyvinkää 11,5-4,8-9,6 - - Kirkkonummi 14,5-15, Porvoo 11,2-11,6-11,2 - - Raasepori 12,6-8,3-11,1 - - Vihti 10,5-7,8-6,4 - - Uusimaa 12,5-11,9-12,7 - - Koko maa 11,6 11,6 10,3 10,3 10,7 10,7-40

41 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,4-37,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,2-40,5 - - Raasepori ,6-44,4 - - Vihti ,9-45,9 - - Uusimaa , Koko maa ,4 39,4 39,7 39,7 - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,6-7,7-9,6 - - Hyvinkää 10,2-9,4-9,2 - - Kirkkonummi 18,1-17, Porvoo 12,8-8,2-14,9 - - Raasepori 10,6-11,2-9,8 - - Vihti 10-10,5-12,4 - - Uusimaa 14,8-15,9-20,9 - - Koko maa 10,1 10,1 10,5 10,5 13,6 13,6-41

42 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,6-22,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,3-21,7 - - Raasepori ,5-22,2 - - Vihti ,6-22,5 - - Uusimaa ,3-29,2 - - Koko maa ,4 17, Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Lohja 26,5 19,4 25,8 23,6 15,8 14,8 17,1 Hyvinkää 17, ,1 12,9 17,2 17,3 17,1 Kirkkonummi 14,8 16,8 14,4 19,6 15,2 16,1 13,7 Porvoo 14,8 16,8 14,1 20,5 13,8 15,7 16,5 Raasepori 15,4 15,2 25,3 10,4 17,5 18,9 13,2 Vihti 21,5 21,6 17,9 22,4 14,3 16,2 17 Uusimaa 18,7 17,5 17,7 17, ,8 15,6 Koko maa 16,2 15,8 15,4 15,4 14,6 15,5 14,2 42

43 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 5,1 4,7 5,3 6 6,4 6,5 - Hyvinkää 5,7 5,4 5,5 5,3 5,2 5,4 - Kirkkonummi 4,4 4,2 4,5 4,5 4,6 4,7 - Porvoo 4,2 3,8 4,2 3,9 4 4,4 - Raasepori 4,8 4,8 5 5,2 5,1 6 - Vihti 4,5 4,9 4,7 5 5,1 5,2 - Uusimaa 4,4 4,4 4,5 4,6 4,6 4,8 - Koko maa 5,3 5,4 5,4 5,5 5,6 5,7 - Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 1,2-1,1-0,4 - - Hyvinkää 1-0,4-0,7 - - Kirkkonummi 3-2, Porvoo 0,7-1,1-1,2 - - Raasepori 0,7-1,6-1,6 - - Vihti 0,4-0,7-0,3 - - Uusimaa 1,4-1,4-1,3 - - Koko maa 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4-43

44 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja Hyvinkää - - 1,5-6,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori - - 9,5-6,6 - - Vihti - - 8, Uusimaa ,3 - - Koko maa ,7 4,7 - Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,6-21,7 - - Hyvinkää ,8-24,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-19,9 - - Raasepori , Vihti ,8-22,5 - - Uusimaa ,1-23,9 - - Koko maa ,9 21,9 20,7 20,7-44

45 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Lohja 16,6 17,3 16,7 16,1 15,7 14,2 - Hyvinkää 14,1 14,4 13,9 13, ,2 - Kirkkonummi 17,5 16,8 15,4 14,1 13,8 12,7 - Porvoo 12,7 12,6 13,3 12, ,1 - Raasepori 15,9 15,4 15,4 12,7 13,6 13,2 - Vihti 16 16,1 16,1 14, ,9 - Uusimaa 14,4 14,8 15,1 14,3 14, Koko maa 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Lohja 5,4 5, ,5 9,8 - Hyvinkää 7,9 6,2 5,7 11,2 11,7 11,5 - Kirkkonummi 5, ,2 9,5 8,1 - Porvoo 7, , ,7 - Raasepori 5,5 5,7 6,5 10,5 9,5 7,9 - Vihti 6,7 5,8 4,8 9,7 9,7 9,3 - Uusimaa 5,3 4,5 4,3 7,8 7,5 6,9 - Koko maa 10,2 9 8,8 13, ,9-45

46 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 49, ,9 - - Hyvinkää 48,9-49,2-51,2 - - Kirkkonummi 58,6-64, Porvoo 43, ,5 - - Raasepori 45,3-46,5-40,6 - - Vihti 46,5-23,2-23,3 - - Uusimaa 45,2-44,6-43,1 - - Koko maa 44,8 44,8 41,5 41,5 41,7 41,7 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 2,2 1,6 1,4 2,4 1,8 2,3 - Hyvinkää 3,1 2,9 2,5 3,1 3,4 3,8 - Kirkkonummi 4,5 1,1 3,3 4,4 3,9 4,9 - Porvoo 1,2 1,1 1,6 2, Raasepori 2,3 2,7 2,1 2,9 2,3 1,6 - Vihti 2,7 2,4 0,4 3 3,1 2,5 - Uusimaa 2,6 2,3 2,2 2,6 2,8 2,8 - Koko maa 2,5 2,4 2,4 2,9 3 2,9-46

47 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Lohja 11,4 10,6 13,7 11,4 11, Hyvinkää 6,3 7,3 8,5 9,5 12,2 12,4 - Kirkkonummi 7,9 8,8 7,6 7,8 7,9 4,6 - Porvoo 10,2 9,8 7,9 7,4 8,3 9,6 - Raasepori 9,8 7,2 9 10,6 11,4 9,1 - Vihti 6,4 8,5 13,2 9,9 9,8 5,3 - Uusimaa 8,5 8,4 8,4 8,6 7,6 7,8 - Koko maa 8 8,4 8,7 8,7 7,8 8,2 - Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,4 1,8 1,8 2,9 1,1 1,7 - Hyvinkää 1,1-1,7 0,9 1,3 1,4 - Kirkkonummi 3 3,4 2,5 1,8 2,8 1,8 - Porvoo 2,4 1,6 1,6 0, Raasepori - - 1,5-2,4 1,5 - Vihti ,6 1,6 - Uusimaa 2, ,7 1,3 1,5 - Koko maa 1,5 1,5 1,6 1,4 1,1 1,2-47

48 Paketti 5: Työikäiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Teema Perusindikaattori Arvo Muutos HyviKirk Porv RaasViht UusiKoko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Henkinen työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 3,3 3,4 2,3 2,9 3,3 2,7 2,9 3,8 hyvinvointi vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,3 17,1 18,5 19,1 18,8 17,1 21,3 toimintakyky vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jatyökyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 8,1 7,7 5 6,9 7,7 6,5 5,9 8,6 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien Terveys ja vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % ,5 0,9 1,4 1,6 1,4 1 1,8 toimintakyky vuotiaista (2011) Info Opiskelu ja työ Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2011) Info 25,8 18,6 23,4 25,5 23, ,2 23,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, Toimeentulo 1,2 2,2 2,6 1,6 2 1,4 2,7 2,2 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Kuntalaisten Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit palvelut vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 2 1,9 3,8 2 6,4 2,2 4 3,2 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 48

49 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,3 - Hyvinkää 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,4 - Kirkkonummi 2,1 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 - Porvoo 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,9 - Raasepori 3,5 3,5 3,6 3,5 3,4 3,3 - Vihti 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,7 - Uusimaa ,9 2,9 - Koko maa 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 19,7 19,6 19,8 19,8 19, Hyvinkää 21 21,1 21,3 21,4 21,3 21,3 - Kirkkonummi 16,6 16, ,1 17,2 17,1 - Porvoo 17,7 17,9 18,3 18,7 18,6 18,5 - Raasepori 19, ,3 19,5 19,1 19,1 - Vihti 17,8 17, ,3 18,6 18,8 - Uusimaa 17,1 17,2 17,2 17,2 17,2 17,1 - Koko maa 21 21,2 21,3 21,4 21,4 21,3-49

50 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 8,3 8,4 8,5 8,3 8,2 8,1 - Hyvinkää 7,9 7,8 7,9 7,9 7,7 7,7 - Kirkkonummi 4,8 4, ,1 5 - Porvoo 7,3 7,3 7,2 7,1 7 6,9 - Raasepori 8,3 8,3 8,5 8,2 8 7,7 - Vihti 6,8 6,8 6,6 6,7 6,6 6,5 - Uusimaa 6,4 6,4 6,3 6,2 6,1 5,9 - Koko maa 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 - Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Lohja 2 2,1 2, Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,6 1,5 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 - Porvoo 1,4 1,4 1,5 1,5 1,4 1,4 - Raasepori 1,7 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 - Vihti 1,6 1,5 1,4 1,4 1,5 1,4 - Uusimaa 1,1 1,1 1, Koko maa 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8-50

51 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Lohja 26,7 25, ,1 19,7 25,8 - Hyvinkää 28,6 27,1 22, ,1 18,6 - Kirkkonummi 27,3 23,2 19,9 15, ,4 - Porvoo 33,8 31,5 27,5 15,5 20,6 25,5 - Raasepori 32,1 30,2 26,9 13,9 19,8 23,7 - Vihti 26,2 22,3 20,4 10,4 17, Uusimaa 29,5 27,2 22, ,2 - Koko maa ,4 15,7 20,4 23,4 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1,2 1 1,1 1,2 1,2 1,2 - Hyvinkää 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2 - Kirkkonummi 2,1 0,9 2,4 2,6 2,6 2,6 - Porvoo 1,3 1,2 1,4 1,5 1,5 1,6 - Raasepori 1,7 1,9 1,8 2 2,1 2 - Vihti 1,6 1,7 0,5 1,8 1,7 1,4 - Uusimaa 2,2 2,2 2,2 2,5 2,7 2,7 - Koko maa 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2-51

52 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,6 2,2 1, Hyvinkää 1,9 2,1 2,5 1,5 1,6 1,9 - Kirkkonummi 4,5 5,1 4,3 4,1 3,1 3,8 - Porvoo 0,7 1 3,3 2,7 1,6 2 - Raasepori 1,9 1,7 1,9 2,2 5,1 6,4 - Vihti 3,5 2,3 2,2 2,4 1,8 2,2 - Uusimaa 4,9 4,6 4,7 4,2 3,9 4 - Koko maa 3,4 3,5 3,5 3,4 3,1 3,2-52

53 Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Asuminen ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Perusindikaattori Lohja Arvo Muutos V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 104,6??? 81,8 67,3 106, ,6 84,8 100 jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta 58,7 täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 62,6 57,4 55,7 55,4 57,3 56,1 61,7 jakotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 91,8 vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 90, ,9 89,3 89,7 89,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65 vuotta 0,1 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Info 0,2 0,6 0,2 0,2 0,3 0,5 0,2 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden 3,8 aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 3,3 6,3 2,9 3,4 4,9 3,5 4,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,9 8,1 10,2 11,9 9,8 10,6 10,6 11,9 (2012) Info Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä3,8 5 5,1 3,3 4,4 7,9 5,6 5,9 väestöstä (2011) Info Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % 4,3 4,6 4,7 6,6 5,6 2,4 4,5 4,4 vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 53

54 Dementiaindeksi, ikävakioitu Lohja , Hyvinkää , Kirkkonummi , Porvoo , Raasepori Vihti , Uusimaa , Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 58,8 59,3 59,4 59,1 58,8 58,7 - Hyvinkää 64 63,9 63,7 63,3 62,9 62,6 - Kirkkonummi 59,1 58,6 58,4 58,4 57,8 57,4 - Porvoo 55,1 55,6 55,9 56,3 56,2 55,7 - Raasepori 56,3 56,5 56,6 56,4 56,3 55,4 - Vihti 58, ,7 57,9 57,4 57,3 - Uusimaa 57,6 57,5 57, ,5 56,1 - Koko maa 62,9 62,9 62,7 62,5 62,1 61,7-54

55 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 91, ,6 92,7 92,8 91,8 - Hyvinkää 91,8 90,8 91,7 91,6 92,3 90,4 - Kirkkonummi 88, ,6 88,4 88, Porvoo 90,2 89,4 89,5 91,6 90, Raasepori 89,2 89,3 89,5 90,5 91,4 89,9 - Vihti 87,9 88,7 88,5 89,2 89,5 89,3 - Uusimaa 88,4 88,6 88,8 88,9 89,8 89,7 - Koko maa 89,4 89,3 89,3 89,4 89,5 89,6 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 0,1 0,1 0,1 0, Hyvinkää 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 - Kirkkonummi 0,5 0,2 0,7 0,6 0,7 0,4 - Porvoo 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 - Raasepori 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - - Vihti , Uusimaa 0,5 0,4 0,4 0,5 0,5 0,3 - Koko maa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1-55

56 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 2,3 1,8 2 2,2 2,4 3,3 3,8 Hyvinkää 2,3 2,7 2,6 2,4 3 3,3 3,3 Kirkkonummi 5 4,9 5 4,3 5,9 5,6 6,3 Porvoo 3,3 4 4,3 4 2,7 2,9 2,9 Raasepori 2,4 2 2,5 2,3 2,9 3,2 3,4 Vihti 2,4 3,2 3,6 3,7 4,8 5 4,9 Uusimaa 3,2 3,4 3,5 3,5 3,3 3,5 3,5 Koko maa 3,7 3,9 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja - 8,7 9,3 9,9 11,3 10,2 7,9 Hyvinkää - 10,5 9,7 9,5 8,8 8,7 8,1 Kirkkonummi - 9-1,9 9,3 9,6 10,2 Porvoo - 9,8 8,8 12, ,8 11,9 Raasepori - 11,2 10,5 8,6 9,4 9,7 9,8 Vihti - 10,2 11,1 11,3 10,2 10,9 10,6 Uusimaa - 10,4 10,3 10,6 10,7 11,2 10,6 Koko maa - 11, ,3 11,8 12,2 11,9 56

57 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 3,2 4 3,9 2,9 3,4 3,8 - Hyvinkää 2,3 2,9 2,7 2,7 2,8 5 - Kirkkonummi 5,4 6,8 5,2 7,7 8,1 5,1 - Porvoo 0,7 2,2 2,6 0,7 2,3 3,3 - Raasepori 3,6 3,3 3,5 3,2 3,6 4,4 - Vihti 9,2 8,4 8,5 8,4 7,9 7,9 - Uusimaa 4,8 4,8 4,8 5,1 5,4 5,6 - Koko maa 3,9 4,2 4,6 5,1 5,6 5,9 - Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 5 4,8 4,4 4,2 3,7 4,3 - Hyvinkää 5,9 6,3 5,6 5,7 4,9 4,6 - Kirkkonummi 6,2 5,9 5 3,8 3 4,7 - Porvoo 8,9 8,3 7,9 7,6 6,8 6,6 - Raasepori 7,1 7,4 7 6,3 4,9 5,6 - Vihti 2,9 2,7 2,8 2,3 2,4 2,4 - Uusimaa 6,6 6,4 6,2 5,8 4,6 4,5 - Koko maa 6,5 6,3 5,9 5,4 4,7 4,4-57

58 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Yhteenveto ja johtopäätökset edellä olevista hyvinvointitietopakettien indikaattoreista ja alueella tehdyistä selvityksistä on tehty kertomuksen jaottelun ja ikäryhmittäisten sisään rakennettujen teemojen mukaisesti seuraavasti: 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2. Osallisuus ja vaikuttaminen, 3. Elämänlaatu ja henkinen hyvinvointi 4. Terveys ja toimintakyky 5. Turvallisuus 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo 7. Asuminen ja ympäristö 8. Kuntalaisten palvelut 1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Lohjan kaupunki, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunta ovat muodostaneet yhdistyneen asukkaan kaupungin, jonka kokonaispinta-ala on 1109,72 km². Lohjan merkittäviä kivijalkoja ovat mm. hyvä sijainti osana pääkaupunkiseutua, elinympäristön viihtyisyys, laadukkaat asumismahdollisuudet ja monipuolinen koulutustarjonta. Lohjalta löytyy lisäksi runsas palvelu- ja kulttuuritarjonta sekä puhdas luonto harju ja järvimaisemineen. Lohjasta on vuosien saatossa kehittynyt elinvoimainen Länsi- Uudenmaan seutukeskus. Väestömäärä on Lohjalla kasvava. Yleisen ikärakennemuutoksen vaikutuksesta kaikkien kuntien ikäihmisten joukko kasvaa. Lohjalla suhteellisesti nopeimmin kasvava joukko löytyykin yli 65- vuotiaista. Vertailukunnista Raaseporissa yli 65-vuotiaiden osuus on Lohjaa suurempi. Lapsiperheiden osuus perheistä on 41,6 %. Määrä on viiden vuoden takaiseen ollut laskeva. Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus oli alle Uudenmaan mutta yli koko maan keskiarvon. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä on joka viides, ja heidän osuutensa on viiden vuoden takaiseen noussut yli 10 %. Vieraskielisten määrä on Lohjalla vuonna 2012 ollut 31,7 /1000 asukasta kohden. Heidän joukkonsa on viiden vuoden takaiseen noussut yli 15 %. Vertailukuntiin nähden vieraskielisiä on Lohjalla kuitenkin vähiten. Samoin pakolaisia on Lohjalla vertailukuntiin nähden vastaanotettu vähiten. Vuonna 2011 nettomuutto oli viiden vuoden seurantajaksolla ensimmäistä kertaa negatiivinen eli Lohjalle muutto on ollut vähäisempää mitä Lohjalta pois muutto. Vertailukunnista ainoastaan Raaseporissa pois muuttaneiden osuus oli suurempi. Nettomuutto on laskenut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden yli 15 %. Kaupunki on strategiassa asettanut vuosittaiseksi tavoitteeksi väestön 1 % kasvun. Demografinen huoltosuhde kertoo alle 15- ja yli 64-vuotiaiden määrän työikäisiä kohden. Lohjalla huoltosuhde on kasvanut vuodesta 2008 koko maata ja Uuttamaata jyrkemmin ollen vertailukuntiin nähden Raaseporin jälkeen toiseksi korkein. Väestön koulutustasoa osoittava mittari kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Lohjalla koulutustasoluku on vuoden 2011 tilastoissa 307. Se on viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti kasvanut, mutta asettuu edelleen koko maata ja Uuttamaata alhaisemmalle tasolle. Työttömien määrä on kaikissa vertailukunnissa vuoteen 2011 laskenut ollen koko maan tasoa alhaisempi. Lohjalla työttömiä oli vuonna % työvoimasta, jolloin se on ollut vertailukuntien keskitasoa. Taloustaantuman seurauksena työttömyysaste on jälleen noussut. Lohjalla työttömyysaste toukokuun 2013 tilastossa oli 9 %. Lohjalla lainakanta on vertailuaineistoon nähden alhainen. Vuonna 2011 se on Lohjalla ollut 1451 euroa /asukas (v e/asukas). Velkaantuneisuus on Lohjalla ollut hyvin maltillista ja verotulot ovat nousseet, mutta jäävät vertailuaineiston matalimmalle tasolle. Kuntataloutta on viime vuodet rasittanut verotulojen kasvun pysähtyminen. Lohjalla mm. kaavoitusohjelma ja mittavat investointihankkeet heijastavat myönteisiä tulevaisuuden odotuksia ja Lohjan kasvutavoitteita. 58

59 Pääkaupunkiseudun Muuttohalukkuustutkimuksen mukaan (2012) Lohja oli 11. tunnetuin kunta. Keskimääräistä paremmin Lohjan tuntevat vuotiaat, toimihenkilöt, yrittäjät, johtavassa asemassa olevat ja ne, jotka aikovat muuttaa lähivuosina. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien ominaisuuksia asumisesta, palveluista, liikenneyhteyksistä, opiskelumahdollisuuksista ja työpaikkojen tarjonnasta. Ominaisuuksien yhteenlasketun nettovaikutuksen perusteella Lohja oli 12. paras tutkituista kunnista (yhteensä 18 kuntaa). Lohjan vahvuuksiksi arvioitiin asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys, asumiskustannukset ja lapsiystävällisyys. Sen sijaan opiskelumahdollisuudet tunnettiin heikosti. 2. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Kuntalaisen osallistumisoikeus ja vaikuttamisen mahdollisuudet on turvattu useissa laeissa. Sanotaan, että kuntalaisten näkökulman välittyminen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon on elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien kivijalka sekä edellytys paikallisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Kuntalaisella on useita keinoja osallistua kunnan toimintaan mm. erilaisten kansalaisjärjestöjen, yhdistysten, asiantuntijaneuvostojen, oppilaskuntien, mielipidekirjoittelun ja aloitekäytäntöjen kautta. (Vallakas, 2009, ) Ehkä tunnetuin vaikuttamiskanava on äänestäminen. Äänestämistä kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus. Lohjalla vuoden 2012 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli 56,2 % mikä on neljän vuoden takaisesta laskenut 3,9 %. Koko maassa, Uudella maalla ja kaikissa vertailukunnissa, Vihtiä lukuun ottamatta, on äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa laskenut. Lohjalla on vuoden 2013 alusta otettu käyttöön Uuden Lohjan kuntalaisten osallisuutta edistävä 8 alueen lähidemokratia-malli. Lohjan lähidemokratian mallin tavoitteena on edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja mahdollisuuksia tuoda esiin tärkeitä asioita edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta Sosiaalitaito on vuonna 2011 laatinut kuntalaiskyselyyn pohjautuvan selvityksen Länsi-Uudenmaan kuntalaisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä kokemuksista (Sosiaalitaito 2011). Selvityksessä kartoitettiin mm. kuntalaisten kokemaa osallisuutta kunnalliseen päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Vastaajista 14 prosenttia koki, että kuntalaisten mielipiteet huomioitiin palveluja kehitettäessä. Vastaavasti 61 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuntalaisten mielipiteitä ei huomioitu. Joka neljäs vastaaja tiesi, kuinka asuinkunnan asioihin voi vaikuttaa, mutta joka toisella vastaajalla tällaista tietoa ei ollut. (Sosiaalitaito 2011, 72) Kuulluksi tulemisen kokemukseen vaikuttivat sukupolvi ja työmarkkina-asema. Vanhimmassa (75 vuotta täyttäneet) ikäryhmässä niiden osuus, jotka uskoivat kuntalaisten tulevan kuulluksi, oli kolme kertaa suurempi kuin vuotiaiden ikäryhmässä. Eläkeikäiset kokivat myös työikäisiä useammin tietävänsä, kuinka vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Alle 30 vuotiaista vain 14 prosenttia tiesi vaikutuskeinoista, kun eläkeikäisissä vastaava osuus oli kaksi kertaa suurempi. Työttömistä ja kotona lapsia hoitavista juuri kukaan ei uskonut kuntalaisten mielipiteen tulevan huomioiduksi, kun työllisistä näin uskoi joka kymmenes ja eläkeläisistä ja opiskelijoista joka viides. Ehkä hieman yllättäenkin vieraskieliset olivat suomen- ja ruotsinkielisiä useammin sitä mieltä, että kuntalaisten mielipiteet huomioitiin palvelujen kehittämiseen. (Sosiaalitaito 2011, 72) 59

60 Kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon. Lähde: Sosiaalitaito Vastaajien näkemykset erosivat myös kuntakohtaisesti. Karviaisen kunnista Karkkilassa uskottiin muihin yhteistoiminta-alueen kuntiin nähden hieman useammin, etteivät kuntalaiset tule kuulluksi. LOST-alueen ( ) kunnista Karjalohjalla oltiin muihin alueen kuntiin nähden kriittisimpiä. Kaikista kunnista vähiten kritiikkiä esittivät kirkkonummelaiset. Raaseporin muodostaneiden kuntien välillä oli nähtävissä selvä ero: tammisaarelaiset olivat karjaalaisia ja pohjalaisia vähemmän tyytymättömiä. Kaikissa kunnissa niiden osuus, jotka eivät uskoneet kunnan kuulevan kuntalaisten mielipiteitä oli merkittävästi suurempi kuin niiden, jotka uskoivat kuntalaisten näkemysten tulevan huomioiduksi palveluja kehitettäessä. (Sosiaalitaito 2011, 73) 3. ELÄMÄNLAATU JA HENKINEN HYVINVOINTI Elämänlaatu on intuitiivisesti ymmärrettävä, osittain mitattava käsite, ja sillä on positiivinen arvolataus. Kaikilla meillä on elämänlaatu, joka voisi olla parempi tai huonompi. Elämänlaadun yksiselitteinen määrittely on kuitenkin vaikeaa. Kyse on lähinnä filosofisesta ongelmasta: kysymys siitä, mitä elämänlaatu on, palautuu nopeasti etiikan ydinkysymykseksi hyvän elämän olemuksesta. Hyvä elämä on määritelty yhtäältä hedonistisesti, jolloin se määrittyy yksilön positiivisen kokemuksen, mielihyvän, onnen tunteen kautta. Toisaalta hyvä elämä voidaan nähdä yksilön tavoitteiden ja toiveiden tyydyttymisen kautta: hyvä elämä on omien toiveiden täyttymistä. Tähän tarvitaan riittävää toimintakykyä. Kolmanneksi hyvä elämä voidaan määritellä jonkin ideaalin mukaan, esimerkiksi tiettyjen elintapojen tai materiaalisen elintason kautta. (Samuli I yms. 2010) Sosiaalitaidon selvityksessä haettiin vastauksia mm. siihen, miten kuntalaiset kokevat hyvinvointinsa ja mikä osuus erilaisilla kuormittavilla ja voimavaraistavilla tekijöillä on koetun hyvinvoinnin muodostumiselle. Kuormittaviksi stressitekijöiksi määriteltiin epäonnistumisen, jännittyneisyyden, masentuneisuuden, väsymyksen, unettomuuden ja ylirasittuneisuuden tunteet. Voimavaraistaviksi elinvoimaisuuden kokemuksiksi oli määritelty yleinen elinvoimaisuuden, onnistumisen, tarmokkuuden, elämänilon ja elämästä nauttimisen tunteet. (Sosiaalitaito 2011, 30) 60

61 Fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä elinvoimaisuutta ja stressiä mitanneiden kysymysten perusteella ilmeni, että hyvinvointi jakautuu vastaajien keskuudessa epätasaisesti. Työttömät voivat työllisiä, opiskelijoita ja kotona lapsia hoitavia huonommin. Yksin tai yksinhuoltajaperheessä asuvat voivat puolestaan ydinperheitä ja pariskuntia huonommin. Myös äidinkieli selitti terveyttä: ruotsinkielisten joukossa oli puolet vähemmän terveytensä huonoksi kokevia kuin suomenkielisten tai vieraskielisten joukossa. Vieraskielisistä oli suomen- ja ruotsinkielisiin nähden kaksi kertaa suurempi joukko tilanteessa, missä he kokivat paljon stressiä, mutta vähän elinvoimaa. (Sosiaalitaito 2011, 75) Vastaajien stressikokemukset ja elinvoimaisuuden kokemukset kunnittain, % Lähde: Sosiaalitaito Yllä olevassa kuviossa näkyy niiden kuntalaisten osuus vastanneista, joilla stressi- tai elinvoimaisuuden kokemuksia oli paljon. Vihdissä ja Nummi-Pusulassa oli eniten elinvoimaisuuden kokemuksia, kun taas Siuntiossa ja Tammisaaressa niitä oli vähiten. Stressiä koettiin eniten Karjaalla ja Karkkilassa ja vähiten Nummi-Pusulassa ja Hangossa. Kuntien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Optimaalisessa tilanteessa vähän stressiä ja paljon elinvoimaa oli 58 prosenttia. Sellaisia vastaajia, joilla oli päinvastaisesti paljon stressiä ja vähän elinvoimaa, oli viisi prosenttia. Tällaisessa elämäntilanteessa elävien koettu terveys oli optimitilanteessa eläviin verrattuna moninkertaisesti huonompi, joten heidät voidaan lukea sekä empiirisen aineiston että elämänhallinta- ja stressiteorioiden perusteella ryhmään, jolla on muita suurempi riski voida pahoin. Riskiryhmään kuuluivat muita useammin ne, joiden sosioekonominen asema oli alhainen: pienituloiset ja matalasti koulutetut vastaajat tai työttömät. Lisäksi yksinhuoltajuus ja kahden sukupolven aikuistaloudessa eläminen sekä vieraskielisyys lisäsivät todennäköisyyttä tällaiseen riskiryhmään kuulumisesta. (Sosiaalitaito 2011, 32-33) Kuntalaisten kokemukset arkipäivää kuormittavista ongelmista olivat myös eriytyneet sosioekonomisen aseman mukaisesti. Vastaajat jaettiin ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon heille oli kasautunut 61

62 jokapäiväistä elämää aiheuttavia ongelmia ja kuinka paljon nämä ongelmat rasittivat heidän terveyttään. Näin muodostui kolme elämäntilanteen kuormittavuutta kuvaavaa ryhmää: kuormittuneet, riskiryhmä ja eikuormittuneet. Joka neljännen vastaajan elämäntilanne oli kuormittunut. Heille oli kasautunut useita jokapäiväistä elämää vaikeuttavia ongelmia. Kuormittuneiden voimavarat eivät riittäneet näistä ongelmista selviytymiseen. Tämän seurauksena he olivat muita selvästi stressaantuneempia ja heidän terveytensä oli muita huonompi. Kuormittuneet viihtyivät kotikunnassaan huonosti. He kokivat tarvitsevansa apua muita useammin, mutta heidän kokemuksensa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista olivat huonoja. Kuormittuneilla oli tyypillisesti alhainen sosioekonominen asema. Ei-kuormittuneisiin kuului reilu kolmannes vastaajista. Heidän arkeensa ei liittynyt juurikaan asioita, jotka he olisivat tulkinneet ongelmiksi. He kokivat terveytensä hyväksi. Ei-kuormittuneilla oli vain vähän stressikokemuksia ja paljon elinvoimaisuuden kokemuksia. He olivat tyytyväisiä kotikuntaansa. Julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista heillä ei ollut kokemuksia. Heillä oli korkea sosioekonominen asema. Riskiryhmäksi nimettyjen joukossa oli viitteitä ei-kuormittuneita huonommasta terveydestä ja suuremmasta stressistä, mutta tilanne oli selvästi parempi kuin kuormittuneiden ryhmässä. Riskiryhmään sijoittuneet olivat tyypillisesti keskiluokkaa. He olivat melko tyytyväisiä kotikuntaansa ja heillä oli hyviä kokemuksia kunnan palveluista. (Sosiaalitaito 2011, 75) Elämäntilanteen kuormittavuutta koskevan analyysin valossa vaikuttaa siltä, että ne, joilla oli muita enemmän voimavaroja sosiaalista, taloudellista ja inhimillistä pääomaa - käytettävissään voivat muita paremmin. Myös hyviksi koetut hyvinvointipalvelut toimivat voimavarana. Ne, jotka olivat kokeneet saaneensa apua sosiaali- ja terveyspalveluista, pysyivät melko hyvinvoivina muutamista vaikeuksistaan huolimatta. Sen sijaan kuormittuneiden tilanne vaikutti ongelmalliselta. Näillä vastaajilla oli moninaisia ongelmia, mutta heidän kokemuksensa mukaan kunnan palvelut eivät toimineet. Kuormittuneiden luottamus muihin ihmisiin ja kuntaan oli muita alhaisempi. (Sosiaalitaito 2011, 75) Elämänhallintateorioiden mukaan luottamus vaikeista tilanteista selviytymiseen vahvistuu, mikäli ihminen voi luottaa saavansa sosiaalista tukea sitä tarvitessaan. Sosiaalista tukea ihmiset voivat saada ja pyytää eri tahoilta. Perhe, sukulaiset, ystävät ja naapurit tarjoavat tukea henkilökohtaisen tuttavuuden perusteella. Erilaiset järjestöt, yhdistykset ja seurakunta lukeutuvat tahoihin, joiden toiminta perustuu vertaisuuteen. Palkkatyönään sosiaalista tukea antavat yksityiset ja julkiset ammattiauttajat toimivat puolestaan syy- ja normiperusteisesti. (Kinnunen 1998, 77). Eri tahojen merkitys sosiaalisen tuen antamisessa. Lähde: Sosiaalitaito

63 Suurimmalla osalla kyselyyn vastaajista oli monipuolinen tukiverkko, jonka puoleen he voivat kääntyä tarvitessaan tukea tai apua. Sosiaalisen tuen tuottajista keskimäärin merkittävimmiksi koettiin perhe, ystävät ja sukulaiset. Palveluista yleisesti merkityksellisimpiä olivat sekä julkiset että yksityiset terveyspalvelut. Kolmannen sektorin palvelut olivat merkityksellisiä vain joka kymmenennelle vastaajalle (Sosiaalitaito 2011, 38-39) Vastaajien sosiaalisen tuen tuottamisstrategioita tarkasteltiin ryhmittelyanalyysin avulla. Näin selvitettiin millaisia kombinaatioita sosiaalisen tuen verkostoista löytyi. Suurin osa vastaajista (60 %) tukeutui ensisijaisesti lähiyhteisöönsä, joko valikoidusti tai laajemmin. Viisi prosenttia vastaajista tukeutui laajasti sekä lähiyhteisöön, julkisiin ja yksityisiin palveluihin että kolmannen sektorin palveluihin. Vastaajista 15 prosenttia tukeutui ydinperheeseen ja terveyspalveluihin. Vain kuusi prosenttia vastaajista kuului ryhmään, joka tukeutui ensisijaisesti julkisiin palveluihin. Kaikkien tukimuotojen ulkopuolella jäi 13 prosenttia vastaajista. Heistä osa oli ulkopuolisia vapaaehtoisesti, osa tahtomattaan. (Sosiaalitaito 2011, 39-40) Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat asukkaiden osallisuuden vahvistaminen, ammattilaisten ja kuntalaisten välisen vuoropuhelun lisääminen, alueellisten ja väestöryhmien välisten erojen vähentäminen sekä joustavuuden lisääminen palvelurakenteisiin. Tärkeäksi koettiin myöskin luottamuksen lisääminen julkisiin hyvinvointipalveluihin. (Sosiaalitaito 2011, 2) Nuorten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, joka näyttäytyy pikemminkin pahoinvointia kuvaavin mittarein, on tarkasteltu kouluterveystutkimuksissa. Lohjalla edellinen kouluterveyskysely on tehty vuonna ja 9. luokkalaisten tuloksissa huolestuttavaa on ollut masentuneisuuden kokeminen ja ystävien puute. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokevia oli 15 %. Heitä oli enemmän mitä Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Peruskoululaisista 10 % ilmoitti, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Ystävien puutetta koettiin Lohjalla enemmän mitä vertailukunnissa, Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Ei yhtään läheistä ystävää ilmoittavien määrä on sekä ammattioppilaitosten opiskelijoilla että lukiolaisilla suhteessa peruskouluun hieman laskenut. Vaikka lukiolaisilla tilanne on vuodesta 2008 parantunut, on se edelleen vertailukuntiin nähden korkeampi. Masennuksesta kärsivien määrä on molemmilla koulutusryhmillä lähellä maan tasoa ja peruskoululaisiin verrattuna laskenut. Ammattioppilaitoksella on tilanne vuodesta 2008 hieman parantunut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on 1,1 %. Lohjalla heitä on vertailuaineistoon nähden suhteellisesti eniten ja lukumäärä on viiden vuoden takaiseen nähden noussut yli 15 %, mutta vuoteen 2010 nähden laskenut. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrä on 3,3 %. Se on vuodesta 2010 hieman noussut ollen kuitenkin alhaisempi mitä koko maassa keskimäärin. Ikäihmisillä henkistä kyvykkyyttä mitataan dementiaindeksillä. Dementiaindeksi kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja. Lohjalla dementiaindeksi on vuonna 2009 ollut 104,6 ja se on Porvoota lukuun ottamatta vertailuaineiston korkein. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. 4. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Perinteisesti hyvinvoinnin osatekijöitä on jaettu karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin. Materiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan elinoloja ja toimeentuloa. Talouden mittareiden, kuten bruttokansantuotteen, pitämistä väestön hyvinvoinnin mittarina ja yhteiskunnallisen kehityksen tavoitteena on kuitenkin lisääntyvästi alettu kritisoida, koska on havaittu, että kansantuotteen kasvu ei enää lisää väestön koettua hyvinvointia tietyn elintason jälkeen. Kun elintaso turvaa perustavien tarpeiden tyydytyksen, ihmisten hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi näyttäisi nousevan terveys ja koetun hyvinvoinnin tekijät: ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto ja oikeudenmukaisuus yhteisössä sekä mielekäs tekeminen. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, 11-12) Sosiaalitaidon selvityksen mukaan 70 prosenttia vastaajista koki fyysisen terveydentilansa hyväksi ja joka kymmenes huonoksi. Terveydentila riippui vastaajan iän lisäksi koulutustasosta, tulotasosta ja työmarkkina-asemasta. Korkeasti koulutetut ja suurituloiset kokivat terveytensä keskimääräistä 63

64 paremmaksi, kun taas matalasti koulutetut ja pienituloiset kokivat terveytensä keskimääräistä huonommaksi. Työikäisistä huonoin terveydentila oli työttömillä. (Sosiaalitaito 2011, 50) Vastaajien psyykkinen terveydentila koetulla mielialalla mitattuna oli fyysistä terveydentilaa parempi. Vastaajista 75 prosenttia koki mielialansa hyväksi ja kuusi prosenttia huonoksi. Optimitilanteessa eli yhtä aikaa sekä mielialansa että fyysisen terveytensä hyväksi kokevia oli 60 prosenttia vastaajista. Yhtä aikaa huonoksi sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä koki kolme prosenttia. (Sosiaalitaito 2011, 50) Vuoden 2010 kouluterveystutkimuksen mukaan 8.-9.luokan oppilaista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17,7 %, ammatillisella oppilaitoksella 19,2 % ja lukiossa 15 %. Kokemus omasta terveydentilasta on 8. ja 9. luokan oppilailla sekä lukiolaisilla että ammattioppilaitoksen opiskelijoilla on parantunut ja se on peruskoululaisia lukuun ottamatta keskimääräisesti vertailukuntia parempi. Huolestuttavaa on, että lohjalaisista lukiolaisista yli 50 % ilmoitti, ettei syö kouluruokaa päivittäin. Tilanne ei ole peruskoulusta parantunut (54,1 %) ja se on huomattavasti heikompi mitä vertailukunnissa, Uudellamaalla tai koko maassa. Ammattioppilaitoksilla vastaava osuus oli 32,5 %. Huolestuttavaa on myös etenkin peruskoululaisilla noussut ylipaino. Heistä 17 % ilmoitti olevansa ylipainoinen. Verrattuna lukiolaisiin on ylipainoisten osuus ammattioppilaitoksilla suurempi, mutta vertailukuntiin ja Uuteenmaahan sekä koko maahan nähden pienin. Vahvuuksina koululaisilla suhteessa vertailuaineistoon voidaan pitää humalahakuisen juomisen, tupakoinnin laskevaa trendiä ja vähäisempää määrää. Mutta tarkasteltaessa Lohjan ammatillisten oppilaitosten ja lukion 1. ja 2. lukuvuoden opiskelijoiden hyvinvoinnin tilaa rinnakkain voidaan terveyttä ja toimintakykyä mittaavissa indikaattoreissa todeta huolestuttavaa koulutusryhmien välistä polarisoitumista: tupakointi on ammattioppilaitoksilla neljä kertaa, humalajuominen kaksi kertaa ja laittomien huumausaineiden kokeilut kolme kertaa yleisempiä kuin vastaavan ikäisillä lukiossa. Laittomien huumausaineiden kokeilut ovat lukiolaisilla vuosien aikana tasaisesti vähentyneet, mutta useimmissa kunnissa nousseet. Lohjalla kokonaismäärä on vertailukuntiin ja koko maahan nähden alhaisempi. Ammattioppilaitoksilla kysely tehtiin ensimmäisen kerran v ja vertailukunnissa Porvoota lukuun ottamatta kokeilijoiden määrä nousi. Lohjalla lukumäärä on muihin kuntiin nähden korkein ja korkeampi kuin koko maassa. Humalajuominen on molemmilla koulutusryhmillä muiden kuntien ja koko maan tasoa. Ammattioppilaitoksilla tilanne on vuoteen 2008 nähden parempi. Unicefin vuonna 2013 julkaiseman "Child Well-being in Rich Countries" raportin mukaan, jossa vertailtiin 29 teollisuusmaan lasten hyvinvointia, Suomi sijoittui neljänneksi. Raportissa tarkasteltiin lasten hyvinvointia terveyden, koulutuksen, riskikäyttäytymisen, elinympäristön ja materiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomi pärjäsi hyvin materiaalisen hyvinvoinnin, terveyden ja koulutuksen alueilla. Riskikäyttäytymisestä kuvaavissa mittareissa, kuten ylipainossa, tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja koulukiusaamisessa Suomen sijoitus oli heikompi. Teollisuusmaiden lasten hyvinvointi on noussut koko 2000-luvun ajan. Itä-Euroopan maat ovat selvästi kuroneet kiinni eroa länsimaihin (Adamson 2013, Child Well-being in Rich Countries.) Lohjalla raskauden keskeytyksiä on alle 24-vuotiailla / vuotiasta naista kohden ollut vuonna ,8 %. Keskeytykset on vuodesta 2008 laskenut ja niitä on nyt muiden kuntien, Uudenmaan ja koko maan vertailussa vähiten. Lohjalla on jo 20 vuoden ajan toiminut keskitetty nuorten ehkäisy-, ihmissuhde- ja seksuaalineuvonnan yksikkö. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita on Lohjalla vuonna 2011 ollut vertailuaineistoon nähden eniten ja lukumäärä on viiden vuoden aikaiseen noussut yli 15 %. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Näissä ikäryhmissä määrä on koko maata alhaisempi, mutta Uuttamaata korkeampi. Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Näitä sairauksia on viitisenkymmentä. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Kela:n sairastavuusindeksi, joka perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä, on lohjalla vuodesta

65 laskenut. Vuonna 2011 luku oli 95,5 ja Hyvinkään jälkeen vertailukuntien toiseksi korkein. Luku suhteutetaan koko maan väestön keskiarvoon, joka on 100. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on 8,1 % ja koko maata lukuun ottamatta ollut viiden vuoden seurantajaksolla vertailuaineiston korkein. Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on 2 % ja luku on viiden vuoden aikana pysynyt melko tasaisena, mutta ollut koko seurantajaksolla vertailuaineiston korkein. 5. TURVALLISUUS Turvallinen ja viihtyisä kunta on hyvä paikka asua, elää ja kasvattaa lapsia. Turvallinen kunta houkuttelee myös työntekijöitä ja yritystoimintaa. Turvallisuus on tärkeä osa kunnan toimintaa. Se on ympäristöturvallisuutta, henkilöturvallisuutta, rikos- ja liikenneturvallisuutta, taloudellista turvallisuutta ja tietoturvallisuutta. (Kuntalaisen turvallisempi arki) Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset eivät ole yleisiä, mutta ne vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Naiset pelkäävät katuväkivaltaa enemmän kuin miehet, vaikka sen uhreiksi joutuvat yleisemmin nimenomaan nuoret miehet (Sirén 2005, 124). Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli Lohjalla vuonna ,9/1000 asukasta kohden. Määrä on edeltävään vuoteen nähden laskenut. Rikoksia on vähemmän mitä Uusimalla ja koko maassa keskimäärin. Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80 %:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70 % oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56 %. Poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia oli vuonna /1000 asukasta kohden. Huumausainerikokset ovat viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden Lohjalla nousseet yli 15 %. Luvut ovat vertailukuntien korkeimmat ylittäen myös koko maan tason. Törkeät huumausainerikokset ovat kuitenkin laskeneet ollen vertailuaineiston alhaisimmat. Omaisuusrikokset ovat Lohjalla vuodesta 2011 laskeneet. Lohjalla omaisuusrikoksia oli vuonna ,7/1000 asukasta kohden. Luvut ovat alle koko maan ja Uudenmaan tason. Vertailukunnista Hyvinkäällä on poliisin tietoon tulevia omaisuusrikoksia enemmän. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden vuonna 2012 oli Lohjalla 7,4 l. Sekä alkoholinmyynti että poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä on kaikissa kunnissa vuodesta 2011 laskenut. Lohjalla rattijuopumusten määrä oli vuonna ,9/1000 asukasta kohden ja luku on viiden vuoden takaiseen nähden laskenut yli 15 %. Kouluterveyskyselyssä oppilaiden turvallisuuden tunnetta mitataan kysymällä heiltä ovatko he kokeneet vanhemmuuden puutetta, fyysistä uhkaa, koulukiusaamista ja seksuaalista väkivaltaa. Vanhemmuuden puutetta vuoden 2010 kyselyssä oli peruskoululaisista kokenut 25,1 %. Vertailukuntiin nähden heitä oli eniten ja enemmän mitä koko maassa keskimäärin. Koululaisten fyysinen uhan kokemukset olivat vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan sekä peruskoulun että ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla edellisiin kyselyihin nähden laskenut yli 15 %. Luvut ovat molemmissa ryhmissä alle koko maan keskiarvon. Lohjalla koulukiusattuja oli peruskoulussa 9.5 %. Huolestuttavaa on että heidän määränsä on noussut vuoden 2008 kyselystä yli 15 % ja luvut ylittävät koko maan sekä Uudenmaan tason. Myös vertailukuntiin nähden heitä on Vihdin jälkeen toiseksi eniten. Koulukiusaaminen oli ammattioppilaitoksilla vähäisempää mitä peruskoulussa, mutta huomattavasti yleisempää mitä lukiossa. Lukiolla koulukiusaaminen oli vuodesta 2004 laskenut ollen nyt vertailuaineiston toiseksi matalin. Seksuaalisen väkivallan kokemuksia oli peruskoululaisista 15.1 %:lla, mikä on enemmän mitä koko maassa keskimäärin. 65

66 6. OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO Työllä on moninainen merkitys ihmiselle ja sen merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Sen sijaan työttömyys on riski hyvinvoinnille ja se vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Tämä liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon, ja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen (Kaventaja). Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi. Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia. (Kaventaja) Nuorisotyöttömien määrä on kaikissa kunnissa vuonna 2008 jyrkästi noussut, minkä jälkeen tilanne kääntynyt laskuun. Lohjalla vuotiaita nuorisotyöttömiä oli vastaavanikäisestä työvoimasta vuonna ,8 %. Määrä on Uuttamaata korkeampi, mutta koko maata alhaisempi. Kaikkia kuntia tulee voimakkaasti ohjaaman vuoden 2013 alusta voimaan astunut laki nuorten yhteiskuntatakuusta. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen sekä työttömyyden pitkittymisen ja syrjäytymisen estäminen. Yhteiskuntatakuun totuttaminen edellyttää eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden % osuus on vuodesta 2007 selvästi laskenut. Määrä on Vihdin jälkeen korkein ja koko maata sekä Uuttamaata korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien osuus on kaikissa kunnissa voimakkaasti vuodesta 2009 kasvanut. Lohjalla heitä on vuonna 2011 ollut 25,8 %. Määrä on Hyvinkään jälkeen vertailuaineiston korkein. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus on vertailukuntiin ja koko maahan nähden alhaisempi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneissa yksinasuvissa on huomattavasti enemmän miehiä ja heidän osuutensa on viiden vuoden takaiseen lukumäärään noussut yli 15 %lla, kun taas naisten kohdalla lukumäärä on samassa suhteessa laskenut. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 65-vuotta täyttäneitä on Lohjalla vertailuaineistoon nähden vähiten. Kunnan pientuloisuusaste on tasaisesti noussut ja se on Lohjalla vuonna 2011 ollut Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Taso on tällä hetkellä samaa tasoa kuin Hyvinkäällä ja Uudellamaalla, mutta koko maata alhaisempi. Lasten pientuloisuusaste on kasvanut yli 15 % viiden vuoden takaiseen nähden. Se on vertailukuntiin nähden Raaseporin jälkeen toisiksi suurin, mutta koko maata ja Uuttamaata pienempi. Pientuloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Lohjalla Gini-kerroin on vuonna 2011 ollut 26. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Gini-kertoimen arvot esitetään usein myös sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Lohjalla arvo on Vihdin jälkeen pienin ja myös koko maata ja Uuttamaata pienempi. 66

67 7. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kaupungin strategiassa on asetettu seuraavat tavoitteet Lohjan laadukkaan ympäristön toteutumiseksi: monimuotoinen ja puhdas luonto, kaunis ja aktiivinen maaseutu, viihtyisä ja terveellinen kaupunkiympäristö, puhtaat pohjavedet ja paraneva vesistöjen tila sekä hiilineutraali kunta. Ilmanlaatu ja HINKU-hanke Lohjan kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankkeessa. Muiden HINKU-kuntien tavoin Lohja on päättänyt tavoitella 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. HINKU-kunnat pyrkivät yhteistyössä paikallisten yritysten ja asukkaiden kanssa edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä alueen hyvinvointia. HINKU-hankkeen painopiste on kuntien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa sekä kuntien omistamien energialaitosten uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä. Alla olevassa kuvassa on kuvattu ilmanlaadun jakautuminen eri laatuluokkiin kuukausittain vuonna 2012 Lohjan keskustassa Nahkurintorin mittausasemalla. Indeksiarvot perustuvat typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksiin. (Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2013) Mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet viime vuosina pääosin alhaisemmat kuin valtioneuvoston terveydellisin perustein asettamat ohjearvopitoisuudet. Ohjearvot ovat ylittyneet ainoastaan leijuvan pölyn ja hengitettävien hiukkasten osalta keväisin, kun katuja puhdistetaan talven jälkeen hiekoitushiekasta. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tehtävien jatkuvien mittausten perusteella on todettavissa, että terveysperusteiset raja- ja ohjearvot eivät alueella ylity. Ilmanlaadun mittaustiedot sekä ilmanlaatuindeksi ovat nähtävissä ajantasaisina Lohjan kaupungin internet-sivuilla Lähde: Helsingin seudun ympäristöpalvelut

68 Alla olevassa kuvassa on esitetty Lohjan päästöjen kehitys yhteensä ja asukasta kohden vuosina ilman teollisuutta. Vuoden 2012 tieto on ennakkotieto. Lohjan päästöt ilman teollisuutta laskivat 14 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa 11 prosenttia. (Benviroc Oy 2013, 26-27) Lähde: Benviroc Oy

69 Alla olevassa kuvassa on vertailtu asukaskohtaisia päästöjä kunnissa, joissa on asukasta. Teollisuuden päästöt eivät ole vertailussa mukana. Näiden kuntien päästöt vaihtelivat vuonna 2011 välillä 5,1-8,6 t CO2-ekv / asukas. Lohjan asukaskohtaiset päästöt olivat 2 % suuremmat kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Lohjan päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta ja rakennusten lämmityksestä olivat pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin, kun taas tieliikenteen päästöt olivat keskimääräistä suuremmat. (Benviroc Oy 2013, 30-31) Lähde: Benviroc Oy Lohjanjärven tila 2012 Pintavesien ekologisen luokituksen mukaan Lohjanjärvi on valtaosiltaan hyvässä tilassa. Järven eteläosa ja Maikkalanlahdesta Moisionlahteen välinen alue on tyydyttävässä luokassa, samoin Hiidenvesi ja Hormajärvi. Puujärvi ja monet Pohjois-Lohjan ylänköalueen järvet ovat erinomaisesssa luokassa tai ainakin niiden tila on hyvä. Nummenjoen, Pusulanjoen ja Karstunjoen luokitus on tyydyttävä. Yleisesti ottaen metsäisten alueiden järven ovat karumpia ja hyvässä tai erinomaisessa tilassa, koskien entisten Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntien järviä. Maatalousympäristöissä järvet ovat pääsääntöisesti reheviä, mutta suuremmat järvet ekologisesti hyvässä tai tyydyttävässä tilassa. Pienempien järvien tila voi vaihdella suurestikin. Pistekuormituksen osuus on koko ajan vähenemässä kiristyneiden puhdistusvaatimusten vuoksi. Myös haja-asutusalueen jätevesien käsittelymenetelmät ovat parantuneet, mutta varsin monilta asuinkiinteistöiltä uudet vaatimukset täyttävät käsittelymenetelmät ovat vielä tekemättä. Siirtymäaikaa on asti. Hulevesien merkityksen osuus vesistöjen kuormituksesta on kasvamassa, mutta niihin on uusilla asuinalueilla alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Suurin ongelma ovat maataloudesta peräisin olevat kuormitukset, ja niiden vähenemiseen tulee jatkossa panostaa voimakkaasti. Jossain määrin myös laskeuma kuormittaa vesistöjä ja metsätalouden vaikutus voi paikallisesti olla merkittävä. 69

70 Kuva Uudenmaan vesistöjen tilasta alla Ympäristön viihtyvyys ja asuminen Sosiaalitaidon teettämän selvityksen mukaan Länsi-Uudenmaan kuntalaisista 74 % viihtyi kotikunnassaan hyvin. Eniten tyytyväisiä oltiin asuinalueen ulkoilumahdollisuuksiin ja luontoon. Samoin alueen kauneus, turvallisuus ja siisteys sekä naapurusto olivat kuntalaisten mieleen. Sen sijaan kunnalliset palvelut, erityisesti julkiset kulkuneuvot, aiheuttivat tyytymättömyyttä. (Sosiaalitaito 2011, 68-69) 70

71 Vastaajien tyytyväisyys asuinalueen ominaisuuksiin %. Lähde: Sosiaalitaito Kouluterveyskyselyssä on kysytty oppilaiden kouluympäristön viihtyvyydestä. Peruskoululaiset kokivat fyysisissä työoloissa puutteita Uuttamaata ja koko maata enemmän. Peruskoululaisista 61,8 % ilmoitti kouluympäristöön liittyvistä puutteista kun taas lukiolaisten keskuudessa heitä oli huomattavasti vähemmän 37,9 %. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa (338/2011) on määritelty, että oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Asumista kuvaavia mittareita on tarkasteltu lähinnä ahtaasti asuvien tai kokonaan asuntoa vailla olevilla tilastoilla. Lohjalla asunnottomien yksinäisten määrä on vertailuaineiston vähäisin. Lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2011 Lohjalla 29,8 %. Vertailuaineistossa ainoastaan Uudellamaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on enemmän kuin Lohjalla. Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä on Uuttamaata ja koko maata korkeampi. Yksinasuvien saman ikäisten määrä on vertailuaineiston kolmanneksi matalin. 8. KUNTALAISTEN PALVELUT Kaupungin strategian painopisteenä on hyvät peruspalvelut. Tavoitteeksi on asetettu mm. palvelutuotannon terveellinen, turvallinen ja ajanmukainen toimintaympäristö. Kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin mitataan useimmissa kunnan palveluja tuottavissa yksiköissä säännöllisesti. Sosiaalitaidon selvityksessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointipalvelut jäivät vastaajien antaman arvion mukaan melko huonolle tasolle keskimäärin. Tyytyväisempiä oltiin universaaleihin palveluihin, kuten lasten kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon liittyviin palveluihin. Hyvin toimivia palveluita oli arvioitu LOST -alueen kunnista eniten olevan Lohjalla, Siuntiossa oltiin vähiten tyytyväisiä. Karviaisista Karkkilan ja Vihdin palvelut oli arvioitu hyviksi ja Nummi-Pusulan palvelut selkeästi huonommiksi. Mm. terveydenhoitajan ja lääkärin palveluihin oltiin Lohjalla muita LOST kuntia tyytyväisempiä. Karviaisten kunnissa taas oltiin suurimmaksi osaksi tyytymättömiä näihin palveluihin. Palvelut, joita tarvitaan 71

72 erityistä huolta aiheuttamissa ongelmallisissa tilanteissa (mm. sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut, päihdeja mielenterveyspalvelut) toimivat vastaajien mielestä melko huonosti. (Sosiaalitaito 2011, 63-64, 76) Vastaajilta tiedusteltiin myös, missä määrin he luottivat saavansa tarvitsemaansa apua, tukea ja palveluita kunnalta nyt ja tulevaisuudessa. Vastausten perusteella kuntalaiset uskoivat palvelutarjonnan heikentyvän tulevaisuudessa. Vastaajista 34 prosenttia uskoi saavansa kunnalta tarvitessaan apua nyt, mutta enää 28 prosenttia uskoi kunnan pystyvän järjestämään tarvittavat palvelut pidemmällä tähtäimellä. Vastaavasti 35 prosenttia vastaajista ei luottanut kunnan palveluihin vastaushetkellä ja 44 prosenttia ei luottanut kunnan kykyyn tuottaa palveluita tulevan 10 vuoden aikana. Tulo- ja koulutustaso eivät vaikuttaneet koettuun luottamukseen. Työmarkkina-asema vaikutti luottamukseen siten, että luottavaisimpia olivat eläkeläiset ja opiskelijat, kun taas työttömät luottivat kuntaan muita harvemmin. Ruotsinkieliset olivat hieman suomenkielisiä luottavaisempia kunnan palveluita kohtaan, kun taas vieraskieliset luottivat kuntaan jopa kaksi kertaa suomen- ja ruotsinkielisiä yleisemmin nyt ja tulevaisuudessa. Alla olevista kuvioista käy ilmi kuntakohtaiset jakaumat, joissa erot olivat tilastollisesti merkittäviä. (Sosiaalitaito 2011, 70-71) Vastaajan luottamus kunnan palveluihin vastaushetkellä, % vastaajista kunnittain. Lähde: Sosiaalitaito

73 Vastaajien luottamus kunnan kykyyn järjestää tarvittavat palvelut seuraavan 10 vuoden aikana, % vastaajista kunnittain Lähde: Sosiaalitaito Sosiaalitaidon selvityksessä kartoitettiin sähköistä asiointia kysymällä kuntalaisten valmiuksia siihen. Internetin käyttäminen oli tutuinta alle 30-vuotiaille, joista 90 prosentilla oli internetin käytöstä paljon tai melko paljon kokemusta. Tässä ikäryhmässä vain muutama yksittäinen vastaaja ilmoitti, etteivät he juuri olleet käyttäneet internetiä. Vanhemmista työikäisistä (30 64-vuotiaista) kuudesosalle netin käyttö oli vierasta. Netin käyttö oli selvästi yleisempää korkeasti koulutettujen keskuudessa kuin matalasti koulutettujen. Perusasteen tutkinnon suorittaneista vain 23 prosenttia ilmoitti, että heillä oli paljon tai melko paljon kokemusta internetin käytöstä, kun vastaava osuus oli toisen asteen tutkinnon suorittaneilla kaksi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kolme kertaa suurempi. Netin käyttö yleistyi myös tulojen kasvaessa: alimmassa tuloviidenneksessä kokeneiden internetin käyttäjien osuus oli 34 prosenttia, kun se toiseksi ylimmässä ja ylimmässä tuloviidenneksessä oli kaksi kertaa suurempi. (Sosiaalitaito 2011, 69-70) Lohjalla sähköinen asiointi on selvästi lisääntymään päin. Esimerkiksi sosiaalitoimessa vuonna 2011 tehtiin toimeentulohakemusta, joista sähköisten hakemusten osuus oli 14,25 %. Ajalla oli sähköisen hakemusten osuus oli jo n. 20 %. CGI:n ohjelmistopalveluja käyttävistä sosiaalitoimen yksiköistä Lohjalla näitä hakemuksia tehdään verrattain runsaasti Länsi-Uudellamaalla. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja käyttöönotto on laajenemassa vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 syksyllä pilotoidaan sähköistä ajanvarausta kaupungin asiakaspalvelupisteissä ja kotihoito pilotoi toimintaa mobiililaitteilla. Lisäksi sosiaalisen median hyödyntämistä laajennetaan eri palveluissa. Lohjan kaupunki on hyväksynyt vuoden 2013 alussa läntisen Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian, jossa selvitettiin tietoyhteiskuntaa ja sen nykytilannetta koko läntisellä Uudellamaalla. Strategiassa linjattiin myös eri tavoitetiloja, joita kuntien tulisi lähteä edistämään. Tietoyhteiskuntastrategian avulla läntisen Uudenmaan kunnat yrittävät keskittää voimavaroja sähköisen asioinnin rakentamiseen. Terveyden edistämisen aktiivisuus mittaa kunnan terveyden edistämisen toteutumista kunnissa mm. sitoutumisen, johtamisen, seurannan, voimavarojen ja yhteisten käytäntöjen osa-alueilla. Pisteytys toimii asteikolla Lohja on osallistunut THL:n kyselyyn perusterveydenhuollon, peruskoulujen, liikunnan 73

74 ja viimeksi kuntajohdon näkökulmasta. Perusterveydenhuollon osalta vuonna 2012 pistemäärä oli 60 ja olemme koko maan kanssa samalla tasolla, vertalukunnista Hyvinkään jälkeen toisena. Terveyden edistämisen aktiivisuus perusopetuksessa oli 62 vuonna 2011 ja jää vertailuaineistossa toiseksi alhaisemmalle tasolle. Useimmat kuntalaisten palveluja kuvaavat indikaattorit kertovat palvelujen käytön lukumäärästä. Vuonna 2012 sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrä suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön oli Lohjalla vuonna 63. Kasvatus- ja perheneuvolan palveluja saaneiden määrä on alle Uudenmaan ja koko maan tason. Vuonna 2011 kouluterveydenhuollon käyntien osuus vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti oli Käynnit ovat nousseet ja ovat korkeammat mitä koko maassa ja Uudellamaalla. Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden määrä vuonna 2011 on ollut 8 ja se on vertailuaineiston kolmanneksi alhaisin. Lohjalla ei systemaattisesti tällä hetkellä tarjota kodinhoitoapua. Lohjalla huostassa olleiden (0,5 %) ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden (0,9 %) osuudet vastaavanikäisistä ovat vuodesta 2011 viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden laskeneet yli 15 %. Heitä on myös koko maata ja Uuttamaata vähemmän. Vastaavasti lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä on vuonna 2011 ollut 5,5 %. Lukumäärä on viiden vuoden takaiseen nähden selvästi noussut. Lastenpsykiatrian käyntimäärät ovat Lohjalla laskeneet yli 15 % viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit vuoden 2011 aikana tuhatta 0-12-vuotiasta kohti oli 133. Luvut ovat koko maata ja Uuttamaata pienemmät. Vastaavasti nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit vuoden 2011 aikana tuhatta vuotiasta kohti oli 923. Nuorisopsykiatrian käyntimäärät ovat nousseet ja ovat koko maata ja Uuttamaata korkeammat. Vuonna 2011 mielenterveyshäiriöihin vuotiailla sairaalahoitoa saaneiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti oli 3,3. Määrä on vähentynyt ja se on myös koko maata ja Uuttamaata pienempi. Vastaavasti mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden osuus oli 14 ja määrä on noussut ollen vertailuaineiston korkein. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden osuus on vuonna 2011 ollut 1,7. Määrä on hieman laskenut, mutta heitä on ollut Uuttamaata ja koko maata enemmän. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on viiden vuoden takaiseen tilanteeseen laskenut ja on alle koko maan tason. Vuonna 2011 heitä oli 2. On huomattava, että laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. onko alueella tarjolla ja miten paljon päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitosten palveluita) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Vuonna 2011 perusterveydenhuollon avohoidon vuotiaiden lääkärikäyntien osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti oli Käynnit olivat viiden vuoden takaiseen nähden vähentyneet ollen yli Uudenmaan mutta alle koko maan tason. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden osuus on tasaisesti vuodesta 2007 noussut. Vuonna 2011 määrä on hieman laskenut ollen vertailukuntiin nähden keskitasoa, mutta Uudenmaan ja koko maan tasoa alhaisempi. Valtakunnallinen tavoitetaso on 13 %. Lohjalla heitä oli 10,2 %. Vuonna 2011 tehostetun asumispalvelun piirissä olevia 75-vuotta täyttäneitä oli Lohjalla 3,8 %. Heitä on Porvoota lukuun ottamatta vertailuaineistoon nähden vähiten. Määrä on kuitenkin aikajanalla ollut noususuuntainen. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä on tasaisesti laskenut, poikkeuksena vuosi 2011, jolloin määrä on ollut vertailukuntien keskitasoa ja Uudenmaan sekä koko maan tasoa hieman alhaisempi. Valtakunnallinen tavoitetaso on 3 %, Lohjalla heitä oli 4.3 %. Vuonna 2012 on omaishoidon tuen asiakkaita 75 -vuotta täyttäneiden joukossa ollut 3,8 %. Heidän lukumääränsä on viiden vuoden takaiseen noussut yli 15 %. Heitä on enemmän mitä Uudellamaalla mutta vähemmän mitä koko maassa keskimäärin. Vertailukuntiin nähden Lohja sijoittuu keskitasolle. 74

75 LÄHTEET Adamson Child Well-being in Rich Countries. Benviroc Oy CO2-raportti. Lohjan kasvihuonekaasupäästöt , ennakkotieto vuodelta Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ilmanlaatu Lohjan keskustan Nahkurintorin mittausasemalla Hoffren J, Lemmetyinen I, Pitkä L Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista. Mittareiden vertailu ja kehittämiskohteet. Sitran selvityksiä pdf Kaventaja. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kinnunen, Petri (1998) Hyvinvoinnin ruletti. Helsinki: Sosiaali ja terveysturvan keskusliitto ry. Kunnan hyvinvointijohtamisen diapankki. Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) hanke, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kuntalaisten turvallisempi arki. Sisäasiainministeriö. Perttilä K, Orre S, Koskinen S, Rimpelä M Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmä. Hyvinvoinnin määritelmä hyväksyttiin kyseisen työryhmän kokouksessa. Ranta Eeva & Valtonen Marja Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 242/2013. Samuli I. Saarni ja Sami Pirkola. Duodecim 2010;126(19): Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Sirén, Reino Alkoholi väkivaltatilanteissa. Teoksessa Suomalaiset väkivallan uhreina. Tuloksia kansallisista uhrihaastattelututkimuksista. Helsinki, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Sosiaalitaito Länsi-Uudenmaan kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. STM Terveyden edistämisen laatusuositukset. STM:n julkaisuja 2006:19. Suomalaisten hyvinvointi 2010, Marja Vaarama, Pasi Moisio & Sakari Karvonen (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke. Hankkeessa kehitetyt diat. Vallakas - Kuntalaisen vaikuttamisopas. Kuntaliitto

76 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Tähän kohtaan kirjataan, mitä päättyvällä valtuustokaudella on opittu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Tämän perinnön kirjaamisen ansiosta keskeiset tiedot ja opit siirtyvät uudelle valtuustolle. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Lohjan kaupungin strategia vuosille on valmistunut ja menee valtuustokäsittelyyn Voimassa oleva kuntastrategia antaa suuntaa hyvinvointikertomukselle, ja toisaalta hyvinvointikertomus antaa pohjaa kuntastrategian päivittämiselle. Hyvinvointikertomuksen valmisteluvaiheessa on tärkeää tietää, millaisia kuntalaisen hyvinvointiin liittyviä painotuksia ja linjauksia kuntastrategia sisältää. Visio: LOHJA on kapunki ja maaseutu yhdessä. Lohja on sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Arvot: avoimuus, aukaslähtöisyys, taloudellisuus, yrittäjäystävällisyys, kestävä kehitys Lohjan strategia painottuu viiteen kärkitavoitteeseen 1. Kasvava Lohja 2. Tasapainoinen talous 3. Hyvät peruspalvelut 4. Laadukas ympäristö 5. Toimiva tietoyhteiskunta Hyvinvointikertomuksen painopisteet tulevat kaupungin strategiasta. Tavoiteasettelu toimialoilta. 76

77 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Tähän kohtaan linkitetään alkavan valtuustokauden aikana voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat, jotka ohjaavat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen suunnittelua ja toteutusta. Kevään 2013 aikana tähän lisätään lista lakisääteisistä ja suositeltavista asiakirjoista. Perusturvatoimi: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / Terve ja hyvinvoiva LOST / Ikääntyvä LOST 2018 / Asuntopoliittinen ohjelma / Vammaispoliittinen ohjelma / Kotouttamisohjelma / Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma /syksy 2013 Sivistystoimi: Kasvatuksen ja opetuksen kehittämisohjelma / Varhaiskasvatuspalvelujen strategia / Tekninen toimi: Viheralueohjelma 2004 Liikenteen järjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelma 2007; liikenteen järjestelmäsuunnitelma päivitetty osaksi taajamayleiskaavaa 2012 Keskushallinto: Elinkeinopoliittinen ohjelma Henkilöstöohjelma Ympäristötoimi: Ilmasto-ohjelma Haja-asutusalueiden kehitysstrategia Maapoliittinen ohjelma Hinku-hanke 77

78 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet HYVÄT PERUSPALVELUT Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Duodecim, kansalaisten palvelujen raportin tiedot. Lohjalaiset ovat onnellisia ja tyytyväisiä. Toimenpide 1 Asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. /perusturva Toimenpide 2 Kuntalaisten vaikuttamista päätöksentekoon vahvistetaan. /kaikki toimialat Toimenpide 3 Nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. /nuorisoverkosto Toimenpide 4 Työttömyyden seurausten lieventäminen. /perusturva Toimenpide 5 Koulukiusaamisen puuttuminen. /sivistystoimi Asiakastyytyväisyyskyselyt, palvelukartoitukset. Lähidemokratian aluetoimikuntien ja kuntalaisaloitteiden lkm. Nuorisotyöttömyyden väheneminen. Koulutuksen ulkopuolella olevia ei ole. Onnellisuusmittarit (Länsi-Uudenmaan kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista -raportti 2011)-sosiaalinen tuki, elinvoimaisuus, koettu terveys. Työttömien terveystarkastukset, lkm Kouluterveyskyselyt 78

79 Palvelutuotannolla on terveellinen, turvallinen ja ajanmukainen toimintaympäristö. Lohjan kaupunki on haluttu työnantaja, jolla on kehityshaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Lohjalla on parhaat käytännöt toiminnassa. Toimenpide 1 Koulujen ja oppilaitosten terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan säännöllisesti. /tekninen toimi, sivistystoimi. Toimenpide 2 Säännöllliset työpaikkakäynnit ja toimipisteiden riskikartoitukset. /työsuojelu, työterveyshuolto, kaikki toimialat. Toimenpide 3 Potilasturvallisuus on hyvällä tasolla. /perusturva Toimenpide 4 Lohja on savuton kaupunki. /henkilöstöhallinti, kaikki toimialat Toimenpide 1 Kaupungin työnantajakuvaa ja rekrytointia kehitetään. /henkilöstöhallinto Toimenpide 2 Henkilöstön osallistumista, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti henkilöstöohjelman mukaisesti./ henkilöstöhallinti, kaikki toimialat Toimenpide 1 Säännöllinen benchmarkkaus ja hyvien, toimivien toimintatapojen sekä mallien käyttöönotto. /keskushallinto,kaikki toimialat Kouluympäristön tarkastusten lkm Tapaturmien lkm Ongelmallisten sisäilmakohteiden lkm Ssisäilmakartoitukset ja korjaustoimenpiteet Potilasturvallisuussuunnitelma Työajalla ei tupakoida. Työhyvinvointikartoitukset Sairastavuustilastot Uusien käytäntöjen toimivuus, vaikuttavuus ja tehokkuus Lohjalla on vahva ja laaja oma tuotanto ja osaaminen palveluissa. Toimenpide 2 Henkilökunnan Toimenpide 1 aloitteet toiminnan kehittämiseksi. Palveluiden ulkoistamiseen /keskushallinto, ja kaikki toimialat ostamiseen suhtaudutaan harkiten. /kaikki toimialat Ostopalvelujen määrärahojen pieneneminen Henkilökunnan aloitteiden lkm. 79

80 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet KASVAVA KAUPUNKI Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho ResurssitArviointimittarit Työpaikkojen määrä kasvaa. Toimenpide 2 Henkilökunnan kouluttautumista tuetaan. /keskushallinto, kaikki toimialat Toimenpide 1 Kaupungin aktiivinen elinkeinopolitiikka. /kehittämis- ja elinkeinotoimi, ympäristötoimi Toimenpide 2 Vetovoimaiset työpaikka-alueet. Kaava- ja tonttiprosessien kehittäminen. /ympäristötoimi Toimenpide 1 Aktiivinen maapolitiikka ja tehokas kaavoitus. / ympäristötoimi Täydennyskoulutusvelvoitteen toteutuminen. Työpaikkojen lukumäärä kasvaa Työpaikkaomavaraisuusaste on yli 83 % Väestö kasvaa 1 % vuodessa. Toimenpide 2 Taajamarataa tukeva maankäytön suunnittelu. /ympäristötoimi Toimenpide 3 Alueen sosiaalinen eheys koko kaupungissa, estetään segregaation kehittyminen. /ympäristötoimi, nuorisotoimi Kaavoituspolitiikka Kaavoituksessa huomioidaan viihtyisyys ja asuinympäristöjen terveellisyys. /ympäristötoimi 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TOIMIVA TIETOYHTEISKUNTA Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho ResurssitArviointimittarit Asukkaiden palvelujen turvaaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Toimenpide 1 Palveluverkon suunnittelu, tietojärjestelmien päivittäminen ja erityistoiminnan keskittäminen. /tietohallinto, kaikki toimialat Toimenpide 2 Kirjastot ja muut kaupungin palvelupisteet huomioivat kuntalaiset, joilla tietotekninen osaaminen on heikompaa. /kaikki toimialat Asiakaspalaute 80

81 Asukkailla tasapuoliset mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LAADUKAS YMPÄRISTÖ Toimenpide 1 Asukkaiden ja henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittäminen kaikki ikäyhmät huomioiden. /tietohallinto, keskushallinto, sivistystoimi, Hiiden opisto Tuottavuuden muutos Käsittely- ja läpimenoajat Sähköisten palvelujen käyttöaste Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho ResurssitArviointimittarit Toimenpide 1 Kaupungin omien metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. /tekninen toimi Lohjalla on monimuotoinen ja puhdas luonto. Kaunis ja aktiivinen maaseutu. Viihtyisä ja terveellinen kaupunkiympäristö. Lohja on hiilineutraali kunta. Toimenpide 2 Vesistöjen hajakuormituksen vähentäminen. /ympäristötoimi Toimenpide 3 Pinta- ja pohjavesien sekä ilmanlaadun seuranta. /ympäristötoimi Toimenpide 1 Rakentamisen sovittaminen kulttuurimaisemaan. /ympäristötoimi Toimenpide 1 Rakennetun ympäristön kunnon valvonta. Toimenpide 2 Riittävien lähivirkistysalueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa. /ympäristötoimi Toimenpide 1 Hinku -hankkeen toteuttaminen. /ympäristötoimi, kaikki hallintokunnat Veden ja ilmanlaadun indikaattorit Lähidemokratian aluetoimikuntien aloitteet Ongelmallisten valvontakohteiden lkm Melutaso, melualueella asuvien lkm Ilmanlaatu Kaavoituspolitiikka Hinku-hankeen mittarit 81

82 Toimenpide 2 Ilmastovaikutusten arviointi kaikissa hankkeissa. /ympäristötoimi 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TASAPAINOINEN TALOUS Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Taloudellinen yhdyskunta- ja palvelurakenne. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Toimenpide 1 Palveluverkon arviointi./ kaikki toimialat Toimenpide 2 Benchmarkkaus./ kaikki toimialat 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv 82