Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja

Transkriptio

1 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja Koonnut Marja-Sisko Tallavaara, 29 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

2 Alaikäisten osuus väestöstä 1998 ja nmaa Alaikäisten osuus väestöstä on vähentynyt kymmenessä vuodessa Lapissa enemmän kuin koko maassa. Suhteellisesti eniten vähennystä lasten osuudessa on Pelkosenniemellä, järvellä, ssa ja llä. Alaikäisten osuus on suurin lla ja koko maan tason ylittävät alaikäisten osuudessa myös nmaa,,, ja. 2

3 Alaikäisten osuus seutukunnittain v ja Itä-Lapin seutukunta -n seutukunta Rovaniemen seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta ,5 23, ,9 23,8 23,7 22, ,1 2,9 21,6 18,4 18,3 19,9 2,5 3

4 Lapsiperheet % perheistä nmaa Lapsiperheiden osuus perheistä mukailee lasten osuutta väestöstä. Lapsiperheiden osuus on vähentynyt Lapissa enemmän kuin koko maassa. Lapsiperheiden osuus v. 28 on suurin kaupunkikunnissa Rovaniemellä ja ssa, maalaiskunnista lla, nmaassa ja ssä 4

5 Lapsiperheiden pienituloisuusaste v nmaa Lapsiperheiden pienituloisuusaste on Pelkosenniemeä lukuun ottamatta kaikissa Lapin kunnissa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, lla ja Savukoskella jopa kaksinkertaisesti.

6 Lapsiperheiden pienituloisuusaste Lapsiperheiden pienituloisuusaste on kymmenessä vuodessa kasvanut selkeästi enemmän useissa Lapin kunnissa kuin koko maassa, mm. lla pienituloisuusaste on kaksinkertaistunut. järvellä lapsiperheiden pienituloisuusaste oli v vielä alle maan keskiarvon, mutta on v. 27 melkein kolminkertaistunut ollen 2,1%. 6

7 Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä nmaa Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on keskimääräistä korkeampi ssä, Rovaniemellä Utsjoella, ssa ja järvellä. Alhaisin osuus on v. 28 ssa, Savukoskella ja lla. Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut suhteellisesti eniten ssa ja ssa. 7

8 Pelkosen niem i Elatustukea saaneet lapset % - 17-vuotiaista 8 Rovan iemi Kem ijärvi Kem inmaa Muo nio Tervo la Eno ntekiö

9 Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä vv ja nmaa Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on poiketen yleisestä trendistä kasvanut Utsjoella, ssa, Rovaniemellä ja ssa. Useissa kunnissa kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. lla, nmaassa ja ssä kodinhoitoapua ei enää v.28 lapsiperheille ole riittänyt. Tilanne ei välttämättä ole niin surkea, koska kodinhoitoapua korvaamaan on tullut useissa kunnissa perhetyö, jota ei ole tilastoitu kodinhoitoapuun. 9

10 Lastenneuvolakäynnit v. 28/ 1-7-vuotiasta 1 nmaa Pelkosen niemi

11 nmaa Persterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit v. 28/ vuotiasta 11

12 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 28 aikana/ 1 alle 18-vuotiasta nmaa Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrässä näkyy kuntien erilainen palvelutarjonta. Kasvatus- ja perheneuvoloita tai vastaavia on Rovaniemellä, ssä, ssa, järvellä, ssä, ssa ja lla. Osa kunnista joissa ei omaa palvelua, ostavat sitä naapurikunnasta. Esim., ja ostavat palvelua järveltä, sta ja myös Norjan puolelta. 12

13 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/ 1-12-vuotiasta nmaa LSHP L-PSHP Lastenpsykiatrian avohoitokäyntien vuosittaiset vaihtelut voivat väkimäärältään pienissä kunnissa olla suuria. Mielenkiintoista on että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä avohoitokäyntien määrä on selkeästi korkeampi kuin Lapin sairaanhoitopiirissä johtuneeko lyhyemmistä etäisyyksistä. 13

14 Lshp LPshp Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria/ vuotiasta 14 Enontek iö nma a Kittil ä Pelkos enniemi Sav ukoski Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit painottuvat Rovaniemelle johtuen todennäköisesti poliklinikan sijainnista.

15 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -17-vuotiaat/ 1 vastaavanikäistä nmaa Tietoa ei julkisteta, mikäli tapausten määrä alle 5. Näin on n, nmaan, Pelkosenniemen, n, n ja Utsjoen kohdalla. ssa ei ollut yhtään mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saanutta 17 vuotiasta vuonna

16 Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa - 16-vuotiailla/ 1 vastaavanikäistä vuonna nmaa Pienissä kunnissa voi yksittäisen lapsen tai nuoren sairaalahoito nostaa hoitopäivien suhteellista määrää. Myös vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Jonkinlaisen kokonaiskuvan saa tarkastelemalla yhdessä sekä mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden suhteellista määrää että hoitopäivien suhteellista määrää. 16

17 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä -17-vuotiaita vuoden aikana % vastaavanikäisistä nmaa Kuntakohtaiset erot johtunevat osittain erilaisista tilastoimiskäytännöistä sekä lastensuojelun toimintatavoista. Kun perhe/lapsi kirjataan lastensuojelun asiakkaaksi, tukitoimia on enemmän käytettävissä. Joidenkin kuntien kohdalla ( esim. ) voi olla kyse myös tilastovirheestä vuoden 28 kohdalla. 17

18 2,5 2 1,5 1,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Enontek iö nma a Sav ukoski Pel kos enniemi