Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
|
|
- Helena Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja, Lohja ja Siuntio tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. 7. Lapsiperheet 7.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on -luvulla laskenut Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa LOSTin kunnissa. Vuonna 7,, prosenttia kuntien lapsiperheistä sai toimeentulotukea, mikä oli vähemmän kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Talouskriisin myötä on kuitenkin oletettavaa, että lapsiperheiden toimeentulo tulee aiempaan nähden heikkenemään. Kuvio 7.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa
2 Lapsiperheiden pientuloisuusasteen kehityssuunta näyttää olleen kaikissa LOSTin alueen kunnissa noususuuntainen aikavälillä Viime vuosina kasvu näyttää taittuneen etenkin Karjalohjalla, mutta kunnassa kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä joka tapauksessa vaihtelevaa, joten tästä ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä. Karjalohjassa valtakunnallisen pienituloisuusrajan alle lukeutuvia lapsiperheitä on tarkastelujakson aikana ollut pääsääntöisesti selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuitenkin vuonna 7 kaikissa LOSTin kunnissa pienituloisia lapsiperheitä oli vähemmän kuin koko maassa (,9 %) keskimäärin. Pienituloisuusaste kuvaa tuloerojen kehitystä ja suhteellista köyhyyttä. Kuvio 7.. Lapsiperheiden pientuloisuusaste LOSTin alueella vuosina Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Koko maa 7.. Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut Lohjalla, Inkoossa ja Karjalohjalla hieman aikavälillä. Siuntiossa kyseinen osuus oli laskenut tarkastelujakson aikana. Vuonna kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden ja -vuotiaiden lasten osuus oli LOSTin alueen kunnissa pääosin Uudenmaan keskiarvoa matalampi. Poikkeuksen edelliseen muodostaa Inkoo, jossa kyseiset osuudet olivat vuonna hieman suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Vuonna kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla ( %) hieman suurempi kuin koko massa (7 %) keskimäärin. --vuotiaiden ikäryhmässä kokopäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla selvästi korkeampi (7 %) kuin koko maassa (9 %) keskimäärin (SOTKAnet).
3 Kuvio 7.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pienentynyt LOSTin alueen kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa Karjalohjaa lukuun ottamatta. Karjalohjalla osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden ja -vuotiaiden lasten osuus oli noussut tarkastelujakson aikana ja oli vuonna suurempi kuin muissa alueen kunnissa ja Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla pienempi (, %) kuin koko maassa (, %). Myös --vuotiaiden ikäryhmässä osapäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla (, %) pienempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio 7.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet., Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,7,9,,,7,,7, Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Osapäivähoidon luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.
4 Lastenpäivähoitajien eri ammattiryhmien edustajien määrää tuhatta -vuotiasta kohden tarkasteltaessa käy ilmi, että sekä lastentarhanopettajien että lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrä tuhatta lasta kohden oli kasvanut kaikissa LOSTin alueen kunnissa aikavälillä 7. Perhepäivähoitajien määrä oli puolestaan vähentynyt vastaavalla ajanjaksolla kaikissa alueen kunnissa Karjalohjaa lukuun ottamatta. Karjalohjalla myös perhepäivähoitajien määrä tuhatta lasta kohden oli kasvanut vuodesta vuoteen 7 tultaessa. (SOTKAnet.) Lastentarhanopettajia oli vuonna 7 tuhatta lasta kohden kaikissa LOSTin alueen kunnissa vähemmän kuin koko maassa (, / ) keskimäärin huolimatta -luvun myönteisestä kehityksestä. Perhepäivähoitajia tuhatta lasta kohden oli vuonna 7 alueen kunnissa Lohjaa lukuun ottamatta puolestaan enemmän kuin koko maassa (, / ) keskimäärin. Myös lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia tuhatta lasta kohden oli kyseisenä vuonna alueen kunnissa pääosin enemmän kuin koko maassa (9, / ) keskimäärin. Siuntiossa tilanne oli kuitenkin päinvastainen. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Lasten päivähoitajat tuhatta --vuotiasta lasta kohden LOSTin alueella vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna 7 Siuntio 9 Lohja Karjalohja 7 Inkoo 7 7 Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Perhepäivähoitajia Lastentarhanopettajia 7.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla vaihtelivat LOSTin alueen kunnissa melko paljon vuonna. tai yli oppilaan ryhmiä oli kyseisenä vuonna Siuntiossa ja Lohjalla. Yli oppilaan ryhmiä oli LOSTin kuntien kouluissa 9- prosenttia opetusryhmistä, mikä oli vähemmän kuin koko maassa ( %) keskimäärin.
5 Kuvio 7.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla LOSTin alueella vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna Lohja (n=) Siuntio (n=) 9 9 Inkoo (n=) 9 7 Koko maa % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Perusopetuksen aineopetusryhmien koot luokilla mukailivat vuonna Lohjalla pitkälti koko maan vastaavia lukemia. Yli oppilaan ryhmiä ei ollut kyseisenä vuonna kunnassa lainkaan. Suurin osa ryhmistä oli alle oppilaan ryhmiä. Karjalohjalla ja Inkoossa ei toimi kouluja, joissa olisi luokkia 7-9, Siuntion osalta aineopetusryhmien koosta ei ollut saatavilla tietoja. Kuvio 7.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot luokilla Lohjalla vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna Lohja (n=9) Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli kasvanut Lohjalla, Siuntiossa ja Karjalohjalla vuodesta vuoteen tultaessa, Inkoossa puolestaan pysynyt lähes ennallaan. Vuonna erityisoppilaiden osuus oli alueen kunnista suurin Karjalohjalla (9 %), pienin puolestaan Inkoossa ( %). Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut alueen kunnista Siuntiossa ja Inkoossa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ mennessä. Lohjalla kyseinen osuus oli.-- luokkien opetusryhmien koosta ei ollut saatavilla tietoa Karjalohjan osalta.
6 puolestaan pienentynyt vastaavalla ajanjaksolla. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden osuus oli vuonna alueen suurin Siuntiossa ( %), pienin puolestaan Karjalohjalla ( %). Kuvio 7.7. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista LOSTin alueella. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista Koko maa Inkoo Lohja Siuntio Karjalohja / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt 7.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut aikavälillä 7 Uudellamaalla ja koko maassa. LOSTin alueen kunnista trendi on ollut selvästi nouseva Inkoossa ja Lohjalla. Karjalohjan ja Siuntion osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kyseinen osuus oli koko tarkastelujakson ajan LOSTin alueen kunnissa selvästi matalampi kuin Uudellamaalla keskimäärin lukuun ottamatta vuosien ja havaintoja Karjalohjalla, jotka olivat poikkeuksellisen korkeat. Kuvio 7.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,,,,, Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,, Uusimaa Karjalohja Inkoo Lohja Siuntio,,,,,,7 7 Karjalohjalla osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus oli lukukaudella / Tilastokeskuksen tietojen mukaan %. Tietoa ei ole merkitty kuvaajaan, koska kyseessä on tilastointivirhe.. Karjalohjan osalta vuoden 7 tietoja ei ollut julkaistu. Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja siksi julkisteta.
7 Tuhatta alle -vuotiasta kohden laskettu vuotuinen kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä oli noussut LOSTin alueen kunnista Karjalohjalla ja Lohjalla aikavälillä 99. Siuntiossa ja Inkoossa selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa kyseisellä aikavälillä. Inkoossa havaintoja on ollut ylipäätään vähän. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä tuhatta alle -vuotiasta kohden pysyi koko tarkastelujakson ajan Lohjalla selvästi muita alueen kuntia korkeammalla tasolla ja asiakkaiden määrä nousi kunnassa vuonna samansuuruiseksi kuin koko maassa (7 / ) keskimäärin. Muissa LOSTin alueen kunnissa määrä pysyi koko tarkastelujakson ajan selvästi alempana kuin koko maassa keskimäärin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät riippuvat paitsi koetusta tarpeesta, myös perheneuvoloiden käytössä olevista resursseista ja henkilöstön määrästä. Kuvio 7.9. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta LOSTin alueella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Koko maa 99 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Lohjalla noussut, prosentista, prosenttiin aikavälillä 7. Inkoon ja Siuntion osalta kehityssuunnasta ei voida -luvulla sanoa mitään varmaa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli puolestaan pysynyt kaikissa kunnissa lähes ennallaan vastaavalla ajanjaksolla. Karjalohjalla ei vuosina ollut kodinulkopuolelle sijoitettuja lainkaan, vuosien ja 7 osalta kunnan tietoja ei ollut julkaistu. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus jäi vuonna 7 kaikissa alueen kunnissa matalammaksi kuin koko maassa (, %) tai Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Huostassa olleiden 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut vuodesta vuoteen 7 tultaessa Lohjalla, Inkoossa puolestaan pysynyt tasaisesti,, prosentin tuntumassa. Siuntion osalta tietoja huostassa olleiden osuudesta ei ole julkaistu tarkastelujakson alkuvuosilta, mutta aikavälillä 7 kyseinen osuus oli pysynyt kunnassa tasaisesti,, prosentin tuntumassa. Karjalohjalla huostassa olleita nuoria ei vuosina ollut lainkaan, vuosien ja 7 tietoja ei ole kunnan osalta julkaistu. Vuonna 7 huostassa olleiden osuus oli Siuntiossa ja Inkoossa pienempi, Lohjalla puolestaan hieman suurempi kuin koko Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja siksi julkisteta. Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja siksi julkisteta. 7
8 maassa (,9 %) keskimäärin. Yksikään kunta ei kuitenkaan ylittänyt Uudenmaan keskiarvoa (, %). (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,9, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,9,,,,,,,,,,,,,,, Koko maa Inkoo Lohja Siuntio Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat pääosin nousseet LOSTin alueen kunnissa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Kustannukset olivat Lohjalla ja Siuntiossa huomattavasti Inkoota ja Karjalohjaa korkeammat. Vuonna 7 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset jäivät alueen kunnissa Lohjaa lukuun ottamatta kuitenkin alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla ( /asukas) keskimäärin (SOTKAnet). Kuvio 7.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas LOSTin alueella vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien asukasta kohden laskettu määrä vaihteli LOSTin alueen kunnissa aikavälillä. Lohjalla kyseinen määrä oli tarkastelujakson aikana pääosin muita alueen kuntia korkeampi. Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden pysyi tarkastelujakson ajan alueen kunnissa pääosin matalampana
9 kuin koko maassa keskimäärin. Poikkeuksen edelliseen muodostaa Lohja, jossa kyseinen määrä ylitti tarkastelujakson alkuvuosina koko maan vastaavan määrän. (Poliisin tulostietojärjestelmä.) Kuvio 7.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta 9 9 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 7.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli pääosin kasvanut LOSTin alueen kunnissa aikavälillä. Trendi oli nouseva Karjalohjalla, Lohjalla ja Siuntiossa. Koko maassa ja Uudellamaalla kehitys on ollut kuitenkin päinvastainen. Inkoossa trendi oli valtakunnallisen kehityksen tapaan laskeva. Tuhatta kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli vuonna alueen kunnissa pääosin suurempi kuin Uudellamaalla ( / ) ja koko maassa ( / ) keskimäärin. Inkoossa näiden lasten osuus jäi kuitenkin Uudenmaan ja koko maan vastaavaa pienemmäksi. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja --vuotiaita / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä Uusimaa Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 9
10 -vuotiaiden lapsipsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut LOSTin alueen kunnista Lohjalla, Inkoossa ja Karjalohjalla aikavälillä 7. Siuntion osalta ei ole havaittavissa selvää trendiä. Vuonna 7 lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä oli kaikissa LOSTin kunnissa ikäryhmään suhteutettuna enemmän kuin Uudellamaalla ( / ) tai koko maassa ( / ) keskimäärin. (SOTKAnet). Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio 7.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa --vuotiailla / vastaavanikäistä kohden LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 7-vuotiaiden nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut aikavälillä 7 LOSTin alueen kunnista Lohjalla ja Inkoossa. Kehityssuunta on ollut nouseva myös Uudellamaalla ja koko maassa. Karjalohjan ja Siuntion osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. 7-vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään noussut kaikissa alueen kunnissa. Vuonna 7 nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä oli vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna Karjalohjaa lukuun ottamatta kaikissa LOSTin kunnissa enemmän kuin koko maassa ( / ) keskimäärin sekä Inkoossa ja Lohjalla enemmän kuin Uudellamaalla (7 / ) keskimäärin. (SOTKAnet).
11 Kuvio 7.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut Lohjalla ja Siuntiossa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Inkoon osalta kehityssuunnasta ei voi sanoa mitään varmaa eikä havaintoja ole -luvulta kuin neljältä vuodelta (,/ vuonna 7,,/ vuonna ). Karjalohjalla sairaalahoitoa mielenterveydenhäiriöihin saaneiden määrä on -luvulla puolestaan ollut olematon. Vuonna 7 tuhatta 7-vuotiasta kohden laskettu mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä oli sekä Lohjalla että Siuntiossa korkeampi kuin Uudellamaalla (, / ) ja koko maassa (, / ) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7-vuotiaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7,,9,9,,9,, 7 Lohja Siuntio Uusimaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut LOSTin alueella aikavälillä 7. Kyseinen määrä oli vuonna 7 Lohjalla ja Siuntiossa pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, Inkoossa puolestaan suurempi (SOTKAnet).
12 Kuvio 7.7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä kohden LOSTin alueella vuosina, ja 7 7. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 9 9, 7 7,9,,,,, 7, 7, 7 7,, Inkoo Lohja Siuntio Uusimaa 7. Nuoret 7.. Koulutus ja Työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko maassa hieman laskenut aikavälillä 7. LOSTin kunnista Siuntiossa trendi on ollut -luvulla laskeva. Sen sijaan Karjalohjalla ja Lohjallakin trendi on ollut noususuuntainen. Inkoon kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa -luvun osalta. Kuvio 7.. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Vuonna 7 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli kaikissa LOSTin alueen kunnissa koko maan keskiarvoa ( %) suurempi. Inkoota lukuun ottamatta kyseinen osuus oli alueen kunnissa myös Uudenmaan vastaavaa ( %) korkeampi. Etenkin Karjalohjalla tilanne on 7 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna Karjalohjalla olematon vuosien ja 7 osalta tietoja ei ollut julkaistu.
13 huolestuttava, sillä kunnassa useampi kuin joka viides nuori oli koulutuksen ulkopuolella. (SOTKAnet.) Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Tämä edellyttää LOSTin kunnissa selviä toimenpiteitä, jotta näiden nuorten osuutta saadaan pienennettyä useita prosenttiyksiköitä. Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli muiden tarkasteltavien alueiden, Uudenmaan ja koko maan tapaan laskenut vauhdikkaasti myös LOSTin alueen kunnissa 9-luvun loppupuolella. Trendi on jatkunut laskusuuntaisena LOSTin alueen kunnissa myös vuosina lukuun ottamatta Karjalohjaa, missä trendi on ollut noususuuntainen. Karjalohjan luvuista ei kuitenkaan voida vetää erityisiä johtopäätöksiä, sillä absoluuttisina lukumäärinä puhutaan - nuoresta. Vuonna nuorisotyöttömien osuus jäi kaikissa LOSTin alueen kunnissa koko maan vastaavaa osuutta (, %) pienemmäksi. Uudellamaalla työttömien nuorten osuus ikäryhmästä oli, prosenttia, mikä ylittyi Lohjalla ja Karjalohjalla. (SOTKAnet.) Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin lähtenyt valtakunnallisesti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuvio 7.9. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta LOSTin alueella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta 9 9, 7 7,,,, 7,7,,,9,,7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on laskenut -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla vuodesta lähtien. LOSTin alueen kunnissa trendi on ollut laskeva Inkoossa ja Siuntiossa aikavälillä 7. Lohjalla kehitys on ollut samankaltainen kuin Uudellamaalla keskimäärin. Karjalohjan osalta tietoja kyseisestä osuudesta ei ollut julkaistu tarkastelujakson ajalta kuin kahdelta vuodelta. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli vuonna 7 kaikissa alueen kunnissa pienempi tai yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin ( %). Lohjaa lukuun ottamatta kyseinen osuus oli alueen kunnissa myös Uudenmaan keskiarvoa ( %) matalampi. (SOTKAnet.)
14 Kuvio 7.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Inkoo Lohja Siuntio Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on laskenut koko maassa. LOSTin kunnissa trendi on ollut laskeva Inkoossa, tosin Inkoon osalta tietoja ei ole julkaistu tietosuojasyistä vuosilta ja 7. Karjalohjalla pitkäaikaisasiakkaita ei ole ollut lainkaan vuodesta alkaen ja Siuntiossa havaintoja on vain vuosilta (,7 %) ja 7 ( %). Lohjalla pitkäaikaisasiakkaiden osuus on kasvanut vuoteen asti ja kääntynyt tämän jälkeen laskuun. (SOTKAnet.) Vuonna 7 pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita nuoria oli ikäryhmään suhteutettuna Lohjalla vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta 7. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden osuus tulee kuitenkin oletettavasti nousemaan nuorisotyöttömyyden myötä. Kuvio 7.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,,,,9,,,, 7, Lohja Uusimaa Koko maa
15 7.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. LOSTin alueen kunnissa tukitoimien piirissä olleita nuoria ei ole -luvulla ollut Inkoossa, Karjalohjalla ja Siuntiossa joko lainkaan tai heidän määränsä on ollut niin pieni, ettei tietoa ole julkaistu. Lohjalla kehitys on ollut siinä määrin vaihteleva, ettei selvää kehityssuunta ole nähtävissä. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus oli Lohjalla joka tapauksessa vuonna 7 pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - - vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,7,,,,,9,, Lohja Uusimaa Koko maa 7 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa, mutta Uudellamaalla pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Lohjalla trendi on ollut selvästi nouseva aikavälillä 7. Myös kyseisen ryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli noussut kunnassa vastaavalla ajanjaksolla. Muiden alueen kuntien osalta vastaava osuus oli tarkastelujakson ajan joko olematon tai sitä koskevia tietoja ei ollut julkaistu. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus oli vuonna 7 Lohjalla suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.)
16 Kuvio 7.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,,,, 7,, Lohja Uusimaa Koko maa 7.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli -luvulla laskenut Uudellamaalla, promillesta, promilleen. Myös Lohjalla trendi on ollut laskeva aikavälillä. Muissa alueen kunnissa kyseinen määrä oli tarkastelujakson aikana joko olematon tai siitä ei ollut julkaistu tietoja (SOTKAnet). Tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu päihteiden käytön vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleiden -vuotiaiden määrä jäi Lohjalla vuonna 7 matalammaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, vaikka tilanne oli vielä tarkastelujakson alkupuolella päinvastainen. Kuvio 7.. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä -,,,,, 7 Lohja Uusimaa Koko maa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli olematon: Karjalohjalla vuosina 7, vuotta lukuun ottamatta; Inkoossa vuosina, ja 7 ja Siuntiossa vuosina,, ja. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta tietoa osuudesta ei oltu kuntien osalta julkaistu.
17 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Myös Lohjalla trendi on ollut laskeva aikavälillä. Muissa alueen kunnissa kyseinen määrä oli tarkastelujakson aikana joko olematon tai siitä oli julkaistu tietoja vain hajanaisilta vuosilta 9. Tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä on Lohjalla ollut koko -luvun suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa. Vuonna Lohjalla oli näitä nuoria,9 tuhatta vastaavanikäistä kohden, kun heitä oli Uudellamaalla, ja koko maassa,7. Kuvio 7.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä - 7 Lohja Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. LOSTin kunnista Inkoossa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea. Siuntiossa ja Lohjalla korvausta saaneiden osuus on kasvanut vuosituhannen alusta hitaammin, mutta näissäkin kunnissa osuus on yli puolitoistakertaistunut. Ainoastaan Karjalohjalla depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria ei ole ollut lainkaan tai heitä on ollut alle ilmoitettavan määrän. LOSTin alueen kunnissa depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuviossa 7. on tarkasteltu depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuutta LOSTin kunnissa vuosina, ja. Tarkastelujakso on aloitettu vuodesta, koska vuoden osalta tilastohavaintoja ei ole julkaistu Inkoossa tai Siuntiossa. 9 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli olematon: Karjalohjalla vuosina 7 ja Siuntiossa vuosina 7. Inkoossa kyseinen määrä oli / vuonna. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta tietoa määrästä ei oltu kuntien osalta julkaistu. 7
18 Kuvio 7.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,,,,,,9,,,,9,,,9,, Inkoo Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa Erityskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut koko maassa ja Uudellamaalla -luvulla. LOSTin alueen kunnissa kehitys oli Inkoossa ja Lohjalla vuosituhannen alkupuolella noususuuntainen, mutta kääntyi laskuun ennen vuosikymmenen puoltaväliä. Siuntion ja Karjalohjan osalta kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Karjalohjan osalta tietoa kyseisestä osuudesta ei ollut pääosin julkaistu tarkastelujakson ajalta. Vuonna erityskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus jäi LOSTin alueen kunnissa koko maan vastaavaa osuutta (, %) matalammaksi. (SOTKAnet.) Kuvio 7.7. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. 7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,9 Inkoo Lohja Siuntio 7.. Rikollisuus Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Erityskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Karjalohjalla 7, % vuonna ja,9 % vuonna. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta tietoa ei oltu julkaistu.
19 Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli LOSTin alueen kunnissa melko paljon vuosittain aikavälillä, eikä selvää kehityssuuntaa ollut nähtävissä. Lohjalla kyseinen lukema oli kuitenkin pysynyt tarkastelujakson ajan muita alueen kuntia korkeampana. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä oli Lohjalla ja Siuntiossa Uudenmaan (/) ja koko maan (7/) vastaavia määriä korkeampi. Karjalohjalla ja Inkoossa kyseinen määrä jäi puolestaan selvästi matalammaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (Tilastokeskus & SOTKAnet.) Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Kuvio 7.. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7 Inkoo Lohja Karjalohja Siuntio 7. Työikäiset 7.. Työikäisen väestönkehitys LOST ei poikennut muista tarkasteltavista alueista -vuotiaiden väestöosuuden kehityksen suhteen. Kyseinen osuus oli pysynyt alueen kunnissa melko tasaisena aikavälillä, mutta sen ennustetaan laskevan huomattavasti vuoteen mennessä. Osuuden ennustetaan laskevan alueen kunnista eniten Siuntiossa, vähiten puolestaan Karjalohjalla. Karjalohjalla työikäisiä oli asukaslukuun suhteutettuna jonkin verran vähemmän kuin muissa LOSTin kunnissa. Vuonna 7 annetun ennusteen mukaan -vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan alueen kunnista Siuntiossa ja Inkoossa vuoteen tultaessa, Lohjalla ja Karjalohjalla ikäryhmän edustajien lukumäärä näyttäisi puolestaan vähenevän (Kunnat.net/Tilastot). 9
20 Kuvio vuotiaat, % väestöstä LOSTin alueella vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 7.. Työikäisten toimeentulo Vuonna 7 -vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli LOSTin alueen kunnissa suhteellisen pieni verrattuna muihin tarkasteltaviin alueisiin, Uudenmaan (, %) ja koko maan (, %) keskiarvoon nähden. Inkoossa, Karjalohjalla ja Siuntiossa kyseinen osuus oli noin prosenttia ja Lohjalla, prosenttia ikäryhmästä Trendi on ollut -luvulla laskeva kaikissa alueen kunnissa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut kunnissa tarkastelujakson aikana huomattavasti. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,, 7,,9,9,, 7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli niin ikään LOSTin alueen kunnissa suhteellisen alhainen muiden
21 tarkasteltavien alueiden kuntiin nähden. Vuonna 7 pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kaikissa alueen kunnissa alle prosentin ikäryhmästä, kun Uudellamaalla osuus oli, ja koko maassa, prosenttia -vuotiaista. (SOTKAnet.) Trendi on ollut laskeva koko maassa, Uudellamaalla ja LOSTin alueen kunnissa. Karjalohjan osalta kehityssuunnasta ei kuitenkaan voida sanoa mitään erityistä, sillä kunnasta oli saatavilla tilastohavaintoja vain vuosilta -. Kuvio 7.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet., Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,7,,,,9 7,,, Inkoo Lohja Siuntio 7.. Terveys LOSTin väestö terveempää kuin koko maassa keskimäärin Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan väestö oli vuonna LOSTin kunnista terveintä Inkoossa ja Siuntiossa. Indeksin mukaan väestö oli kyseisissä kunnissa Karjalohjan ja Lohjan väestöä terveempää jokaisena tarkastelujakson (99 ) vuonna. Karjalohja oli alueen kunnista ainoa, missä sairastavuusindeksi ylitti joinain tarkasteluvuosina koko maan väestön keskiarvon. Toimeentulotukirekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.
22 Kuvio 7.. Ikävakioitu sairastavuusindeksi LOSTin alueella vuosina 99, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on - luvulla Uudellamaalla laskenut, prosentista, prosenttiin ja koko maassa pysynyt tasaisesti yhdeksän prosentin tuntumassa. Karjalohjalla selvää trendiä ei ollut nähtävissä, mutta muissa LOSTin kunnissa trendi on ollut selvästi laskeva. Vuonna ikäryhmään suhteutettuna työkyvyttömyyseläkettä saaneita oli LOSTin alueella eniten Karjalohjalla (, %) ja Lohjalla (, %). Osuus oli kaikissa alueen kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio 7.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 9,,,7, 7 7,7 7, 7,7,9 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien - vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut koko maassa, Uudellamaalla ja LOSTin kunnista Lohjalla. Muiden alueen kuntien osalta kehitys on ollut siinä määrin vaihteleva, ettei selvää trendiä ole havaittavissa -luvun osalta. Kyseinen ryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin noussut kaikissa alueen kunnissa tarkastelujakson aikana (SOTKAnet).
23 Vuonna työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Lohjalla ja Karjalohjalla Uudenmaan keskiarvoa ( %) korkeampi. Vaikka mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä ei olekaan kaikissa LOSTin kunnissa selvästi noussut, tällä perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkettä saaneista on kuitenkin noussut Karjalohjaa lukuun ottamatta. (ks. taulukko s. ). Toisin sanoen, yhä useampi saa työkyvyttömyyseläkettä juuri mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Kuvio 7.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,9,,,,7,,,,,, 99,, Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Depressiolääkkeistä korvausta saaneita eniten Lohjalla Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla sekä jokaisessa LOSTin alueen kunnassa, Inkoossa osuus on jopa kolminkertaistunut. Vuonna alueen kuntien -vuotiaista asukkaista, 9, prosenttia sai korvausta depressiolääkkeistä. Osuudet olivat huomattavan korkeita, mutta jäivät kuitenkin Uudenmaan (, %) keskiarvon alle. Lohjalla korvausta saaneita oli kuitenkin enemmän kuin koko maassa keskimäärin (9, %).
24 Kuvio 7.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti Siuntio Lohja Karjalohja 9 99 Inkoo 7 Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja hieman enemmän Uudellamaalla (7,, / ), mihin on vaikuttanut myös 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen. Trendi on ollut laskeva myös Lohjalla. Muiden LOSTin kuntien osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Karjalohjalla tietoja ei ole myöskään -luvulta julkaistu kuin kolmen vuoden osalta: vuonna potilaita ei ollut lainkaan ja vuosina 7 laitoshoidossa oli ollut vain muutama yksittäinen potilas. (SOTKAnet). Kuvio 7.. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina. Lähde: SOTKAnet. 9 7 Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Inkoo Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa
25 7.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myynti asukasta kohden oli lisääntynyt muiden alueiden tapaan myös LOSTin alueella vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Alkoholijuomien asukaskohtainen myynti oli kaikkina tarkastelujakson vuosina muita alueen kuntia vähäisempää Siuntiossa ja Inkoossa. Myyntilukemat olivat lisäksi pysyneet kyseisissä kunnissa tarkastelujakson aikana melko tasaisina. Inkoossa myynti oli tosin noussut huomattavasti tarkastelujakson muutaman viimeisen vuoden aikana. Kuvio 7.7. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa LOSTin alueella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Siuntio,,9,, Lohja 7, 7,, Karjalohja,, 99 Inkoo,7,9,, 7 9 Eniten alkoholia asukasta kohti myytiin jokaisena tarkastelujakson vuonna Lohjalla. Vuoteen asti alkoholia myytiin Lohjalla enemmän kuin koko maassa mutta vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuodesta lähtien Lohjan, Uudenmaan ja koko maan myyntilukemat olivat lähentyneet toisiaan ja vuonna Lohjalla myytiin suhteellisesti enemmän alkoholia kuin Uudellamaalla (,7 l/asukas) ja koko maassa (, l/asukas) keskimäärin. Muissa alueen kunnissa myynti oli jokaisena tarkastelujakson vuonna vähäisempää kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset jäivät vuonna 7 LOSTin kunnissa alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Korkeimmat päihdehuollon kustannukset olivat asukasta kohti Lohjalla ja Siuntiossa. Karjalohjalla ja Inkoossa kustannukset olivat noin puolet näistä. (SOTKAnet.) LOSTin kunnista Karjalohjalla ja Siuntiossa ei ole Alkon myymälää. Kunnissa on kuitenkin Alkon luovutuspaikka. Inkooseen avattiin Alkon myymälä huhtikuussa 7.
26 Kuvio 7.. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas LOSTin alueella vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, Koko maa Lohja Siuntio,,7, Inkoo Karjalohja,, Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). LOSTin kunnissa trendi on ollut nouseva Karjalohjalla, sen sijaan Lohjalla trendi on ollut laskeva. Lohjalla asiakasmäärät ovat asukaslukuun suhteutettuna kuitenkin olleet selvästi muita kuntia sekä Uudenmaan ja koko maan keskiarvoja korkeammat. (SOTKAnet). Kuvio7.9. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta LOSTin alueella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -,,,,, Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa 7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla pysynyt koko maassa ja Uudellamaalla tasaisena. Siuntiossa trendi on ollut laskeva, muiden LOSTin kuntien osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Inkoossa asiakasmäärät ovat olleet alle ilmoitettavan määrän viitenä vuonna tarkastelujakson aikana ja Karjalohjalla koko tarkastelujakson ajan. Kaikissa alueen kunnissa asiakkaita on ollut vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.)
27 Kuvio 7.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä LOSTin alueella vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet - vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 7 Inkoo Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä oli Uudellamaalla ja koko maassa kasvanut 9-luvun puolivälistä alkaen. Trendi on ollut nouseva myös Lohjalla. Muissa LOSTin alueen kunnissa kehitys on ollut siinä määrin vaihteleva, ettei selvää trendiä ole havaittavissa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti oli vuonna tuhatta asukasta kohti laskettuna suurin Lohjalla (, / ), missä määrä jäi kuitenkin Uudenmaan (, / ) ja koko maan (7, / ) keskiarvon alapuolelle. Karjalohjalla ja Siuntiossa (,7/) näiden rikosten määrä oli Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien alhaisimpia. Kuvio 7.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta LOSTin alueella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, asukasta kohti,,,,,,, 99,,,,7,,,,7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 7
28 7. Ikääntyneet 7.. Ikääntyneen väestönkehitys LOSTin alueen kuntien ikärakenne eroaa toisistaan melko paljon 7-vuotiaiden ja 7 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna suurin Karjalohjalla ja pienin Siuntiossa. Ikääntyneiden osuus oli kasvanut molempien ryhmien osalta alueen kunnissa vuodesta 99 vuoteen mennessä lukuun ottamatta Karjalohjaa, missä ikäryhmien osuus väestöstä oli vähentynyt tarkastelujakson aikana hieman. Sekä 7-vuotiaiden että 7 vuotta täyttäneiden absoluuttinen määrä oli kuitenkin pysynyt Karjalohjalla suhteellisen tasaisena. Vauhdikkainta molempien ikäryhmien väestöosuuden kasvu oli Lohjalla. (SOTKAnet.) Kuvio vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä LOSTin alueella vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7 -vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna 9,,, 7,,,,7-7 -vuotiaat, % väestöstä vuonna, 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaimmin Siuntiossa Väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen mennessä kaikissa LOSTin kunnissa nopeammin kuin koko maassa. Siuntiossa ikäryhmän osuus kunnan asukkaista kasvaa prosenttia, Lohjalla 7 prosenttia, Inkoossa prosenttia ja Karjalohjalla prosenttia vuoteen mennessä. Alueen kunnat näyttäisivät ennusteen mukaan pitävän nykyisen järjestyksensä myös vuonna. (Kunnat.net/Tilastot.) Vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan LOSTin alueen kunnissa vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7-vuotiaiden, 7 - vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän kaikissa alueen kunnissa laskuun aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.)
29 Kuvio 7.. vuotta täyttäneet, % väestöstä LOSTin alueella vuonna sekä väestöennusteen (7) mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio 7.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen Ikääntyneiden kotona asuminen yleisintä Siuntiossa Kotona asuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla pienentynyt hieman koko maassa. LOSTin kunnista Lohjalla ja Siuntiossa trendi on kuitenkin ollut päinvastoin nouseva. Vuonna 7 näissä kunnissa kotona asui yli 9 prosenttia 7 vuotiaista, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kotona asuvien vuotta täyttäneiden osuus sen sijaan on laskenut Lohjalla, Siuntiossa ja myös Karjalohjalla -luvun aikana. Lohjalla ja Siuntiossa vuotta täyttäneiden kotona asuminen oli kuitenkin vuonna yleisempää kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin.(sotkanet.) Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. 9
30 Kuvio 7.. Kotona asuvat 7 vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 7 7,, 9,7 9,,, 9, 7,7 7, 7, 7,7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa 7 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Yksinasuvien osuus suurin Lohjalla Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 alueen suurin Lohjalla ( %), missä osuus oli lähes yhtä korkea kuin Uudellamaalla (9 %) keskimäärin. Karjalohjalla ( %) ja Siuntiossa ( %) ikääntyneiden yksinasuminen oli yhtä yleistä kuin koko maassa ( %). Sen sijaan Inkoossa ( %) yksinasuminen oli selvästi tätä harvinaisempaa. Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden suhteellinen määrä on -luvulla pienentynyt koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Trendi on ollut laskeva myös Inkoossa ja Lohjalla. Siuntiossa kehitys on päinvastoin ollut noususuuntaista. Karjalohjalla osuus näyttää vuosituhannen alkupuolella laskeneen, mutta kääntyneen nousuun vuodesta alkaen. (SOTKAnet.) 7.. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Karjalohjalla sekä kodinhoitoavun että säännöllisen kotihoidon saanti yleisintä Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli laskenut koko maassa ja Uudellamaalla vuosituhannen alkuvuosina, mutta kääntynyt nousuun vuodesta alkaen. Sen sijaan LOSTin kunnista Inkoossa, Karjalohjalla ja Lohjalla trendi on koko -luvun ollut laskeva. Siuntiossa selvää kehityssuuntaa ei ole -luvun osalta nähtävissä. Yleisintä 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien kodinhoitoavun saanti oli Karjalohjalla, missä osuus oli huomattavasti korkeampi kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (9 %) keskimäärin. Sen sijaan Inkoossa kodinhoitoapua sai poikkeuksellisen harva 7 vuotta täyttänyt. (SOTKAnet).
31 Kuvio 7.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 9 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Myös säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli suurin Karjalohjalla, mutta pienin puolestaan Lohjalla. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus oli -luvulla laskenut LOSTin kunnissa Karjalohjaa lukuun ottamatta samoin kuin koko massa ja Uudellamaalla. Karjalohjalla trendi on ollut nouseva. Vuonna 7 koko maassa ja Uudellamaalla prosenttia 7 vuotta täyttäneistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä. (SOTKAnet) Kuvio 7.. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Omaishoidon tuen asiakkaiden osuus laskenut Lohjalla 7 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut Inkoossa ja Siuntiossa samoin kuin Uudellamaalla ja koko
32 maassa. Kuitenkin Lohjalla kehitys on ollut päinvastoin laskusuuntainen. Karjalohjalla osuus oli vuosituhannen alkupuolella nousussa, mutta kääntyi laskuun vuoden jälkeen. Vuonna Siuntiota lukuun ottamatta LOSTin kunnissa oli suhteellisesti vähemmän omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneitä asiakkaita kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio 7.7. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä LOSTin alueella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,,,,,,,,,9,7 Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Uusimaa Koko maa Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus suurin Karjalohjalla Tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vaihteli LOSTin alueella voimakkaasti kunnittain. Vuonna 7 Karjalohjalla asuvista 7 vuotta täyttäneistä peräti, prosenttia oli tehostetun palveluasumisen piirissä, mikä oli huomattavasti enemmän kuin Uudellamaalla (,9 %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Siuntiossa palveluasumisen piirissä ei sen sijaan ollut lainkaan ikääntyneitä. -luvulla tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus on koko maassa ja Uudellamaalla yli kaksinkertaistunut. Lohjalla trendi on ollut samansuuntainen. Karjalohjalla selvää kehityssuuntaa ei kuitenkaan ole havaittavissa. Siuntiossa ja Inkoossa asiakkaita ei ole ollut kuin muutamana yksittäisenä vuotena -luvun aikana. (SOTKAnet.)
8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotTilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009
Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa
Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille
1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS
LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys
Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 212 Väestömäärät kunnittain/sote-alueittain (Väestörekisterikeskus, rekisteritilanne 31.12.212) 6 5 4 3 2 1 927 45619 39647 43984 37583 34499 5375 25618 4729 28851 18751 37942
LisätiedotSOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi
SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotHUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v
HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015
Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu
LisätiedotLASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014
LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotLaaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotLapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja
Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE
HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotDokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotLasten päiväkotihoito
Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotKokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa yhteensä , lasten lukumäärä
Lasten päiväkodit Lasten ryhmäpäiväkodit Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa yhteensä 31.12., lasten lukumäärä Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa 31.12., lasten lukumäärä ikävuosittain Alle
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
Lisätiedot