Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)"

Transkriptio

1 Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat...6 Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY...7 Suunnitelman laatijat...8 Suunnitelman hyväksyminen Äänekoski - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017 Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68) Keskeneräinen 1/68

2 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017 Vuotta 2017 koskevaa spesifiä hyvinvointitietoa ei ole vielä valtakunnallisista tilastoista kattavasti saatavissa. Omien toimintakertomustietojen valossa väestön hyvinvoinnissa ja niihin liittyvissä tekijöissä on tapahtunut pääasiassa myönteistä kehitystä. Äänekoskella on haasteena mm. väestömäärän lasku, muuttotappio, alhainen koulutustaso, suhteellinen velkaantuneisuus, korkea huoltosuhde, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, rikollisuus, runsas päihteiden käyttö ja tupakointi sekä niiden aiheuttamat sairaudet ja muut lieveilmiöt, lasten liikalihavuus, korkea sairastavuus ja terveyspalveluiden runsas käyttö, lastensuojelun runsas tarve sekä korkea dementiaindeksi. Vuosi 2017 oli Äänekoskelle talouden näkökulmasta erittäin hieno ja tuloksellinen. Metsä Fibre Oy:n biotuotetehdas käynnistyi suunnitellusti elokuuusa. Jyväskylä - Äänekoski rataosuuden peruskorjaus ja sähköistys valmistuivat samanaikaisesti, myös 4-tien parantaminen Äänekosken kohdalla on aloitettu. Kotakennään alueen yrityspuiston rakentaminen aloitettiin, myös Kotakennään II - vaiheen kaavoitustyö käynnistyi ja Äänekoski koetaan Keski-Suomessa houkuttelevana yritystoiminnalle. Huoltosuhde kohosi ja väestömäärä laski edellisvuodesta (-231 henkilöä). Syntyvyys on viime vuosina laskenut ja lähtömuutto lisääntynyt. Hyvä arki asukkaalle -kampanjalla pyritään vaikuttamaan väkiluvun positiivisempaan kehitykseen. Rikosten kokonaismäärä vähentyi Äänekoskella noin viidellätoista prosentilla vuodesta Vuonna 2017 paikkakunnalla poliisin tietoon tuli yhteensä 2847 rikosta, mikä on 514 edellisvuotta vähemmän. Nousua tapahtui väkivaltarikoksissa (+12%), muissa rikostyypeissä sen sijaan tapahtui pääsääntöisesti alenemista. Kaupungin korkea työttömyysaste on lähtenyt selvästi laskuun. Työttömyysaste on alentunut vuodessa 4%. Työllisyysohjelman toimenpide-ehdotuksia on toteutettu ja niillä näyttää olevan toivottua vaikuttavuutta. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kustannukset ovat vähentyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrää on saatu toimintavuoden aikana laskettua selkeästi. Nuorisotyöttömyys oli edelleen korkea, joten kapunki suuntaa voimavarojaan entistä enemmän sen nujertamiseksi. Perusterveydenhuollon palvelujen käyttö oli edelleen runsasta. Päiväpoli- toimintamallin käyttöönotto on vähentänyt päivystyspoliklinikan palveluiden käyttöä. Päihdehuollossa ulkopuolelta ostetut katkaisukäynnit ja laitoskuntoutus ovat vähentyneet. Eniten laitoskuntousvuorokausia ostettiin vuotiaille. Katkaisuhoitopäivät omassa terveyskeskussairaalassa lisääntyivät noin 12%. Päihdeklinikan asiakasmäärä on aikaisempien vuosien tasolla. Erikoissairaanhoidossa psykiatrian hoitopäivät lisääntyivät kokonaisuutena. Nuorisopsykiatrian hoitopäivät laskivat hieman alle sataan. Terveydenhuollon kustannukset ovat pysyneet lähes samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli Äänekoskella vuoden aikana 211 lasta, mikä on edellisen vuoden tasoa. Määrässä näkyy vuodesta 2015 lukien lainsäädännön muutos: lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä palvelutarpeen arvioinnin aikana ja palveluja järjestettiin enenevästi sosiaalihuoltolain perusteella. Perheitä voitiin auttaa aiempaa enemmän peruspalveluissa ja määrämuotoinen hyvin suoritettu palvelutarpeen arviointi sekä ajoissa käynnistetyt sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut olivat usein riittävä apu lastensuojeluilmoituksen käsittelyn jälkeen. Toisaalta lastensuojelun tarve on Äänekoskella edelleen korkeaa tasoa ja sisällöltään vaativaa ja moniulotteista. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi merkittävästi: ilmoituksia tuli 683 kpl ja ne koskivat 379 lasta. Ilmoituksia tuli 204 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten ilmoituksia tuli edelleen poliisilta, terveydenhuollosta ja sosiaalipäivystyksestä. Kaikki lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin 7 vrk määräajassa, palvelutarpeen arviointeja tehtiin toimintavuoden aikana 319 lapselle. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei kasvanut. Sijaishuollossa oli toimintavuoden aikana 61 eri lasta ja huostassa oli vuoden lopussa 33 lasta. Sijaishuollossa näkyi erityisesti nuorten tarvitsemat laitossijoitukset. Perhetyön yksikkö vastasi sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä, lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä sekä tapaamispalvelusta ja teki myös sijaishuollon aikaista perhetyötä. Perhetyön yksikön asiakkaana oli toimintavuoden aikana 162 perhettä ja 249 lasta. Nuorten jälkihuollon perhetyössä oli 34 asiakasta ja tapaamispalvelua järjestettiin 10 perheelle. Nuorten aikuisten ( vuotiaat ) sosiaalityön tarve jatkui suurena. Asiakkailla oli haasteita usealla elämänalueella ja verkostotyön tarve korostui. Nuorten aikuisten sosiaalityöntekijä toimi myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien vuotiaitten sosiaalityöntekijänä. Kotouttamisen piirissä olevat asiakkaat kuuluivat pääosin tähän ikäryhmään, joten heidän sosiaalityöstä vastasi nuorten sosiaalityöntekijä. Keskeneräinen 2/68

3 Äänekosken kaupunki oli valtuuston päätöksen mukaisesti varautunut 30 kuntapaikkaan vuositasolla. Kotouttamispalveluiden piirissä olevat asiakkaat olivat pääosin alaikäisinä turvapaikanhakijoina maahan tulleita nuoria, jotka saivat oleskeluluvan ja Äänekoskelta kuntapaikan. Kaupunki hankki alaikäisten perheryhmäkotipalvelut 21- paikkaisesta Perheryhmäkoti Fenderistä. Hoitopäiviä kertyi Nuorten aikuisten tukiasuminen järjestettiin omana toimintana ja sen piirissä oli vuoden aikana kymmenkunta perheryhmäkodista muuttavaa nuorta. Arjen tuessa palvelurakenteen keventämistä jatkettiin ja ensisijaiset palvelut koko Arjen tuen alueella olivat avohuollossa. Ympärivuorokautista hoitoa purettiin Tukipuun palvelutalosta ja ostopalveluna hankittua ympärivuorokautista hoitoa vähennettiin edelleen. Vammaispalveluissa laitoshoitoa ostettiin ainoastaan arviointijaksoille. Ennaltaehkäisevään toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota tehostamalla palvelutarpeen arviointimenetelmiä ja ottamalla järjestelmällisesti käyttöön kotikuntoutuksen arviointijakso. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat monitahoista ja vakavaa hyvinvoinnin vajetta ja väestörakenteen haasteellisuutta, mikä näkyy mm. runsaana sosiaali- ja perusturvan palvelujen käyttönä. Erityisesti nuoret voivat pahoin ja valtakunnallisessa syrjäytymisvertailussa Äänekoskelaisten nuorten tilanne oli haasteellisin. Syrjäytymisvertailussa laskettiin koulutuksen ulkopuolella olevien, työttömien, depressiolääkkeistä korvausta saaneiden, toimeentulotukea saaneiden ja rikoksista syyllisiksi epäiltyjen nuorten osuus. Verotulot ovat lisääntyneet ja lainakanta/asukas on alentunut. Väestömäärä on laskenut viime vuosina asukasta/vuosi. Lasten määrä on vähentynyt ja vastaavasti ikääntyneiden määrä lisääntynyt. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on lisääntynyt. Koulutustaso on hieman kohonnut, mutta on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on hieman laskenut ollen maan keskitasoa. Nuorisotyöttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun, mutta on edelleen korkea. Elinkeinoista teollisuus ja biotalous ovat merkityksellisempiä kaupungin elinvoiman kannalta. Jätettyjä velkajärjestelyhakemuksia on aiempaa hieman enemmän. Toimeentulotukea saaneiden osuus on pienentynyt lukuunottamatta yksinasuvia naisia ja 65 vuotta täyttäneitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus on edelleen vähentynyt. Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi on kouluterveyskyselyn valossa heikentynyt. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on lisääntynyt. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa on n. 38% 1-2 -vuotiaista ja noin 61% 3-5 -vuotiaista. Lapsiperheiden kotihoitokäyntien määrä on pysynyt aiemman vuoden tasolla. Lastenpsykiatrian laitoshoito on vähentynyt, samoin vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden lasten määrä. Sen sijaan lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet, samoin vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden lasten määrä. Lastensuojelullisten tukitoimien piirissä olleiden vuotiaiden määrä on pienentynyt, samoin kasvatus- ja perheneuvonnan käyttö. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotialla ovat edellisvuoden tasolla ollen jkv alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä ja sairauspäivärahaa saavien vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevien 65 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt. Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö on runsasta, yksityislääkäripalveluiden käyttö kokonaisuutena on suhteellisen vähäistä. Suun terveydenhuollossa otettiin käyttöön palveluseteli, mikä ei juurikaan ole lisännyt yksityishammaslääkäripalvelujen käyttöä. TALOUS JA ELINVOIMA Talous Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Koko maa Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Jämsä Äänekoski Varkaus Forssa Keskeneräinen 3/68

4 Valtionosuudet, % nettokustannuksista Koko maa 31.0 Valkeakoski 33.8 Jämsä 34.7 Laukaa 35.5 Keski-Suomi 38.5 Äänekoski 38.6 Varkaus 42.3 Forssa Verotulot, euroa / asukas Forssa Laukaa Keski-Suomi Valkeakoski Varkaus Äänekoski Koko maa Jämsä Vuosikate, euroa / asukas Laukaa Jämsä Valkeakoski Keski-Suomi Varkaus Koko maa Forssa Äänekoski Suhteellinen velkaantuneisuus, % Jämsä 39.6 Varkaus 44.6 Forssa 53.3 Valkeakoski 55.6 Koko maa 56.0 Keski-Suomi 65.8 Äänekoski 85.3 Laukaa Vuosikate, % poistoista Jämsä 89.6 Laukaa Valkeakoski Keski-Suomi Koko maa Forssa Varkaus Äänekoski Lainakanta, euroa / asukas Jämsä Varkaus Forssa Valkeakoski Koko maa Keski-Suomi Äänekoski Laukaa Elinvoima Keskeneräinen 4/68

5 Väestö Väestö Forssa Laukaa Äänekoski Jämsä Valkeakoski Varkaus Keski-Suomi Koko maa Huoltosuhde, demografinen Koko maa 62.6 Keski-Suomi 69.6 Varkaus 71.9 Forssa 72.1 Laukaa 72.4 Äänekoski 72.5 Valkeakoski 74.9 Jämsä Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Äänekoski -7.0 Jämsä -6.5 Forssa -3.2 Varkaus 0.0 Keski-Suomi 0.0 Koko maa 0.0 Valkeakoski 2.0 Laukaa Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Laukaa 15.9 Äänekoski 19.2 Jämsä 31.9 Varkaus 32.4 Keski-Suomi 33.7 Valkeakoski 48.9 Forssa 67.7 Koko maa Lapsiperheet, % perheistä Varkaus 32.7 Forssa 33.4 Jämsä 36.9 Äänekoski 37.4 Keski-Suomi 38.6 Koko maa 38.8 Valkeakoski 44.6 Laukaa Keskeneräinen 5/68

6 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Laukaa 19.3 Valkeakoski 20.4 Keski-Suomi 21.6 Koko maa 21.7 Äänekoski 22.7 Jämsä 23.3 Varkaus 25.9 Forssa Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Laukaa 42.8 Valkeakoski 43.4 Koko maa 43.5 Äänekoski 44.0 Keski-Suomi 44.7 Jämsä 49.3 Varkaus 50.2 Forssa Koulutustasomittain Forssa Äänekoski Jämsä Varkaus Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa 0-6-vuotiaat, % väestöstä Varkaus 5.3 Forssa 5.4 Jämsä 6.8 Valkeakoski 6.9 Äänekoski 7.2 Keski-Suomi 7.3 Koko maa 10.5 Laukaa 7-15-vuotiaat, % väestöstä Forssa 8.5 Varkaus 9.2 Jämsä 9.9 Koko maa 10.0 Keski-Suomi 10.5 Valkeakoski 10.6 Äänekoski 13.8 Laukaa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 8.4 Jämsä 8.8 Varkaus 8.9 Äänekoski 9.2 Valkeakoski 9.2 Forssa 10.3 Koko maa 11.1 Keski-Suomi Keskeneräinen 6/68

7 25-64-vuotiaat, % väestöstä Jämsä 47.7 Valkeakoski 47.9 Äänekoski 48.0 Forssa 49.0 Laukaa 49.2 Varkaus 49.3 Keski-Suomi 51.1 Koko maa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 12.3 Koko maa 12.7 Keski-Suomi 14.9 Äänekoski 15.0 Valkeakoski 15.7 Varkaus 16.4 Jämsä 16.5 Forssa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 6.5 Koko maa 6.8 Keski-Suomi 7.5 Valkeakoski 7.8 Äänekoski 8.8 Varkaus 9.1 Forssa 9.3 Jämsä 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Laukaa 2.7 Koko maa 2.8 Keski-Suomi 2.8 Äänekoski 3.3 Valkeakoski 3.5 Forssa 3.7 Jämsä 3.9 Varkaus Syntyneiden enemmyys Koko maa Keski-Suomi Jämsä Varkaus Forssa Äänekoski Valkeakoski 56.0 Laukaa Elatussuhde Koko maa Laukaa Keski-Suomi Valkeakoski Forssa Jämsä Äänekoski Varkaus Keskeneräinen 7/68

8 Tulomuuttajat, lkm Äänekoski Jämsä Forssa Varkaus Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa Lähtömuuttajat, lkm Äänekoski Valkeakoski Jämsä Varkaus Forssa Laukaa Keski-Suomi Koko maa Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä Äänekoski 0.1 Laukaa 0.2 Keski-Suomi 0.2 Varkaus 0.2 Valkeakoski 0.2 Jämsä 0.3 Forssa 5.2 Koko maa Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Laukaa 1.2 Äänekoski 1.3 Jämsä 2.2 Keski-Suomi 2.5 Varkaus 2.6 Valkeakoski 3.8 Forssa 4.5 Koko maa Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Forssa 51.5 Valkeakoski Koko maa Varkaus Jämsä Keski-Suomi Äänekoski Laukaa Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa Jämsä 16.4 Laukaa 17.3 Keski-Suomi 18.0 Koko maa 19.0 Äänekoski 19.4 Varkaus 20.8 Forssa 21.6 Valkeakoski Keskeneräinen 8/68

9 Elinvoima Työlliset, % väestöstä Varkaus 34.9 Äänekoski 35.9 Jämsä 36.9 Forssa 37.0 Valkeakoski 38.4 Keski-Suomi 39.1 Laukaa 41.4 Koko maa Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Äänekoski 22.6 Laukaa 23.3 Jämsä 23.4 Valkeakoski 23.8 Varkaus 23.9 Forssa 25.1 Keski-Suomi 27.2 Koko maa Kunnan yleinen pienituloisuusaste Laukaa 10.9 Valkeakoski 12.7 Koko maa 13.5 Jämsä 13.8 Äänekoski 15.4 Keski-Suomi 15.4 Forssa 16.2 Varkaus Lasten pienituloisuusaste Valkeakoski 11.7 Koko maa 12.2 Jämsä 12.5 Laukaa 12.9 Keski-Suomi 13.4 Forssa 14.6 Äänekoski 17.2 Varkaus Työttömät, % työvoimasta Koko maa 13.5 Valkeakoski 13.5 Laukaa 15.3 Forssa 16.6 Keski-Suomi 17.4 Jämsä 17.5 Varkaus 18.6 Äänekoski Keskeneräinen 9/68

10 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Forssa 31.6 Varkaus 34.4 Valkeakoski 35.5 Koko maa 35.7 Laukaa 39.3 Keski-Suomi 40.5 Äänekoski 44.4 Jämsä Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Äänekoski 59.0 Varkaus 59.2 Keski-Suomi 59.8 Koko maa 59.9 Forssa 60.1 Valkeakoski 60.5 Laukaa 60.7 Jämsä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Valkeakoski 6.2 Koko maa 6.5 Laukaa 7.3 Forssa 8.2 Keski-Suomi 8.2 Varkaus 9.1 Jämsä 9.5 Äänekoski Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Suomi 6.4 Valkeakoski 6.8 Laukaa 7.6 Jämsä 8.3 Koko maa 8.5 Varkaus 8.9 Forssa 11.2 Äänekoski Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Koko maa 21.1 Forssa 22.9 Keski-Suomi 23.8 Laukaa 24.8 Valkeakoski 25.9 Varkaus 27.1 Jämsä 27.9 Äänekoski Maatalous, metsätalous ja kalatalous, % työllisistä Valkeakoski 2.5 Varkaus 2.7 Äänekoski 2.7 Forssa 3.2 Koko maa 3.5 Laukaa 3.8 Keski-Suomi 3.9 Jämsä Keskeneräinen 10/68

11 Teollisuus, % työllisistä Koko maa 14.0 Keski-Suomi 16.2 Laukaa 22.5 Forssa 23.2 Varkaus 26.0 Äänekoski 26.4 Jämsä 28.4 Valkeakoski Kaivostoiminta ja louhinta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, % työllisistä Valkeakoski 1.1 Jämsä 1.2 Keski-Suomi 1.2 Koko maa 1.3 Äänekoski 1.4 Varkaus 1.4 Laukaa 2.1 Forssa Rakentaminen, % työllisistä Valkeakoski 6.2 Jämsä 6.5 Keski-Suomi 6.5 Koko maa 6.6 Varkaus 6.9 Forssa 7.0 Äänekoski 9.3 Laukaa Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä Äänekoski 18.5 Jämsä 18.6 Varkaus 18.6 Valkeakoski 18.9 Keski-Suomi 19.0 Laukaa 19.6 Forssa 21.0 Koko maa Informaatio ja viestintä, % työllisistä Jämsä 1.1 Äänekoski 1.2 Varkaus 1.6 Forssa 1.9 Valkeakoski 2.4 Laukaa 3.3 Keski-Suomi 3.9 Koko maa Rahoitus- ja vakuutustoiminta, % työllisistä Äänekoski 0.9 Varkaus 0.9 Laukaa 1.0 Keski-Suomi 1.0 Forssa 1.1 Jämsä 1.3 Valkeakoski 2.0 Koko maa Keskeneräinen 11/68

12 Kiinteistöalan toiminta, % työllisistä Äänekoski 0.6 Jämsä 0.7 Valkeakoski 0.7 Forssa 0.9 Keski-Suomi 0.9 Koko maa 0.9 Laukaa 1.0 Varkaus Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, % työllisistä Jämsä 9.4 Äänekoski 10.7 Varkaus 10.7 Valkeakoski 10.9 Laukaa 11.4 Forssa 11.5 Keski-Suomi 12.7 Koko maa Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut, % työllisistä Valkeakoski 25.6 Forssa 27.9 Jämsä 28.4 Varkaus 28.7 Äänekoski 29.2 Koko maa 29.9 Laukaa 32.4 Keski-Suomi Muu palvelutoiminta, % työllisistä Äänekoski 4.1 Laukaa 4.1 Jämsä 4.4 Varkaus 4.5 Valkeakoski 4.8 Forssa 5.3 Keski-Suomi 5.4 Koko maa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Laukaa Forssa Äänekoski Jämsä Valkeakoski Varkaus Keski-Suomi Koko maa Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Laukaa 6.0 Valkeakoski 6.4 Äänekoski 7.0 Forssa 7.4 Keski-Suomi 7.4 Varkaus 7.8 Koko maa 9.0 Jämsä Keskeneräinen 12/68

13 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Laukaa 10.6 Forssa 12.7 Varkaus 13.4 Valkeakoski 13.9 Koko maa 14.3 Keski-Suomi 14.6 Jämsä 15.2 Äänekoski Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Laukaa 6.9 Valkeakoski 8.1 Jämsä 8.3 Äänekoski 9.1 Koko maa 9.7 Keski-Suomi 9.8 Forssa 11.1 Varkaus Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Valkeakoski 3.0 Varkaus 3.2 Äänekoski 3.3 Laukaa 3.4 Forssa 3.7 Keski-Suomi 3.7 Koko maa 3.8 Jämsä Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 14.8 Keski-Suomi 15.2 Koko maa 18.1 Forssa 18.2 Äänekoski 19.9 Jämsä 21.7 Valkeakoski 22.9 Varkaus Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 3.6 Koko maa 3.6 Valkeakoski 3.7 Keski-Suomi 3.9 Forssa 4.4 Varkaus 5.4 Jämsä 5.7 Äänekoski Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 6.7 Jämsä 7.4 Koko maa 7.5 Äänekoski 8.0 Keski-Suomi 8.0 Valkeakoski 8.0 Forssa 9.0 Varkaus Keskeneräinen 13/68

14 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 2.1 Jämsä 2.2 Äänekoski 2.3 Valkeakoski 2.3 Forssa 2.4 Koko maa 2.5 Keski-Suomi 2.9 Varkaus Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Jämsä 1.2 Valkeakoski 1.4 Äänekoski 1.5 Laukaa 1.6 Keski-Suomi 1.7 Koko maa 1.7 Forssa 2.0 Varkaus Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista Laukaa 8.0 Valkeakoski 8.2 Jämsä 8.8 Äänekoski 9.9 Forssa 10.1 Koko maa 10.6 Varkaus 11.3 Keski-Suomi Jätetyt velkajärjestelyhakemukset, lkm Laukaa 10.0 Forssa 12.0 Jämsä 14.0 Varkaus 22.0 Äänekoski 33.0 Valkeakoski Keski-Suomi Koko maa Opintotuen asumislisää saaneet, % asuntokunnista Laukaa 3.0 Äänekoski 3.5 Jämsä 3.7 Valkeakoski 4.4 Varkaus 4.8 Forssa 8.2 Koko maa 10.6 Keski-Suomi Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista Valkeakoski 7.7 Koko maa 8.0 Laukaa 8.3 Keski-Suomi 8.6 Jämsä 9.6 Äänekoski 10.2 Forssa 11.1 Varkaus Keskeneräinen 14/68

15 TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Vuosi 2017 oli Äänekoskelle talouden näkökulmasta erittäin hieno ja tuloksellinen. Metsä Fibre Oy:n biotuotetehdas käynnistyi suunnitellusti elokuuusa. Jyväskylä - Äänekoski rataosuuden peruskorjaus ja sähköistys valmistuivat samanaikaisesti, myös 4-tien parantaminen Äänekosken kohdalla on aloitettu. Kotakennään alueen yrityspuiston rakentaminen aloitettiin, myös Kotakennään II - vaiheen kaavoitustyö käynnistyi ja Äänekoski koetaan Keski-Suomessa houkuttelevana yritystoiminnalle. Huoltosuhde kohosi ja väestömäärä laski edellisvuodesta (-231 henkilöä). Syntyvyys on viime vuosina laskenut ja lähtömuutto lisääntynyt. Hyvä arki asukkaalle -kampanjalla pyritään vaikuttamaan väkiluvun positiivisempaan kehitykseen. Rikosten kokonaismäärä vähentyi Äänekoskella noin viidellätoista prosentilla vuodesta Vuonna 2017 paikkakunnalla poliisin tietoon tuli yhteensä 2847 rikosta, mikä on 514 edellisvuotta vähemmän. Nousua tapahtui väkivaltarikoksissa (+12%), muissa rikostyypeissä sen sijaan tapahtui pääsääntöisesti alenemista. Kaupungin korkea työttömyysaste on lähtenyt selvästi laskuun. Työttömyysasten on alentunut vuodessa 4%. Työllisyysohjelman toimenpide-ehdotuksia on toteutettu ja niillä näyttää olevan toivottua vaikuttavuutta. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kustannukset ovat vähentyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrää on saatu toimintavuoden aikana laskettua selkeästi. Nuorisotyöttömyys oli edelleen korkea, joten kaupunki suuntaa voimavarojaan entistä enemmän sen nujertamiseksi. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 4.0 Keski-Suomi 4.0 Koko maa 4.6 Äänekoski 5.0 Valkeakoski 5.0 Jämsä 5.5 Forssa 6.7 Varkaus Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Äänekoski 7.5 Laukaa 8.3 Keski-Suomi 8.3 Jämsä 8.5 Koko maa 9.1 Varkaus 9.2 Forssa 13.2 Valkeakoski Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Jämsä 12.0 Laukaa 12.2 Koko maa 12.3 Keski-Suomi 13.5 Äänekoski 13.6 Varkaus 14.6 Forssa 18.1 Valkeakoski Keskeneräinen 15/68

16 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 7.9 Koko maa 8.1 Forssa 8.1 Keski-Suomi 8.3 Jämsä 8.6 Varkaus 8.6 Valkeakoski 9.0 Äänekoski Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varkaus 18.8 Koko maa 19.0 Laukaa 19.1 Keski-Suomi 19.8 Äänekoski 20.1 Jämsä 25.3 Forssa 26.0 Valkeakoski Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 18.9 Koko maa 19.2 Keski-Suomi 19.8 Äänekoski 20.7 Valkeakoski 20.8 Jämsä 20.9 Varkaus 23.4 Forssa Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keski-Suomi 26.1 Forssa 28.6 Äänekoski 29.8 Koko maa 30.6 Laukaa 32.3 Valkeakoski 34.1 Varkaus 34.6 Jämsä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keski-Suomi 23.7 Koko maa 23.8 Varkaus 24.4 Laukaa 25.4 Jämsä 27.4 Äänekoski 32.4 Forssa 32.8 Valkeakoski Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 8.7 Jämsä 9.3 Keski-Suomi 10.2 Koko maa 11.8 Varkaus 13.3 Äänekoski 13.4 Valkeakoski 19.8 Forssa Keskeneräinen 16/68

17 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 6.1 Keski-Suomi 6.9 Koko maa 7.6 Varkaus 7.6 Jämsä 8.1 Valkeakoski 11.2 Äänekoski 16.8 Forssa Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 3.8 Jämsä 4.2 Keski-Suomi 4.5 Koko maa 5.0 Äänekoski 5.6 Varkaus 6.7 Forssa 7.7 Valkeakoski Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 7.4 Keski-Suomi 7.9 Koko maa 8.5 Äänekoski 9.0 Varkaus 9.2 Jämsä 9.6 Valkeakoski 15.0 Forssa Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % 8. ja 9. luokan oppilaista Jämsä 26.7 Keski-Suomi 27.2 Laukaa 27.7 Koko maa 28.4 Valkeakoski 29.4 Varkaus 31.3 Forssa 32.8 Äänekoski Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 17.8 Keski-Suomi 17.9 Jämsä 18.8 Koko maa 21.6 Valkeakoski 24.4 Varkaus 24.7 Äänekoski 26.7 Forssa Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Valkeakoski 5.5 Jämsä 5.6 Laukaa 7.1 Koko maa 7.3 Keski-Suomi 7.5 Äänekoski 8.8 Varkaus 13.6 Forssa Keskeneräinen 17/68

18 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Äänekoski - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 1.4 Koko maa 1.5 Keski-Suomi 1.6 Äänekoski 1.6 Valkeakoski 1.6 Jämsä 2.3 Varkaus 2.8 Forssa Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 1.1 Keski-Suomi 1.1 Koko maa 1.2 Äänekoski 1.3 Valkeakoski 1.6 Jämsä 2.0 Varkaus 2.2 Forssa Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / vastaavanikäistä Laukaa 6.1 Keski-Suomi 6.2 Äänekoski 8.6 Koko maa 9.1 Varkaus 13.7 Jämsä 27.0 Forssa 44.6 Valkeakoski Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Forssa Jämsä Valkeakoski Äänekoski Varkaus Laukaa Keski-Suomi Koko maa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Valkeakoski 28.5 Varkaus 28.9 Jämsä 29.8 Koko maa 30.4 Keski-Suomi 30.9 Laukaa 30.9 Forssa 32.3 Äänekoski Keskeneräinen 18/68

19 Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 2.9 Äänekoski 3.1 Keski-Suomi 3.1 Jämsä 3.4 Koko maa 3.8 Valkeakoski 4.3 Varkaus 5.0 Forssa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 5.5 Keski-Suomi 5.8 Koko maa 5.8 Äänekoski 5.8 Jämsä 6.2 Valkeakoski 6.7 Varkaus 7.4 Forssa Kunnan palvelut Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Forssa Varkaus Jämsä Äänekoski Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 58.5 Keski-Suomi 61.9 Varkaus 67.8 Äänekoski 68.0 Koko maa 68.2 Valkeakoski 72.3 Jämsä 77.2 Forssa Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 25.5 Keski-Suomi 33.9 Koko maa 37.4 Jämsä 37.8 Varkaus 38.2 Äänekoski 39.5 Valkeakoski 44.1 Forssa Keskeneräinen 19/68

20 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 46.0 Keski-Suomi 59.0 Varkaus 60.1 Koko maa 60.9 Äänekoski 64.7 Valkeakoski 65.3 Jämsä 72.0 Forssa Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Valkeakoski 0.0 Jämsä 29.0 Varkaus 29.0 Laukaa 34.0 Forssa 52.0 Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Valkeakoski 64.0 Laukaa 65.0 Jämsä 66.0 Forssa 67.0 Keski-Suomi 67.0 Koko maa 71.0 Äänekoski 74.0 Varkaus Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Valkeakoski Äänekoski Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jämsä Varkaus Forssa Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Forssa Valkeakoski Jämsä Koko maa Laukaa Keski-Suomi Äänekoski Varkaus Keskeneräinen 20/68

21 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikäistä Äänekoski 2.4 Laukaa 3.3 Forssa 3.4 Keski-Suomi 4.3 Koko maa 4.7 Valkeakoski 5.2 Jämsä 8.4 Varkaus Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Jämsä Varkaus Äänekoski Forssa Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Varkaus Jämsä Forssa Valkeakoski Laukaa Koko maa Keski-Suomi Äänekoski Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / vastaavanikäistä Äänekoski 54.7 Jämsä 66.5 Forssa 76.4 Keski-Suomi 81.2 Valkeakoski 98.9 Laukaa Koko maa Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-6-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Forssa 53.0 Jämsä 55.7 Äänekoski 71.6 Koko maa 83.1 Varkaus 83.6 Keski-Suomi 99.9 Valkeakoski Laukaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 7-14-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Jämsä 46.9 Forssa 65.5 Äänekoski 73.0 Valkeakoski 79.7 Koko maa 80.7 Keski-Suomi 88.7 Laukaa Varkaus Keskeneräinen 21/68

22 Ensikodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Äänekoski 0.0 Valkeakoski 0.0 Jämsä 0.0 Forssa 2.0 Varkaus 8.0 Laukaa Keski-Suomi Koko maa Turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Forssa 3.0 Laukaa 3.0 Jämsä 5.0 Äänekoski 7.0 Valkeakoski 23.0 Varkaus Keski-Suomi Koko maa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 4.1 Forssa 4.4 Valkeakoski 4.6 Koko maa 5.4 Jämsä 5.5 Keski-Suomi 5.8 Varkaus 6.0 Äänekoski Muut palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta Jämsä 46.0 Laukaa 65.0 Varkaus 69.0 Keski-Suomi 73.0 Koko maa 77.0 Forssa 89.0 Äänekoski Valkeakoski Talous LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto Lasten ja koululaisten hyvinvointi ei ole lähtenyt korjaantumaan toivotulla tavalla. Kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokan oppilaat kokivat huomattavasti enemmän kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta, keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat lisääntyneet ja terveydentilansa kokee tässä ikäryhmässä keskinkertaiseksi tai huonoksi joka viides oppilas. Humalahakuisuus (13,3% on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa) sekä nuuskan käyttö (5% käyttää päivittäin) on lisääntynyt, samoin laittomien huumeiden kokeilut (8,5% on kokeillut ainakin kerran). Sukupuoliyhdynnässä olleiden määrä ikäluokasta on jo lähes 25% (aiemmin noin 20%). Positiivisina muutoksina 8. ja 9. luokan oppilailla on hienoinen nousu läheisten ystävien määrässä, ylipainoisten ja tupakoivien kouluaisten osuus on hieman vähentynyt. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla säännöllisesti on lisääntynyt (noin 1/4 harrastaa liikuntaa vain kerran viikossa). Keskeneräinen 22/68

23 Lastensuojelun, päivähoidon ja esiopetuksen indikaattoritiedot on vuodelta 2016, joten niiden arviointi jää vähemmälle, koska omista toimintakertomustiedoista näkee viimeisimmät muutokset. Lapsiperheille suunnatut kotihoidon käynnit ovat viime vuosina moninkertaistuneet (indikaattoritieto vanha). Vuonna 2017 tehtävään palkattiin määraikaisena kolmas kodinhoitaja, joka osaltaan lisäsi kysyntää. Vuonna 2017 kotikäyntejä oli 713 ja edellisenä vuonna 632. NUORET JA NUORET AIKUISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 4.9 Varkaus 5.8 Jämsä 6.3 Valkeakoski 6.5 Forssa 7.2 Koko maa 7.5 Keski-Suomi 7.7 Äänekoski Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 8.3 Varkaus 8.4 Forssa 8.4 Keski-Suomi 8.9 Jämsä 9.0 Valkeakoski 9.4 Äänekoski Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 13.6 Varkaus 15.6 Koko maa 16.2 Keski-Suomi 17.1 Forssa 17.5 Valkeakoski 21.8 Äänekoski 22.0 Jämsä Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 22.0 Valkeakoski 22.1 Jämsä 24.5 Varkaus 25.8 Keski-Suomi 26.2 Koko maa 31.5 Äänekoski Keskeneräinen 23/68

24 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 15.2 Forssa 15.9 Laukaa 17.6 Äänekoski 19.2 Keski-Suomi 19.7 Koko maa 20.2 Jämsä 21.5 Valkeakoski Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 15.9 Forssa 17.3 Varkaus 21.4 Keski-Suomi 22.7 Koko maa 25.9 Jämsä 29.7 Valkeakoski Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 9.8 Äänekoski 12.8 Laukaa 18.8 Keski-Suomi 21.7 Forssa 22.3 Jämsä 23.1 Koko maa 32.8 Valkeakoski Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Keski-Suomi 23.5 Jämsä 24.3 Äänekoski 26.7 Koko maa 27.7 Forssa 32.0 Valkeakoski 32.6 Varkaus Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 20.8 Keski-Suomi 21.0 Laukaa 22.3 Valkeakoski 22.3 Jämsä 22.5 Koko maa 23.9 Forssa 25.8 Äänekoski Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 38.9 Keski-Suomi 39.9 Äänekoski 40.8 Varkaus 41.8 Forssa 42.5 Valkeakoski 48.8 Jämsä Keskeneräinen 24/68

25 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 12.8 Laukaa 14.8 Varkaus 15.3 Forssa 15.7 Keski-Suomi 16.7 Jämsä 18.3 Koko maa 23.1 Valkeakoski Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 26.3 Jämsä 28.1 Koko maa 30.4 Keski-Suomi 32.5 Äänekoski 32.8 Varkaus 33.0 Valkeakoski Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 1.7 Valkeakoski 2.9 Jämsä 3.0 Keski-Suomi 3.2 Laukaa 3.4 Koko maa 5.8 Forssa 6.1 Äänekoski Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 24.3 Keski-Suomi 28.0 Forssa 28.0 Valkeakoski 28.5 Jämsä 29.8 Äänekoski 38.2 Varkaus Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 1.5 Äänekoski 1.9 Jämsä 2.2 Forssa 2.4 Laukaa 3.2 Keski-Suomi 3.7 Koko maa 5.8 Valkeakoski Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 4.2 Forssa 4.9 Valkeakoski 6.8 Äänekoski 9.9 Keski-Suomi 10.3 Koko maa 14.6 Jämsä Keskeneräinen 25/68

26 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 5.0 Varkaus 5.6 Laukaa 7.3 Forssa 9.4 Keski-Suomi 10.3 Valkeakoski 11.8 Koko maa 18.0 Jämsä Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 15.0 Forssa 16.1 Äänekoski 16.9 Jämsä 20.4 Keski-Suomi 20.9 Koko maa 25.5 Valkeakoski Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 13.8 Forssa 14.1 Koko maa 14.2 Keski-Suomi 14.6 Jämsä 16.8 Äänekoski 18.0 Varkaus 20.0 Valkeakoski Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 13.1 Varkaus 14.3 Keski-Suomi 14.7 Jämsä 15.2 Forssa 15.7 Koko maa 25.9 Valkeakoski Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 31.4 Äänekoski 34.6 Laukaa 38.1 Keski-Suomi 40.7 Forssa 55.0 Jämsä 63.8 Valkeakoski Varkaus Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Forssa 8.5 Jämsä 9.0 Keski-Suomi 9.0 Laukaa 9.6 Varkaus 10.4 Äänekoski 11.6 Koko maa 14.1 Valkeakoski Keskeneräinen 26/68

27 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 6.7 Keski-Suomi 6.7 Koko maa 7.0 Jämsä 7.3 Äänekoski 7.4 Laukaa 7.9 Forssa 10.0 Varkaus Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 0.8 Laukaa 1.0 Koko maa 1.1 Keski-Suomi 1.1 Forssa 1.3 Jämsä 1.4 Äänekoski 2.5 Varkaus Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Äänekoski 0.9 Laukaa 1.2 Varkaus 1.3 Keski-Suomi 1.4 Koko maa 1.8 Jämsä 1.9 Forssa 2.8 Valkeakoski Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä Laukaa 11.3 Keski-Suomi 11.4 Koko maa 11.4 Äänekoski 12.4 Jämsä 13.3 Valkeakoski 14.4 Varkaus 15.6 Forssa Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Valkeakoski 98.3 Laukaa Varkaus Forssa Koko maa Keski-Suomi Äänekoski Jämsä Keskeneräinen 27/68

28 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Laukaa 68.6 Varkaus 72.1 Keski-Suomi 72.5 Jämsä 80.8 Koko maa Forssa Äänekoski Valkeakoski Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 0.7 Forssa 0.8 Varkaus 0.8 Laukaa 1.1 Koko maa 1.2 Valkeakoski 1.9 Keski-Suomi 3.8 Jämsä Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 3.3 Koko maa 3.6 Keski-Suomi 3.8 Varkaus 4.9 Äänekoski 5.2 Valkeakoski 5.3 Jämsä Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 0.0 Äänekoski 0.0 Laukaa 0.7 Forssa 0.8 Koko maa 1.2 Keski-Suomi 1.2 Valkeakoski 3.9 Jämsä Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 1.7 Varkaus 1.8 Jämsä 2.5 Koko maa 2.6 Valkeakoski 2.7 Keski-Suomi 5.3 Äänekoski Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 28/68

29 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 2.1 Keski-Suomi 2.5 Jämsä 2.6 Äänekoski 2.7 Varkaus 2.7 Valkeakoski 2.8 Forssa 2.8 Laukaa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Valkeakoski 3.6 Varkaus 4.7 Äänekoski 4.7 Laukaa 4.7 Forssa 4.8 Koko maa 5.4 Keski-Suomi 7.2 Jämsä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Suomi 8.2 Koko maa 8.8 Laukaa 9.9 Jämsä 10.3 Valkeakoski 11.5 Forssa 11.7 Äänekoski 12.5 Varkaus Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Suomi 1.2 Koko maa 1.9 Varkaus 2.9 Äänekoski 3.5 Forssa Muut palvelut Talous NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto Lukiolaisten ja ammattikoululaisten hyvinvoinnissa on osittain samoja piirteitä, osin suuria eroja. Ammattikoululaisista lähes joka kymmenennellä ei ole yhtään läheistä ystävää (määrä lisääntynyt oleellisesti neljän vuoden aikana). Ammattikoululaisilla ylipainoa on jo lähes kolmasosalla. Heillä päivittäinen koululounaan syöminen on harventunut. Sen sijaan aiempaa harvempi heistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Sekä koulukiusattuna ja -kiusaajana olleiden määrä lisääntyi aiemmasta. Nuuskaaminen on lisääntynyt sekä ammattikouluissa että lukioissa. Samoin vastaavasti tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilu on vähentynyt. Raskaudenkeskeytykset vuotiailla ovat hieman lisääntyneet. Samoin kuntoutusrahaa saavien Keskeneräinen 29/68

30 vuotiaiden ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Rikoksista epäiltynä olleiden vuotiaiden osuus aleni, samoin alioikeudessa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä. TYÖIKÄISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Varkaus 20.4 Laukaa 21.1 Koko maa 21.6 Forssa 22.6 Äänekoski 22.7 Valkeakoski 23.6 Keski-Suomi 27.7 Jämsä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 6.9 Koko maa 7.0 Valkeakoski 7.7 Keski-Suomi 8.9 Jämsä 9.7 Forssa 9.9 Äänekoski 12.1 Varkaus Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 97.7 Keski-Suomi Varkaus Laukaa Jämsä Äänekoski Forssa Valkeakoski Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 22.0 Valkeakoski 22.3 Laukaa 22.9 Keski-Suomi 24.0 Jämsä 24.2 Forssa 28.1 Äänekoski 28.6 Varkaus Keskeneräinen 30/68

31 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 1.2 Laukaa 1.3 Keski-Suomi 1.3 Jämsä 1.4 Valkeakoski 1.9 Äänekoski 2.0 Forssa 2.6 Varkaus Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Keski-Suomi 0.3 Koko maa 0.3 Valkeakoski 0.3 Laukaa 0.4 Äänekoski 0.4 Jämsä 0.5 Varkaus 0.5 Forssa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 3.2 Valkeakoski 3.4 Koko maa 3.8 Keski-Suomi 4.4 Forssa 4.6 Äänekoski 4.8 Jämsä 5.7 Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / vastaavanikäistä Jämsä 10.7 Varkaus 11.7 Koko maa 12.9 Keski-Suomi 12.9 Valkeakoski 13.4 Laukaa 13.5 Forssa 13.7 Äänekoski Raskaudenkeskeytykset / vuotiasta naista Forssa 6.0 Jämsä 6.6 Äänekoski 6.8 Keski-Suomi 7.5 Varkaus 7.5 Laukaa 8.3 Koko maa 8.4 Valkeakoski Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 31/68

32 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Keski-Suomi Varkaus Laukaa Äänekoski Forssa Jämsä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Varkaus Keski-Suomi Laukaa Jämsä Forssa Äänekoski Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Äänekoski 3.7 Jämsä 3.8 Koko maa 4.8 Keski-Suomi 5.4 Laukaa 6.0 Varkaus 6.0 Valkeakoski 7.8 Forssa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Varkaus 1.0 Laukaa 2.0 Koko maa 2.0 Valkeakoski 2.0 Jämsä 2.0 Forssa 3.0 Keski-Suomi 6.0 Äänekoski Muut palvelut Talous TYÖIKÄISET - Yhteenveto Työikäisten sairastavuus on säilynyt korkealla tasolla. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on hieman lisääntynyt. Sen sijaan sairauspäivärahaa kokonaisuutena saavien määrä on hieman alentunut, samoin työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on hieman alentunut, samoin raskaudenkeskeytysten määrä. Perusterveydenhuollon avohoidon käyntimäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mutta kääntyneet melko selkeästi laskuun (-11-17%) vuoden 2017 aikana, samoin päihteiden vuoksi hoidossa olleiden työikäisten määrä on hieman vähentynyt. Keskeneräinen 32/68

33 IKÄIHMISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 2.3 Jämsä 2.7 Koko maa 2.7 Laukaa 2.8 Keski-Suomi 2.8 Forssa 2.9 Varkaus 3.4 Äänekoski Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 61.7 Valkeakoski 62.6 Forssa 64.0 Jämsä 64.3 Laukaa 64.7 Keski-Suomi 67.9 Äänekoski 67.9 Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 2.5 Jämsä 2.6 Laukaa 2.7 Forssa 2.8 Koko maa 3.2 Keski-Suomi 3.2 Valkeakoski 3.5 Äänekoski Dementiaindeksi, ikävakioitu Forssa 98.8 Varkaus Koko maa Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Jämsä Äänekoski Opiskelu, työ ja toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa 1.5 Valkeakoski 1.7 Äänekoski 1.8 Varkaus 1.8 Laukaa 1.9 Keski-Suomi 2.0 Koko maa 2.2 Jämsä Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Keskeneräinen 33/68

34 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 88.6 Varkaus 90.1 Keski-Suomi 90.5 Forssa 90.9 Koko maa 90.9 Äänekoski 91.6 Jämsä 92.6 Valkeakoski Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Laukaa 45.5 Jämsä 46.4 Keski-Suomi 47.2 Koko maa 47.8 Forssa 48.6 Äänekoski 50.6 Valkeakoski 50.9 Varkaus Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 7.4 Valkeakoski 11.2 Äänekoski 11.3 Keski-Suomi 11.3 Koko maa 12.1 Jämsä 12.2 Forssa 16.0 Laukaa Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa 4.0 Varkaus 4.5 Jämsä 4.6 Keski-Suomi 4.6 Koko maa 5.7 Äänekoski 6.9 Laukaa 8.5 Valkeakoski Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Äänekoski 7.3 Koko maa 7.3 Valkeakoski 8.3 Jämsä 8.4 Keski-Suomi 8.6 Forssa 11.2 Varkaus 11.4 Laukaa Keskeneräinen 34/68

35 Perhehoidossa olleet vanhukset , kunnan kustantamat palvelut Varkaus 0.0 Valkeakoski 0.0 Jämsä 0.0 Forssa 1.0 Äänekoski 9.0 Laukaa 94.0 Keski-Suomi Koko maa Vanhustenhuollon osavuorokautisen hoidon asiakkaat , kunnan kustantamat palvelut Äänekoski 0.0 Varkaus 0.0 Valkeakoski 0.0 Jämsä 0.0 Forssa 1.0 Laukaa 47.0 Keski-Suomi Koko maa Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 0.8 Forssa 1.4 Keski-Suomi 1.7 Koko maa 1.7 Valkeakoski 2.3 Jämsä 2.6 Äänekoski 3.6 Laukaa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 0.2 Forssa 1.2 Keski-Suomi 1.6 Koko maa 1.7 Valkeakoski 2.1 Jämsä 2.6 Äänekoski 2.9 Laukaa Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Forssa Keski-Suomi Varkaus Äänekoski Laukaa Jämsä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Laukaa 22.8 Keski-Suomi 65.4 Jämsä 81.4 Valkeakoski 81.5 Äänekoski Koko maa Forssa Varkaus Keskeneräinen 35/68

36 Muut palvelut Talous IKÄIHMISET - Yhteenveto Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on laskenut hieman. Dementiaindeksi on hieman laskenut (tieto vuodelta 2014), mutta vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on jälleen lisääntynyt (vuosittaista vaihtelua). Täyttä kansaneläkettä saavien osuus on vähentynyt, samoin yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä. Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä kokonaisuutena on toivotulla tavalla lisääntynyt ja vastaavasti tehostetussa palvelu-asumisessa ja vanhainkodeissa asuvien määrä vähentynyt. Myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat hieman (-4,5%) vähentyneet. Sen sijaan psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä on lisääntyneet merkittävästi (tässäkin tosin vuosittaista huomattavaa vaihtelua aiemminkin). KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Varkaus 56.6 Äänekoski 57.6 Laukaa 57.6 Jämsä 58.0 Keski-Suomi 58.2 Valkeakoski 58.9 Koko maa 60.9 Forssa Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Valkeakoski Laukaa Jämsä Forssa Äänekoski Varkaus Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 85.8 Keski-Suomi 92.3 Laukaa 93.3 Varkaus Äänekoski Jämsä Forssa Valkeakoski Keskeneräinen 36/68

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71) Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hollolan kunta Hyvinvointiraportti 2018 Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Sisällys OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Kuntastrategian

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Taustaa. Valtuustokausi

Taustaa. Valtuustokausi Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017 Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017-2021 TULOSLIITE YLEISTÄ Tämä on Nivalan kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2021 erillinen tulosliite, josta löytyvät hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tyrnävä - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Tyrnävä - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Hyväksytty 20.11.2018 1/24 Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot