TORNION YHTEISLYSEON LUKIO

TORNION YHTEISLYSEON LUKIO - OPETUSSUUNNITELMA 2011 päivitetty 18.4.2011

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 18.4.2011 SISÄLLYS 1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 1 2 ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Tornion yhteislyseon lukion arvoperusta ja toiminta-ajatus 1 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 2 3.2 Tornion yhteislyseon lukion opiskeluympäristö ja menetelmät 2 3.3 Tornion yhteislyseon lukion toimintakulttuuri 3 3.4 Opintojen rakenne 4 3.5 Tornion yhteislyseon lukion yhteistyö toisten oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa 4 3.6 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 4 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5 4.2 Ohjauksen järjestäminen 5 4.3 Opiskelijahuolto 7 4.4 Opiskelun erityinen tuki 8 4.5 Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetus 8 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 9 5.2 Aihekokonaisuudet 9 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 14 5.4 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 24 5.4.1 Perusopetuksen vuosiluokalla 5 alkanut oppimäärä (A2) 25 5.4.2 Perusopetuksen vuosiluokalla 7 alkanut oppimäärä (B1) 27 5.5 Vieraat kielet 29 5.5.1 Englanti 30 5.5.1.1 Perusopetuksen vuosiluokalla 3 alkanut oppimäärä (A1) 30 5.5.2 Espanja 34 5.5.2.1 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 34 5.5.3 Ranska 36 5.5.3.1 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) 37 5.5.3.2 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 39 5.5.4 Saksa 41 5.5.4.1 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) 42 5.5.4.2 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 44 5.5.5 Venäjä 46 5.5.5.1 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) 47 5.5.5.2 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 49 5.6 Matematiikka 52 5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 52 5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 58 5.7 Biologia 63

5.8 Maantiede 71 5.9 Fysiikka 78 5.10 Kemia 87 5.11 Uskonto 91 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto 92 5.11.2 Ortodoksinen uskonto 95 5.11.3 Muut uskonnot 97 5.12 Elämänkatsomustieto 98 5.13 Filosofia 105 5.14 Historia 109 5.15 Yhteiskuntaoppi 117 5.16 Psykologia 122 5.17 Musiikki 127 5.18 Kuvataide 132 5.19 Liikunta 137 5.20 Terveystieto 141 5.21 Opinto-ohjaus 145 5.22 Tietotekniikka 149 5.23 Draama 152 5.24 Nuorten ihmissuhde- ja vuorovaikutuskurssi 155 5.25 Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittäminen 156 5.26 Italian kieli 157 5.27 Latinan kieli 158 5.28 Kansainvälisyysopinnot 159 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet 164 6.2 Kurssisuorituksen arviointi 164 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 166 6.4 Lukion oppimäärän suoritus 167 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 167 LIITTEET 1. Kurssien suoritusjärjestykset 170 2. Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain ja kursseittain 172 3. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 181 4. Nuorten lukiokoulutus/opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi 190 5. Tornion yhteislyseon lukion järjestyssäännöt 192 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 193 6.1. Kriisisuunnitelma 196 7. Kansainvälistymiskokonaisuus 209

1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin ja tulevassa työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Lukiokoulutus tukee opiskelijoiden kasvua hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja globaalistuvan yhteiskunnan jäseniksi. Lukion tulee olla turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2 ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Tornion yhteislyseon lukion arvoperusta ja toiminta-ajatus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. Tornion yhteislyseon lukiossa korostetaan erityisesti seuraavia arvoja: 1

vastuullisuus Toteutetaan valtakunnallista lukiokoulutuksen perustehtävää vastuuntuntoisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. yksilöllisyyden arvostaminen Kannustetaan jokaista omien mahdollisuuksien löytämisessä, itsenäisyydessä ja luovuudessa. yhteisöllisyys Arvostetaan oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä, suvaitsevaisuutta ja hyviä tapoja. Kunnioitetaan jokaisen työtä ja ihmisarvoa. kansainvälisyys Arvostetaan omaa ja toisten kansojen kulttuuria. Näiden arvojen korostamisesta syntyy koulumme toiminta-ajatus: Tornion yhteislyseon lukion omaa kotiseutuaan arvostava opiskelija on oppinut tekemään toimivia ja luovia ratkaisuja, motivoitunut kehittymään ja kykenevä toimimaan muuttuvan ja kansainvälistyvän yhteiskunnan kriittisenä jäsenenä. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 Tornion yhteislyseon lukion opiskeluympäristö ja menetelmät Lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. 2

Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus kurssin suorittamiseen opetukseen osallistumatta silloin, kun se on perustellusta syystä tarkoituksenmukaista. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opiskelijalla on mahdollisuus ottaa opintoja etälukioverkon ja muiden yhteistyöoppilaitosten tarjonnasta. Koulumme kansainvälisyyttä korostavat kansainvälisyysopinnot sekä kansainvälistymiskokonaisuus. Kansainvälistymiskokonaisuuden sisältö löytyy opetussuunnitelman liitteestä. 3.3 Tornion yhteislyseon lukion toimintakulttuuri Tornion yhteislyseon lukio on jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva lukio. Koulumme profiili muodostuu: suvaitsevaisuudesta, opiskelijoiden ja opettajien luontevasta vuorovaikutuksesta, valinnan mahdollisuuksista ja joustavuudesta, opiskelijan tukemisesta, avoimuudesta. Koulun kehittämistyön välineenä on lukuvuosittain perustettavat työryhmät, joihin jäsenet valitaan eri aineryhmistä. Työryhmien tehtävänä on suunnitella ja esitellä muulle opettajakunnalle kulloinenkin koulun kehitystehtävä. Opettajakunnan palautteen perusteella työryhmä työstää saamaansa tehtävää. Opiskelijat osallistuvat päätöksentekoon oppilaskunnan kautta. Luokkien luottamusoppilaat ja oppilaskunnan toimihenkilöt valitaan tarvittaessa äänestäen. Oppilaskunnan mielipidettä kysytään tärkeissä ratkaisuissa ja oppilaskunta voi tehdä aloitteita halutessaan. Oppilaskunnan edustaja kuuluu myös lukion johtokuntaan äänivaltaisena jäsenenä. Lukion oppilaskunta osoittaa vastuullisuutta järjestämällä opiskelijoiden yhteistoimintaa. Joka kevät järjestetään ns. arviointipäivä, jossa kysellään kaikkien oppilaiden mielipiteitä kuluneesta lukuvuodesta ja parannusehdotuksia. Toteuttamiskelpoiset ideat pyritään ottamaan huomioon heti seuraavan lukuvuoden työskentelyssä. Tornion yhteislyseon lukiolle ominaista luontevaa monikulttuurisuutta ja avointa suhtautumista erilaisuuteen toteutetaan mm. tekemällä yhteistyötä muiden eurooppalaisten koulujen kanssa. Lukiossamme pyritään luomaan turvallinen opiskelu- ja työympäristö. Vanhempainilloissa esitellään koulun käytäntöjä ja ollaan vuorovaikutuksessa kotien kanssa. Ryhmänohjaajat ottavat tarvittaessa yhteyttä koteihin ja keskustelevat vanhempien/huoltajien kanssa. Henkilökohtaisiin keskusteluihin on myös koululla mahdollisuus terveydenhoitajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin laaditaan ottaen huomioon opiskelijoiden keväällä tekemät ennakkovalinnat. Opiskelija tekee lukuvuoden alkaessa koko lukuvuoden kurssivalinnat ja työjärjestyksen huomioiden omat voimavaransa ja kykynsä sekä sen, että suorituksia tulee tasaisesti jaksoittain kurssikertymätaulukon mukaisesti. Opiskelija voi kuitenkin perustellusti tarkistaa opinto-ohjelmaansa ja valintojaan. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat säännöllisesti omaa ohjelmaansa noudattavan opiskelijan suunnitelman toteutumista. Vastuu edistymisestä on kuitenkin opiskelijalla itsellään. Luvan suoritusohjeista poikkeamiseen, kurssin suorittamiseen itsenäisesti tai opintojen pidentämiseen yli kolmelle vuodelle antaa rehtori, mikäli katsoo toimenpiteen tarpeelliseksi. Hyvien tapojen noudattamista vaaditaan opiskelijoilta ensimmäisistä päivistä lähtien. Hyvää käyttäytymistä harjoitellaan myös koulussamme järjestettävissä juhla-, esiintymis- ja esitelmä- 3

3.4 Opintojen rakenne tilaisuuksissa. Nämä tilaisuudet myös ohjaavat opiskelijaa hahmottamaan oman kotiseutunsa kulttuuriperinnettä ja löytämään juurensa. Lukiomme tavoitteena on jalostaa opiskelijoidemme oikeuden- ja vastuuntuntoa. Kasvatustyössä korostetaan rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Koulu on opiskelijan työpaikka. Poissaoloihin tulee suhtautua vakavasti kuten työelämässäkin. Läsnäolovelvollisuus koskee myös niitä koulun järjestämiä tilaisuuksia, jotka poikkeavat normaalista työjärjestyksestä. Lukiossa vaaditaan ympäristötietoista toimintakulttuuria, joka kannustaa opiskelijoita toimimaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Lukiolainen oppii tekemään yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tornion yhteislyseon lukion järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteenä. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Kurssien suoritusjärjestys on opetussuunnitelman liitteenä. 3.5 Tornion yhteislyseon lukion yhteistyö toisten oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa Tornion yhteislyseon lukio toimii yhteistyössä Tornion ja Haaparannan perusopetuksen sekä alueen toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa. Etälukioverkoston kautta Tornion yhteislyseon lukio tekee yhteistyötä muidenkin Lapin läänin lukioiden kanssa. Yhteistyötä on paikallisen teollisuuden, elinkeinoelämän, Tornion kaupungin kulttuuritoimen, nuorisotoimen, seurakuntien ja muiden instituutioiden kanssa eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa. 3.6 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Koulumme toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, erityisesti kouluvuoden päättyessä ja alkaessa mm. suunnittelukokousten yhteydessä ja opiskelijakuulemisten perusteella. 4

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Lukion ja kodin välistä yhteistyötä toteutetaan mm. järjestämällä vanhempainiltoja. Tilaisuuksiin osallistuvat vanhempien lisäksi rehtori, opinto-ohjaajat, aineenopettajat sekä ryhmänohjaajat. Vanhempainilloissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tilaisuuksissa huoltajia informoidaan esim. lukio-opintojen käytänteistä ja ylioppilaskirjoituksista. Huoltajilla on myös mahdollisuus keskustella opettajien kanssa henkilökohtaisesti. Yhteistyötä toteutetaan myös ohjauspalaverein. Yhteydenpidon kotiin aloittaa opiskelijan ryhmänohjaaja. Jatkotoimenpiteet määräytyvät asian ja tilanteen luonteesta. Mahdollinen jatkotoimenpide ongelmatapauksissa on keskustelu huoltajan, nuoren, ryhmänohjaajan ja koulun ohjaustyötä tekevien kanssa. Opiskelijan täysi-ikäistyttyä yhteydenpito hoidetaan pääsääntöisesti nuoren kautta, kunnioittaen hänen itsemääräämisoikeuttaan. Koululla toivomme, että nuorella ja kodilla on avoin ilmapiiri opiskeluasioista keskustellessa myös nuoren täysi-ikäistyttyä. Tietoa lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista löytyy laajalti jokaiselle opiskelijalle syyslukukauden alussa jaettavasta opinto-oppaasta sekä koulun omilta Internet-sivuilta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Koulun ohjaustyötä tekevien on oltava ennaltaehkäisevästi yhteistyössä peruskoulun ja kouluun saapuvien nuorten huoltajien kanssa, jos on ilmeistä, että aikaisemmissa opinnoissa on ollut ongelmia. Lukion ohjaustoimintaan osallistuu koko koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstö. Opintoohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Jokainen opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä heidän opintojensa etenemistä seurataan. Koulun ohjaustoiminta edistää lukion suorittamista kolmessa vuodessa. Lukiolaiset jaetaan kotiryhmiin, jota ohjaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja pitää kerran viikossa ns. ryhmäinfon (n. 20 min.) ajankohtaisista ym. opiskeluun liittyvistä asioista. Koulun ohjaustyötä tekevien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. 5

Ohjaustehtävien jakautuminen Lukioiden on selvästi määriteltävä, miten ohjaustehtävät jakaantuvat rehtorin, apulais- ja vararehtorin, ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien, aineenopettajien, koulun terveydenhoitajan, kanslian ja tutoreiden kesken. Rehtori suoritusohjeista poikkeaminen lupa kurssin suorittamiseen itsenäisesti muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksyminen vaihto-oppilaiden ulkomailla suorittamien kurssien vastaavuuksien hyväksyminen lupa pidempään kuin kolmivuotiseen opiskeluohjelmaan ja ohjelman hyväksyminen koulusta eroamisen hyväksyminen Opinto-ohjaaja ohjauksen suunnittelu ryhmänohjaajien konsultointi henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien muutokset yli kolmen vuoden opiskelusuunnitelmat opiskelu muissa oppilaitoksissa ja koulun vaihto yo-kirjoitusten hajauttaminen jatko-opintojen ohjaus TET tiivis yhteydenpito yhteistyökumppaneihin elinkeinoelämässä, oppilaitoksissa, työvoimaviranomaisessa sekä muihin ohjaustyötä tekeviin henkilöihin osallistuu aktiivisesti koulutusta ja ammattialoja koskeviin koulutuksiin opiskeluvaikeudet Ryhmänohjaaja ryhmän lähiohjaus opiskelureitin suunnittelun ohjanta kurssimäärän seuranta ja muutokset heikkenevän menestyksen seuranta yhteydenpito huoltajiin Aineenopettajat oman oppiaineen opiskelun ohjanta kertoo ajankohtaista tietoa aineensa opiskelusta ja niistä mahdollisista ammateista, joihin kyseisen aineen opiskelu voi johtaa eri koulutustasoilla. Koulutuksen järjestäjän on luotava edellytykset tietojen päivittämiselle. itsenäisten suoritusten ohjanta vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistaminen Erityisopettaja LUKI- ja muiden oppimishäiriöiden seulonta testaamalla tarvittavien lausuntojen antaminen YTL:lle tukitoimien järjestäminen ns. erilaisille oppijoille Terveydenhoitaja opiskelijan mahdolliset terveydelliset seikat opiskelijahuoltoryhmän jäsen Kanslia opintotuki ja koulumatkatuki erotodistukset läsnäolo- ym. todistukset todistukset VR:n alennuslippuja varten 6

Tutorit tutoreiksi kurssitetut (OP4) lukion opiskelijat perehdyttävät aloittavat opiskelijat lukion koulutyöhön ja toimintatapoihin 4.3 Opiskelijahuolto Toiminta-ajatus Opiskelijahuolto on nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistämistä. Tavoitteena on korkeatasoisten ja riittävästi resursoitujen opiskelijahuollon palveluiden järjestäminen opiskelijoille, vanhemmille ja koulun henkilöstölle. Palvelut ovat arviointia, ohjausta, neuvotteluapua ja koulutusta. Opiskelijahuolto on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa toimintaa. Se on myös sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda kasvua tukeva, turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Lisäksi opiskelijahuollolla edistetään nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Opiskelijahuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Koulun opiskelijahuolto tukee nuoren myönteisen minäkuvan kehittymistä. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville sekä opiskelijahuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä ja läheisessä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä opiskelijaa koskevien tarvittavien opiskelijahuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla nuorta ja huoltajaa. Opiskelijahuoltotyötä ohjaavat kaikkien osapuolien kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä ja kriisisuunnitelma on opiskelijahuoltosuunnitelman liitteenä. Opiskelijahuollon tehtävä tarjota opiskelijoille konkreettista ja henkilökohtaista apua koulunkäyntiin tukea tiedonkulun edistämistä ja avunsaantia myös koulun ulkopuolisilta tahoilta osallistua koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytäntöjen kehittämiseen opiskelijoiden koulunkäynnille ja hyvinvoinnille myönteisiksi osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi Tornion kaupungin oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään peruskoulun ja lukiokoulutuksen yhteisessä moniammatillisessa oppilashuollon ohjausryhmässä. Tarjottavat palvelut ovat myös esillä opiskelijoille jaettavassa opinto-oppaassa. Opiskelijahuoltokokouksista tehdään muistio alla esitetyn mukaisesti. Kirjaaminen oppilas-/opiskelijahuoltoryhmässä Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet yleiset asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa voidaan kirjata lähinnä asian vireillepanija (kenen toimesta asia on tuotu kokoukseen), aihe sekä pää- 7

tetyt jatkotoimenpiteet. Jos jatkotoimenpiteistä on päätetty, kirjauksesta olisi hyvä näkyä, kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Koska yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä, kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät on tarvittaessa eroteltavissa muista. Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Hänen kuuluu määrätä, kuka toimii puheenjohtajana, kenen tehtäviin kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Kirjausten avulla voi koulu myöhemmin osoittaa, mihin toimenpiteisiin koulu on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkirjat eivät muodosta henkilörekisteriä, jos pöytäkirjat järjestetään aikajärjestykseen, jolloin tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät ole helposti löydettävissä. Koska osa kirjauksista sisältää salassa pidettävää tietoa, on muistioon tai pöytäkirjaan syytä tehdä tästä merkintä. Kirjaukset tulee säilyttää lukitussa tilassa. (Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön, sivu 63. Opetushallitus.) 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve mielenterveysongelmien, sosiaalisten sopeutumisvaikeuksien tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvien kriisien vuoksi. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet muihin opiskelijoihin nähden suorittaa lukio-opintonsa päätökseen. Lukiossa toimii erityisopettaja, jonka tehtävä on varmistaa, että oppimisvaikeudet todetaan heti lukion alkuvaiheessa ja, että opiskelija tulee huomioiduksi ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyissä. Lisäksi erityisopettaja informoi opettajia opiskelijan tarvitsemasta tuesta ja näin ollen on linkkinä aineenopettajien ja opiskelijan välillä. 4.5 Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa huomioidaan opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää toisin, mikäli se on lukiolain mukaista. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset opiskelijat saavat myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 8

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 5.2 Aihekokonaisuudet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Samaa aihekokonaisuutta edustavien kurssien opettajat muodostavat ryhmän, joka suunnittelee yhteisesti aihekokonaisuuden toteuttamisen. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 9

hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Liitteenä on taulukko, jossa ilmenee aihekokonaisuudet kursseittain eri oppiaineissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen 10

tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijal- 11

le runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina, arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointija tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. 12

Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. 13

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. 14

Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssien suoritusjärjestys Oppiaineen suoritusjärjestys löytyy opetussuunnitelman liitteestä 1. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 15

Erityistä Torniossa Opiskelija harjoittelee kielenhuollon keskeisiä asioita. Opiskelija kommentoi suullisesti ja kirjallisesti tutkimiaan erilaisia tekstejä ja kuvia esimerkiksi sanomalehdestä. Opiskelija oppii referoinnin periaatteen ja harjoittelee sitä käytännössä. Opiskelija oppii kirjoitelman jaksotuksen ja soveltaa sitä käytännössä. Opiskelija lukee romaanin, josta kirjoitetaan ja keskustellaan. Aihekokonaisuuksista tällä kurssilla toteutuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen. Arviointi Kurssi arvostellaan numerolla 4-10. Arvosanan pohjana ovat aine, referaatti, tekstitaidon koe ja kirjallisuustehtävä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Erityistä Torniossa Kurssilla eritellään tekstien kieltä, rakennetta ja merkityksiä ja samalla tarkastellaan tekstin yhteyttä kontekstiin ja muihin teksteihin. Lisäksi opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy sekä kirjallisesti että suullisesti tekstin tuottajana. Hän oppii myös hankkimaan eri tietolähteistä käyttökelpoista tietoa tekstiensä tueksi. Opiskelija laatii aineistoaineen. Opiskellaan tekstin rakentamiseen liittyvät seikat: aloitus, käsittely ja lopetus; otsikointi, käsittelyjärjestys ja jaksotus; aiheen rajaus, näkökulman valikointi ja fokusointi; kytkökset, kielen kuvallisuus ja yhtenäinen sananvalinta. Opiskelija valmistaa kaunokirjallisuudesta havainnollisen kirjapuheenvuoron, saa siitä opiskelijatovereidensa arvion ja arvioi myös itse. Opiskellaan kielenhuoltoa: lausetyypit ja rakenteet, välimerkit, vaikeita kirjoitettavia, numerot, vierassanojen taivutukset, rinnastus. 16

Aihekokonaisuuksista painottuu viestintä ja mediaosaaminen. Arviointi Kurssi arvostellaan numerolla 4-10. Arvosanan pohjana ovat aineistoaine ja kirjallisuuspuheenvuoro. Kielenhuollon osuudesta voidaan pitää koe, mistä sovitaan kurssin alussa. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Erityistä Torniossa Kurssilla opetetaan kaunokirjallisuuden lajit, joita opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan eri tavoin. Samoin hän oppii perustelemaan sekä suullisesti että kirjallisesti tulkintojaan ja harjaantuu käyttämään myös omassa ilmaisussaan kurssilla havainnoituja kielen keinoja. Tutustutaan epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja opiskellaan niiden erittelyn ja tulkinnan kannalta olennaiset kirjallisuuden peruskäsitteet. Lyriikan yhteydessä perehdytään myös kielen kuvallisuuteen. Eritellään ja tulkitaan novelleja ja runoja ja/tai näytelmiä. Luetaan kaunokirjallisuutta: novelleja, runoja, näytelmä ja/tai romaani. Opiskelija kirjoittaa novellianalyysin ja fiktiivisen tekstin. Aihekokonaisuuksista painottuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Arviointi Kurssi arvostellaan numerolla 4-10. Kurssiarvosanan pohjana ovat kirjoitelmien arvosanat. Kurssin aikana luetaan kaunokirjallisuutta, jonka käsittelytavasta ja vaikutuksesta kurssiarvosanaan sovitaan kurssin alussa. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. 17