Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin 26.10.2011 Kotka Pentti Toivanen
Kuntarakennehanke, yleistä 2 kuntaa Kymenlaaksoon? Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät kuntakoon kasvattamista 80.000-90.000 asukkaan kokoluokkaan Kuntarakennehanke sosiaali-ja terveyspalvelujen ehdoilla, Kouvolan malli? Jos haetaan palvelujen tehokkuutta, tutkimukset eivät tue sen paranemista yksikkökoon kasvattamisen kautta (Sitra) Kuntien välisen kilpailun poistuessa tuottavuuskasvu vähenee
Kuntarakennemuutos, yleistä Elinvoimaisuus - toimii hyvin seudullisena ratkaisuna Huoltosuhde - nousee koko maassa Kuntatalouden kestävyys; valtiontalouden säästöt, onko tässä ristiriita? Muutos ei pysähdy kuntarakenteeseen; - maakuntarakenne, tarvitaanko kahdelle kunnalle maakuntaliittoa? - sairaanhoitopiirien muutos - ammattikorkeakoulujen muutos, meneillään - vaalipiirien muutos, tulossa
Kuntarakennehanke,yleistä - Paras-hanke käynnistettiin nopeasti, ilman selkeää suunnitelmaa ja vaihtoehtotarkasteluja - Kuntarakennehankkeessa on samoja piirteitä,toteutusohjelma on yleispiirteinen, vaihtoehdot yksi kerrallaan keskusteluun - Pitkän tähtäimen huolella perusteltu toimintalinja yli hallituskausien olisi tarpeen
Iitin pohdintaa - Aktiivinen, vetovoimainen, talouden pohja kunnossa, palvelutaso ja kulttuuripohja erinomainen - Tavoitteena jatkaa itsenäisenä kuntalaisten lähipalvelu- ja kehittämisorganisaationa - Paras-hankkeen edellytykset kunnossa, soteasiat Päijät-Hämeen kuntayhtymässä - Peruspalvelukeskusta muutetaan kuntayhtymän liikelaitokseksi, ohjausta tehostetaan 2013 alusta tilaajakeskuksella
Iitin pohdintaa.. - Talous kohtuullisessa kunnossa,tulovero%18,5 Velka/as 810, omavaraisuus 74%, Huoltosuhde 59,5 % 2010, 101,1 % 2030 Työpaikkaomavaraisuus 78 % 2009 Työssäkäyntialue jakaantuu Kouvolan ja Lahden suuntiin - Käynnissä merkittäviä elinvoimahankkeita; - Muuttoliike positiivinen - Yhteenveto kunnan asemasta:
Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012) Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia Iitti Koko maa -35-49 Yhteisöveron 5 %-yks. lasku, /as. Valtionosuuksien leikkaus, /as. -118-118 Kustannusten jaon tarkistus, /as. 82 70 Kiinteistöveron poisto tasauksesta, /as 25 1 Indeksikorotukset, määräytymistekijät ym. muutokset 1), /as 105 73 Vaikutukset yhteensä 59-23 Verotulokompensaatiot, /as v 2010 v 2011 v 2012 80 27 53 70 24 49
Hallitusohjelman mukaisesti Iitti Yhteisöveron 5 %-yks. nosto nromaalitasosta, /as. Valtionosuuksien leikkaus, /as. Kiinteistöveron poisto tasauksesta, /as Koko maa 36 49-118 -118 25 1
Työpaikkaomavaraisuus, Iitti 100 95 % 90 85 80 75 70 2000 Lähde: Tilastokeskus 2005 2009
Pendelöinti 2004 2009, Iitti 2009 2008 2007 2006 2005 2004 0 100 200 300 400 500 600 Iitistä Kouvolaan Kouvolasta Iittiin Iitistä Päijät-Hämeeseen Päijät-Hämeestä Iittiin Lähde: Tilastokeskus 700
Muuttoliike 2000 -, Iitti 500 400 300 200 100 0-100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011-200 Kuntaan muutto Lähde: Kymenlaakson Liitto Kunnasta muutto Netto
Väestöllinen huoltosuhde 2000 ja 2010 sekä ennuste 2030 ja 2040, Iitti 120 100 80 60 40 20 0 2000 Lähde: Tilastokeskus 2010 2030 2040
Iitin asema maakuntakartalla - Maakuntamuutos valtuustoaloitteen pohjalta valmistelussa - Pääosa kuntasopimuksista Kouvolan kanssa - Kunta mukana Kymenlaaksossa vain maakuntaliitossa, lisäksi yhtiöissä - Pääosa kunnan yrityskannan verkostoista Päijät-Hämeessä - 60 % kunnan resursseista sidottu PäijätHämeeseen - Yhteydet kasvussa vähitellen Lahden suuntaan
Yhteenveto - Pitkän tähtäimen linja tarvitaan, työssäkäynti- ja asiointialueet eivät kuitenkaan ole soveltuva peruste kuntarakenteelle, ne eivät seuraa hallintorajoja - Kymenlaaksossa olisi hyvä katsoa maakuntarajojen yli tulevaa tilannetta - Iitti tavoittelee itsenäistä roolia kuntalaistensa palvelujen järjestäjänä - Kuntien näkemystä olisi todella kuunneltava, esim. Tanskan kuntauudistus