PETTILÄN KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS

SAVITAIPALEEN KUNTA PETTILÄN KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus 10.7.2015 Selostus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Savitaipaleen kunta Selostus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely 1 1.2 Suunnittelutilanne 2 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2 1.2.2 Maakuntakaava 2 1.2.3 Yleiskaava 3 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat 3 1.2.5 Rakennusjärjestys 3 1.2.6 Pohjakartta 3 1.2.7 Maanomistus 4 1.2.8 Rakennuskiellot 4 1.2.9 Suunnitteluvaiheet 4 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet 4 2.2 Luonnonarvot 4 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot 5 2.4 Rakennettu ympäristö 5 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 5 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen 5 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 7 4.1 Yleistä 7 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset 7 4.3 Vaikutukset maisemaan 7 4.4 Taloudelliset vaikutukset 7 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon 7 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset 7 4.7 Sosiaaliset vaikutukset 8 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoittajan vastineet luonnosvaiheen huomautuksiin ja lausuntoihin Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheen muistutuksiin ja lausuntoihin

Savitaipaleen kunta Selostus 3 PETTILÄN KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Yleiskaavan muutoskohteet sijaitsevat Savitaipaleen kunnassa Pettilän kylässä Saimaan rannan läheisyydessä. Kaavamuutokset koskevat osia tiloista Kujansuu 1:195 ja Rinnetontti 1:162. Suunnittelualueen seudullinen sijainti Kaavamuutosalueisen alueelliset sijainnit

Savitaipaleen kunta Selostus 4 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 1.2.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön ja jäteperäisen polttoaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavoitteisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat alueidenkäytön velvoitteet. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakunta-kaavan 21.12.2011 Maakuntakaavan varauksista suunnittelualuetta koskee kehittyvä kyläalue (at/mk), Suur-Saimaan kehittämisen kohdealue ja pohjavesialuemerkintä. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan 1. vaihemaakunta-kaavan 24.2.2014. Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Vaihekaavassa Pettilän alueelle on lisätty matkailun kehittämiskohde.

Savitaipaleen kunta Selostus 5 1.2.3 Yleiskaava Ote maakuntakaavasta Pettilä alueelta (matkailun kehittämiskohde, keltainen kolmio, ei ole vielä vahvistettu) Kaavamuutosalueilla on voimassa Savitaipaleen kunnanvaltuuston hyväksymä kyläyleiskaava. 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat Kaavamuutosalueelle ei ole laadittu asemakaavoja. 1.2.5 Rakennusjärjestys Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 2.7.2012.

Savitaipaleen kunta Selostus 6 1.2.6 Pohjakartta 1.2.7 Maanomistus 1.2.8 Rakennuskiellot 1.2.9 Suunnitteluvaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa. Kaavamuutosalueiden maanomistajana on Savitaipaleen kunta Kaavamuutosten laatimisen ajaksi ei ole määrätty rakennuskieltoja. Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen käynnistämisestä (3.11.2014 147). Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 20.2 5.3.2015 välisenä aikana. Lausuntojen ja huomautusten keskeinen sisältö sekä kaavoittaja laatima vastine on tämän selostukseen liitteenä. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN KULUESSA 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet 2.2 Luonnonarvot Kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa rakennusoikeus metsästysseuran vuokra-alueen / myytävän määräalan kesken siten, että molemmat osat ovat toteuttamiskelpoisia. (R-800 alue). Toinen muutoskohde yleiskaavan alueella on vedenottamon paikan merkitseminen sille kohdalle, jolle se on toteutettu. (ET-alue). Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Suunnittelualue on laakeaa harjualuetta, jonka maaperä on hietapitoista harjusoraa. Alueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä olevaa nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä, mäntyvaltaista kangasmetsää. (Jouko Sipari 2009). Kaavoittaja havaitsi maastokäynnillä 26.11.2014 alueella jäniksen jäljet ja yhden oravan suunnittelualueen lähipuustossa.

Savitaipaleen kunta Selostus 7 10.7.2015 PETTILÄN KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS Kuva metsästysmajan tontilta lännen suuntaan 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot Kaavamuutoskohteilla ei ole huomioitavia kulttuuriarvoja. Tiedossa ei ole myöskään kiinteistä muinaismuistoja. 2.4 Rakennettu ympäristö Alueen rakennettua ympäristöä ovat metsästysseuran maja, nylkykatos ja siihen kuuluvat talousrakennukset. Toisessa kohteessa on rakennettu vedenottamo ja siihen liittyvä pumppaamon suojarakennus. Nylkykatos ja grillikota 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen Vedenottamon suojarakennus ASUIN- TAI LOMARAKENNUSTEN ALUE (AOr) R-800-alueen kaavamuutoksella osa alueesta muutetaan asuin- tai lomarakennusten alueeksi. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen tai loma-asunnon, saunarakennuksen, muita talousrakennuksia sekä tarpeellisia palvelu- ja työtiloja. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 k-m2. LOMARAKENNUSTEN ALUE (RA-3)

Savitaipaleen kunta Selostus 8 Osa R-800-alueesta muutetaan rakennuspaikaksi, joka on tarkoitettu metsästysseurakäyttöön. Rakennuspaikan vähimmäiskoko 6 000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus 50 m. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden päärakennuksen, jonka kerrosala on enintään 180 k-m2, saunan, jonka kerrosala on enintään 40 k-m2 sekä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 300 k-m2. LOMA-ASUNTOALUE (RA) Osa ET-alueesta muutetaan loma-asuntojen alueeksi. Alkuperäisen kaavan laadinnan yhteydessä vedenottamon paikkaa suunniteltiin tähän kohtaan. Se toteutettiin kuitenkin hieman toisaalle. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE (ET) Pieni osa MU-alueesta muutetaan yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. ET-alue perustuu toteutetun vedenottamon sijaintiin. VENEVALKAMA / UIMARANTA (LV/VV) Olemassa olevaan kaavaan nähden kyseiseen aluevaraukseen tehdään pieni laajennus idän suuntaan. Muutos perustuu olemassa olevaan tilanteeseen. METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M) Osa siirtyvästä ET-alueesta muutetaan metsätalousalueeksi. Alue on tarkoitettu metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen kielletty. 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset TÄMÄN YLEISKAAVAN A-JA RA-ALUEILLA SAA MYÖNTÄÄ RAKENNUSLUVAN YLEISKAAVAN MUKAISEEN RAKENTAMISEEN ILMAN RANTA-ASEMAKAAVAA TAI POIKKEAMISLUPAA. Rakennuspaikat on suositeltavaa liittää osaksi Pettilän vesiosuuskunnan talousvesi- ja jätevesiverkostoa. Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetuksia. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Rakennuspaikkojen rakentamisessa ja suunnittelussa on huomioitava riittävän suojapuuston jättäminen rannan ja rakennusten väliin. Suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava alkuperäisen yleiskaavan 30.11.2009 määräyksiä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä voimassa olevaa kunnan rakennusjärjestystä, mikäli yleiskaavan määräyksissä ei toisin mainita.

Savitaipaleen kunta Selostus 9 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemä maastokäynti ovat merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset 4.3 Vaikutukset maisemaan Kaavamuutokset eivät merkittävästi vaikuta maisemaan tai ympäristöä huonontavasti. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutokset kohdistuvat yksittäisiin rakennuspaikkoihin. Sama koskee jätehuoltoa. Rakentamista on osoitettu alueelle, joissa on rakennuspaikkoja jo ennestäänkin. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle. Kaavamuutoksilla ei ole maiseman kannalta merkittäviä vaikutuksia. Uusi rakennuspaikka toteutuessaan muuttaa jonkin verran maisemaa metsästysmajan vieressä. 4.4 Taloudelliset vaikutukset Uusi vakituinen asuminen aiheuttaa jonkin verran kustannuksia maanomistajalle mm. tiestöjen ylläpidon suhteen. Lisäksi oman auton käytöstä aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Toisaalta edullisen uusiutuvan puuenergian käyttö kyseisillä kohteilla on helpohkoa, koska puuta on lähialueelta. 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Yksityisautoilulla on ilmaston kannalta jonkin verran haitallisia vaikutuksia. 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset Suunniteltu uusi vakituisen asumisen rakennuspaikka periaatteessa hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa mahdollisesti julkisille palveluille lisätarpeita mm. koulukuljetusten muodossa. Toisaalta yksityisautoilun ajettavat kilometrit saattavat vähentyä. Mikäli pääkaupunkiseudulla nykyisin asuvat vapaa-ajan asukkaat muuttavat pysyvästi suunnitelluille kohteille, jää viikkottainen mökkimatka

Savitaipaleen kunta Selostus 10 pääkaupunkiseutu Savitaipale pääkaupunkiseutu pois. 30 mökkimatkaa vuodessa tekee noin 12 000 km. 4.7 Sosiaaliset vaikutukset Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea uudesta rakennuspaikasta häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin. SAVITAIPALEEN KUNTA Antti Hirvikallio Maankäyttöinsinööri, YKS 371