Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

29.10.2014 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.11.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus... 3 2 ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan?... 5 2.1 Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi... 5 2.2. Asiakkaiden osallisuuden arviointi... 6 2.3 Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi... 6 2.4. Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi... 7 3 Arvioinnin vaiheet... 7 3.1 Lähtötila-arviointi... 7 3.2 Väliarvioinnit... 7 3.3 Loppuarviointi... 8 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 9

1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Yhteisvoimin kotona - hanke. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan 1.1.2014 31.10.2016. Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: 1) Vahvistetaan iäkkään ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2) Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomio palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3) Yhdistetään kuntoutusketjuja, ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4) Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona, ja vakiinnutetaan palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5) Kehitetään kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6) Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7) Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä ja otetaan käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Hankkeen tavoiteltavat vaikutukset ovat seuraavat:

- Iäkkäät pystyvät asumaan turvallisesti kotona entistä pidempään toimintakykyisinä ja merkityksellistä elämää viettäen. - Ikäihmisillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen sekä omiin palveluihinsa. Osallisuuden kokemus lisää tyytyväisyyttä palveluihin. - Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut vastaavat asiakkaiden usein moninaisiin tarpeisiin. - Ikääntyneiden omaishoitoperheiden kotona selviytyminen ja hyvinvointi lisääntyvät, jolloin ympärivuorokautisen hoidon tarve myöhentyy. - Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranee. - Laitos- ja palveluasumispainotteisuutta puretaan kotiin annettavien palveluiden kehittämisen myötä. Sairaaloissa on pääasiassa potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, ei enää jatkohoitoon odottavia. Myös vanhustenhuollon kustannuksia saadaan hillittyä laitostumisen vähetessä. - Ikääntyvien kuntoutumista ja palvelutarpeen kehitystä seurataan, jolloin mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa ja voidaan tukea kotona selviytymistä. - Yhteistyö ja yhteistyöosaaminen eri organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä parantuu, ja toimintakäytännöt yhtenäistyvät. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on sujuvaa ja joustavaa, ja tiedonsiirto onnistuu. - Henkilökunnan hyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät, mikä näkyy asiakastyön paranemisena. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen ja määrällisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeessa luotuja palvelu- ja toimintamalleja sekä käytäntöjä osaksi kuntien peruspalveluja. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset - Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen - Henkilöstön osaamisen kasvu - Yhteistyöosaamisen kehittyminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän (-ryhmien) ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumalleja luomalla. Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja mukana olevien kehittämisosioiden omana työnä joka sisältää sisäistä arviontia sekä itsearviointia. Hanketyöntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta arviointiosaamisen lisäämiseksi sekä arvioinnin tekemistä ja vaiheita käydään läpi yhteisillä kehittämispäivillä tarpeen mukaan.

Ulkopuolista osaamista tullaan käyttämään lähinnä vertaisarvioinnin toteuttamisessa sekä ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta joiltakin osin. Vertaisarvioinnin tavoitteena on arvioida sekä koko prosessia, että aikaan saatuja tuloksia samantyyppisten kehittämisosioiden kesken. Vertaisarvioinnista on järjestetty koulutusta ja sen läpiviemiseen käytetään ulkopuolista osaamista. 2 ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia ikääntyneiden kotona selviytymisessä sekä palveluissa. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voitaisiin purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä palveluita. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset 2) Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen 3) Henkilöstön osaamisen kasvu 4) Yhteistyöosaamisen kehittyminen Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja periaatteista on osallistaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. 2.1 Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (ikääntyneiden ja heidän omaistensa), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan ja kotona selviytymiseen liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva -menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden it-

searviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyjen avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä. Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi voidaan esimerkiksi tarkastella palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Palvelu- ja toimintamallien vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut? o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Miten hanke on vähentänyt päällekkäisten palveluiden käyttöä? 2.2. Asiakkaiden osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (ikääntyneet ja heidän omaisensa) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelu- ja toimintamallien kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelu- ja toimintamallit ovat onnistuneet lisäämään asiakkaiden osallisuutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi kokemusta omien palveluidensa kehittämisessä. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä ikääntyneille ja heidän omaisilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tätä varten on vahvistettava ikääntyneiden ja heidän omaistensa kanssa toimivien osaamista ja yhteistyötä monella eri sektorilla. Osaamisen lisääminen on väline siihen, että toimintamalleja osataan käyttää, ja toimijat omaksuvat uudenlaisen palvelukulttuurin. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan henkilöstön ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät mm. geriatriseen ja vanhuspsykiatriseen osaamiseen, toimintakykyä ylläpitävään ja kuntouttavaan työotteeseen sekä yhteistyöosaamiseen ja asenneilmapiirin vahvistamiseen. Kehittämisosioiden osalta tarkastellaan myös palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa ja asiakkaan osallistamisessa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötila-arvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä. Henkilöstön osaamisen kasvua tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet henkilöstön osaamiseen suhteessa lähtötilanteeseen?

- Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? 2.4. Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi Yhteistyöosaamisen kehittymistä arvioidaan tarkastelemalla verkostomaista työskentelyä ja -menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty mm. erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotihoidon, omaisten, sosiaalipalveluiden, kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että asiakkaan hoitopolku on sujuva ja tiedonsiirto joustavaa (rajapintojen hiominen). Yhteistyöosaamisen kehittymistä tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa kehitytetyillä menetelmillä on onnistuttu vaikuttamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen yhteistyön toteutukseen? - Mitä parannuksia hanke on tuonut verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (syksy 2014) toteutetaan hankkeen lähtötila-arviointi. Lähtötilaarviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (ikääntyneet, heidän omaisensa, kotihoidon henkilöstö jne.) luotava palvelu- tai toimintamalli kohdistuu, mitkä ovat esimerkiksi asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palveluiden asiakastietona ja kehitettävien palvelu- ja toimintamallien perusteluna. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiakkaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi kehittämisosioissa tehdään asiakashaastatteluja ja/ tai kyselyjä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa ja toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Lähtötila-arviointiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa 2015. Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta myös sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa

tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtötila-arvioiden toteutuksen arvioinnissa. Ulkoinen arviointi/väliarviointi keskittyy toukokuussa 2015 verkostomaisen yhteistyön osalta ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asenteiden muutosten arviointiin. Kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien ulkoinen arviointi painottuu niihin muutoksiin, mitä palvelu- ja toimintamallien käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa kaikissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toisiin kuntiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja yleistä toimivuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanketyöntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointiin käytetään myös ulkopuolista asiantuntijapalvelua. 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Arviointi tapahtuu suhteessa lähtötilanteeseen, eli mikä oli tilanne ennen hankkeen toimenpiteitä. Hankekunnat arvioivat lisäksi hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Loppuarvioinnissa pyritään tuomaan esiin eri tavoin hankkeella saavutettuja hyötyjä. Tarkastellaan sitä, millaisia toimenpiteitä kehittämisosioissa tehtiin tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioidaan toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä sitä, mitä näillä toimenpiteillä saavutettiin. Päästiinkö toimenpiteiden avulla hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin? Loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan myös ei-toivotuttuja vaikutuksia ja kerätään kokemuksia seuraavia hankkeita ajatellen. Yhteisvoimin kotona -hankkeen loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut moniammatillisessa arviointi- ja yhteistyöosaamisessa organisaatioiden välillä sekä kuntoutus- ja kotiin annettavien palvelujen ketjuissa ja menetelmissä. Arviointi kohdistuu myös siihen, kuinka hyvin moniammatillinen arviointi- ja yhteistyöosaaminen sekä käyttöön otetut palvelu- ja toimintamenetelmät kohdentuvat ikääntyneisiin, onko ikääntyneiden osallisuus sisällytetty palvelu- ja toimintamalleihin ja ovatko nämä sisällytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään päällekkäisiä tai pirstaleisia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös koota yhteen hankkeessa saadut kokemukset, kehitetyt mallit sekä käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ulkoisen ja vertaisarvioinnin hankinta kilpailutetaan marraskuun 2014 aikana. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja korkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan suurelta osin kyselyjen tai haastattelujen avulla. Arviointiprosessissa tehdään soveltuvin osin yhteistyötä Pois syrjästä hankkeen kanssa siten, että järjestetään yhteiskoulutusta sekä tehdään yhteiskilpailutusta siten kun se on molempia hankkeita hyödyttävää. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 1. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 1. Arvioinnin aikataulua Ajankohta Arvioinnin vaihe Suorittaja Kevät syksy 2014 Arviointisuunnitelmat, arviointikoulutusta, lähtötilanteen kartoitus Kehittämisosiot Lokakuu 2014 Ulkoisen ja vertaisarvioinnin kilpailutus Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Vertaisarviointi Ulkoinen arviointi Sisäinen arviointi Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen- / sisäinen arviointi Ulkopuolinen asiantuntija Kehittämisosiot Kehittämisosiot Ulkopuolinen asiantuntija Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Vertaisarviointi Sisäinen arviointi Kehittämisosiot Kesäkuu- elokuu 2016 Kehittämisosioiden loppuarviointi ja loppuraportti Kehittämisosiot

Kohderyhmän arvioinnin kerääminen ja analysointi Ulkopuolinen asiantuntija Syyskuu marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Syksy 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot