Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 1 / 50 Kokoustiedot Aika 11.01.2016 maanantai klo 15:30-17:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala, saapui klo 15.34 3 käsittelyn aikana Seppo Huhta, poissa klo 17.17-17.20 10 käsittelyn ajan, poissa klo 17.01-17.03 8 käsittelyn aikana Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, saapui klo 15.31 3 käsittelyn aikana, poissa klo 17.12-17.14 13 käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poissa klo 17.17-17.20 10 käsittelyn ajan, poistui klo 17.21 Jouni J. Särkijärvi Saija Äikäs, poissa klo 17.03-17.06 8 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Marika Niemi Arja Juvonen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Ari Konttas Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Mari Immonen Anja Kuosmanen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo 15.34, poissa klo 16.39-16.41 kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja, saapui klo 15.34, poissa klo 16.30-16.33 teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja, poissa klo 15.39-15.44 kaupunginsihteeri lakimies, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 2 / 50 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Anja Kuosmanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 18.1.2016 25.1.2016 Seppo Huhta Maria Guzenina 18.1.2016 Saara Hyrkkö Pöytäkirjan nähtävänäolo 26.1.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 27.1.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 kerros, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 3 / 50 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 3 1 Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista 6 itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi (Kv-asia) 4 Paikkajakotoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali (pöydälle 14.12.2015) 5 2 Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen 10 jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2016 6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 12 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 7 Valtuuston 21.12.2015 päätösten laillisuusvalvonta 13 8 3 Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan 14 muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia) 9 Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien 24 metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta (Kv-asia) 10 4-6 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 26 valitusten johdosta; Lommila, alue 630102, asemakaavan muutoksen hyväksyminen 11 Oikaisuvaatimus koskien Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n 39 osakkeiden myyntiä 12 Teknisen toimen johtajan sijaisten määrääminen 42 13 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 43
Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 4 / 50 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 7.1.2016 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 5 / 50 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Huhta ja Maria Guzenina, Seppo Huhdan poissaolon ajaksi tilalle valittiin Saara Hyrkkö.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 6 / 50 5004/2015 05.17.00 3 Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTEuudistuksen askelmerkeiksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Liite Oheismateriaali 1 Espoon lausunto 11.1.2016 - Lausuntopyyntö - Hallituksen linjaus aluejaon perusteet sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli - Hallituksen linjausten perustelumuistio - Hallituksen rahoituslinjaus-20102015 Selostus Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 7 / 50 Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön oheismateriaalina. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on oheismateriaalina. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Espoon antama lausunto on myös Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lausunto. Hallituksen linjausta itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi koskevan lausuntopyynnön määräaikaa on pidennetty. Sekä suomen- että ruotsinkieliset lausunnot tulee jättää viimeistään 9.2.2016 klo 16.15. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 8 / 50 4297/2014 00.00.01 Kaupunginhallitus 372 14.12.2015 4 Paikkajakotoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (pöydälle 14.12.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan Pirjo Kemppi-Virtasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Taina Vilon (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Selostus Kaupunginhallitus on päättänyt paikkajakotoimikunnan asettamisesta vuosille 2015-2016 kokouksessaan 12.1.2015 15. Paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan Pirjo Kemppi-Virtasen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Taina Vilo (Kok.) pyytää 24.11.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävästään perusteena se, että hän ei enää toimi Espoon Kokoomuksen aluesihteerinä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 14.12.2015 372 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan Pirjo Kemppi-Virtasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Taina Vilon (Kok.) tilalle (Kok.).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 9 / 50 Käsittely Puheenjohtaja Kauman kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Valittu - Taina Vilo
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 10 / 50 5470/2015 01.02.02 5 Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Inkeroinen, puh. 043 825 3246 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen FCG Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman ohjeellisena valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenten luottamushenkilökoulutukseen osallistumiseksi vuodelle 2016 siten, että suunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä. Muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus valtuuttaa konserniesikunnan hallinto- ja lakiasiain - yksikön johtajan hyväksymään koulutuksiin liittyvät tilaukset ja laskut mahdollisin pienin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus valtuuttaa Espoo Henkilöstöpalvelut -tulosyksikön koordinoimaan koulutuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä sekä ohjelmaa toteuttaessaan tekemään siihen pienehköjä muutoksia ja täydennyksiä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Luottamushenkilökoulutukset 2016 FCG Oy ja Suomen Kuntaliitto järjestävät luottamushenkilöille kohdennettua koulutusta, johon valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä jaostojen jäsenet voivat osallistua. Osallistumisen sekä ilmoittautumis- ja laskutusjärjestelyjen joustavan ja oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista tehdä periaatepäätös näihin koulutuksiin osallistumisesta yhtenä päätöksenä. Tämä mahdollistaa myös alustavien ennakkovarausten tekemisen kaikkiin vuoden aikana toteutettaviin FCG Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutustilaisuuksiin ja helpottaa samalla myös luottamushenkilöiden ajankäyttöä. Kaupungin luottamushenkilöille kohdennettua koulutustarjontaa muiden kuin mainittujen tahojen järjestämänä on tarjolla vähäisesti, lähinnä yksittäisinä avoimina tapahtuma- ja seminaaripäivinä. Näihin koulutuksiin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 11 / 50 osallistuminen on luottamushenkilöille mahdollista ja niihin osallistuminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on vuosittain varattu 14 000 euron määräraha. Talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan luottamushenkilöiden virkamatkoista päättää kaupunginhallitus. Valtuuston jäsenten osallistumiskustannukset maksetaan valtuuston käyttöön varatuista määrärahoista, kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten osalta niille varatuista määrärahoista. FCG Oy:n tarjoaman luottamushenkilöille suunnatun koulutuksen ohjeellinen tilaisuusluettelo vuodelle 2016 seuraa liitteenä. Koulutustapahtumat on valittu siten, että ne osaltaan tukevat Espoon menestymisen kannalta tärkeiden asioiden edistämistä luottamushenkilöroolista käsin. Liitteen mukaisista koulutustapahtumista toimitetaan koulutusesitteet poliittisten ryhmien ja/tai valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokousten yhteydessä erikseen tutustuttavaksi tai sähköisenä ko henkilöille. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Espoo Henkilöstöpalvelut - tulosyksikön Henkilöstön kehittämispalvelujen kautta, joka koordinoi ja seuraa koulutussuunnitelman toteutumista. Tiedoksi - Valtuustoryhmät - Hallinto ja lakiasiat -yksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 12 / 50 5596/2015 00.00.01.00 6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Aino Sederholmin (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Sistonen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Aino Sederholm (SDP) pyytää 14.12.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Aino Sederholm
Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 13 / 50 7 Valtuuston 21.12.2015 päätösten laillisuusvalvonta Käsittely Esittelijä poisti asian esityslistalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 14 / 50 31/10.02.03/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 39 11.3.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 156 14.10.2015 8 Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Pekka Väinölä, puh. 043 825 1176 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.3.2013 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144-31156). Käsittely Elo Hyrkön ja muiden kannattamana teki ehdotuksen, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle. Liite Oheismateriaali 3 Äänestyslista 8 - Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta - Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava - Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva - Finnoo-Djupsundsbäcken, kooste eri vaiheissa olevista kaavoista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 15 / 50 Selostus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin 1 750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin Kaitaantietä. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 96 600 k-m 2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta 79 500 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 25.2.2013.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 16 / 50 Alueen nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja metsittymässä olevia peltoja ja erilaisia varastoalueita. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki. Puron varren kasvillisuus on vaihdellut pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys. Suunnittelualue on valmisteilla olevassa Finnoon osayleiskaavassa enimmäkseen asuntoaluetta (A) tai asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta (A/C). Puron kohdalla on lähivirkistysalue (VL), jossa on pääulkoilureitti. Karttaan on merkitty myös itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti. Suunnittelualueella on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka. Koulun kortteli on osayleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on sekä voimassa olevan yleiskaavan että valmisteilla olevan osayleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaavan ehdotusta käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.8.2015. Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.10.1966. Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.8.1983. Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Metrotunneli kulkee suunnittelualueen halki. Kaava-alueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen. Viranomaisneuvottelu Finnoon osayleiskaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 14.10.2010. ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu 30.1.2015 liito-oravien huomioimisesta asemakaavassa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehtiin liito-oravien läntisen ydinalueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 17 / 50 määrittäminen ja suojeltavan alueen rajauksen tarkistaminen. Tarkistuksista neuvoteltiin ELY-keskuksen kanssa 10.9.2015. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Valmisteluaineisto oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 30.3. 30.4.2015. Fortum Power and Heat Oy:n Heat-divisionilta, Caruna Espoo Oy:n Asset Managementilta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Sivistystoimelta ja Espoon kaupunginmuseolta tulleet lausunnot ja kannanotot eivät aiheuttaneet muutoksia kaavaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ELY-keskuksen lausunnoissa sekä Ympäristökeskuksen kannanotossa esitettiin muutoksia kaavamääräyksiin. Määräyksiä lisättiin ja sanamuotoja tarkennettiin koskien mm. erillisiä porrashuoneita yli 8-kerroksisissa rakennuksissa, hulevesien ohjaamista viheralueille ja asuinrakennusten raittiinilmanottoaukkoja. Kirjaamoon tuli 16 muistutusta. Muistutukset tulivat Iivisniemi- Kaitaa -seuralta, Suur-Espoonlahden kehitys ry:n, Soukka-seuralta sekä yksityishenkilöiltä. Kahdessa muistutuksessa oli kerätty allekirjoitukset usealta henkilöltä (203 allekirjoitusta ja 33 allekirjoitusta). Vain kolmessa muistutuksessa asemakaavaehdotusta pidettiin hyvänä. Muistutuksissa kaavan tehokkuutta pidetään liian suurena ja pelätään sen pilaavan elinolosuhteet sekä eläinten että kasvien kannalta. Kaavaa ei pidetä ekologisesti kestävänä ja suurempi osa alueesta tulisi säästää kokonaan rakentamiselta. Alueelle suunniteltuja rakennuksia pidetään liian korkeina verrattuna viereiseen pientaloalueeseen ja niiden etäisyyksiä nykyisistä taloista liian pieninä. Nykyisten asukkaiden viihtyisyys tulisi ottaa paremmin huomioon. Kiinteistöjen arvon laskua pelätään. Pysäköintilaitoksia pidetään huonona ja vaikeasti ylläpidettävänä ratkaisuna. Huonona pidetään sitä, että Kaitaantien pohjoispuolella ei ole kaavassa viheraluetta uuden ja vanhan asutuksen välissä. Viranomaisten esittämää kaavan tulvakorkeutta +2.80 ei pidetä riittävänä. Muistutuksissa painotetaan, että uusi rakentaminen tuo alueelle melua, liikennettä, liikaa valaistusta ja vie nykyisiltä asukkailta yksityisyyden, rauhan ja luonnonläheisyyden. Myös rakentamisen aikana syntyvää melusta ja pölystä ollaan huolestuneita. Vastineissa tähdennetään, että kaavan rakentamistehokkuus perustuu kaupungin eteläosien tiivistämiseen, jota edellyttää Espoon voimakas väestönkasvu. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella 2 500 asunnon vuotuiseen tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa 25.8.2014 asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto on päättänyt asettaa tavoitteeksi 350 000 kerrosneliömetriä vuodessa. Finnoon alueelle tavoitellaan 15 000 asukasta vuoteen 2035 mennessä. Vastapainoksi tiivistyville asuntoalueille Espoossa panostetaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 18 / 50 myös luonnonsuojelualueisiin ja puistoihin, jotka kytkeytyvät toisiinsa viheryhteyksien kautta. Kaava-alueesta jää puistoiksi ja viheralueiksi noin 39 %. Kaavaehdotuksen alimmat rakentamiskorkeudet on määritelty ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Rakennusten ja rakenteiden osalta tulee noudattaa vähintään meritulvaan varautumiseksi alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta N2000 +2,80 metriä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 23.4.2014 mukaan Finnoo-Djupsundsbäcken on kaavataloustarkastelun pilottikohde, jossa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Kaavaehdotuksen suunnitelmiin ja kauppa-arvotietoihin perustuen voidaan kaavatalouden osalta arvioida, että kaava-alueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista. Lautakunnalle on esitelty erillinen selvitys. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden välissä on bulevardimaiseksi rakennettu Kaitaantie. Tien eteläpuolella on virkistysalue, jossa virtaa Djupsundsbäcken. Virkistysalue rajautuu yhtenäiskouluun ja asuntokortteleihin. Nämä muodostavat yhdessä laajan kaupunkitilan, joka suuntautuu kohti Finnoon metrokeskusta. Kaavan korttelialueille on osoitettu rakennusalat 29 asuinkerrostalolle. Kerroksia asuinrakennuksissa on 6-12. Uuteen paikkaan linjatun Hyljetien länsipuolella on julkisivuiltaan puisten kerrostalojen korttelialue. Hyljetiehen liittyy uusi asuntokatu, Lapintilankatu, jonka varrella on ensimmäisenä pysäköintilaitos ja sitten terassitaloja. Kaavan itäreunassa on Meritie, johon liittyy toinen uusi asuntokatu Syvänsalmenkatu. Lapintilankadun ja Syvänsalmenkadun rakennukset muodostavat laajassa maisemassa yhtenäisen ketjun, mutta katujen välillä ei ole ajoyhteyttä. Kaavan korkeimmat rakennukset sijoittuvat lähelle Finnoon metroaseman eteläistä sisäänkäyntiä. Asuntokatujen varrella on läheisten kortteleiden yhteiskäyttöiset leikkipaikat. Läntisen pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m 2 myymälätilaa. Koulu ja asuinkorttelit liittyvät metrokeskukseen ja sen kortteleihin mm. itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatureitin, Lapiarinpolun kautta. Kaavan pohjoisimpaan kortteliin on sijoitettu pistetaloja. Kaitaantien pohjoispuolelle kaava mahdollistaa syvärunkoisia lamellitaloja, joiden ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan osa autopaikoista. Kaitaantien pohjoispuolella on myös päiväkotikortteli ja autopaikkojen korttelialue. Kaavalle ovat leimallisia sen virkistysalueet. Ne toimivat ekologisina yhteyksinä: lännessä Sentraalinpelto yhdistää laajemmat virkistysalueet pohjoisessa ja etelässä; kaavan eteläreunassa Hylkeenpyytäjänpuisto varmistaa itä-länsi suuntaisen viheryhteyden; ja keskeinen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 19 / 50 Djupsundsbäckenin varren Syvänsalmenpuisto toimii yhteytenä pohjoisen Hannusmetsän suunnan ja Finnoon lintukosteikon virkistysalueiden välillä. Lisäksi Syvänsalmenpuisto toimii kokonaisuudessaan hulevesien tulvatilavuutena. Ekologisuutta, ympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, pihoille tulevat istutukset sekä alueen autopaikkojen keskittäminen. Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon kaupungin hulevesiohjelman periaatteita. Liikenne ja pysäköinti Kaavassa on kolme uutta asuntokatua; Lapintilankatu, Syvänsalmenkadun ja Peijinkatu. Peijinkatu liittyy Kaitaantiehen, joka toimii alueellisena kokoojakatuna. Kaitaantien kautta kaava-alueet yhdistyvät Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään ja tulevaa Finnoonsiltaa pitkin Länsiväylälle. Kaitaantie toimii yhteytenä myös länteen kohti Soukkaa ja Kaitaata. Näiden lisäksi nykyistä Hyljetien pohjoisosaa siirretään nykyiseltä paikaltaan noin 70 m länteen. Kaava-alueen itäreunassa on myös uudelleen linjattu katu, Meritie (nykyinen Hylkeenpyytäjäntie), joka suurimmalta osaltaan kuuluu Finnoon keskuksen kaavaan. Lapintilankatu ja Syväsalmenkatu liittyvät Hyljetien ja Meritien kautta pääkatuverkkoon. Ne ovat pihakatumaisia katuja, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut ajoneuvoliikenteen minimointi, ajonopeuksien hillintä ja liikenneturvallisuus. Pysäköinti toteutetaan Kaitaantien pohjoispuolella maantasoisena ja Kaitaantien eteläpuolella pysäköintilaitoksissa. Koulun pysäköinti on sijoitettu lähtökohtaisesti koulun tontille maantasoon, mutta viereistä pysäköintilaitosta voidaan myös tarpeen mukaan hyödyntää. Koulun maantasopysäköintiä voidaan ilta-aikana hyödyntää koulun iltakäytön lisäksi myös alueen vieraspysäköinnin tarpeisiin. Lyhytaikaiseen yleiseen pysäköintiin on lisäksi osoitettu kadunvarsipaikkoja asuntokatujen varsilta. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan tonteille maantasoon. Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1- korttelit 31153 31156 (Metroasemaa lähellä olevat korttelit) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 110 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen enintään 10 % lievennys. AK-1- korttelit 31144-31152 (Muut kerrostalojen korttelialueet) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen, enintään 10 % lievennys.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 20 / 50 Koulun ja päiväkodin korttelialueilla: 1 ap / 200 k-m 2 Myymälätiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Esteettömiä paikkoja on rakennettava 1 kpl / 25 ap. Polkupyöräpaikkoja on AK-1 korttelialueille rakennettava vähintään seuraavasti: 1pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 per asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. YO-1-korttelissa on polkupyöräpaikkoja rakennettava vähintään 250 polkupyöräpaikkaa katetussa tilassa. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 polkupyöräpaikka / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,2 ha, josta asuinkortteleita on 5 ha. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on yhteensä 79 500 k-m 2. Asuinkorttelien tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelien pintaalaan e = 1.60. Koululle on osoitettu rakennusoikeutta 14 000 k-m 2 ja erilliselle päiväkodin 2 300 k-m 2, myymälätilaa saa rakentaa 400 k-m 2 ja lisäksi virkistysalueelle 400 k-m 2 kokoisen huoltorakennuksen. Virkistysalueita kaavassa on yhteensä noin 7,5 ha ja katualuetta yhteensä noin 3 ha. Koko kaava-alueen rakentamistehokkuus on noin e = 0.5. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut selvitys liitooravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014) Suunnittelussa on ollut käytössä myös Enviro Oy tekemä Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (2013), josta lepakoille tärkeät rajaukset on huomioitu. Kaavaa varten on Granlund Oy tehnyt Finnoo- Djupsundsbäckenin energiasuunnitelman. Sen perusteella kaavassa määrätään että asuinrakennuksissa tulee lämmitystehon hallintaa varten olla lämminvesivaraaja ja rakennusten katoille tulee varata varjotonta tilaa aurinkoenergialaitteille. Määräyksillä edistetään tehonhallintaa sekä uusiutuvien energianlähteiden, erityisesti aurinkoenergian, hyödyntämistä alueella. Ramboll Oy:n tekemien meluselvityksen ja kunnallistekninen selvityksen perusteella perustellaan kaavan melumääräykset ja kunnallistekniikan ratkaisut; katujen kaavalliset tilavaraukset, vesihuoltoreitit ja tekniset verkostot. Sito Oy:n tekemän Djupsundsbäckenin hulevesimallinnuksen avulla varmistettiin rakentamiskorkeus. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Laadittua suunnitelmaa tulee ohjeellisena noudattaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 21 / 50 Päätöshistoria Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 30 Asemakaavakartta määräyksineen Havainnekuva Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Selvitys liito-oravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla, Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014, Espoon Djubsundsbäckenin liito-oravaesiintymän ydinalueen rajaus 2015, Ympäristötutkimus Yrjölä Finnoo-Djupsundsbäckenin kunnallisteknisen yleissuunnitelman luonnos, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäcken, Meluselvitys, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäckenin energiasuunnitelma, Granlund Oy. Djupsundsbäcken hulevesimallinnus, Sito Oy Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue 441600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 28.3.2013 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144-31156), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 22 / 50 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2015 39 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue 441600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 28.3.2013 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144-31156), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.10.2015 156 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 441600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.3.2013 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 23 / 50 31144-31156). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Muistuttajat, tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 24 / 50 5267/2015 02.02.00 9 Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar-Nykvistin ja 32 muun valtuutetun 2.12.2015 jättämään valtuustokysymykseen Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 2.12.2015 Valtuustokysymys Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportista käy ilmi, että Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvää määrärahaa on jouduttu lisäämään yli 40 miljoonalla eurolla. Kuukausiraportin selostusosasta selviää, että ylitys on johtunut Tapiolan metroaseman, liukuporras- ja hissirakennuksen ja Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikkaan liittyvistä töistä. Käytännössä Länsimetro Oy on tehnyt kaupungille kuuluvia töitä, joiden kustannuksista ei kuitenkaan näytä olevan sovittu kaupungin ja Länsimetron välillä etukäteen. Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään? Missä vaiheessa Espoon asiasta vastaavat virkamiehet ovat saaneet tiedon asiasta? Kuka on valtuuttanut määrärahan ylityksiin johtaneet työt? Onko käytäntö hyväksyttävä ja yleinen? Onko tapahtuneesta aiheutunut ylimääräisiä kuluja Espoon kaupungille, kun määrärahan ylitykseen johtaneita urakoita ei ole kaupungin toimesta kilpailutettu? Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron suunnittelun ja rakentamisen edetessä asemien ympäristöä on samalla kehitetty voimakkaasti. Tämä kehitystyö on heijastunut asemien suunnitelmiin. Erityisen voimakkaita muutoksia on tapahtunut Tapiolan keskuksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 25 / 50 Tiedoksi Yhdyskunnan kehittämisen kannalta Länsimetron on ollut välttämätöntä muuttaa suunnitelmiaan ympäristön muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Kaikki muutokset on hyväksytty Länsimetro Oy:n hallituksessa. Länsimetron suunnittelu- ja rakentamisprosessi on ollut poikkeuksellisen kiivas. Suunnitelmamuutokset erityisesti Tapiolan aseman kohdalla ovat olleet merkittäviä ja luonteeltaan kompleksisia. Länsimetro on teettänyt suunnitelmamuutoksista aiheutuneet lisätyöt kunkin aseman urakoitsijalla urakkakilpailun kautta saaduilla hinnoilla. Samalle työmaalle ei ole mahdollista tuoda toista urakoitsijaa, koska vastuusuhteet vaarantuisivat. Espoolle on koitunut hyötyä siitä, että eräät kaupungin työt on tehty saman työmaan toimesta. Muuton töihin ei olisi päästy ajallaan. Sisäkkäisiä työmaita ei saada toimimaan tehokkaasti jatkuvan urakoitsijoiden välisen yhteensovittamishaitan vuoksi. Kun sama urakoitsija tekee niin metron kuin kaupungin vastuulla olevien rakenteiden työt, päästään tehokkaaseen toimintatapaan. Lähtökohta on se, että Länsimetro Oy vastaa vain metroasemien ja metrolinjan rakentamiskustannuksista, joista valtio maksaa sovitun osuuden. Maan-käytön kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaa Espoon kaupunki, joka saa myös hyödyn maankäytön kehittämisestä. Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella maankäytön kehittämiseen liittyvät kaupungin investoinnit kanavoidaan Tapiolan taseyksikön kautta. Alun perin oli ajatus, että Länsimetron ensimmäisen vaiheen osalta täsmällinen rajankäynti sen suhteen, mitkä metron lisäkustannukset arvioidaan sellaisiksi, että ne liittyvät nimenomaan maankäytön kehittämiseen eivätkä varsi-naiseen metron rakentamiseen, tehtäisiin vasta vuonna 2016, kun Länsimetro valmistuu. Teknisessä ja ympäristötoimessa todettiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä rajankäynti kuitenkin jo vuonna 2015. Länsimetron kustannukset rahoitetaan kaupungin maksamilla vastikkeilla, jotka vaikuttavat suoraan joukkoliikenteen kustannuksiin. Kaupungin puolella kustannukset hoidetaan Tapiolan taseyksikön kautta Tapiola-Otaniemi-Keilaniemialueelta saatavilla maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla. Tapahtuneesta ei ole aiheutunut kaupungille ylimääräisiä kuluja, vaan päinvastoin käytetyt menettelyt ovat olleet kaupungille taloudellisesti edullisia. Länsimetro Oy on vienyt metrohanketta eteenpäin tiukassa aikataulussa ja reagoinut metron aikaansaamaan voimakkaaseen maankäytön kehittämiseen. Pitkällä tähtäimellä tästä tulee kaupungille vielä merkittävää taloudellista ja muutakin hyötyä. Länsimetron II vaiheen yhteydessä on kuitenkin perusteltua kehittää budjetointia ja kustannusraportointia asemaseutujen osalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 26 / 50 570/2015 10.02.03 10 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta; Lommila, alue 630102, asemakaavan muutoksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikko Kivinen, puh. 043 824 9578 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta jättämään valitukset tutkimatta siltä osin kuin samaa asiaa on jo käsitelty aiemmin hallintooikeudessa ja muutoin hylkäämään valitukset perusteettomina. 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 27 -kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo asiassa voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen, ja antaa valituksesta hallinto-oikeudelle lausunnon. 2 Lommila Valituksenalainen Lommilan alue sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä Espoon keskuksen rautatieasemalta pohjoiseen. Lommilassa on väljästi rakennettuja teollisuus- ja varastotoiminnan tontteja, Nedre Glomsin vanha päärakennus, viljelemätöntä peltoaluetta, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja pikaruokapaikka. Teollisuusalueen ja 2015 valmistuneen liikerakennuksen välissä virtaa Glomsinjoki. Joen vierustan viheralueella on ulkoilureittiyhteys Kehä III:n pohjoispuolelta Oittaalta Espoonjokilaaksoon. Talvisin reitillä on hiihtolatu. Lommilan alue on yhdyskuntarakenteessa osa Espoon keskusta. Lommilaa rajaavat Turunväylä (Valtatie 1/ E18), Kehä III (Kantatie 50/ E18) ja Espoontie. Alueella on myös Turuntie (Seututie 110). Kunnarlantie erkaantuu Turuntien ja Espoontien liittymässä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 27 / 50 Lommilassa ovat asemakaavoina voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Kirskumäen ja Fallåkerin asemakaavat. Korttelit 64005-64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat voimassa olevaan Lommilan asemakaavaan. 3 Maakuntakaava, yleiskaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan maakuntakaavassa (kokonaiskaava) Lommilan alueella on merkintä Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PK. Alueen kautta kulkee pääulkoilureitti. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa kokonaiskaavaa täydentävässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu uudelleen lainvoimaisten Uudenmaan maakuntakaavan, 1. vaihemaakuntakaavan, Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ja 3. vaihemaakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikennettä, kauppaa sekä haja-asutusta. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 30.10.2014. Vahvistetun 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset korvaavat Uudenmaan voimassaolevan maakuntakaavan merkintöjä. Lommilan maakuntakaavamerkintää Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö ei kumottu. Uudenmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen aluevaraus- ja kohdemerkinnät on kumottu. 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty selvitysten perusteella tarkistettu keskusverkko. 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisussa keskustatoimintojen alueet ovat laajuudeltaan sellaisia, että niiden osoittaminen aluevarausmerkinnällä ei ole tarkoituksenmukaista. Kohdemerkintä osoittaa keskustatoimintojen likimääräisen sijainnin, ja alueiden tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kuntakaavoituksessa niin, että keskusta-alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä on osoitettu pääkaupunkiseudulle valtakunnan keskuksen lisäksi aluekeskukset. Näitä aluekeskuksia, Espoon keskus mukaan lukien, yhdistää hyvien säteittäisten ja poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien verkko. Aluekeskukset muodostavat yhdessä valtakunnan keskuksen kanssa monipuolisten palveluiden verkoston, jossa keskusten vaikutusalueet menevät päällekkäin. Lommilan alue on vaihemaakuntakaavan tiivistettävää aluetta ja taajamatoimintojen aluetta. Tiivistettävän alueen laajuus täsmentyy ja sen tehokkuus määritellään kuntakaavoituksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 28 / 50 Kaava-aluetta koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Toimiva aluerakenne, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja tukee yhdyskuntarakennetta. 3.1 Kauppa vaihemaakuntakaavassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tehty useita kaupan palveluverkkoselvityksiä ja niiden vaikutusten arviointeja. Vaihemaakuntakaavassa ohjataan ainoastaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Kuntakaavoituksessa voidaan osoittaa paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan (s. 94) vaihemaakuntakaavassa esitettyjä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä kehitetään sellaista seudullista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jossa asioidaan harvoin. Tällaista kauppaa ovat mm. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa. Muunkinlaisen seudullisen kaupan sijoittaminen on suuryksikköalueille mahdollista, mikäli vaikutusten arvioinnin perusteella kaupan laatua kuvaavat sijoittumisedellytykset täyttyvät. Lisäksi seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin voidaan sijoittaa kokonaismitoituksen puitteissa paikallisesti merkittävää päivittäistavaran kauppaa ja muuta erikoiskauppaa, muun muassa vaatekauppaa, jos kunnan palveluverkkoratkaisu mahdollistaa ratkaisun. Edelleen selostuksessa todetaan vaihemaakuntakaavan ratkaisussa Espoon Lommilan poikkeavan muista suuryksikköalueista. Jo Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu Lommilaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkö, joka mahdollistaa alueelle seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan sijoittumisen. Tätä merkintää vaihekaavassa ei kumota. Vaihekaavassa Lommilaan päivittäistavarakaupalle on osoitettu enimmäismitoitus maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden tavoitteena on tukea olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä sekä estää kaupan liiallinen keskittyminen (s. 93). Suunnittelumääräyksen mukaan merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on 10 000 k-m2, joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 29 / 50 Vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettu maakunnallisella tarkkuudella, ja se tarkentuu kuntakaavoituksessa. Vaikutusten arvioinnin mukaan Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön palvelut on saavutettavissa joukkoliikenteellä, eikä Lommilan enimmäismitoituksen mukaisella päivittäistavarakaupalla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen, Kauklahden tai Veikkolan päivittäistavarakaupalle. 4 Lommilan asemakaavan muutokseen liittyvät linjaukset ja päätökset Kaupunginhallitus päätti 3.6.2003 kehittää ja vahvistaa Espoon keskusta siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana sekä kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä (Espoon Keskuksen kehittämisohjelma 2003, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus). Espoo on edistänyt edellä esitettyä Lommilan ja asemanseudun välistä akselia. Kaupunginhallituksen 2003 päätöksen jälkeen kauppakeskus Entresse on rakentunut ja aseman eteläpuolella asuntorakentaminen on toteutunut useissa kohteissa Siltakadun ja Valakujan varrella. Kehityssuuntaa tukevia kaavamuutoksia on vireillä ja jo osin hyväksytty. Kaavoilla on mahdollistettu Omnian koulutustoiminnan laajennushankkeet ja Kuninkaantien lukion / uimahallin sekä Kirkkojärven koulun rakentaminen. Muilla kaavamuutoksilla on huomioitu muun muassa Kuninkaantien hotellin ja siihen liittyvän koulutustoiminnan laajennustarpeet sekä laajan viheralueen ja kulkuyhteyksien rakentaminen asemanseudun ja Lommilan välillä. Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämisen mahdollistavat asemakaavan muutokset ovat vireillä. Toteutuessaan tämä edelleen tukee aseman seudun kaupallisia palveluja. Alueen joukkoliikenne parantuu kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin valmistuttua. Liikennevirasto on hyväksynyt Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman ja radan käyttöönotto on mahdollista 2018-2022. Vielä varauksena Espoon keskuksesta Lommilaan ja edelleen Jorviin kulkee poikittainen pikaraitiotieyhteys. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti Espoon keskuksessa on käynnissä useita kaavamuutoksia. Edellä on mainittu aseman seudun kauppakeskukset yhdistävä Kiltakallio I -asemakaavan muutos. Aseman joukkoliikenneterminaalin suunnittelu jatkuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus 11.01.2016 Sivu 30 / 50 Lisäksi vireillä on useita pääosin asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavan muutoksia, joista tärkeimmät ovat Kiltakallio I, Miilukorpi II, Jokisilta, Kaupunginkallionrinne, Suvela I (Suvelan Onni), Espoon keskus 1b ja Suviniitty III. Asuinrakentamisen mahdollistavia kaavoja on vahvistunut Suviniityn ja Virastokeskuksen alueella. Pelkästään nämä asemakaavojen muutokset mahdollistavat lähivuosina noin 4 000 asukkaan lisäyksen alueella. Toteutuessaan kaavat edistävät alueen kuvaa ja toiminnallisuutta sekä parantavat alueen kulkuyhteyksiä. 5 Lommilan asemakaavan muutos Lommilan asemakaavan muutoksella mahdollistetaan muun muassa kauppakeskuksen, toimisto- ja hotellirakennusten ja liikuntapalvelujen rakentaminen sekä varaudutaan uusiin liikennejärjestelyihin. Kaavaalueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Glomsinjoen välitön ympäristö on merkitty säilytettäväksi merkinnöillä s-1 ja s-2. Merkinnän s-2 määräyksellä on suojeltu myös jokiuoman vanhan kiviholvisillan rakenteet. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2, josta päivittäistavarankauppaa 4 000 k-m2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 k-m2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle 30 050 k-m2. Selvitykset osoittavat, että Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa, jonka pääasiallinen markkinaalue tulee olemaan Espoon keskuksen alue. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso - Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkina-alueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueen koko on Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien lähes 175 000 asukasta. Väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoonjokilaakso on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta. Jokilaakson kehittämisessä huomioidaan seudun historialliset ja maisemalliset arvot. Alue varataan kaupunkirakenteessa pääosin virkistykselle sen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Nykyisellään Lommila on kaupunki- ja maisemakuvallisesti hahmoton ja hajanainen. 6 Valitukset Valtuusto päätti 12.10.2015 148 Lommilan asemakaavan ja siihen liittyvistä asemakaavojen muutoksista, alue 630102. Päätöksestä on jätetty