1 2 3 Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiapoliittinen ohjelma LUONNOS 9.11.2012 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 Johdanto Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille, ei ainoastaan täysi-ikäisille kansalaisille, jotka pääsevät ajoittain äänestämään. Tavoitteena on aktiiviset ihmiset, jotka tuntevat vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä, osaavat vaatia ja käyttää valtaa sekä kokevat olevansa osallisia yhteiskunnalliseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Vallanpitäjillä on aina todistusvastuu oman valtansa oikeutuksesta, ei kansalla, jolle valta päättää kaikista omista asioistaan lähtökohtaisesti kuuluu. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoraa ja osallistuvaa demokratiaa. Yhteiskunnallisessa vallankäytössä toisilla on käytännössä enemmän valtaa kuin toisilla. Tulonsiirroilla ja hyvillä demokraattisilla rakenteilla haluamme jakaa niin rahaa kuin valtaakin ihmisten tasavertaisuutta parantavalla tavalla. Erityisesti talouspoliittinen päätöksenteko on karkaamassa yhä kauemmas kansalaisten ulottumattomiin. Demokratiaohjelmassa haarukoidaan käytännöllisiä tapoja lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkisen vallan avoimuuden ja hyvän hallinnon lisäksi tärkeää myös on arkinen yhteisöllisyyden kokemus, joka vahvistaa vastuuntuntoamme ympärillä olevasta todellisuudesta ja antaa voimia parantaa maailmaa. Demokratian toteutumisen edellytyksiä ovat poliittisten perusoikeuksien lisäksi myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joiden toteutumisesta linjataan useissa vihreiden ohjelmissa, kuten yhdenvertaisuusohjelmassa ja eriarvoisuusohjelmassa. Vihreät suhtautuvat avoimesti uusiin ja erilaisiin demokratiamalleihin, kuten joustavaan demokratiaan, jonka uusi teknologia voisi mahdollistaa. Demokratia on prosessi: sen tulee olla jatkuvan ja periksi antamattoman kehitystyön alla. Demokraattinen toimintakulttuuri Vuosikymmenten saatossa syntyneet hyväveliverkostot ja vaalirahajärjestelyt ovat viimeisten vuosien aikana alkaneet paljastua. Vihreät edustavat ylpeästi uutta, avointa poliittista kulttuuria. Siksi valmistelu ja päätöksenteko voidaan siirtää ulos tunkkaisista kabineteista päivänvaloon kansalaisten keskusteltavaksi. Koska kaikki viisaus ei asu puolueissa, kansalaisille on tarjottava myös mahdollisuus suoraan osallistumiseen.
44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 Laatikkoteksti: Avointa valmistelua ja prosessia voidaan kuvata vaikka seuraavalla kuvitteelliseen Kettupuistoon sijoittuvalla esimerkillä. Suljetussa byrokraattisessa mallissa Kettupuiston istutusten uudistaminen lähtee virkahenkilön ideasta. Valmistelu tehdään virkatyönä, päätös suljetussa kokouksessa ja lopulta kaupungin työntekijät käyvät tekemässä istutukset. Avoimessa ja osallistuvassa mallissa aloite esimerkiksi Kettupuiston uudistamiseen voi tulla asukkailta. Valmistelu tehdään asukkaiden ja virkahenkilöiden välillä yhteissuunnitteluna, päätös tehdään täysin avoimessa kokouksessa taikka paikallisessa kansanäänestyksessä. Toteutukseenkin asukkaat voivat osallistua itse taikka tehdä sen kokonaan kunnan tarjotessa lähinnä resurssit toimintaan. Avoimuus Radikaalin avoimuuden perustana on kansanvalta. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle ja kansalla viimesijaisena vallan käyttäjänä tulee olla mahdollisuus avoimesti seurata kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa. Avoin päätöksenteko vaikeampaa, hitaampaa, ongelmallisempaa kuin suljettu päätöksenteko mutta tuottaa taatusti paremman lopputuloksen ja yleisesti hyväksyttävämmän päätöksen. Päätöksiä valmisteltaessa eri vaihtoehdot on saatava avoimeen kansalaiskeskusteluun jo valmisteluprosessin aikana. Valmistelussa käytettävät tietoaineistot on saatava verkkoon avoimena datana aina, kun tietojen luottamuksellisuus tai tekijänoikeudet eivät sitä estä. Kansalaiskeskustelun vaikutukset päätöksentekoon on pysyttävä osoittamaan. Jos kansalaiset eivät näe osallistumisen vaikutuksia, motivaatio vaikuttamiseen hupenee nopeasti. * Valmisteltavien asioiden tulee olla vireilletulostaan saakka avoimesti ihmisten seurattavissa. * Eduskunnan valiokuntien asiakirjat on julkistettava ja asiantuntijakuulemiset lähetettävä suorana verkkoon (lyhyen aikavälin tavoite). *Valiokuntien, valtioneuvoston sekä lautakuntien ja kunnanhallitusten kokoukset sekä EU:n ministerineuvoston kokoukset on muutettava avoimiksi, esimerkiksi suorien verkkolähetyksien avulla (pitkän aikavälin tavoite). * Julkishallinon on mentävä sinne missä ihmiset jo ovat. Sosiaalinen media, blogit ja muu vuorovaikutteinen keskustelu on sisällytettävä osaksi valtioneuvoston, eduskunnan ja kunnallisen päätöksenteon sekä valtion- ja kunnallishallinnon viestintää. * Tiedonsaannin ja osallistumisen esteettömyys on turvattava. * Kaikki julkisesti tuotettu, yksityisyydensuojaa vaarantamaton tieto on saatava avoimeksi ja koneluettavaan muotoon korvauksetta. * Asiakirja-aineistoille on määrättävä maksukatto ja kaikki julkiset, yksityisyyden suojaa vaarantamattomat asiakirjat laitettava saataville nettiin. * Kaikille päätöksenteon tasoille on luotava sähköiset palvelut, joissa on reaaliaikaisesti
94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 saatavilla kaikki valmisteluun ja päätettäviksi tulevat asiat sekä päätökseen vaikuttavat asiakirjat liitteineen. * Palveluissa on oltava mahdollisuus antaa helposti niin virallisia lausuntoja kuin epävirallisia kommentteja valmisteltavista asioista. * Euroopan komission ja muiden EU-instituutioiden asiakirjajulkisuutta on lisättävä. * Kansallisessa EU-päätöksenteon valmistelussa EU-poliittiset kannat tulee valmistella nykyistä laajemmassa ja joustavammassa sidosryhmäkokoonpanossa. * Euroopan parlamentin ja komission lobbausrekisterin tulee olla automaattinen ja pakollinen, ei vapaaehtoinen, kuten tällä hetkellä. * On luotava lobbausrekisterit valtioneuvostolle, ministeriöille, eduskuntaan sekä hallitusneuvotteluihin. * On määriteltävä sanktiot lobbauksen sääntöjen rikkomisesta (esim. musta lista). * EKP:n neuvoston kokouspöytäkirjat on julkistettava nykyistä nopeammin ja EKP:n pääjohtajan on tultava Europarlamentin kuultavaksi tasaisin väliajoin samaan tapaan kuin Yhdysvaltain keskuspankin ja kongressi toimivat." Hyvä hallinto (korruptio, valvonta) Suomi on pärjännyt korruptiolistauksissa hyvin, mutta ne eivät ota juuri huomioon rakenteellista korruptiota ja erilaisia hyvävelijärjestelmiä. Hyvän hallinnon toimintaperiaatteet turvaavat tasapuolisen kohtelun, avoimuuden ja riittävän väärinkäytösten valvonnan. Lisäksi hallinnon tulee omaksua nykyistä laajemmin tiedonjakajan ja keskustelun mahdollistajan rooli. Hallinnon kieli on toisinaan vaikeaselkoista ja tarpeettoman monimutkaista. Tämä johtuu toisaalta pyrkimyksestä tarkkuuteen, toisaalta hallinnon sisälle syntyneestä jargonista kirjainlyhenteineen ja kuusiosaisine yhdyssanoineen. Laatikkoteksti: Useimpia poliittisia mielipiteitä tukemaan löytyy virkamiesten ja asiantuntijoiden päteviä argumentteja ja tilastotietoa. Virkamiehillä ja asiantuntijoilla on väistämättä poliittisia mielipiteitä siinä missä muillakin heidän arvonsa ja mieltymyksensä vaikuttavat siihen, mitä asioita otetaan huomioon valmistelussa ja mitä ylipäänsä aletaan tavoitella. Siksi poliitikkojen on kansanvaltaisesti päätettävä, mitä valmistellaan ja miltä pohjalta. Kun aktiiviset ihmiset pääsevät osallistumaan valmisteltaviin asioihin, useammat näkökulmat tulevat katetuksi. Yksikään asiantuntija tai ihminen ylipäätään, ei voi olla täysin epäpoliittinen, mutta poliittisten prosessien kautta valikoituvat päätökset, joihin kaikki ovat tavalla tai toisella voineet osallistua. Byrokratia on yhteisten asioiden hoitoa, demokratia ristiriitaisten intressien yhteensovittamista rauhanomaisin keinoin. * Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet takaava hallintokulttuuri on synnytettävä valtion- ja kunnallishallintoon normiohjauksella ja virkamiehiä kouluttamalla. * Kansalaisten ja poliitikkoja vaikutusmahdollisuuksia valmisteluvaiheessa on lisättävä * Aidon kansalaiskeskustelun mahdollistamiseksi hallinnon tulee pyrkiä käyttämään kansalaisten arkikieltä. * Kansalaisten ehdotukset on otettava huomioon, vaikka niitä ei olisi osattu muotoilla
144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 hallinnon kielellä. * Virkamiesten on tosiasiallisesti noudatettava velvollisuuttaan neuvoa kansalaisia. * On tiukennettava maankäyttö- ja rakennuslain kaltaista kuulemisvelvoittetta esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa. * Virkanimitykset tulee määritellä poliittisiin ja ei-poliittisiin ja poliittiset virkanimitykset on sidottava vaalikausiin. * Valtion virkanimityksiin on mahdollistettava valitusoikeus. * Sidonnaisuusilmoitukset on tehtävä pakollisiksi myös kunnallispoliitikoille. * Keskeisille poliitikoille ja virkamiehille on luotava karenssiaika yksityiselle puolelle siirtymisestä. * Hallinnon tuottaman tekstin edellytyksenä on oltava selkokielisyys. * EU-direktiiveille ja asetuksille on luotava yleistajuiset nimet. Ihminen vaikuttaa arkeensa Demokratian keskiössä on ihminen. Jos yksilö ei koe voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja lähiympäristöönsä, yksin tai yhdessä muiden kanssa, demokratia voi huonosti. Äänestysprosentit laskevat, mutta liian usein vika nähdään passiivisissa ihmisissä eikä demokratian rakenteissa. Peruskoulussa oppilaitosdemokratia on ulkoistettu pienelle oppilaskunnan hallitukselle, johon osallistuu vain kourallinen oppilaita. Kouluyhteisö on riittävän pieni sille, että edustuksellisuudesta voitaisiin luopua kokonaan ja tarjota osallistumismahdollisuuksia kaikille. Nuoria ei ole syytä kasvattaa ajatukseen, että joku muu kyllä hoitaa yhteiset asiat. Julkisten palveluiden käyttäjillä on usein sellaista asiantuntemusta palveluiden toimivuudesta, jota palveluita suunnittelevilla ja toteuttavilla virkamiehillä ei ole. Siksi esimerkiksi terveyskeskusten, koulujen ja sosiaalitoimiston asiakkaista tulisi koostaa tilapäisiä paneeleita, joissa heidän näkemyksiään palveluiden kehittämistarpeista selvitettäisiin. Nuoret, koulu- ja oppilaitosdemokratia Ei ole olemassa kollektiivista ryhmää nimeltä nuoret. Samoin kuin vanhempien ihmisten myös nuorten sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka asioiden tulisi olla. ES-Jonnet eivät ole välttämättä samaa mieltä asioista kuin larppaajat, kommunistinuoret tai partiolaiset. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ei tule perustua näennäisen edustuksellisiin leikkiparlamentteihin tai neuvostoihin, joilla ei ole valtaa. Laatikkoteksti: Suomalaisilla ysiluokkalaisilla on kansainvälisten tutkimusten mukaan erinomaiset yhteiskunnalliset tiedot mutta heikko motivaatio vaikuttaa ja vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kouluneuvostot ajettiin 'ylipolitisoitumisen' seurauksena alas 1980-luvun kuluessa ja korvattiin oppilaskunnilla, joilla on vain vähän vaikutusvaltaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen demokraattisessa järjestelmässä opitaan kuitenkin
194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 parhaiten itse tekemällä. Yhteiskuntaopin oppitunnilla kuunteleminen kehittää kyllä yhteiskunnallisia tietoja muttei välttämättä taitoja. Oikeiden vaalien alla järjestettävät 'varjovaalit' taas saattavat toimia jopa tarkoitustaan vastaan, koska vaalien lopputuloksella ei ole mitään todellista vaikutusta. Miksi siis suhtautua niihin vakavasti? Edustukselliseen demokratiaan perustuva oppilaskuntajärjestelmä aktivoi lähinnä jo ennestään aktiivisia yksilöitä, ei koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa voitaisiinkin järjestää suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. Tämän lisäksi oppilaille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. Satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat deliberatiiviset oppilaspaneelit voisivat käsitellä kouluyhteisön ongelmia ja pyrkiä konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Osallistava oppilaitosdemokratia on palautettava perus- ja toiselle asteelle ja demokratiakasvatus on uudistettava vastaamaan suomalaisnuorten vieraantumiseen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. * Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa on järjestettävä suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. * Oppilaille on annettava mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. * On luotava satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat kertaluontoiset oppilaspaneelit, jotka käsittelevät kouluyhteisön ongelmia ja pyrkivät konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päätöksentekoa on tehtävä avoimemmaksi sekä oppilaiden kuulemisvelvoite merkittävistä asioista päätettäessä Asukasdemokratia * Asuinalueiden asukkaille on luotava mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti asuinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen osallisryhmien avulla. *Myös vuokralaisille on taattava mahdollisuus tulla kuulluksi taloyhtiön päätöksenteossa sekä saada tietoa valmisteltavista asioista ja päätöksistä. Työpaikkademokratia * Työpaikkademokratia ei voi olla pelkkää luottamusmiehen kautta tapahtuvaa edustuksellista demokratiaa vaan jokaisen työntekijän tulee saada äänensä kuuluviin. Laitosdemokratia * Kaikissa julkisissa laitoksissa, kuten vankiloissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa asiakkailla ja heidän asianhoitajillaan on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja asuinympäristöönsä. * Osallisuuden toteutumista on valvottava viranomaisten ja vertaisarvioijien yhteistyönä. * Kokemusasiantuntijoiden käyttöä on lisättävä. Käyttäjädemokratia / asiakasdemokratia (julkiset palvelut) * Julkisten palveluiden käyttäjille on luotava keinoja ja välineitä vaikuttaa suoraan
244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 käyttämiinsä palveluihin, kuten uudessa vanhuspalvelulaissakin vaaditaan. Asiakkaan on pystyttävä osallistumaan palvelunsa suunnitteluun. * Palveluiden käyttäjistä on koottava palvelupaneeleita. Demokratian rakenteet ja takeet Perusoikeudet Sananvapaus on toimivan demokraattisen yhteiskunnan perusta. Ihmisillä on oltava mahdollisuus saada mielipiteensä esiin. Ihmisen on voitava ilmaista itseään ilman pelkoa ja halutessaan vaikka nimettömästi. Keskustelua ei tule rajoittaa verkossa sen enempää kuin verkon ulkopuolella. Riippumaton lehdistö on yksi sananvapauden keskeisistä takeista. Koska joukossa on voimaa, on kaikille ihmisille poliittisiin mielipiteisiin katsomatta taattava myös poikkeusoloissa oikeus kokoontua, yhdistyä ja järjestää mielenilmauksia. * Jumalanpilkkapykälästä on luovuttava. * Yleisradion tulee järjestää neljännesvuosittaiset televisioidut eduskuntapuolueiden ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden puheenjohtajapaneelit. * Anonymiteettioikeudesta on pidettävä kiinni. * Suomen ja EU:n on toimittava aktiivisesti internetsensuurin lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. * Tuomioistuinten toimivaltaa tutkia lakien perustuslainmukaisuutta on lisättävä joko perustamalla valtiosääntötuomioistuin tai perustamalla perustuslakituomioistuin. Vaalit Suomessa käytössä olevan vaalijärjestelmän suurin ongelma ovat joidenkin vaalipiirien piilevät äänikynnykset, jotka suosivat suuria puolueita ja vääristävät vaalien suhteellisuutta. Puolueen paikkamäärä ei ole aina oikeassa suhteessa ääniosuuteen. Vaalijärjestelmä tulee uudistaa niin, että mahdollisimman harvan kansalaisen ääni menee hukkaan. Laatikkoteksti: Suosituimmuusvaali Suosituimmuusvaalissa äänestäjä voi asettaa ehdokkaita paremmuusjärjestykseen eli valita listalta 1 n ehdokasta. Jos ykkösnimi ei saa läpimenoon tarvittavaa äänimäärä, ääni siirtyy äänestäjän kakkosvaihtoehdokseen merkitsemälle. Ja näin edespäin. Vihreiden mallissa vaalit olisivat edelleen puolueiden välillä suhteelliset eli kuten nykyisessäkin vaalijärjestelmässä, äänestäjä valitsee ensisijaisesti puolueen ja ehdokkaalle merkitty ääni lasketaan suhteellisuusluvulla. Suosituimmuusvaalissa äänestäjän ei tarvitsisi laskelmoida läpimenijää, vaan hän voisi merkitä mieleisiään ehdokkaita paremmuusjärjestykseen. Vaalitapa lisää äänestäjän valinnanmahdollisuutta, mutta myös tuo paremmin esiin poliittisen järjestelmämme keskeisen piirteen eli sen, että on aina valittava puolue, ei vain henkilöä.
294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 * Eduskuntavaaleissa on otettava käyttöön puolueiden kannatuksen suhteellisuuden valtakunnallisesti toteuttava ja alueellisen edustuksen riittävällä tavalla turvaava vaalijärjestelmä ilman juridista äänikynnystä. * Vaalikampanjoihin on säädettävä kulukatto ja avoin lahjoittajarekisteri ilmoitusvelvollisista lahjoittajista. * Yksittäisen henkilön tai yhteisön lahjoituksen ylärajaa tulee laskea. * Äänioikeusikärajan ja kansalaisaloitteen allekirjoituksen ikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. * Suosituimmuusvaali kaikkiin vaaleihin * Europarlamenttivaaleihin on luotava ylikansalliset vaalilistat: 20-30 prosenttia europarlamentaarikoista tulee valita yleiseurooppalaisesti (tai vaihtoehtoisesti eurooppalaiselta listalta valittu meppi poistaa yhden kansallisesta kiintiöstä). Valtiosääntö, EU:n perussopimukset ja kansainväliset järjestöt Euroopan unionissa on demokratian kannalta valtava haaste se, että sisämarkkinoiden luomasta kohtalonyhteydestä huolimatta meillä ei ole yhteistä kansainvaltaista tapaa sopia talous- ja finanssipolitiikasta. Siksi vihreät ajavat integraation syventämistä myös talous- ja veropolitiikan osalta ja parlamentarismin syventämistä, vaikka se tarkoittaisikin askelia kohti liittovaltiota. Demokratian toteutuminen integraation syventyessä edellyttää, että myös kansalaiskeskustelua käydään koko Euroopan laajuisesti. * Eduskuntaan ja europarlamenttiin on säädettävä kahden vaalikauden ja kunnanvaltuustoihin kolmen vaalikauden rotaatio. * Sama henkilö ei voi toimia samaan aikaan kansanedustajana ja kunnanvaltuutettuna. * Kun kansanedustaja valitaan ministeriksi, hänen tilalleen eduskuntaan nousee ministerikauden ajaksi varakansanedustaja. * Presidentin valtaoikeudet tulee siirtää eduskunnalle ja valtioneuvostolle. * Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja tulee laskea 16 vuoteen. * EU-tasolla tapahtuva budjettien ali- ja ylijäämien seuranta ja kontrolli demokraattisesti legitimoidun eurooppalaisen taloushallinnon avulla * Euroopan komission jäsenten valintaprosessia on demokratisoitava ja komission kokoonpanon on heijasteltava oikeudenmukaisesti europarlamenttivaalien tulosta. * Niin kauan kuin kustakin jäsenmaasta valitaan EU-komissaari, valinta tulisi Suomessa ja muissa jäsenmaissa tehdä parlamentaarisesti. * Myös Euroopan parlamentille pitäisi antaa aloiteoikeus. * EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tuettava valtioiden rajat ylittävien tiedotusvälineiden ja muiden keskustelufoorumien syntymistä. * Kansainvälisessä politiikassa vihreät kannattaa sitovien sopimusten laatimista monenkeskisissä ja kansanvaltaisissa organisaatioissa. * YK:n päätöksentekokykyä tehostettava. EU:lle riittää yksi yhteinen tuoli turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten joukossa. * YK:n taloudellista riippumattomuutta lisättävä YK-lotolla. * YK:iin maailmanparlamentti. Kansalaisjärjestöt ja vapaa kansalaistoiminta Rekisteröityjä yhdistyksiä on Suomessa toistasataa tuhatta, mutta viime vuosikymmeninä erityisesti nuorten ikäluokkien osallistuminen perinteiseen järjestötoimintaan on ollut vähentymään päin harrastus- ja kulttuurijärjestöjä lukuunottamatta. Järjestöjen
344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 toimintaedellytykset on jatkossakin turvattava mutta niiden lisäksi rekisteröitymättömien yhteisöjen ja vapaamuotoisten verkostojen toimintaa on tuettava. * Julkisen vallan tulee tukea vakiintuneita kansalaisjärjestöjä pääsääntöisesti yleisavustuksin, jotka eivät ohjaa liikaa toiminnan sisältöä. * Vapaille kansalaisryhmille on tarjottava matalan kynnyksen projektiavustuksia, joita varten ei tarvita rekisteröityä yhdistystä tai kirjanpitoa. * Yhdistyslaissa tulisi antaa vapaus kokeilla uusia ja erilaisia osallistamisen muotoja, kuten nettikokouksia, sitovia jäsenäänestyksiä ja useamman puheenjohtajan mallia. * Järjestöjen omaa varainhankintaa on helpotettava rahankeräyslakia uudistamalla. * Ei-rekisteröityneiden yhdistysten sekä vapaiden kansalaisryhmien ja verkostojen toimintaa on helpotettava avustuksien, lupien ja julkisten tilojen käyttöoikeuksien suhteen. * Rahankeräyslakia on uudistettava joukkorahoituksen mahdollistamiseksi. * Poliittiset ja ei-poliittiset järjestötuet tulee erottaa toisistaan ja tasapainottaa keskenään. Puoluelaitos Niin kauan kuin meillä on listoihin perustuvat vaalit tulee meillä olemaan myös puolueita. Puolueet vastaavat monella osin siitä miltä politiikka näyttää ihmisten silmissä, joten niiden toiminnan demokraattisuus ja avoimuus on ensisijaisen tärkeää koko politiikan uskottavuudelle. Hyväksi esimerkiksi vastakkaisesta käy viime vuosien vaalirahakohut. * Kahden tai useamman puheenjohtajan malli on mahdollistettava yhdistyslaissa. * Puheenjohtajan valinta on mahdollistettava suoralla jäsenäänestyksellä. * Sitovat jäsenäänestykset on mahdollistettava. * Puoluetuki on sidottava puolueiden vaaleissa saamaan äänimäärään eduskuntavaalien paikkamäärän sijaan, jotta myös eduskunnan ulkopuolelle jääneet puolueet saavat tukea samassa suhteessa. Kolmikantainen päätöksenteko (korporativismi) Vihreät eivät näe mahdollisena, että muut kuin suoraan työnantajan ja työntekijän jakoosuuksiin liittyvät päätökset valmistellaan kolmikantaisesti. Työelämän tasa-arvoon, nuorten asemaan, eläkejärjestelmään sekä työperäiseen sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä työelämän instituutioiden aseman ei tule olla määräävä. * Kolmikantaa on käytettävä vain niissä tilanteissa, joissa työmarkkinaosapuolilla on käsiteltävässä asiassa sisällön kannalta merkitystä. * Kolmikannassa valtion tehtävä on vahtia yleistä etua ja pitää heikompien puolta eikä luovuttaa tärkeissä tasa-arvoa ja yhteishyvää koskevassa päätöksissä päätäntävaltaa työmarkkinajärjestöille. Suora ja osallistuva demokratia Suora demokratia on suoraa kansan valtaa, jossa ihmiset päättävät suoraan asiakysymyksistä. Hyvä suora demokratia osallistaa sekä keskusteluttaa ihmisiä ja toimii edustuksellisen demokratian tukena, ei sen vastakohtana. Laskeva äänestysinto ja ihmisten lisääntyvä vieraantuminen politiikasta kertovat siitä, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa, on kehitettävä ja lisättävä. Ihmiset osallistuvat politiikkaan vain, jos kokevat voivansa vaikuttaa.
394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 Osallistava demokratia on vallan jakamista ja enemmistövallan rajoittamista. Jotta suora demokratia onnistuisi, tarvitaan sen rinnalle kuitenkin myös vahvaa vähemmistönsuojaa: Jos kaikki eivät omista tasa-arvoista mahdollisuutta äänestää, ei demokratia enää ole demokratiaa. Lisäksi on kunnioitettava ylemmän tason sääntelyä: perustuslakia, kansainvälisiä sopimuksia ja perustavanlaatuisia kansainvälisiä periaatteita. Sitovia kansanäänestyksiä on järjestettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla. Pelkät neuvoa-antavat kansanäänestyksen jopa heikentävät demokratiaa, sillä niiden tulosta ei päättäjien ole pakko noudattaa. Suora demokratia ei ole mielipidekyselyä eikä huutoäänestystä: On tärkeää, että aloitteen ja äänestyksen väliin jätetään tarpeeksi pitkä aika keskustelulle, tiedonhankinnalle ja mielipiteiden muutoksille ensivaikutelmasta. Jos kansa tekee aloitteen ja parlamentti, kunnanvaltuusto tai muu edustuksellinen taho sen hyväksyy, menee se suoraan läpi. Jos edustuksellinen elin tekee muutoksia aloitteeseen tai hylkää sen, voidaan asia äänestyttää kansalla. Muutettu kansalaisaloite voidaan myös hyväksyä suoraan. Kansalaispäätös on kansan käsissä oleva metodi, jossa kansalaiset vaativat jonkin parlamentin päätösvallassa ja agendalla olevan asian päätettäväkseen keräämällä tietyn määrän nimiä. * Suomessa on mahdollistettava sitovat kansanäänestykset. * On otettava käyttöön Sveitsin mallinen kansalaisaloite (neuvotteluvaihe). * On mahdollistettava kansalaispäätökset. * Kunnissa ja valtion tasolla on siirryttävä osittain osallistuvaan budjetointiin. Lähidemokratian rakenteet (kuntataso, seututaso) Ajatus paikallisvaltuustoista on kehitelty maakuntamallin tai metropolimallin lähidemokratiavajetta paikkaamaan. Itsenäinen 3000 hengen kuvitteellinen Kyntää ei varmastikaan tarvitse yhtään alempaa hallinnollista porrasta, kun sen kunnanvaltuusto on jo itsessään paikallisvaltuusto. Samaa ei voida sanoa Helsingistä saati mahdollisesta suur-helsingistä, jossa asuisi miljoona henkeä. Saako taloyhtiö Koivuranta rakentaa puuaidan tontin läntiseen osaan, tuleeko Kristiinankujalle pyörätie vai pyöräkaista, saako Mönttöset laajentaa grillikatostaan 5 neliötä ja niin edelleen ovat asioita, joita on kohtuullisen turhaa päättää hallintotasolla, jonka piirissä on 100 000 1 000 000 asukasta. Siksi paikallisvaltuustot. Niiden vallassa tulisi olla osa peruspalveluista, asemakaavoitus ja tätä vähäisemmät maankäytön, liikenteen ja rakentamisen kysymykset. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy ongelma, jossa luottamushenkilöillä ei ole tarpeeksi aikaa paneutua päätöksentekoon. Tämä johtaa sekä heikosti perusteltuihin päätöksiin, että virkamiesvallan lisääntymiseen, kun valmistelijaa ei kyetä resurssien puutteen vuoksi kyseenalaistamaan. * Otetaan käyttöön kaupungin- ja kunnanosavaltuustot sekä osallistava budjetointi paikallistasolla. * Kunnallistason neuvoa-antavista kansanäänestyksistä on tehtävä sitovia. * Otetaan kansalaispaneelit, konsensuskonferenssit ja muut deliberatiivisen demokratian kokeilut aktiiviseen käyttöön paikallistasolla. * Luodaan suoria, yksilöllisiä kuulemiskanavia kaupunginosa- ja asukasyhdistysten
444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 rinnalle. * Kaavaillat ja kunnanjohdon kuntalaistapaamiset on saatava säännölliseksi osaksi kuntien toimintaa. * Virkamiehiä on koulutettava kuntalaisten kuuntelemisessa kaikissa päätöksenteon vaiheissa ja kuulemisesta on tehtävä velvoittavaa. *Pormestarimalli on otettava käyttöön kaikissa kunnissa ja pormestari on valittava suoralla kansanvaalilla. Valtuusto voi erottaa pormestarin ja järjestää uudet pormestarivaalit. * Kansallisen tason lainsäädännön on mahdollistettava kuhunkin kuntaan sopiva pormestarimalli. * On luotava kahden tason malli, jossa nykyiset kunnat (tai niiden osat) vastaavat lähidemokratiasta ja uudet suurkunnat tai aluekunnat seudullisen tai maakunnallisen tason päätöksistä. Vihreiden puoluedemokratia ja avoimuus Politiikassa ei ole mitään hävettävää. Kaiken toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla sellaista, että siitä voi puhua julkisesti, vaikkapa torikahvilassa. Ajaakseen parempaa, suorempaa ja avoimempaa demokratiaa on puolueen myös toteutettava näitä ideaaleja omassa toiminnassaan. * Mahdollisimman monet päätökset tulee tehdä suoralla jäsenäänestyksellä, jonka toteuttamisessa pitää selvittää sähköisen äänestyksen mahdollisuudet. * Ehdokasasettelu vaalipiireissä ja suurissa kaupungeissa jäsenäänestyksellä, jossa valitaan 3/4 ehdokkaista, loput yleiskokouksessa. * Puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta tulee valita jäsenistön kesken esimerkiksi listavaaleilla. * Puolueen kaikkien toimielinten kokoukset tulee olla lähtökohtaisesti avoimia ja seurattavissa verkosta. Kaiken keskustelun ja äänestysten tulee olla myös kokouksen jälkeen julkisesti saatavilla. * Puolueen puheenjohtajiston on pidettävä kaikille avoin kyselytunti vähintään kerran kuukaudessa. * Hallitusohjelmatavoitteita tulee kerätä puolueen jäseniltä avoimesti vaaleihin valmistauduttaessa, tavoitelistan tulee olla avoin ja tavoitteiden saamista hallitusohjelmaan pitää avata julkiseksi. * Puolueen tekemien jäsenkyselyiden ja niiden raakadatan pitää olla julkisia ja kaikkien analysoitavissa. * Puolueen keräämän vaalirahoituksen ja jäsenhankinnan tulosten on oltava realiaikaisesti seurattavissa.