Ruokakasvatus osana lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa Hyvin suunniteltu on puoliksi katettu 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 1
Puheenvuoron sisältö lyhykäisyydessään Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset terveiset Varhaiskasvatus lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena varhaiskasvatus lapsen kehitys- ja toimintaympäristönä varhaiskasvatuspalvelut lasten ja perheiden palvelukokonaisuudessa Miten voivat 2010-luvun lapset? 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 2
Lähteet, joihin puheenvuorossa on viitattu 1. Hastrup & Hietanen-Peltola & Jahnukainen & Pelkonen, toim. (2013). Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Raportteja 3/2013. THL. 2. Salmi & Mäkelä & Perälä & Kestilä (2012) Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi 1/2012. THL. 3. Kasvun kumppanit -verkkopalvelu, www.kasvunkumppanit.fi 4. Perälä & Salonen & Halme & Nykänen (2011) Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportteja 36/2011. THL. 5. Perälä & Halme & Nykänen (2012). Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. Opas 19/2012. THL. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015. Toimeenpanosuunnitelma. Julkaisuja 2012:20. STM. 7. Pelkonen & Hakulinen-Viitanen & Hietanen-Peltola & Puumalainen, toim. (2013). Hyvinvointia useammille lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. Raportteja ja muistioita 2013:36. STM. 8. Aloite lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palvelujen järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta. STM. 25.11.2013. 9. Asettamispäätös: Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädännön uudistamistyöryhmän asettaminen. OKM. 10. Kouluterveyskysely www.thl.fi/kouluterveyskysely 11. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, (Stakes) THL. 12. Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus (LATE), THL. www.thl.fi etusivu>tutkimus ja kehittäminen>hankkeet>lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus (LATE) 13. Lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (Lapsiperhekysely), THL. www.thl.fi etusivu>tilastot>väestötutkimukset>lapsiperhekysely 14. Tuleva julkaisu: Kyttälä, P., ym. Elintapainterventio naperoille (ETANA) -esitutkimus. Perhelähtöinen ravintointerventio lastenneuvoloissa. THL 2014. 15. Paananen, R., Ristikari, T., Merikukka, M., Rämö, A. & Gissler, M. 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 - tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012, THL. 16. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 4.2.2014. 17. Halme, N., Kekkonen, M. & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportteja 62/2012. THL. 14.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 3
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset terveiset Varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutuspalveluja ja -järjestelmää. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.1.2013 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä hoitaa varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä, toimien yhteistyössä OKM:n kanssa. Lapset, nuoret ja perheet -osasto toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuudessa, tavoitteenaan kehittää mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon monialaista yhteistyötä. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 4
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö/lakityöryhmä valmistelee paraikaa esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. 9. Hallituksen loppuvuodesta 2013 julkaisema rakennepoliittinen ohjelma muutti osaltaan lain valmistelun suuntaa. Hallitus päätti esiopetuksen muuttamisesta velvoittavaksi! Päivähoitolaki korvautuu varhaiskasvatuslailla ja toiveena on, että: laissa täsmennettäisiin lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja että lakiin kirjattaisiin sekä varhaiskasvatuksen määrittely että varhaiskasvatuksen tavoitteet (mm. lapsen osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista). lakiin kirjattaisiin monialaisesta palvelukokonaisuudesta, eli varhaiskasvatuksen monialaisesta yhteistyöstä eri tahojen kanssa lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi mm. lapsen tuen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 5
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön uudistaminen Vanhempia, huoltajia on kuultu lain valmistelussa: Vaikuta varhaiskasvatukseen -kyselyyn saatiin vajaa 12 000 vastausta. Vanhemmat pääosin tyytyväisiä päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, vähiten tyytyväisiä he olivat henkilöstön määrään ja sijaisjärjestelyihin sekä lapsiryhmän suureen kokoon. 16. Myös lapsia on kuultu ja saatu lasten näkökulmaa lain valmisteluun: Aineisto on koottu eri puolilla Suomea päiväkodeissa, perhepäiväkodeissa ja esiopetuksessa. Mieluisinta on leikkiminen ja liikkuminen. Aikuisilta lapset odottivat mm. yksilöllistä huolenpitoa ja ryhmän auttamista niissä tilanteissa, joissa lapset eivät kyenneet vaikkapa itse sopimaan kiistojaan.16. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 6
Varhaiskasvatus lapsen kehitys- ja toimintaympäristönä Varhaiskasvatuksen ympäristöt ovat alle kouluikäiselle lapselle kodin ohella tärkeitä kehitys- ja toimintaympäristöjä. Hyvinvointi rakentuu arjessa: Lasten kehitysympäristöt kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. 7. Kaikille lapsille tarjolla oleva varhaiskasvatus ja esiopetus tasaavat terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavaa lasten eriarvoisuutta ja ehkäisevät tehokkaasti syrjäytymistä. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 7
Varhaiskasvatus edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan (VASU). 13. Miten varhaiskasvatus edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä, kehitystä ja oppimista toimintana? järjestelmänä? Mikä on lapsen hyvinvoinnin näkökulma? Kuka määrittelee ja arvioi lapsen hyvinvointia ja tuen tarvetta? Lapsen näkökulmasta hyvinvointia lisäävät pienet, arkiset asiat! 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 8
Varhaiskasvatuspalvelut lasten ja perheiden palvelukokonaisuudessa Varhaiskasvatuspalveluilla on keskeinen rooli lasten ja perheiden palvelukokonaisuudessa. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 9
Siirtymä Siirtymä Siirtymä Siirtymä Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus (siirtymät palveluihin) (Perälä & Halme & Nykänen 2012) 5. Leikkikentät, puistot ym. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lasten ja nuorten lomatoiminta Kotiapu, siivousapu ym. Vertaistoiminta Leikkitoiminta ja muu päivähoito Avoin varhaiskasvatus Järjestötoiminta (kerhot) Koti Päivähoito Esiopetus Varhaiskasvatuksen ympäristöt K a s v u- ja k e h i t y s y m p ä r i s t ö t Alaluokat Perusopetus Yläluokat Ammatillinen koulutus tai lukio Äitiys- ja lastenneuvola Oppilashuoltopalvelut Opiskelijahuoltopalvelut Suun terveydenhuolto Varhainen tuki päivähoidossa Yleinen tai tehostettu tuki esi- / perusopetuksessa Erityisopetus ammatillisessa Erityisvarhaiskasvatus Erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa koulutuksessa Kasvatus- ja perheneuvola Nuorisotyö Kotipalvelu Eri ammattiryhmien lisä- ja kotikäynnit Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä toimeentulotuki Sosiaalihuollon erityispalvelut Aamu- ja iltapäivä toiminta Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 10
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kaste-ohjelmalla (ohjelmakaudet 2008-2011 ja 2012-2015) ohjataan ja johdetaan sosiaalija terveydenhuollon kehittämistä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan -osaohjelmassa (Lasten KASTE) kehitetään lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palveluja kokonaisuutena. edistävä ja ehkäisevä työote ja menetelmät monialainen palvelutarpeen arviointi tuki viedään lasten ja nuorten kehitysympäristöihin monialainen poikkihallinnollinen palveluja yhteen sovittava johtaminen lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukevat työmenetelmät 3., 6. www.thl.fi/kasvunkumppanit 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 11
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sote-uudistuksen tavoitteena on palvelujen integrointi (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sote-palvelut). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tukee lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamista kokonaisuutena ja Kaste - ohjelmassa tehtyä yhteistyötä. monialaisten palvelukokonaisuuksien muodostuminen LNP-palveluissa toimiva asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus, jolla vastataan paremmin lapsen/nuoren/perheen tarpeisiin 7., 8. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 12
Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloite lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämiseksi SOTE -uudistuksessa: LNP sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään toiminnallisena, monialaisena palvelukokonaisuutena, jonka järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysalueelle palvelukokonaisuudet muodostuvat alle kouluikäisten, kouluikäisten ja opiskeluikäisten palveluista. Sote-alueen LNP-palveluja järjestettäessä on huolehdittava yhteistyöstä kunnan/kuntien muiden LNP-palvelujen kanssa palvelut muodostavat lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta hyvin toimivan kokonaisuuden, poistaa päällekkäisyydet ja peittää katvealueet yhteistyön rakenteita on pohdittava uudelleen Palvelukokonaisuus mahdollistaa tuen ja hoidon tarkoituksenmukaisen porrastuksen ehkäisevien palvelujen porrastaminen varhentaa avun saamista intensiivinen tuki varhaisen tuen palvelut universaalit palvelut tarjolla kaikille 7., 8 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 13
ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN PALVELUVERKOSTO, (PERHEKESKUS) 8. Ytimenä universaalit terveyspalvelut koko ikäryhmälle Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ml. vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen, ehkäisevä mielenterveystyö ja ehkäisevä suun terveydenhuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto esiopetuksen oppilaille Muut sote-palvelut Ehkäisevä perhetyö Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Sosiaalityö (mm. lastenvalvoja ja toimeentulotuki) Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia, psykologin palvelut ym Sairauksien hoito Nykyisen perusterveydenhuollon sairauksien hoito sekä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut Lasten vanhempien sairauksien ja ongelmien hoito (mm. päihdepalvelut) Vammaispalvelut ml. kehitysvammapalvelut Kasvatus- ja koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus Verkosto toimii kiinteässä yhteistyössä: Järjestöt, Seurakunnat Yksityiset palveluntuottajat Muut arjen tukimuodot LAPSET AIKUISTEN PALVELUISSA: Aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on aina selvitettävä, onko aikuisen vastuulla alaikäisiä lapsia ja tarvitsevatko nämä tukea sekä järjestettävä sitä riittävästi. Tämä on tärkeää aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa (ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen) ja myös kun vanhemmalla on vakava pitkäaikaissairaus. Lisäksi on autettava lapsia perheissä, joissa on väkivaltaa, työttömyyttä tai taloudellisia vaikeuksia. AIKUISET LASTEN PALVELUISSA: Lasten sosiaali- ja terveyspalveluissa on selvitettävä aikuisten hoidon ja tuen tarve sekä ohjattava heidät tarvitsemiinsa palveluihin. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 14
Perhekeskus kokoaa yhteen alle kouluikäisten lasten palvelut Perhekeskus on kehittyvä tapa organisoida edellä kuvatut alle kouluikäisten lasten palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja monialaista johtamista sekä perhekeskeistä työotetta. Perhekeskus - palveluverkosto ja/tai perheiden kohtaamispaikka. Perhekeskuksen tehtävänä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäistä ja puuttua varhain lasten ja nuorten kasvuympäristöjen ongelmiin. Kunnallisten perus- ja erityispalvelujen ohella perhekeskusverkostoon voivat kuulua seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoistoimijat ja yksityinen sektori. Perhekeskustoiminta nojautuu voimassaolevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. 1., 3., 6., 8., 17. www.thl.fi/kasvunkumppanit 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 15
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita koskevia kunnan laadittavia lakisääteisiä suunnitelmia jotka velvoittavat yhteistyöhön Lastensuojelulain 12 mukainen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Väline, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelmassa ja sen valmistelussa tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena. Eri toimialat laativat suunnitelman yhteistyönä. Neuvolatoiminnasta annetun asetuksen (338/2011) mukainen toimintaohjelma Asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän sekä kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 16
Miten 2010-luvun lapset voivat? 2010-luvulla lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä hyvinvointi kuitenkin eriytyy ja pahoinvointi kasautuu. Lapsuuden perhetekijät, elinolot ja kehitysympäristöt ovat oleellisia yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Yhteisöt joihin lapsi syntyy ja joissa lapsi kasvaa, ovat tärkeässä asemassa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta (yhteisöllisyys). Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten mukaan ratkaiseva merkitys perheen lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös lapsuudenkodin ja yhteiskunnan arvot ja asenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. 7., 15. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 17
Miten 2010-luvun lapset voivat? Varakkaiden perheiden lasten terveys oli vuonna 2012 julkaistussa kouluterveyskyselyssä paras. Vanhempien asemaan ja varakkuuteen liittyvät terveyserot olivat suomalaislapsilla selviä. Erot olivat kasvaneet aiempien koululaistutkimusten jälkeen. 10. Lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan kehitysympäristöjen ongelmien vaikutus on sitä suurempi mitä varhaisemmassa vaiheessa niitä esiintyy ympäristöllä vaikutus joko kehitystä vahvistavana tai heikentävänä tekijänä. 7., 15. Hyvinvointia tukeva ja ehkäisevä työ tulee aloittaa varhain, ennen ongelmien ilmaantumista, varhaislapsuudessa esiintyviin merkkeihin tulee reagoida ajoissa. Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmaketjun katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Päivähoito-, koulutus- ja terveyspalveluilla on suuri merkitys ja on tärkeää, että juuri nämä palvelut suunnitellaan, toteutetaan ja niitä johdetaan huolellisesti. 2. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 18
Miten 2010-luvun lapset voivat? Vuoden 2012 lapsiperhekyselyyn vastanneille vanhemmille lapsen kehitykseen liittyvistä huolenaiheista yleisimpiä olivat: Lapsen fyysiseen terveyteen ja elämäntapoihin liittyvät asiat - lähes 40 prosenttia vanhemmista oli ollut näistä asioista huolissaan viimeisen vuoden aikana. Yli kolmannes vanhemmista oli myös ollut vähintään lievästi huolissaan lapsen sosiaalisiin suhteisiin tai tunneelämään liittyvistä kysymyksistä sekä tietokonepelien pelaamisesta. Kuvio: Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät huolet (vähintään lieviä huolia viimeisen 12 kk aikana, %) 4., 13. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 19
Miten 2010 -luvun lapset voivat? Pienten lasten äideistä ja isistä yli puolet on huolestunut omasta jaksamisestaan vanhempana, ja noin kolmannes tuntee huolta perheen yhteisen ajan riittämättömyydestä, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa. Äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa, esiopetuksessa, koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan hyvin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä huolia, ja niihin vanhemmat kokevat saavansa apua. Sen sijaan vanhemmat saavat harvemmin apua vanhemmuuteen liittyviin huoliin, erityisesti yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. 4., 13. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 20
Miten 2010-luvun lapset voivat? Suurin osa huoltajista arvioi LATE - tutkimuksessa lapsensa terveydentilan hyväksi tai erittäin hyväksi. Korkeammin koulutettujen äitien lasten terveydentila oli yleisemmin arvioitu erittäin hyväksi. Vanhempien koulutustausta ja taloudellinen asema vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen. Eroja lasten terveydessä ja hyvinvoinnissa havaittiin myös eri asuinalueiden välillä. Lasten ylipaino ja ruokatottumukset: Lasten ylipaino yleistyy ikävuosien mukaan: leikki-ikäisistä pojista joka kymmenes ja tytöistä lähes joka seitsemäs (15 %) oli ylipainoisia, kouluikäisistä jo joka viides oli ylipainoinen Perheistä 87 prosenttia nautti yhteisen ilta-aterian lapsen ollessa leikkiikäinen, mutta yhteinen ilta-ateria harvinaistui lapsen varttuessa. 12. Kuvio: Niiden lasten osuus (%), joiden huoltajat arvioivat lapsen terveydentilan erittäin hyväksi (%). 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 21
Miten 2010-luvun lapset voivat? ETANA-tutkimuksessa suunniteltiin ja esitestattiin ravintointerventio, jonka tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyviä elintapoja ja tukea ravitsemussuositusten saavuttamista. Suomalaisten alle kouluikäisten lasten ravitsemuksen keskeisiä epäkohtia ravitsemussuosituksiin nähden ovat vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö, runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu, riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys. Lihavuuteen ja aikuisiän kroonisiin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa. lapsen ja koko perheen elintapoihin tulee sen vuoksi pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhain! 14. 14.2.2014n Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 22
Hyvin suunniteltu on puoliksi katettu Ruokakasvatus osana arjen pedagogiikkaa Ruokakasvatuksen perusteet ja linjaukset, pedagogiset työtavat ja hyviksi todetut käytännöt tuodaan osaksi varhaiskasvatussuunnitelmia ja laatutyön asiakirjoja (kuten ko. hankkeessa on ollut tavoitteena). Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma tuo näkyväksi arjen pedagogiikan määritellään, miten pedagoginen linja ja yksikön vasu toteutuu kasvattajatiimin tekemissä linjauksissa ja sopimuksissa. Mitä vanhemmat edellä, sitä lapset perässä Tavoitteena on terveellisten elämäntapojen tukeminen kodin ja päiväkodin kasvatuskumppanuudella. Vanhemmuuden tuki yhdessä kodin kanssa lapsen parhaaksi. Esimerkin ja motivoinnin voima Varhaiskasvatus tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja tuumailla, kokeilla ja kokea, maistella ja haistella tutussa ja turvallisessa yhteisössä ja ympäristössä. Luodaan edellytyksiä elämänvalintojen tekemiselle; tietoa, kannustusta. Monialainen yhteistyö, asiantuntijuuden jakaminen Varhaiskasvatuksen yhteistyö lapsen tarvitseman kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä, lapsen huoltajien, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä esi- ja perusopetuksen kanssa. 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 23
Lämmin kiitos! 14.2.2014 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö asiantuntija Reetta Laaksonen 24