OTA TALTEEN KAAVOITUSKATSAUS 2011 Havainnekuva Ilvesvuoren yritysalueesta Visualisoinnit: Arkkitehdit LSV Oy 13 NURMIJÄRVI 1 2010
Vuonna 2011 vireillä olevat ja lä KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitusja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa asunto-ohjelman mukaisen kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerrosja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asema-kaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumisja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 1. Vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010 määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Vaihemaakuntakaavasta tehtiin 17 valitusta, jotka ympäristöministeriö hylkäsi vahvistaessaan kaavan. Valitukset koskivat muun muassa jäte- ja energiahuollon alueita, merkittävien kiviainesvarantojen alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja viheryhteystarpeita. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö katsoi, että kyseiset kaavamerkinnät perustuvat riittäviin selvityksiin ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. 2. Vaihemaakuntakaava Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavan luonnoksen laajana yhteistyönä kuntien ja viranomaisten kanssa. Valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos mahdollistaa 430 000 uutta 14
hiaikoina vireille tulevat kaavat asukasta vuoteen 2035 mennessä. Kaavaluonnosta käsitellään maakuntahallituksessa kevään aikana ja se tulee palautteen antamista varten nähtäväksi toukokuussa 2011 Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Lintumetsän kaavaluonnos Asemakaava Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 30.6.2003. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi 5.11.2009 Helsingin seudun vision 2050. Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi 22.4. 2010 Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Lisätietoja www.helsinginseutu.fi- sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat sopineet aiesopimuksen seudun asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Sopimus tuli voimaan 1.4.2008 ja on voimassa v. 2011 loppuun saakka. Kunnat ovat sitoutuneet luomaan edellytykset vuosittaiselle 12 000-13 000 asunnon rakentamiselle seudulle. Lisäksi tavoitteena on, että uustuotannosta on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 %. Nurmijärven osalle on tavoitteena 400 asuntoa, josta 80 vuokra-asuntoja. Asuntotuotantoa varten tarvittava uudiskaavoitustavoite on ympäristöministeriön seurannassa, Nurmijärven osalta 48 000 kerrosm2 vuodessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työ käynnistyi v. 2008 ja suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.3. 2011 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena ja se tähtää aina vuoteen 2050 saakka. KUU- MA- kuntien on tarkoitus osaltaan hyväksyä suunnitelma vielä kevään 2011 aikana, minkä jälkeen jälkeen suunnitelman toteuttamista koskeva aiesopimusta aletaan valmistella osana seudun uutta laajempaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty v. 2009 uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Suunnitteluaineistoa esiteltiin kuntalaisille marraskuussa 2010 ja kunnanhallitus antoi joulukuussa 2010 lausuntonsa esillä olleista linjausvaihtoehdoissa Mäntysalon ja Ripatin alueilla. Ohikulkutien uutta yleissuunnitelmaa laaditaan v. 2011 aikana kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla sisältäen ko. alueella molemmat esillä olleet linjausvaihtoehdot. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta www.tiehallinto.fi/ > tiehankkeet > uusimaa > Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ 2011 -suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa 2009. Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/strategiat_ja_ ohjelmat KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kartoitetaan kunnan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvityksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidettiin näytteillä syksyllä 2009. Inventoinnin tulokset viimeistellään v. 2011 aikana. 15
Yleiskaavoitus YLEIS- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT NURMIJÄRVEN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanhallitus hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040 luonnoksen 3.1. 2011 ja kehityskuva on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2011. TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asema-kaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos laaditaan v. 2011 aikana ottaen huomioon Klaukkalan ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on tehty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa on määritelty samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja kehitetty siihen liittyvät työmenetelmät. Valtuusto hyväksyi Lepsämän kylän osayleiskaavan kesäkuussa 2010. Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2011 aikana. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus / Yleiskaavoitus Keskustie 2 B 01900 Nurmijärvi puh. 09-250 021 www.nurmijarvi.fi/ Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 09-2500 2350, 09-2500 2351 fax 09-2500 2353 YLEISKAAVA-ASIAT KUNTAKEHITYS- TOIMIKUNNASSA Kononen Aarno va. kehitysjohtaja kuntakehitystoimikunnan esittelijä puh. 040 317 2361 Kurvinen Soile maankäytön asiantuntija kuntakehitystoimikunnan sihteeri puh. 040 317 2360 YLEISKAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTA Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh. 040 317 2366 Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh. 040 317 2530 Jääskeläinen Jonna yleiskaavasuunnittelija puh. 040 317 2380 Pihala Anita vs. yleiskaavapäällikkö puh. 040 317 2045 Nurmijärven kunta Yleiskaavat Oikeusvaikutukseton osayleiskaava Oikeusvaikutteinen osayleiskaava Oikeusvaikutteinen osayleiskaava, päätöksestä on valitettu hallintooikeuteen Asemakaavoitetun alueen raja Rakennuskieltoalue Koko kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava 22.2.1989 16
Asemakaavoitus Vuonna 2011 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kohteiden numerointi viittaa karttoihin, ei toteutusjärjestykseen. ASEMAKAAVAPROSESSI JA KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireilletulleeksi. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. TÄRKEIMPIEN HANKKEIDEN AIKATAULUT Aikataulut löytyvät myös netistä www.nurmijarvi.fi/asemakaavoitusaikataulut. Aikataulut perustuvat huhtikuussa käytössä olleeseen tietoon. Pidätämme oikeudet muutoksiin. 17
KLAUKKALA KLAUKKALA 1. Tilantien asemakaava Klaukkalan kirkkoa vastapäätä sijaitsevaa aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää 2. Lintumetsän alueen laajennus Lepsämässä sijaitsevaa lintumetsän asuinaluetta laajennetaan. Alueelle tullaan sijoittamaan pientaloasumista. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää 3. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue Klaukkalassa. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja ja liikenneväyliä liittymineen. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään kaavahanke, joka käsittää lähimpänä Klaukkalantietä olevat viirinlaakson osat. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 4. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerrosja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää 5. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää 6. Vaskomäen kaavamuutos Kaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistys-alueen ja siihen liittyvien asuinympäristöjen suojelu. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 7. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. 18
KIRKONKYLÄ KIRKONKYLÄ 1. Krannilan alue Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu, keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoittuu lähiliikuntapaikka. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää Osalla alueesta on rakennuskielto. 2. Paloaseman eteläpuoli Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutoksen laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää Alueella on rakennuskielto. 3. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan alueen eteläosassa. Kaavalla mahdollistetaan erikokoisten toimitila-, yritys- ja varastorakennusten sijoittuminen alueelle. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. 4. Puontilanmäen ja Ahjolan ympäristö Alueen asemakaavaa tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennussuojelun sekä asuinkortteleiden rakentamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Krannilantien ja Perttulantie välisen alueen. Kaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 5. Sorvankaaren koulu Sorvankaaren päiväkodin viereen sijoitetaan yhtenäiskoulu. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/ maanhankintaa. 6. Metsä-Tuomela Nurmijärven Sähkö on hakenut asemakaavaa/asemakaavanmuutosta voimalaitoksen ja varalämpökeskuksen rakentamista varten. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 7. Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus Kuusimäen työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 8. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. 19
RAJAMÄKI ASEMA- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B 01900 Nurmijärvi puh. 09-250 021 www.nurmijarvi.fi Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 09-2500 2350 09-2500 2351 fax 09-2500 2353 Oksanen Juha va. suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu- tulosalue puh. 2500 4461 ASEMAKAAVA-ASIAT ASEMAKAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTA- KUNNASSA Vuorenpää Leena hallintopäällikkö asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh. 2500 2301 ASEMAKAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTA Lehtinen Timo asemakaavapäällikkö (asemakaavat: Klaukkala, Röykkä) puh. 2500 2362 RAJAMÄKI 1. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan asumis- ja keskustatoimintojen sijoittamista. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on vireillä. Kaavoitus edellyttää 2. Uudenniityntien alue Asemakaava laaditaan Metistöntien ja Vaaratien väliselle alueelle, josta valtaosalla ei ole asemakaavaa. Kaava laaditaan osissa. Osa I (Vaaratie) on lainvoimainen, osa II (Metistö) on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää 3. Tehdasalueen asemakaavan tarkistaminen Taajaman pohjoispuolella sijaitsevan tehdasalueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja samalla huomioidaan rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuskannan suojelu. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 4. Urttilantien länsipää Kunnan omistuksessa oleva alue Urttilantien eteläpuolella kaavoitetaan pientaloalueeksi. 5. Ketunpesän työpaikka-alueen laajennus Nykyistä työpaikka-aluetta laajennetaan sen eteläpuolelle kunnan omistamalle alueelle. 6. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. HERUNEN HERUNEN 1. Herusten eteläosa Asemakaavaa tarkistetaan ajantasaisemmaksi. Kaava on valmisteluvaiheessa. Alueella on rakennuskielto. Kilpeläinen Kaisa kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Kirkonkylä) puh. 2500 2358 Välkepinta-Lehtinen Nina kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Rajamäki, Herunen) puh. 2500 2043 Kilpi Ritva kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh. 2500 2364 Laakso-Mäki Pirkko kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh. 2500 2365 20