HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

JANAKKALA TILAT TILTOLA 165-412-1-154 KÄIKÄLÄ 165-448-1-15 SÄÄJÄRVEN LUHTA 165-448-1-13 SILLANPÄÄ 165-452-1-98 LIUTTULA 165-412-3-8 METSÄ-YLÄNNE 165-455-1-37 HAKKOLA 165-412-4-146 LEMPELTO 165-416-1-156 TYRY 165-433-1-41 SYVÄNOJA 165-453-1-25 UOTILA 165-412-6-140 PUKKILA 165-412-9-52 PERÄSUO 165-412-9-10 VESISTÖT Sääjärvi, Kesijärvi, Leppälammi, Kirinmyllynoja, Mustavirta ja Hanhiliko Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Kesijärvi ja Kirinmyllynoja Isojärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja Isojärvi ja Saloistenjärvi Isojärvi Käkilammi Lastujärvi Hiidenjoki Hiidenjoki HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS 10.6.2016

Tämä kaavaselostus koskee 10.6.2016 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa (8 karttalehteä). 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kunta: Janakkala (165) Tilat: Tiltola 165-412-1-154 Liuttula 165-412-3-8 Hakkola 165-412-4-146 Uotila 165-412-6-140 Peräsuo 165-412-9-10 Pukkila 165-412-9-52 Lempelto 165-416-1-156 Tyry 165-433-1-41 Käikälä 165-448-1-15 Sääjärven luhta 165-448-1-13 Sillanpää 165-452-1-98 Syvänoja 165-453-1-25 Metsä-Ylänne 165-455-1-37 Suunnittelualueet sijaitsevat Janakkalan kunnan pohjoisosissa Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueilla. Kaavan laadituttaja ja kiinteistöjen omistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilöt: Ilkka Nissinen Ahti Laakso puh. 040-3577733 puh. 040-6749478 etunimi.sukunimi@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 Hämeenlinna Yhteyshenkilöt: Arto Remes Sanna Anttila puh. 040-1629193 puh. 040-1629195 etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Janakkalan kunta: Juttilantie 1 14200 TURENKI Ismo Holstila, elinvoimapäällikkö puh. (03) 680 1319, (019) 758 0319 ismo.holstila@janakkala.fi Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 26.5.2015. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Janakkalan kunnanhallitus: xx.xx.2016 Janakkalan kunnanvaltuusto: xx.xx.2016 Voimaantulo:

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ...2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 2.2 Ranta-asemakaava...3 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen...3 3 LÄHTÖKOHDAT...3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...3 3.1.2 Luonnonympäristö...4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.4 Maanomistus... 13 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat)... 13 3.2.2 Yleiskaava... 15 3.2.3 Ranta-asemakaava... 18 3.2.4 Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset... 23 3.2.5 Pohjakartta... 23 3.2.6 Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit... 23 3.2.7 Ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset... 23 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MITOITUSPERUSTEET... 24 5 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 26 5.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve... 26 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 27 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 5.3.1 Osalliset... 27 5.3.3 Hallinnollinen käsittely... 27 5.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 28 5.3.5 Viranomaisyhteistyö... 28 5.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet... 28 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 29 6.1 Kaavan rakenne... 30 6.2 Mitoitus... 30 6.3 Aluevaraukset... 32 6.3.1 Korttelialueet... 32 6.3.2 Muut alueet... 36 6.3.3 Ajoyhteydet... 38 6.4 Kaavan vaikutukset... 39 6.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 42 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 43 LIITTEET 1. Kaavamuutosalueen rajaus / kumottava kaava-alue 2. Harvialan ranta-asemakaava, Sääjärvi (pienennös) 3. Harvialan ranta-asemakaava, Isojärvi ja Saloistenjärvi (pienennös) 4. Luontoselvitys 2015 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko) 5. Muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila) 6. Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulovaihe Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta syksyllä 2011 Sääjärven osalta. Vuonna 2013 ranta-asemakaavan muutos päätettiin laajentaa koskemaan kaikkia UPM:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia rantaalueita. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin 24.3.2015 Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelusta on laadittu muistio. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 19.5.2015 55 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS, päivätty 4.5.2015) sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. Ranta-asemakaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta kuulutettiin 26.5.2015 Janakkalan Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin nähtävillä olosta kirjeitse. OAS pidettiin yleisesti nähtävillä 27.5. 26.6.2015. Nähtävillä olon aikana hankkeesta esitettiin 15 kirjallista mielipidettä. Kaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Yleiskaavallisen tarkastelun laatiminen 2015 - ranta-asemakaavan muutostavoitteiden mukainen maankäyttöratkaisu yhdistettiin Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan maankäyttöratkaisuun. Kaavaluonnoksen luontoselvitys valmistui 4.11.2015 Kaavamuutoksen arkeologinen selvitys valmistui 23.12.2015 Janakkalan kunnan maankäyttöinsinööri Eija Paturi hyväksyi 28.4.2016 kaavamuutosta varten koko suunnittelualueelle laaditun uuden 1:5000 mittakaavaisen rantaasemakaavan pohjakartan. Kaavaluonnoksen käsittely teknisessä lautakunnassa 21.6.2016 xx. Kaavaluonnosaineistot päätetään asettaa 30 vrk ajaksi nähtäville osalliskuulemista varten. Kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta kuulutetaan xx.xx.2016 Janakkalan Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos selostuksineen pidetään yleisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnosaineistoista ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. 2

2.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa 13.6.1994 vahvistettu Harvialan rantaasemakaava. Isojärvelle, Kesijärvelle ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty 15.1.2001. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan tilalle Sääjärven luhta 165-448-1-13 sekä osalle tiloista Tiltola 165-412-1-154, Liuttula 165-412-3-8, Hakkola 165-412-4-146, Uotila 165-412-6-140, Pukkila 165-412-9-52, Peräsuo 165-412-9-10, Tyry 165-433-1-41, Lempelto 165-416-1-156, Käikälä 165-448-1-15, Sillanpää 165-452-1-98, Syvänoja 165-453-1-25 ja Metsä-Ylänne 165-455-1-37. Ranta-asemakaavan muutos koskee matkailua palvelevien rakennusten korttelia 6 Sääjärven kyläniemessä sekä osaa kortteleista 10 ja 12 Sääjärven itärannalla, retkeily-ja ulkoilualueita (VR), lähivirkistysaluetta (VL), uimaranta-alueita (VV) venevalkama-alueita (LV) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu loma-asuntojen korttelialueet 6 ja 24-27, 29-37 (RA) ja loma- ja matkailualueen (R-1) kortteli 28 sekä osa loma-asuntojen korttelialueista 10 ja 12 (RA), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), venevalkama-alueita (LV), venevalkama- ja uimaranta-alueita (LV/VV), uimaranta-alueita (VV), luonnonsuojelualueita (SL) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Kaavamuutoksella on osoitettu yhteensä 41 uutta loma-asuntotonttia (RA) perustuen Janakkalan Itäisen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan alue on osoitettu loma- ja matkailualueena (R-1) ja Isojärvellä sijaitsevien aikaisemmista kaavoista puuttuneiden loma-asuntojen rakentamisalueet kahtena loma-asuntotonttina (RA). Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä siirretään kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilla. Kumottavat alueet sijaitsevat osalla tiloista Tiltola 165-412-1-154, Hakkola 165-412-4-146 ja Metsä-Ylänne 165-455-1-37. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueet sijaitsevat Janakkalan kunnan pohjoisosissa Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueilla. Suunnittelualue käsittää UPM- Kymmene Oyj:n omistuksessa olevat Harvialan ranta-asemakaavan alueet. Suunnittelualueiden yhteispinta-ala on n. 508 ha, johon kuuluu yhteensä lähes 33 km järvien rantaviivaa ja 1,6 km Hiidenjoen rantaa. (Kuva 1 / Liite 1.) 3

Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolosuhteet Janakkalan rantayleiskaavoitusta varten on tehty vuonna 1999 kolme erillistä selvitystä: geologinen inventointi, luontotyyppien ja kasvillisuuden inventointi sekä linnustoselvityksiä. Selvitysalueena olivat 200 300 metriä leveät rantavyöhykkeet ranta-asemakaavoitettuja alueita lukuun ottamatta. Siten inventointi ei varsinaisesti koske suunnittelualuetta, mutta selvityksessä on kuitenkin esitetty yksi suunnittelualueelle sijoittuva arvokkaan luontokohteen rajaus: Alue L.1. Sääjärvenojan suu (paikallisesti arvokas; rantaluhta ja linnusto). Suunnittelualueille on tehty luontoselvitys vuosien 2012-2015 aikana (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko). Luontoselvitystä tehtiin ensin Sääjärvellä ja vuonna 2013 mukaan otettiin myös Kesijärvi ja Leppälammi, Isojärvi, Mustavirta ja Sammaljärvi. Syksyllä 2013 kaavamuutosaluetta laajennettiin vielä Saloistenjärvelle, Käkilammille ja Hanhilikoon. 4.11.2015 päivätty raportti on kooste kaikista em. suunnittelualueelle tehdyistä inventoinneista (Liite 2). Luontoselvityksessä on kuvattu suunnittelualueen eri osia yleisesti. Alapuolelle on koottu luontoselvityksessä arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioitujen kohteiden tiedot. Kohteiden perässä oleva tunnus viittaa kaavakartoilla oleviin kohdetunnuksiin (luo/x.x). Luontoselvityksen raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji; VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; RT = alueellisesti uhanalainen. 4

Sääjärvi - Pitkänniemenkärjen vanha sekametsä, NT luontotyyppi (luo/1.1) - Pitkänniemenlahden pieni saari (luo/1.2) - Huhmarinniityn luhta 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.3) - Huhmarinniityn luhta 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.4) - Lontviikinkorven luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, L-dir. (luo/1.5) - Purinkallion kallioalue ja runsaslahopuustoinen metsä, (luo/1.6) - Paartianlahden pohjukan luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.7) - Paartianlahden luhta, NT luontotyyppi, Metsälaki 10, Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo/1.8) - Mustasuun luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.9) - Haitinlahden runsaslahopuustoinen metsä, NT luontotyyppi (luo/1.10) - Haitinlahden luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.11) - Haitinlahden korpi, NT luontotyyppi ja lajit, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.12) - Linnusto: laulujoutsen L-dir, metso NT, L-dir, Teeri NT, kuikka L-dir, ruskosuohaukka L-dir ja kurki L-dir Kuvat 2. ja 3. Sääjärven maisemia. Kesijärvi ja Leppälammi - Kirinmyllynoja, VU luontotyyppi, Vesilaki, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV elinympäristö (luo/2.1) - Leppälammin luhta 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo/2.2) - Leppälammin luhta 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo/2.3) - Leppälammin räme 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo/2.4) - Leppälammin lounaisosan rantasuo, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.5) - Leppälammin eteläpuolen räme, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.6) - Kesijärvenlahden luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.7) - Kesijärvenlahden korpi, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.8) 5

- Kesijärven kaakkoisosan rantasuo, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.9) - Hakomäenlahden rantaneva, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.10) - Kesijärven länsiosan räme, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.11) - Myllymäenlahden rantasuo 1, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.12) - Myllymäenlahden korpi, EN luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.13) - Myllymäenlahden rantasuo 2, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.14) - Kesijärven pohjoisosan rantasuo, (luo/2.15) - Ylöstalonlahden luhta, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.16) - Linnusto: laulujoutsen L-dir, pyy L-dir, sääksi NT, L-dir, kurki L-dir, rantasipi NT, viirupöllö L-dir, palokärki L-dir ja sirittäjä NT Kuvat 4. ja 5. Kesijärven maisemia. Isojärvi ja Saloistenjärvi - Naurissaaren lehmusmetsä, VU luontotyyppi, Luonnonsuojelulaki (luo/3.1) - Isojärven ja Saloistenjärven välinen puro, Vesilakikohde (luo/3.2) - Tyrynlahden lehtolaikku 1, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.3) - Tyrynlahden lehtolaikku 2, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.4) - Koiralamminsuon ojittamaton osa (luo/3.5) - Nuottasaaren pieni luhtakuvio, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.6) - Nuottasaari; kivikkorantainen pikkusaari, lähes luonnontilainen puusto, rantasipi NT - Selkäsaari; kivikkorantainen pikkusaari, lähes luonnontilainen puusto - Levonkärjen luhtaneva 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.9) - Levonkärjen luhtaneva 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.10) - Myllynlahden pieni rantasuo, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV elin-ympäristö (luo/3.11) - Myllynlahden korpi, EN luontotyyppi (luo/3.12) - Kylmälahden rehevä korpi, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, liito-oravan Dir IV ja viirupöllön L-dir elinalue (luo/3.13) - Taipaleenlahden liito-oravan elinalue, Dir IV (luo/3.14) - Kylmälahden liito-oravan elinalue, Dir IV (luo/3.15) 6

- Lummelampikorennon ja täplälampikorennon lisääntymispaikka, Dir.IV (ei kaavaalueella) - Levonkärjen ravinteinen rantaneva, VU suopunakämmekkä ja RT hoikkavilla (luo/3.17) - Linnusto: metso NT, L-dir, pyy L-dir, kuikka L-dir, kurki L-dir, rantasipi NT, kalatiira L-dir, räystäspääsky NT, sirittäjä NT ja pikkusieppo L-dir Kuvat 6. ja 7. Isojärven maisemia. Mustavirran, Hanhilikon ja Käkilammin rantametsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä ja suot ovat ojitettuja. Niistä ei löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia ja merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys onkin pieni. (Luontoselvitys 2015.) Luonnonsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sääjärven suunnittelualueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta: - Sääjärven Lontviikinlahden länsireunassa on luontotyyppipäätöksellä jalopuumetsänä suojeltu yksityinen luonnonsuojelualue, Pernamaanmäen lehmusrinne LTA300291. - Sääjärven Lontviikinlahden itäpuolella sijaitsee yksityinen Ronnin lähteen luonnonsuojelualue YSA232516 (pieneltä osin suunnittelualueella). Muutoin suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. (www.syke.fi/avoindata.) Pohjavesialueet Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat pohjavesialueet: - Isojärvi: Kirinmyllyn vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0416521, II-lk), pinta-ala 0,81 km 2, antoisuus 200 m 3, määrällinen ja kemiallinen tila hyvä. - Saloistenjärvi: Lempellon vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0416517, IIlk), pinta-ala 5,86 km 2, antoisuus 1950 m 3, määrällinen ja kemiallinen tila hyvä. - Lastujärvi: Kyterinharjun muu pohjavesialue (0416524, III-lk), pinta-ala 0,93 km 2, antoisuus 250 m 3. (www.syke.fi/avoindata.) 7

Kuva 8.Suunnittelualueelle sijoittuvat pohjavesialueet (Paikkatietokkuna) Vesistön ominaispiirteet Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja se on osa Vanajaveden reittivesistöä. Järvet ja lammit laskevat vetensä Mustavirtaa lukuunottamatta Sääjärvenojan valuma-alueeseen (35.84), joka laskee Hiidenjoen alajuoksulle. Ojan valumaalue on kokonaispinta-alaltaan 92,04 km 2 (Kuva 8). Sääjärvenojan valuma-alueelle on rakennettu aikoinaan vesien säännöstelemiseksi patoja Sääjärvestä, Kesijärvestä ja Isojärvestä lähtevien ojien uomiin (Kuva 8). 2010-luvulla säännöstelypadot muutettiin pohjapadoiksi, jotka mahdollistavat myös kalojen kulkemisen järvien ja purojen välillä. Samalla syntyi kauniita ja viihtyisiä retkikohteita, joista voi myös laskea kanootin tai veneen vesille. (www.janakkala.fi/luontoon.) Kuva 9. Sääjärvenojan valuma-alueen rajaus (vihr.) ja patojen sijainnit (pun.). (Paikkatietoikkuna) 8

Sääjärvi Järven pinta-ala on 180,9 ha ja kokonaissyvyys 3,5 m. Lähivaluma-alue koostuu metsästä ja suosta, peltoja on niukasti. Sääjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin, vaikkakin vedenlaatu on hyvin lähellä tyydyttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus sekä veden hapahko luonne. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Kesijärvi Järven pinta-ala on 94,8 ha ja kokonaissyvyys 8,0 m. Valuma-alue (26 km 2 ) koostuu pääosin metsästä ja suosta. Kesijärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus sekä veden hapahko luonne. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Leppälammi Lammin pinta-ala on 19,5 ha ja kokonaissyvyys 5,5 m. Lammen valuma-alue (5 km 2 ) on suurelta osin suota. Leppälammi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät happamuus, runsashumuksisuus ja lievä rehevyys. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Isojärvi Järven pinta-ala on 264,8 ha ja kokonaissyvyys 10,0 m. Pienikokoinen valuma-alue (12 km 2 ) koostuu pääosin metsästä ja suosta. Isojärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, veden hapahko luonne sekä lievät happitalouden häiriöt. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Saloistenjärvi Järven pinta-ala on 122,2 ha ja kokonaissyvyys 5,5 m. Pienikokoinen valuma-alue (4 km 2 ) koostuu pääosin pelloista, metsistä ja suosta. Saloistenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys ja talvisin veden hapahko luonne. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Mustavirta Järven pinta-ala on 17,06 ha ja järvellä on rantaviivaa 1,75 km. Mustavirta kuuluu Hauhon reittiin sekä Vuolujoen valuma-alueeseen (35.775). (www.jarviwiki.fi.) Pienehkö valuma-alue koostuu suosta ja metsistä, jonka johdosta järven vesi on ruskeavetistä ja hapahkoa. Hanhiliko Järven pinta-ala on 4,98 ha ja järvellä on rantaviivaa 0,95 km (www.jarviwiki.fi). Hanhilikolla on pieneen kokoonsa nähden laaja soinen ja metsäinen valuma-alue, jonka johdosta järven vesi on ruskeavetistä ja hapahkoa. Käkilammi Lammin pinta-ala on 9,8 ha ja kokonaissyvyys 1,4 m. Pieni valuma-alue (1 km 2 ) koostuu pääosin suosta sekä myös pelloista. Käkilammi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, korkea rehevyystaso sekä ajoittaiset voimakkaat happitalouden häiriöt. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) Lastujärvi Järven pinta-ala on 69,8 ha ja kokonaissyvyys 1,5 m. Lastujärveä ympäröi etelän puolelta harjualueet, länsipuolelta ojitettu suoalue ja pohjoispuolelta pellot. Valuma-alueen laajuus on 4 km 2. Lastujärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, korkea rehevyystaso sekä voimakkaat happitalouden häiriöt. Lisäksi järven mataluus ja runsas vesikasvillisuus heikentävät järven virkistyskäyttöarvoa. (http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/) 9

Hiidenjoki Heikkovirtaamainen Hiidenjoki (pituus 15 km) saa alkunsa Kernaalanjärvestä ja laskee vetensä Vanajaveden Miemalanselkään. Joen keskimääräinen leveys on n. 50-60 metriä ja syvyys n. 2-10 m. Suunnittelualueen kohdalla joki on 80-90 m leveä ja syvyyttä on pääosin n. 6-8 m. Joen vedenlaatu on välttävä. Vedenlaatua heikentävät voimakkaasti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja ajoittaiset happitalouden häiriöt. (Vanajaveden vesiensuojelu ja yhdyskuntien jätevesikuormitus 2009.) Maisema Hiidenjoen ympäristö kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Vanajaveden kulttuurimaisemat. Maisemakokonaisuutta on kuvailtu Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistoissa seuraavasti: Vanajavesi ja siihen laskevat lukuisat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Alue on maakunnan maisema-alueista laajin ja merkittävin. Suurelle Vanajanselälle päättyvien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudattelevat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristön moniarvoisuuden vuoksi alue on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä. Virkistys Sääjärven, Kesijärven, Isojärven ja Käkilammin väliset alueet on osoitettu Kanta- Hämeen maakuntakaavassa laajasti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22). Lisäksi Sääjärven Kyläniemi sekä Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-alueet ja osa Isojärven länsipuolisista rannoista on osoitettu retkeilyalueiksi (VR88, VR89, VR94). Em. järvien välille on myös osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä. Sääjärven Kyläniemen sekä Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-alueet ja Isojärven länsipuoliset rannat on osoitettu Janakkalan kunnan itäisessä rantayleiskaavassa laajasti retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), ja alueelle on myös osoitettu kulkemaan monin paikoin ulkoilureitti. Lastujärven suunnittelualueelle on osoitettu Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksessa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) sekä ulkoilureitti. Ko. reitti on suunnittelualueen ainoita olemassa olevia ulkoilureittejä, jota Janakkalan kunta ylläpitää. Tämän Lastujärven eteläpuolitse kulkevan Kauriinmaa-Lintuvuori - reitin pituus on 6,5 km. Myös alueen voimassa olevassa ranta-asemakaavassa alueet on osoitettu VR ja MU-alueina. Suunnittelualueella sijaitsee edellä mainittujen Sääjärven, Kesijärven ja Isojärven patojen sekä Lastujärven ulkoilureitin lisäksi melko vähän yleisessä virkistyskäytössä olevia kohteita, vaikka kaavoissa on runsaasti virkistyskäyttömerkintöjä. Sääjärven, Isojärven, Kesijärven ja Mustavirran alueelle on muodostunut hallitsemattomasti hajanaisia venevalkama-alueita. Alueella on myös epävirallisia uimapaikkoja edellä mainittujen venerantojen yhteydessä Kesijärven länsirannalla, Isojärven pohjoispäässä sekä Tyrynlahden rannalla. Käytännössä alueen nykyinen virkistyskäyttö perustuu pääosin jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Suunnittelualueen eri osat ovat nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alueen rakentuneeseen ympäristöön kuuluu Kesijärven itärannalla sijaitseva Kesimaja (Kuva 9), joka on alueelle siirretty vanha kämppä. Kesimaja on UPM-Kymmene Oyj:n omassa edustus- ja virkistyskäytössä. Lisäksi Isojärven pohjoisrannalla sijaitsee kaksi vanhaa lomaasuntoa vuokrakäytössä sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalla yksi vanha huonokun- 10

toinen loma-asunto (Kuva 10), joka on ollut partiolaisten käytössä. Muu rakentunut ympäristö muodostuu alueen venevalkamista ja uimarannoista sekä varsin kattavasta tieverkostosta. Kuvat 10. ja 11. Kesimaja saunarakennuksineen sekä Sääjärven vanha loma-asunto. Kuvat 12. ja 13. Isojärven rannalla olevat vuokramökit Sääjärven osalta suunnittelualueeseen kuuluu yhdeksän voimassa olevan rantaasemakaavan mukaista vielä toteutumatonta loma-asunnon tonttia. Ranta-asemakaavan mukaiset nykyisin pääosin jo rakentuneet yksityisessä omistuksessa olevat lomaasuntotontit eivät kuulu nyt tehtävän kaavamuutoksen suunnittelualueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi yleisessä käytössä olevia venevalkamia seuraavasti: - Venevalkama-alue Sääjärven länsirannalla: venevalkama-alue, jolla on useita kymmeniä veneitä. - Venevalkama-alue Kesijärven länsirannalla: venevalkama-alue, jolla on n. 30 venettä. - Venevalkama-alue Isojärven lounaisrannan Tyrynlahdessa: venevalkama, jolla on n. 15 venettä. - Venevalkama-alue Isojärven pohjoisosassa Myllylahden länsirannalla: Kunnostettu patoalue, jossa myös venevalkama-alue, jolla n. 20 venettä. - Veneranta Mustavirran pohjoisrannalla: alueella 5-10 venettä. - Veneranta Lastujärven eteläosassa. Sääjärvestä, Kesijärvestä ja Isojärvestä lähtevien ojien uomissa sijaitsevat kiinteät padot sekä vanhojen patojen viereen hiljattain kivistä rakennetut uudet pohjapadot ja kalatiet voidaan nähdä myös alueen rakentuneena ympäristönä. Patojen sijainnit on esitetty kuvassa 8. 11

Kuva 14. Sääjärven kalatie ja vanha pato. Kuva 15. Isojärven pohjapato ja venerantaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Alueella ei sijaitse myöskään maakunnallisesti tai paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi marraskuussa 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila). Tutkimusalue koostui 12 erillisestä järvenranta-alueesta Mustavirran, Sääjärven, Käkilammen, Kesijärven ja Isojärven rannoilla. Suunnittelualueilta tai niiden lähialueilta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä hajalöytöpaikkoja tai muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Alueilla ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta. Lähialueella on 1700-luvun lopulla ja 1800- luvun puolessa välissä ollut muutama torppa (Sääjärven itäpuolella kaksi ja Kesijärven eteläpuolella yksi) ja nekin 0,9-1,2 km etäisyydellä suunnittelualueen rannoista. Vasta 1800-luvun lopulla seudulle perustettiin joitain taloja. Tutkimusalueilla ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, mahdollisesti suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. (Muinaisjäännösinventointi 2015.) Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta. Alueella ei sijaitse palveluja. Lähimmät kunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Janakkalan kunnan toisessa päätaajamassa Turengissa, jonne on matkaa suunnittelualueelta järvestä riippuen 1-19 km. Liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa olevaa tiestöä pitkin. Sääjärvelle kuljetaan Harvialantieltä (290) järven länsipuolelle tulevaa Haitintietä pitkin, joka haarautuu kaakkoon päin kulkevaksi Isoleikkooksi Sääjärven padon luona. Samaa tietä pitkin pääsee myös Kesijärvelle ja Leppälammille. Kesijärvelle pääsee myös Lammintieltä (292) luoteeseen erkanevaa Rytkösentori-nimistä tietä pitkin. Lammintieltä pääsee kulkemaan myös Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueille kaakon suuntaan Tyryntorinimistä tietä pitkin sekä Saloistentietä (13857) pitkin. Käkilammille kuljetaan Käkilammintieltä, joka erkanee Lammintieltä luoteeseen. Myös Lammintieltä luoteeseen erkanevalta Lautamäennummi -tieltä kuljetaan Mustavirralle. Lautamäennummi-tie vaihtuu myöhemmin Onkijärventieksi, jota pitkin pääsee myös valtatie 10:lle (Hämeenlinna-Lahti). Lastujärven suunnittelualueelle kuljetaan Turengin keskustasta, Kauriinmaantieltä itään päin kääntyvältä Leipiönniementieltä. Hiidenjoen suunnittelualueelle kuljetaan Liinalammilta tai Alikartanon asuinalueelta päin kulkevaa Ratatietä pitkin. Suunnittelualu- 12

een tiestö on alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden käytössä, eikä tiestöllä kulje juurikaan raskasta liikennettä puutavara-autoja ja metsäkonekuljetuksia lukuun ottamatta. Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Alueen vesi- ja jätevesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella on jakelujännitteinen sähköverkko. 3.1.4 Maanomistus UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilöt: Ilkka Nissinen Ahti Laakso puh. 040-3577733 puh. 040-6749478 ilkka.nissinen@upm.com ahti.laakso@upm.com 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointityön on ollut määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden hyväksymisprosessi on käynnissä ympäristöministeriössä. Vuonna 1995 vahvistetut maisema-aluerajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti. Suunnittelualueeseen ei kohdistu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. (Kuva 13) Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Astuessaan voimaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. 13

Kuva 16. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Maakuntakaavan merkintöjen selitykset: Sääjärven suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR94) - ohjeellinen ulkoilureitti Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR88) - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg 282) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR89) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Mustavirran suunnittelualue - voimajohtolinja (Z, 400kV) - ohjeellinen ulkoilureitti 14

Käkilammin suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - ohjeellinen ulkoilureitti Lastujärven suunnittelualue - lähivirkistysalue (VL79), - seutukeskuksen palveluvyöhyke (C-vkm ) - kehitettävä liikennekäytävä - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) Hiidenjoen suunnittelualue - maisema-alue: kulttuuriympäristön, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma ), - venereitti/vesiretkeilyreitti, - voimajohtolinja (Z, 400kV) - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) - kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealue Hanhilikon suunnittelualue - ei merkintöjä 3.2.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava, joka on tullut voimaan 20.5.2003. Suunnittelualueille on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja (RA-r) sekä matkailupalvelujen alue (RM/r) Sääjärven Kyläniemeen. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), virkistysaluetta (V) ja venevalkama-alueita (LV). Monin paikoin on myös osoitettu kulkemaan ulkoilureitti. (Kuvat 14-18) Rantaosayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen. Hiidenjoen ja Lastujärven suunnittelualueen osilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta alueet kuuluvat kunnanvaltuuston vuonna 1981 hyväksymän yleiskaavan alueeseen. Lastujärven suunnittelualue kuuluu lisäksi vireillä olevan Turengin itäosan I osayleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä vuonna 2012 (Kuva 19). Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). 15

Kuva 17. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Sääjärvi ja Hanhiliko. Kuva 18 ja 19. Otteet Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Mustavirta ja Käkilammi 16

Kuva 20. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Kesijärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja. Kuva 21. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Isojärvi, Saloistenjärvi ja Kirinmyllynoja. 17

Kuva 22. Ote Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksesta. 3.2.3 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa 13.6.1994 vahvistettu Harvialan rantaasemakaava. Isojärvelle, Kesijärvelle ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty 15.1.2001. Isojärven pohjoisosaan (Kuva 20) ja Sääjärven Kyläniemen alueelle on laadittu rantaasemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 21). Muu osa Isojärven ja Sääjärven rantaasemakaavoista on laadittu mittakaavassa 1:5000 (Liitteet 2 ja 3). Lisäksi Mustavirran kaakkoisosassa on tähän kaavamuutosalueeseen rajautuva ranta-asemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 23). Mustavirran (Kuva 22), Käkilammen (Kuva 24), Hanhilikon (Kuva 25), Hiidenjoen (Kuva 26) ja Kirinmyllynojan (Kuva 28) suunnittelualueen osat on osoitettu rantaasemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä esitetty mittakaavassa 1:10 000. Lastujärven suunnittelualueelle on maa- ja metsätalousalueen lisäksi osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) (Kuva 27). Kesijärven ja Leppälammin suunnittelualueen osat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), ja Kesijärven itäosan rannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusoikeutta 300 k-m 2 (av-300) (Kuva 28). 18

Kuva 23. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Isojärven ranta-asemakaavan osasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 19

Kuva 24. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Sääjärven Kyläniemen ranta-asemakaavasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 20

Kuva 25 ja 26. Ote (pienennös) Mustavirran 1:10000-mittakaavaisesta kaava-alueen osasta ja 1:2000-mittakaavainen kaavan osa, joka ei kuulu tähän kaavamuutokseen. Kuvat 27 ja 28. Ote (pienennös) Käkilammen ja Hanhilikon 1:10000-mittakaavaisista rantaasemakaavan osista. 21

Kuva 29 ja 30. Ote (pienennös) Hiidenjoen ja Lastujärven 1:10000-mittakaavaisista ranta-asemakaavan osista. Kuva 31. Ote (pienennös) 1:10000-mittakaavaisesta Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-asemakaavasta. 22

3.2.4 Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset Janakkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014. Kunnassa ei ole voimassa erillisiä ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätevesien käsittelystä Janakkalassa on voimassa ohje; Jätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn ohje Janakkalassa. 3.2.5 Pohjakartta Voimassa oleva ranta-asemakaava on laadittu Isojärven koillisosan sekä Sääjärven Kyläniemen alueiden osalta 1:2000-mittakaavaisille pohjakartoille. Muu osa Isojärven ja Sääjärven voimassa olevasta ranta-asemakaavasta on laadittu 1:5000-mittakaavaiselle pohjakartalle. Muiden vesistöjen osalta voimassa oleva kaava on laadittu 1:10 000- mittakaavaiselle pohjakartalle. Vanhan kaavan pohjakartat ovat KKJ-koordinaatistossa / likimääräisessä KKJ-koordinaatistossa ja likimääräisessä N60-korkeusjärjestelmässä. Kaavamuutosta varten on laadittu koko suunnittelualueelle uusi 1:5000- mittakaavainen ranta-asemakaavan pohjakartta, jonka Janakkalan kunnan maankäyttöinsinööri Eija Paturi hyväksyi 28.4.2016 ranta-asemakaavan pohjakartaksi. Uusi pohjakartta on laadittu ETRS-TM35FIN- koordinaatistossa ja N60- korkeusjärjestelmässä. 3.2.6 Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola, 2005. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski, Hämeen ELY-keskus. Janakkalan luonto, Siitonen ja Ranta 1994. Janakkalan yleiskaavan tarkistus. Ranta-alueiden luontoinventointi. Häyhä ym. 1999 Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. 3.2.7 Ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset - Luontoselvitys 2015 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko) - Muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila) - Emätilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelmat 2015 perustuen Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan emätilaselvitykseen ja mitoituslaskelmiin (Ympäristönsuunnittelu Oy) 23

4 RANTA-ASEMAKAAVAN MITOITUSPERUSTEET Suunnittelualueen järvillä on voimassa Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava Lastujärveä ja Hiidenjokea lukuun ottamatta. Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus perustuu Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin, jossa myös Harvialan ranta-asemakaavan ranta-alueille on laskettu yleiskaavan mitoituksen mukainen rakennusoikeus, mutta rakennusoikeutta ei ole osoitettu kaavakartalla. Itäinen rantayleiskaava on tullut voimaan 20.5.2003. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty Janakkalan itäisen rantayleiskaavan vesistönosien loma-asuntorakentamisen mitoitus: Taulukko 1: 24

Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteista on vuoden 2003 kaavaselostuksessa kerrottu seuraavaa: Valtuusto on hyväksynyt Janakkalan ranta-alueiden suunnitteluperusteet 19.6.2000. Niissä on kunnan alue jaettu rantarakennusoikeuksien laskemiseksi mitoitusvyöhykkeiksi ottaen yleisellä tasolla huomioon vesistönosien koko, sijainti sekä virkistys- ja luonnonolosuhteet. Vyöhykkeille on valittu tiheysarvot, jotka ilmoittavat rakennuspaikkamäärän rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Vesistönosan mitoituksen sisäiseksi jakamiseksi maanomistajakohtaisesti on päätetty kertoimet, joilla muunnetaan eri muotoiset ja eri tavalla rakentamiskelpoiset rantaviivat tilakohtaisesti vertailukelpoisiksi. Näillä mitoitusperusteilla syntyvän tilakohtaisen laskennallisen lomarakennuspaikkamäärän ja rakennettujen paikkojen määrän erotus ilmoittaa tilalla jäljellä olevan rantarakentamismahdollisuuden. Laskennalliset mitoitusluvut otetaan huomioon siten, että kymmenesosissa viisi tai enemmän pyöristyy ylöspäin täyteen kokonaislukuun ja viittä vähemmän pyöristyy alaspäin täyteen kokonaislukuun. Janakkalan itäisen rantayleiskaavan suunnitteluperusteiden mukaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun edistämiseksi on rakennusoikeuden määrittämisessä otettu lähtökohdaksi kiinteistöjaotus rakennuslain voimaantuloajankohdassa. Vuoden 1959 kesän jälkeen erotetut ja toteutetut rakennuspaikat kirjautuvat käytetyksi rakennusoikeudeksi silloisille tiloille, mutta tämä rasitus jaetaan laskennassa hyötyä saavien tilojen kesken. Rantaviivan tilakohtainen pituus mitataan pääsääntöisesti peruskartalta mittakaavassa 1:10 000. Tämän jälkeen mitattu pituus muunnetaan ottaen huomioon rannan muoto ja rakentamiskelpoisuus. Janakkalan itäisen rantayleiskaavan vesistönosakohtaisten loma-asutuksen mitoituslaskelmien pohjalta on koottu yhteenvetotaulukko Harvialan ranta-asemakaavan muutosta varten (Taulukko 2), jossa on esitetty järvikohtainen mitoitus suunnittelualueen emätilojen osalta. Taulukkoon on koottu vesistökohtaisesti todellinen rantaviiva, muunnettu rantaviiva, mitoituksen mukainen rakennusoikeus ja emätilojen jäljellä oleva (käyttämätön) rakennusoikeus yleiskaavan mukaisesti. Samassa taulukossa on myös kerrottu, miten monta uutta omarakennuspaikkaa kaavamuutoksella on osoitettu, sekä kaavamuutoksen jälkeen jäljelle jäävä käyttämätön rakennusoikeus vesistöittäin. 25

Taulukko 2: Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on varsin alhainen mitoitus verrattuna myöhemmin laadittuun Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan mitoitukseen. Suunnittelualue kuuluu Itäiseen rantayleiskaavan alueeseen lukuun ottamatta Lastujärveä ja Hiidenjokea, joiden alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueella on osoittamatta yhteensä 56 Itäisen rantayleiskaavan mitoitusperusteen mukaista rakennusyksikköä. Ranta-asemakaavan mitoitus poikkeaa eniten rantayleiskaavan mitoitusperusteesta Kesijärvellä ja Sääjärvellä. Isojärvellä aiemmista kaavoista puuttuu lisäksi virheellisesti kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, joita ei ole merkitty kaavakartoille olemassa olevina lomarakennuspaikkoina. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu aloitettiin ensin Sääjärven Kyläniemen ranta-asemakaavan osalta, kun alueella olevan laajan retkeily- ja matkailualueen (RM) katsottiin olevan maankäytöllisesti toteuttamiskelvoton merkintä. Kaavamuutoksella oli tarve selvittää mahdollisuus muuttaa retkeily- ja matkailualue (RM) omarantaisiksi loma-asuntotonteiksi. Kaavamuutosta valmisteltaessa kävi ilmi, että Harvialan rantaasemakaavan mitoitustehokkuus poikkesi merkittävästi alueelle myöhemmin laaditusta Janakkalan Itäisen rantayleiskaavan mitoitustehokkuudesta. Tästä syystä kaavamuutoksen valmistelu laajennettiin koskemaan koko Harvialan ranta-asemakaavan aluetta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. 26

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta Sääjärven osalta syksyllä 2011. Vuonna 2013 ranta-asemakaavan muutos päätettiin laajentaa koskemaan kaikkia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia ranta-alueita UPM:n omistamien maiden osalta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin 24.3.2015 Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelusta on laadittu muistio. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 19.5.2015 55 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 4.5.2015) sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Hämeen virkistysalueyhdistys ry - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Janakkalan kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta (Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.) 5.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 26.5.2015. 5.3.3 Hallinnollinen käsittely AJANKOHTA Tekla 19.5.2015 55 Tekla 21.6.2016 xx SUUNNITTELUVAIHE Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi 4.5.2015 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan kokous: Kaavaluonnosaineistot päätetään asettaa 30 vrk:n ajaksi nähtäville osalliskuulemista varten. 27

5.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely AJANKOHTA 26.5.2015 27.5. 26.6.2015 xx.x. xx.x.2016 SUUNNITTELUVAIHE Kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa ja kunnan Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin nähtävillä olosta kirjeitse. OAS pidettiin yleisesti nähtävillä. Vireille tulo -aineistosta jätettiin 15 kirjallista mielipidettä. Kaavaluonnosaineistot pidetään 30 vrk:n ajan nähtävillä Janakkalan kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa sekä kunnan Internetsivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavamuutoksesta nähtävillä olon aikana. 5.3.5 Viranomaisyhteistyö AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE 24.3.2015 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Hämeen virkistysalueyhdistys ry:n, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos yleiskaavallisena esitystapana. Neuvottelusta on laadittu muistio. xx.x. xx.x.2016 Kaavaluonnosaineistot pidetään 30 vrk:n ajan nähtävillä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnosaineistoista. 5.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavahanke koskee UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia alueita. Ranta-asemakaava on tarkoitus kumota Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilta, koska nämä alueet eivät mitoita rantarakennusoikeutta eikä alueilla ole rantarakentamispainetta. Muilta osin kyse on ranta-asemakaavan muutoksesta. Kaavoituksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa uusia lomarakennuspaikkoja Isojärven, Kesijärven, Käkilammen, Mustavirran ja Sääjärven ranta-alueille kunnan rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin ja kaavamuutosta varten tehtyihin selvityksiin perustuen. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus osoittaa Hanhilion, Hiidenjoen, Lastujärven, Leppälammen eikä Saloistenjärven rantaalueille. 28

Kaavamuutoksella poistetaan Sääjärven Kyläniemen loma- ja matkailupalvelujen aluevaraus. Isojärven pohjoisrannan ja Sääjärven Kyläniemen itärannan vanhat lomarakennuspaikat on tarkoitus turvata kaavallisesti rakentamisalueina. Kaavamuutoksella turvataan myös Kesijärven itärannalla sijaitsevan Kesimajan alueen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi voimassa olevan ranta-asemakaavan vielä toteutumattomien Sääjärven lomarakennuspaikkojen sijoittelu harkitaan kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös selventää kokonaisuutena nykyisen kaavan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen VR-, VV- ja LV-aluevarausmerkintöjen tarpeellisuus ja laajuus sekä myös näiden alueiden kaavallisen maankäytön toteuttava taho, sillä UPM-Kymmene Oyj:n tavoitteena ei ole lähtökohtaisesti toteuttaa tai ylläpitää alueen mahdollisia yleisiä virkistysalueita tai ulkoilureittejä. Käytännössä voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset virkistysalueet eivät ole toteutuneet lukuun ottamatta muutamia venevalkama- ja uimaranta-alueita. Ranta-asemakaavan mukaiset virkistysaluevaraukset ovat pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia alueita, joiden yleinen käyttö perustuu jokamiehenoikeuteen. Tavoitteena on täsmentää kaavan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden kaavavarauksia. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on tarkoitus muuttaa pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan kuitenkin alueen toimivat venevalkama- ja uimaranta-alueet ja pyritään säilyttämään niiden toimintaedellytykset myös jatkossa. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot ja mahdolliset muut erityisarvot sekä huomioidaan ja turvataan ne tarvittaessa kaavalla. Uuden lomarakennuskannan sijoittaminen suunnitellaan luontoarvojen sekä rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Suunnittelussa huomioidaan myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantaosuuksien säilyminen. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Ranta-asemakaavan muutoksessa on huomioitu ranta-alueiden rakentamismahdollisuudet noudattaen Janakkalan itäisen rantayleiskaavan mukaisia yhtenäisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Lisäksi on huomioitu ympäristön ominaispiirteet ja erityisarvot perustuen kaavoitusta varten laadittuihin selvityksiin. Itäiseen rantayleiskaavaan perustuvalla yhdenmukaisten suunnitteluperiaatteiden noudattamisella on turvattu maanomistajan tasapuolinen kohtelu olosuhteiltaan samankaltaisilla alueilla verrattuna muihin Janakkalan itäisen rantayleiskaava-alueen oleviin maanomistajiin. Lisäksi poistetaan ranta-asemakaava sellaisilta alueilta, jolla ei MRL:n mukaista ranta-alueen suunnittelutarvetta. Kaavamuutoksella on nostettu lomarakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden enimmäismäärä kunnan rakennusjärjestyksen sekä rantayleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti 150 k-m 2 :iin /. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on muutettu pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi (M). Yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden aluevaraukset on kohdennettu niille alueille, jotka ovat nykyisin virkistyskäytössä. Alueen toimivat venevalkama- ja uimarantaalueet sekä täsmentyneet virkistysalueet on osoitettu käytön mukaisesti joko LV-, VVtai VR aluevarauksina. Ranta-asemakaavan muutoksessa on huomioitu myös mm. luontoarvojen, riittävien virkistyskäyttömahdollisuuksien ja yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen säilyminen alueella. 29

6.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutos laaditaan tilalle Sääjärven luhta 165-448-1-13 sekä osalle tiloista Tiltola 165-412-1-154, Liuttula 165-412-3-8, Hakkola 165-412-4-146, Uotila 165-412-6-140, Pukkila 165-412-9-52, Peräsuo 165-412-9-10, Tyry 165-433-1-41, Lempelto 165-416-1-156, Käikälä 165-448-1-15, Sillanpää 165-452-1-98, Syvänoja 165-453-1-25 ja Metsä-Ylänne 165-455-1-37. Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelia 6 Sääjärven Kyläniemessä sekä osaa kortteleista 10 ja 12 Sääjärven itärannalla, retkeily-ja ulkoilualueita (VR), lähivirkistysaluetta (VL), uimaranta-alueita (VV) venevalkama-alueita (LV) sekä maa- ja metsätalousalueita (M) ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu loma-asuntojen korttelialueet 6 ja 24-27, 29-37 (RA) ja loma- ja matkailualueen (R-1) kortteli sekä osa loma-asuntojen kortteialueista 10 ja 12 (RA), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), venevalkama-alueita (LV), venevalkama- ja uimaranta-alueita (LV/VV), uimaranta-alueita (VV), luonnonsuojelualueita (SL) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Ranta-asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on lähes 508 ha ja kaava-alueeseen kuuluu mantereista rantaviivaa yhteensä n. 27,6 km (saaret mukaan lukien n. 32,8 km). Kaavamuutoksella on osoitettu yhteensä 41 uutta loma-asuntotonttia (RA) perustuen Janakkalan Itäisen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan alue on osoitettu loma- ja matkailualueena (R-1) ja Isojärvellä sijaitsevien aikaisemmista kaavoista puuttuneiden loma-asuntojen rakentamisalueet kahtena loma-asuntotonttina (RA). Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä siirretään kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilla. Kumottavat alueet sijaitsevat osalla tiloista Tiltola 165-412-1-154, Hakkola 165-412-4-146 ja Metsä-Ylänne 165-455-1-37. Kumottavan alueen pinta-ala on yht. n. 40 ha. 6.2 Mitoitus Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on varsin alhainen mitoitus verrattuna myöhemmin laadittuun Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan mitoitukseen. Suunnittelualue kuuluu Itäiseen rantayleiskaavan alueeseen lukuun ottamatta Lastujärveä ja Hiidenjokea, joiden alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueella on osoittamatta yhteensä 56 Itäisen rantayleiskaavan mitoitusperusteen mukaista rakennusyksikköä. Ranta-asemakaavan mitoitus poikkeaa eniten rantayleiskaavan mitoitusperusteesta Kesijärvellä ja Sääjärvellä. Isojärvellä aiemmista kaavoista puuttuu lisäksi virheellisesti kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, joita ei ole merkitty kaavakartoille olemassa olevina lomarakennuspaikkoina. Kaavamuutoksen selvitysten ja tavoitteiden mukaisesti on perusteltua osoittaa kaavamuutosalueelle tästä rakennusoikeudesta yhteensä 41 uutta lomarakennuspaikkaa. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan kehittämisen turvaamiseksi on alueelle osoitettu kahden uuden rakennusyksikön rakennusoikeus olemassa olevan rakennusyksikön lisäksi. Kesimajan alueelle on siten osoitettu rakennusoikeutta kolmen tavanomaisen lomarakennustontin verran (3x150m2 = 450m2). Isojärvelle osoitetaan kaavamuutoksella kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, jotka puuttuvat sekä voimassa olevasta ranta- 30

asemakaavasta että Itäisestä rantayleiskaavasta. Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä siirretään kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Taulukossa 3 on esitetyssä rakennusoikeuden jakautuminen järvittäin. Taulukko 3: Voimassa olevan kaavan rakentamisalueet Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle, Sääjärven Kyläniemen takamaastoon, retkeilyä palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Sääjärven itärannalla sijaitsee rakentumattomia rakennuspaikkoja lomaasuntojen korttelialueilla (RA-10) 10 ja 12. Lisäksi Kesijärven itärannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusala (av-300). Voimassa olevan / poistuvan kaavan rakennuspaikkojen lukumäärät ja rakennusoikeudet on esitetty alapuolisessa taulukossa. Rakentamisalue Lukumäärä Pinta-ala yht. Rakennusoikeus Omarantaiset lomarakennuspaikat 9 6,1763 ha 900 k-m 2 (RA-10, osa kortteleista 10 ja 12) Takamaaston rakentamisalue (RM) 1 1,3210 ha 1200 k-m 2 Rakentamisalueen rajaus 1 300 k-m 2 (av-300 M-alueella) Yhteensä 11 kpl 4,8413 ha 2400 k-m 2 31