Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä? Esimerkkejä keskeisten toimijoiden rooleista ja vastuista Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanke 31.3.2014 1
Esimerkkejä rooleista ja vastuista ovat määritelleet Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen työntekijät: Koordinaatiohanke: Sanna Salmela (toim.) Suvi Helanen Leea Järvi Kainuun osahanke: Sari Marita Ikäheimo Tuija Pöllänen Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahanke: Tuula Löf Mikko Nikkilä Koillismaan osahanke: Pauli Miettinen Lakeuden osahanke: Arja Rantapelkonen Katja Vähäkuopus Oulun Eteläisen osahanke: Leena Ahola Eija Komulainen Terttu Piippo Merja Jaakola Minna Sipilä Oulun osahanke: Mervi Uusimäki Virpi Knuutinen Oulunkaaren osahanke: Satu Turkka Anne Leppälä-Hast Pirkanmaan osahanke: Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan kunnissa toimivat hyvinvointikoordinaattorit tai vastaavat Kuvauksia ovat kommentoineet useat tässä dokumentissa mainittuja toimijoita edustavat henkilöt TerPS2- hankkeen alueelta. Myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen ja Suomen sosiaali ja terveys ry:n Pohjois-Suomen erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen ovat antaneet kommenttinsa. Kiitämme kaikkia yhteistyössä tavalla tai toisella mukana olleita tahoja! 2
Sisällys Johdanto... 4 1. Hyvinvointiryhmä tai vastaava... 5 2. Kunnan- / Kaupunginjohtaja, joka on hyvinvointiryhmän jäsen... 6 3. Kunnan- / Kaupunginjohtaja, joka ei ole hyvinvointiryhmän jäsen... 7 4. Toimiala- tai palvelualuejohtaja / Apulaiskaupunginjohtaja, joka on hyvinvointiryhmän jäsen... 8 5. Hyvinvointikoordinaattori / -suunnittelija / -asiantuntija tai muu vastaava... 9 6. Hyvinvoinnin teemaryhmä ja/tai kuntalaisia edustava ryhmä... 10 7. Kunnan tai kaupungin johtoryhmä... 11 8. Valtuusto... 13 9. Kunnanhallitus... 14 10. Lautakunnat / valiokunnat... 15 11. Toimialalla / palvelualueella toimivat esimiehet... 16 12. Toimialalla / palvelualueella toimiva käytännön työntekijä... 17 13. Yksityissektori, vapaaehtoissektori, seurakunnat ja muut julkistoimijat... 18 14. Kuntalaiset... 19 3
Johdanto Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hankkeessa on pohdittu kunnassa toimivien tahojen hyvinvointijohtamiseen liittyviä rooleja ja vastuita. Työ perustuu kuntien lakisääteiseen velvollisuuteen nimetä hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (Terveydenhuoltolaki 12 ). Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että kunnan hyvinvointiryhmä tarvitsee hyvinvointijohtamisen ja hyvinvointikertomustyönsä tueksi kunnan ylintä johtoa ja muita toimijoita. Tässä asiakirjassa avataan esimerkkien avulla sitä, mitä tällä tuella konkreettisesti tarkoitetaan. Vastuita ja rooleja on pohdittu hyvinvointijohtamisen, siihen keskeisesti liittyvän hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyön näkökulmasta. Seuraavat esimerkit toimijoiden rooleista ja vastuista on tarkoitettu herättämään ja tukemaan niitä keskusteluja, joita kunnissa käydään hyvinvointijohtamiseen ja hyvinvointikertomustyöhön liittyen. Tarkoituksena on auttaa toimijoita konkretisoimaan ja sopimaan yhdessä siitä, mitä kukin toimija kunnassa voi tehdä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen eteen. Korostamme, että jokainen kunta soveltaa esimerkkejä omaan toiminta- ja toimijaympäristöönsä sopivaksi. Roolit ja vastuut vaihtelevat merkittävästi riippuen muun muassa kunnan koosta, hallintorakenteesta ja henkilöstöresursseista. Vastuita ja rooleja jaetaan kunnissa yleensä useille toimijoille. TerPS2-hankkeen ja Kuntaliiton maaliskuussa 2014 tekemän kyselyn mukaan noin viidennes hyvinvointiryhmien jäsenistä ei pidä omaa tehtävänkuvaansa selkeänä. Tämän vuoksi TerPS2-hanke suosittelee, että keskeisten toimijoiden roolit, vastuut, valtuudet ja tavoitteet kuvataan kirjallisesti. Lisäksi hyvinvointiryhmän yksittäisten jäsenten roolit ja vastuut kannattaa kirjata erikseen tai ainakin sopia suullisesti niin, että jokainen ryhmän jäsen on tietoinen juuri häntä koskevista rooleista ja vastuista. 4
1. Hyvinvointiryhmä tai vastaava Hyvinvointiryhmällä tarkoitetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöstä ja sen johtamisesta vastaavaa ryhmää. Ryhmän kokoonpanosta on hyvä keskustella kunnan tai kaupungin johtoryhmässä, minkä jälkeen kunnan-/kaupunginhallitus tai kunnanjohtaja nimeää ryhmän. Jäseninä on yleensä kaikkien toimialojen / palvelualueiden ylimpään johtoon kuuluvia henkilöitä. Joissakin hyvinvointiryhmissä voi olla jäseninä myös päättäjiä sekä järjestöjen, yrittäjien ja muiden toimijoiden (kuten seurakunnan tai poliisin) edustajia. Monessa kunnassa kunnan johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä toimii hyvinvointiryhmänä. On myös kuntia, joissa hyvinvointiryhmänä toimii erillinen ryhmä. Isoissa kaupungeissa hyvinvoinnin johtamisen vastuu on voitu määritellä kaupungin johtoryhmälle, jolloin hyvinvointiryhmä toimii hyvinvoinnin koordinaatioryhmänä ja käytännön toimijana. Toimii kunnan talouden ja johtamisen vuosikellon mukaisesti Johtaa ja koordinoi tietoon perustuen eri toimialojen / palvelualueiden ja muiden toimijoiden hyvinvointiyhteistyötä: o Valmistelee valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja vuosittaiset raportit (mm. valitsee indikaattorit ja kehittää niitä) o Raportoi säännöllisesti valtuustolle ja viranhaltijajohdolle työnsä tuloksista o Valmistelee hyvinvointiasioita johtoryhmälle (jos johtoryhmä ei toimi hyvinvointiryhmänä) o Tukee, seuraa ja arvioi hyvinvoinnin edistämisen toimeenpanoa o Osallistaa kuntalaisia ja muita tärkeiksi katsottuja tahoja (esim. järjestöt, yritykset, seurakunnat) hyvinvointikertomuksen valmisteluun, käytännön toteutukseen, seurantaan ja arviointiin o Voi nimetä hyvinvoinnin teemaryhmiä ja koordinoida niiden työtä Kehittää hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä yhteisiä käytäntöjä toimialojen / palvelualueiden kanssa ja sopii niiden käyttöönotosta ja vakiinnuttamisesta Tukee toimialojen / palvelualueiden ammattilaisten hyvinvointiosaamista Koordinoi vaikutusten ennakkoarviointia (EVAa) o Sopii EVA-menetelmän käytöstä ja siihen liittyvistä käytännöistä yhdessä kunnan ja toimialojen / palvelualueiden johdon kanssa o Vahvistaa EVA-osaamista Valmistelee alueellisia hyvinvointisopimuksia ja tehtäviä johtoryhmälle ja vastaa alueellisesta yhteistyöstä oman kunnan osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemiä tehtäviä (2010, 16). Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä tai täsmennyksiä. Yllä mainitut ovat konkreettisia esimerkkejä, joiden tarkoituksena on auttaa kunnissa käytäviä keskusteluja kunkin toimijan rooleista ja vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut voivat vaihdella kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 5
2. Kunnan- / Kaupunginjohtaja, joka on hyvinvointiryhmän jäsen Voi toimia puheenjohtajana Vie hyvinvointiryhmän näkemyksiä kunnan johtoryhmälle (jos kunnan johtoryhmä ei toimi hyvinvointiryhmänä) Tarkastelee ja arvioi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyötä kunnan johtamisen ja kaikkien toimialojen / palvelualueiden näkökulmasta Ohjaa valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja vuosittaisten raporttien valmistelua (isoissa kaupungeissa vastuu on usein delegoitu johtoryhmän kautta) Kannustaa ja sitouttaa ryhmän muita jäseniä o hyvinvointiryhmän sisäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden keskeisten toimijoiden kanssa o valtuustokausittaisten hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien valmisteluun Varmistaa, että valtuustokausittaisiin hyvinvointikertomuksiin ja vuosittaisiin raportteihin kirjatut asiat o ovat linjassa voimassa olevan kuntastrategian kanssa o huomioidaan kuntastrategian laadinnassa ja päivityksessä o kytketään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun / talousarvioon o kytketään kunnan osavuosikatsauksiin, tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin Kannustaa hyvinvointiryhmän jäseniä ja toimialoja / palvelualueita o hyvinvointikertomukseen kirjatun suunnitelman toteuttamiseen käytännössä o etsimään ja kehittämään mittareita, joilla hyvinvoinnin edistämistä kunnan / kaupungin johtamisessa arvioidaan Edistää kunnan- / kaupunginjohdon ja luottamushenkilöjohdon yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Huolehtii tai varmistaa, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen ja tiedolla johtamisen osaamista vahvistetaan Kannustaa toimialojen / palvelualueiden valmistelijoita käyttämään vaikutusten ennakkoarviointimenetelmää (EVAa) päätösten valmistelussa vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut voivat vaihdella kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee sopia tapauskohtaisesti. 6
3. Kunnan- / Kaupunginjohtaja, joka ei ole hyvinvointiryhmän jäsen Tarkastelee ja arvioi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyötä kunnan johtamisen ja kaikkien toimialojen näkökulmasta Kutsuu säännöllisesti hyvinvointiryhmän edustajia ja/tai hyvinvointikoordinaattorin kunnan johtoryhmän kokouksiin Ottaa kunnan johtoryhmän asialistalle hyvinvointiryhmän esittämiä hyvinvointiasioita Varmistaa, että valtuustokausittaisiin hyvinvointikertomuksiin ja vuosittaisiin raportteihin kirjatut asiat o ovat linjassa voimassa olevan kuntastrategian kanssa o huomioidaan kuntastrategian laadinnassa ja päivityksessä o kytketään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun / talousarvioon o kytketään kunnan osavuosikatsauksiin, tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin Kannustaa hyvinvointiryhmän jäseniä ja toimialoja / palvelualueita o hyvinvointikertomukseen kirjatun suunnitelman toteuttamiseen käytännössä o etsimään ja kehittämään mittareita, joilla hyvinvoinnin edistämistä kunnan / kaupungin johtamisessa arvioidaan Edistää kunnan- / kaupunginjohdon ja luottamushenkilöjohdon yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Huolehtii / varmistaa, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen ja tiedolla johtamisen osaamista vahvistetaan Kannustaa toimialojen / palvelualueiden valmistelijoita käyttämään vaikutusten ennakkoarviointimenetelmää (EVAa) päätösten valmistelussa vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 7
4. Toimiala- tai palvelualuejohtaja / Apulaiskaupunginjohtaja, joka on hyvinvointiryhmän jäsen Tunnistaa, mitkä asiat oman toimialan / palvelualueen työssä vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin Tuo hyvinvointikertomuksen valmisteluun oman toimialansa / palvelualueensa näkökulmat: o Osa I: Päättyvän valtuustokauden / vuoden arviointi: Tuo hyvinvointikertomukseen omaan toimialaansa / palvelualueeseensa liittyvää hyvinvointitietoa Tulkitsee oman toimialansa / palvelualueensa hyvinvointitietoa muille ryhmän jäsenille Käy tulkinnoista keskustelua muiden ryhmän jäsenten ja oman toimialansa / palvelualueensa henkilöstön kanssa Tuo omat näkemyksensä yleistä hyvinvointitietoa ja muiden toimialojen / palvelualueiden hyvinvointitietoa koskevaan keskusteluun Osallistuu keskusteluun ja päätöksentekoon siitä, mitkä ovat hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita o Osa II: Tulevan valtuustokauden / vuoden suunnittelu: Osallistuu keskusteluun siitä, millaisia hyvinvointitavoitteita asetetaan, millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin päästään, millaisia resursseja on käytössä ja millaisilla mittareilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan Tuo esille, mitä hänen oma toimialansa / palvelualueensa voisi tehdä hyvinvointitavoitteiden eteen, millaisia arviointimittareita voisi olla käytettävissä tai kehitettävissä ja millaista yhteistyötä muiden toimialojen / palvelualueiden kanssa voisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi Varmistaa, että valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen ja vuosittaisiin raportteihin kirjatut asiat kytketään hänen oman toimialansa / palvelualueensa o sisäiseen päätöksentekoon (esim. hyödyntämällä vaikutusten ennakkoarviointimenetelmää eli EVAa päätösten valmistelussa) o talousarvioon, käyttösuunnitelmiin / tuloskortteihin ja käytännön työn seurantaan, arviointiin ja raportointiin Johtaa oman toimialansa / palvelualueensa hyvinvointityötä ja kannustaa, opastaa ja perehdyttää oman toimialansa / palvelualueensa esimiehiä ja muuta henkilöstöä o hyvinvointikertomukseen kirjatun suunnitelman käytännön toteutukseen (mm. hyvien toimintamallien käyttöönotto ja vakiinnuttaminen, uusien toimintamallien kehittäminen, toimialan sisäinen viestintä) o kehittämään mittareita, joilla hyvinvoinnin edistämistä oman toimialan / palvelualueen työssä arvioidaan Vastaa hyvinvointiryhmälle ja kunnan johtoryhmälle siitä, että hänen oma toimialansa / palvelualueensa kantaa vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista sekä strategisella että operatiivisella tasolla Ylläpitää hyvinvointijohtamisen osaamistaan vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 8
5. Hyvinvointikoordinaattori / -suunnittelija / -asiantuntija tai muu vastaava Koordinoi hyvinvoinnin edistämistä sekä strategisella että operatiivisella tasolla: o Tarkastelee hyvinvoinnin edistämistä kokonaisuutena ja useiden toimijoiden välisenä yhteistyönä o Analysoi toimintaympäristön muutoksia hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta o Toimii hyvinvointiryhmän valmistelijana ja sihteerinä o Koordinoi hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien valmistelua, toimeenpanoa, seurantaa ja arviointia o Kokoaa kunta- ja aluekohtaista hyvinvointitietoa ja tukee sen käyttöä kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa o Tuntee valtakunnalliset, maakunnalliset, alueelliset ja paikalliset hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat Yhdistää ne hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien valmisteluun ja tukee siten niiden toimeenpanoa omalla toimialueellaan o Esittelee hyvinvointikertomuksia ja vuosittaisia raportteja (esim. luottamushenkilöille) Tukee niiden hyödyntämistä esim. päätöksenteossa o Tukee vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän (EVAn) käyttöönottoa ja toimii EVAn asiantuntijana ja tutorina o Voi osallistua hyvinvoinnin asiantuntijana kuntastrategian laatimiseen ja päivittämiseen sekä hyvinvoinnin edistämishankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin o Tukee hyvien toimintamallien kehittämistä, jalkauttamista, seurantaa ja arviointia yhdessä esimiesten ja toimiala- /palvelualuejohtajien kanssa o Järjestää yhteistyötapaamisia kunnan ja sen yhteistyötahojen (esim. kuntalaiset, järjestöt, seurat, seurakunnat, yritykset) välillä / kanssa. Toimii hyvinvoinnin edistämisen yhdyshenkilönä sekä kunnan sisällä että suhteessa alueellisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin sidosryhmiin, kuten kuntayhtymään tai yhteistoiminta-alueeseen, maakuntaliittoon, sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön ja aluehallintovirastoon Voi osallistua kunnan / alueen hyvinvoinnin asiantuntijana terveydenhuollon järjestämissuunnitelman (Terveydenhuoltolaki 34 ) laatimiseen Osallistuu alueellisen ja valtakunnallisen hyvinvointikoordinaattoriverkoston yhteistyöhön ja tapaamisiin Välittää ja levittää hyvinvointitietoa kuntalaisille ja muille tahoille (esim. vapaaehtoissektorille) Osallistuu kunnan viestintään ja markkinointiin hyvinvoinnin näkökulmasta Pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja TerPS-hankkeen vuosina 2011 2012 yhdessä määrittelemiin rooleihin ja vastuisiin, mutta on päivitetty vuonna 2014 TerPS2-hankkeessa. Tämä kuvaus pohjautuu TerPS2-hankkeen Oulun Eteläisen osahankkeen valmistelemaan hyvinvointikoordinaattorin toimenkuvaan, johon voi tutustua Innokylässä (www.innokylä.fi). Yllä mainitut ovat konkreettisia esimerkkejä, joiden tarkoituksena on auttaa kunnissa käytäviä keskusteluja kunkin toimijan rooleista ja vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 9
6. Hyvinvoinnin teemaryhmä ja/tai kuntalaisia edustava ryhmä Hyvinvoinnin teemaryhmillä ja kuntalaisia edustavilla ryhmillä tarkoitetaan jonkin ikäryhmän tai erillisteeman ympärille kerättyä työryhmää tai asiantuntijaja/tai kokemusasiantuntijaryhmää. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön työryhmät, (liikenne)turvallisuustyöryhmät, lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, lasten parlamentti, nuorisovaltuustot ja -neuvottelukunnat, vammais- ja vanhusneuvostot, järjestöjen yhteistyöryhmät tai järjestöneuvottelukunnat ja asukasraadit. Toimii käytännön työn asiantuntijaryhmänä ja/tai kokemusasiantuntijaryhmänä Tuo esille asiantuntijuuteensa pohjautuvia näkökulmia hyvinvointityön kehittämiseen Tulkitsee omaan teemaansa liittyvää hyvinvointi- ja kokemustietoa Antaa omaan asiantuntijuuteensa ja kokemuksiinsa perustuvaa tukea hyvinvointiryhmälle omasta teemastaan (esim. päihteistä, ikäihmisistä tai nuorista) Vaikuttaa hyvinvointikertomuksen valmisteluun ja käytännön linjauksiin omasta näkökulmastaan Varmistaa, että omaan teemaan liittyvät muut asiakirjat (ohjelmat, suunnitelmat yms.) ovat linjassa hyvinvointikertomuksen kanssa ja tulevat huomioiduksi hyvinvointikertomuksessa Auttaa hyvinvointikertomukseen kirjatun hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa ja pohtii, mitä voi tehdä tukeakseen o hyvinvointitavoitteiden saavuttamista ja arviointia o toimenpiteiden toteutusta Osallistuu kuntien ohjelma- ja suunnitelmatyöhön: o Kehittää yhteisiä käytäntöjä, työmenetelmiä ja asiakaslähtöisiä yhteistoimintamuotoja eri alojen ammattilaisten kanssa o Osallistuu teemakohtaisiin kehittämishankkeisiin Osallistuvat tehtyjen toimenpiteiden arviointiin edustamansa ryhmän näkökulmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemiä tehtäviä (2010, 17). Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä tai täsmennyksiä. Yllä mainitut ovat konkreettisia esimerkkejä, joiden tarkoituksena on auttaa kunnissa käytäviä keskusteluja kunkin toimijan rooleista ja vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 10
7. Kunnan tai kaupungin johtoryhmä Usein hyvinvointiryhmänä toimii kunnan johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä. Näissä tapauksissa johtoryhmän vastuita ja rooleja tulee pohtia hyvinvointiryhmälle tarkoitettujen roolien ja vastuiden kautta (kohta 1). Seuraavalla sivulla kuvatuilla rooleilla ja vastuilla tarkoitetaan sellaista kunnan johtoryhmää, joka EI toimi hyvinvointiryhmänä. Tällöin johtoryhmä toimii hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä. TerPS2-hankkeessa on todettu, että kun kunnan johtoryhmä ei toimi hyvinvointiryhmänä, yhteistyön tekemistä ja viestien välittymistä edistää se, että vähintään yksi hyvinvointiryhmän aktiivinen jäsen on myös johtoryhmän jäsen. 11
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemiä tehtäviä (THL 2010, 16) TerPS2-hankkeen lisäyksiä Johtaa, seuraa, arvioi ja kehittää hyvinvoinnin edistämisen strategista toimintaa: o Valtuustokausittaisten hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien valmistelua o Hyvinvointitavoitteiden saavuttamista o Eri toimialojen / palvelualueiden välistä yhteistyötä o Toimialojen / palvelualueiden ja kunnan alueella toimivien muiden tahojen (mm. järjestöt, seurakunta, yritykset, poliisi, pelastustoimi) välistä yhteistyötä Raportoi luottamushenkilöille kuntalaisten hyvinvoinnista ja palvelujen toiminnasta Kehittää alueellista hyvinvoinnin edistämisen yhteistyötä (esim. kuntayhtymän ja maakunnan tasolla) Kutsuu säännöllisesti hyvinvointiryhmän jäseniä kokouksiinsa kertomaan o hyvinvointiryhmän työskentelyn sujumisesta ja sen kehittämistoiveista o valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja vuosittaisten raporttien valmistelun etenemisestä ja kehittämistoiveista Ohjaa, kannustaa ja sitouttaa hyvinvointiryhmää työhönsä ja työn arviointiin ja kehittämiseen Vastaa hyvinvointijohtamiseen ja hyvinvointikertomukseen liittyvästä tiedonkulusta ja tiedottamisesta Varmistaa, että valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen ja vuosittaisiin raportteihin kirjatut asiat o ovat linjassa voimassa olevan kuntastrategian kanssa ja huomioidaan kuntastrategian laadinnassa ja päivityksessä o kytketään kunnan toiminnan ja talouden suunnitelmaan / talousarvioon ja -suunnitelmaan o kytketään kaikkien toimialojen / palvelualueiden talousarvioihin ja käyttösuunnitelmiin / tuloskortteihin o kytketään kaikkien toimialojen / palvelualueiden käytännön työn seurantaan, arviointiin ja raportointiin o kytketään kunnan osavuosikatsauksiin, tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin Johtoryhmän jäsenet tukevat ja kannustavat oman toimialansa / palvelualueensa esimiehiä ja muuta henkilöstöä o hyvinvointikertomukseen kirjatun suunnitelman toteuttamiseen käytännön työssä (mm. esimiesten perehdyttäminen, hyvien toimintamallien käyttöönotto ja vakiinnuttaminen, uusien toimintamallien kehittäminen) o etsimään ja kehittämään mittareita, joilla hyvinvoinnin edistämistä toimialan / palvelualueen työssä arvioidaan Varmistaa, että toimialojen / palvelualueen valmistelijat käyttävät vaikutusten ennakkoarviointimenetelmää (EVAa) päätösten valmistelussa Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä tai täsmennyksiä THL:n alkuperäiseen määritelmään. Yllä mainitut tehtävät ovat konkreettisia esimerkkejä, joiden tarkoituksena on auttaa kunnissa käytäviä keskusteluja kunkin toimijan rooleista ja vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 12
8. Valtuusto Hyväksyy valtuustokausittaiset hyvinvointikertomukset ja vuosittaiset hyvinvointiraportit Hyödyntää hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien sisältämää hyvinvointitietoa päätöksenteossa Tarkastelee hyvinvointitietoa tasapuolisesti taloutta koskevien tietojen kanssa Varmistaa poliittisessa ohjauksessaan ja kunnan ylintä päätösvaltaa käyttäessään, että seuraavissa asiakirjoissa on mukana hyvinvoinnin edistämisen näkökulmia: o Kuntastrategia o Toiminnan ja talouden suunnitelma / Talousarvio ja -suunnitelma o Osavuosikatsaukset o Tilinpäätös o Toiminta- ja arviointikertomus Hyväksyessään kunnan talousarvion ja -suunnitelman varmistaa, että hyvinvointikertomukseen kirjatut tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit on huomioitu Seuraa ja arvioi, onko hyvinvointikertomukseen ja vuosittaisiin raportteihin kirjatut tavoitteet saavutettu ja toimenpiteet toteutettu vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. Valtuuston rooliin ja vastuisiin voi tutustua myös hyvinvointijohtamiseen liittyvien vuosikellojen avulla. Kelloja löytyy osoitteesta: http://www.hyvinvointikertomus.fi/clock/. Kunnat voivat työstää sivuilta löytyvien kellojen avulla oman vuosikellonsa. 13
9. Kunnanhallitus Käsittelee hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien sisältämää hyvinvointitietoa osana talouden ja toiminnan o suunnittelua o seurantaa o raportointia o arviointia Kytkee hyvinvointikertomukseen kirjatut hyvinvoinnin tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit talousarvion ja -suunnitelman valmisteluun ja seurantaan Valmistelee hyvinvointia koskevat asiat päätettäväksi valtuustolle ja toimeenpanee valtuuston tekemät päätökset Huolehtii, että eri toimialojen määrärahojen käyttösuunnitelmissa on huomioitu hyvinvointikertomukseen kirjatut tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. Kunnanhallituksen rooliin ja vastuisiin voi tutustua myös hyvinvointijohtamiseen liittyvien vuosikellojen avulla. Kelloja löytyy osoitteesta: http://www.hyvinvointikertomus.fi/clock/. Kunnat voivat työstää sivuilta löytyvien kellojen avulla oman vuosikellonsa. 14
10. Lautakunnat / valiokunnat Lauta- tai valiokunnat toimivat kunnan- / kaupunginhallituksen alaisina valmistelu- ja asiantuntijaeliminä. Lauta-/valiokuntarakenne vaihtelee kunnittain. Pakollisia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunnat. Valmistelevat oman asiantuntijatoimialansa / -palvelualueensa hyvinvointiasiat kunnan- / kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Hyödyntävät hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien sisältämää hyvinvointitietoa valmistelussaan ja päätöksenteossaan Huolehtivat, että toimialansa / palvelualueensa talousarviossa ja määrärahojen käyttösuunnitelmissa on huomioitu hyvinvointikertomukseen kirjatut tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit Osallistuvat hyvinvointikertomuksen sisältämän suunnitelman toimeenpanon seurantaan ja arviointiin toimialansa / palvelualueensa osalta Huolehtivat, että hyvinvoinnin edistäminen ja kuntalaisnäkökulma huomioidaan palvelujen tuottamisessa ja niiden kehittämisessä Tarkastuslautakunnat arvioivat arviointikertomuksissaan valtuuston taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista myös hyvinvoinnin näkökulmasta vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut voivat vaihdella kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. Lautakuntien rooliin ja vastuisiin voi tutustua myös hyvinvointijohtamiseen liittyvien vuosikellojen avulla. Kelloja löytyy osoitteesta: http://www.hyvinvointikertomus.fi/clock/. Kunnat voivat työstää sivuilta löytyvien kellojen avulla oman vuosikellonsa. 15
11. Toimialalla / palvelualueella toimivat esimiehet Tunnistavat, mitkä asiat oman toimialan työssä vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin Edistävät omalta osaltaan toimialojen välistä poikkihallinnollista keskustelua ja poikkitoiminnallista työtä Keskustelevat hyvinvointiryhmässä olevan toimiala- tai palvelualuejohtajan kanssa siitä, miten toimialalla / palvelualueella voidaan edistää kuntalaisten hyvinvointia Varmistavat hyvinvointikertomukseen kirjatun suunnitelman käytännön toteutusta oman toimialansa / palvelualueensa työssä: o Viestittävät toimialansa / palvelualueensa henkilöstölle siitä, miten heidän työnsä liittyy kuntalaisten hyvinvointiin o Käyttöönottavat ja vakiinnuttavat hyviä, kuntalaisten hyvinvointia tukevia toimintamalleja yhteistyössä toimialansa / palvelualueensa henkilöstön kanssa o Kehittävät uusia toimintamalleja yhteistyössä työntekijöiden kanssa o Kehittävät yhdessä henkilöstönsä kanssa mittareita, joilla hyvinvoinnin edistämistä oman toimialan / palvelualueen työssä voitaisiin arvioida Ylläpitää omaa hyvinvointiosaamistaan Vastaavat siitä, että heidän alaisuudessaan työskentelevät henkilöt kantavat vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista ja pitävät yllä omaa hyvinvoinnin edistämisen ammattitaitoaan Kertovat oman toimialansa / palvelualueensa johtajalle kokemuksia ja näkemyksiä toimialalla / palvelualueella tehdystä hyvinvointityöstä vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 16
12. Toimialalla / palvelualueella toimiva käytännön työntekijä Tunnistavat, mitkä asiat omassa työssä ja oman toimialan / palvelualueen työssä vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin Toteuttavat käytännössä hyvinvointikertomukseen kirjattua suunnitelmaa omassa työssään: o Käyttöönottavat ja vakiinnuttavat hyviä, kuntalaisten hyvinvointia tukevia toimintamalleja o Kehittävät uusia toimintamalleja yhdessä muun henkilöstön kanssa Vastaavat omalle esimiehelleen siitä, että kantavat omassa työssään vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista Ylläpitävät omaa hyvinvointiosaamistaan vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 17
13. Yksityissektori, vapaaehtoissektori, seurakunnat ja muut julkistoimijat Otsikoissa mainituilla tahoilla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä, kunnan alueella toimivia seurakuntia, poliisia ja pelastustoimea. Kunnissa on käytössä muun muassa seuraavia yhteistyötapoja näiden toimijoiden kanssa: Hyvinvointiryhmän vakituiseen kokoonpanoon kuuluu näiden toimijoiden edustajia. Edustajat vierailevat tarvittaessa hyvinvointiryhmän kokouksissa, mutta eivät kuulu vakituiseen kokoonpanoon. Näiden tahojen kanssa tehdään järjestelmällistä yhteistyötä muilla tavoilla (esim. pitämällä kunta-järjestö-yhteistyöiltoja tai kuulemalla maakuntaliiton järjestöneuvottelukuntia). Tuovat esille edustamansa tahon tietoja, kokemuksia ja näkemyksiä kuntalaisten hyvinvoinnista ja palveluista Osallistuvat hyvinvointikertomusten ja vuosittaisten raporttien valmisteluun: o Nostamalla esille ja/tai tuottavat omaan kokemukseensa, asiantuntijuuteensa ja alaansa liittyvää hyvinvointitietoa, josta ainakin osa voidaan kytkeä hyvinvointikertomuksiin tai vuosittaisiin hyvinvointiraportteihin o Tulkitsemalla hyvinvointitietoa edustamansa tahon näkökulmasta o Pohtimalla, mitä heidän edustamansa tahot voivat tehdä tukeakseen kertomukseen kirjattujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamista o Suunnittelemalla oman organisaationsa toiminnan sellaiseksi, että se tukee tavoitteiden saavuttamista Arvioivat tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteiden saavuttamista (sekä oman organisaationsa sisällä että osana kaikkien toimijoiden yhteistyötä) Osallistuvat mahdollisiin alueellisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin toimiin, joilla tuetaan kuntien hyvinvointijohtamista (esim. tiedontuotantoon) Tiedottavat omia yhteistyökumppaneitaan hyvinvointikertomustyöstä ja kuntalaisten hyvinvoinnista Antavat kuntalaispalautetta hyvinvointiryhmälle Vahvistavat siten kuntalaisten osallisuutta kunnan hyvinvointityössä Käyttöönottavat, vakiinnuttavat ja levittävät omia organisaatioitaan koskevia, hyvinvointijohtamiseen ja/tai hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä hyviä toimintamalleja vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 18
14. Kuntalaiset Tekevät hyvinvointiin liittyviä kuntalaisaloitteita Osallistuvat tilaisuuksiin, joissa kerätään ideoita, toiveita ja tarpeita hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa varten Vastaavat kyselyihin, joilla kerätään kuntalaisten kokemustietoa hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä asioista (esim. otakantaa.fi-palvelussa) Hyödyntävät erilaisia osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia, joita kunta / kaupunki tarjoaa Ylläpitävät ja edistävät omaa hyvinvointiaan muun muassa terveyden kannalta myönteisillä elintavoilla Pitävät huolta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään sekä muista yhteisöihinsä kuuluvista henkilöistä Osallistuvat yhteisten asioiden hoitamiseen vastuista. TerPS2-hanke korostaa, että roolit ja vastuut vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin, minkä vuoksi niistä tulee aina sopia tapauskohtaisesti. 19