SUOMESSA ON PUHALLETTAVA YHTEEN HIILEEN Erkki Moisander, 13.5.2015 MIKSI YKSITUUMAISUUTTA? 1. Kilpailemme jatkuvasti myös eri kansakuntien välillä. 2. Suomalaiset menestyvät parhaiten joukkueena. 3. Globalisaatio on johtanut kilpailun myös maanosien väliseksi. 4. Teknologia, digitalisaatio verkostoi meitä kilpailun ja ympäristön muutokseen. 5. Olemme yksi Euroopan vientivetoisimmista ja energia intensiivisimmistä maista 6. Jäykkä poliittinen päätöksenteko, toimimattomuus kriisissä (kolmikanta) 7. Rakenteelliset ratkaisut odottavat toteuttamista 8. Alueelliset kehitysennusteet vaativat kannanottoja ja strategisia valintoja
SUOMI ON MAAILMAN PARAS MAA ELÄÄ PÄTEEKÖ TÄMÄ MENESTYSKONSEPTI 2020- LUVULLA? NEWSWEEK 8/2010 1. Maksuton korkeatasoinen koulutus kaikilla. 2. Hyvä infrastruktuuri mukaan lukien it-struktuuri 3. Turvallinen elinympäristö ja hyvä sosiaalinen turvaverkko 4. Yritystoiminnan hyvä kansainvälinen kilpailukyky SUOMESSA TARVITAAN LISÄÄ PIENIÄ JA KESKISUURIA VIENTIYRITYKSIÄ HYVINVOINTIAMME TURVAAMAAN Suomessa on 14 000 vientiä tekevää yritystä. Kolmannes viennin arvosta tulee 10 suurimmalta yritykseltä. Bruttokansantuote oli v. 2012 yhteensä 192 mrd, josta viennin osuus 77 mrd (41 %). Käytännössä Suomen vienti lepää 25 yrityksen hartioilla (60 %). Ovatko viennin hartiat liian kapeat? Kehittyminen edellyttää uusia menestysaloja ja pk-yrityksiä.
KASVUYRITYKSEN TUNNUSMERKKEJÄ 2010-LUVULLA HENKILÖKUNNAN KASVU YLI 20 % KOLMENA PERÄJÄLKEISENÄ VUOTENA Kasvuyritys harjoittaa vientiä ja sillä on usein myös ulkomaista omistajuutta. Vuosina 2006 2009 näitä yrityksiä oli Suomessa 685 kpl ja niiden henkilöstö yhteensä 77 000 ja liikevaihto 16.3 mrd. Yli puolet kasvuyrityksistä on kaupan ja palveluiden alueella Kauppa 30 %, ICT 10 %, kuljetus 5 %, muu palvelu 30 %, teollisuus 15 % ja rakentaminen 10 %. Kasvuyrityksille on tyypillistä osaava johto ja henkilöstö, tiedolla johtaminen, asiakaslähtöisyys toiminnassa, selkeä liiketoiminnan fokus ja terve talous sekä asiakkaina kasvavat yritykset ja uudenlaisten liiketoimintamallien käyttö liiketoiminnassa. TULEVAISUUDEN GLOBAALIT MENESTYVÄT YRITYKSET - TUNNUSMERKKEJÄ Osaava johto ja henkilöstö, innovatiivinen johtamis- ja toimintakulttuuri sekä kasvu - ja kansainvälisuuntautunut liiketoiminta-ajattelu tiedolla johtamisen ja muiden uuden talouden menestystekijäin hyödyntäminen. Modernin teknologian hyödyntäminen liiketoiminnoissa tuotanto ja palvelut. Asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus korostuvat liiketoimintastrategioissa ja hyödyntävät tiedolla johtamista. Yrityksen terve talous mahdollistaa kasvun. Kyky yhdistää tuotanto- ja palvelutoimintoja samassa liiketoimintamallissa. Yrityksellä on selkeä omistajastrategia ja johtamista tukeva lisäarvoa tuottava hallitus. Kasvuyritys strategiana kannattava kasvu tai kasvu kannattavasti.
SUOMEN PANKIN ARVIO PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUSTA Talouskasvu noin 1 % vuosina 2014-2030 keskimäärin Edellinen arvio: kesällä 2012 Suomen Pankki arvioi kasvuksi keskimäärin 1½ % vuosina 2013-2022 Heikkojen näkymien taustalla: Työikäisten määrän väheneminen Rakennemuutos Korkean arvonlisän tuotantoa menetetty Kysyntä tulee kasvamaan hitaan tuottavuuskasvun aloilla Viime vuosien kehityksen heikkous Nuorten aikuisten osallistumisasteet alentuneet Tuotannolliset investoinnit supistuneet LÄHIVUOSIEN KASVUNÄKYMÄT Viime kuukausina Suomen kansainvälinen ympäristö pääosin parantunut Erityisesti Euroopan kasvunäkymät parantuneet Euro heikentynyt ja raaka-aineiden hinnat alentuneet Korot laskeneet ja osakekurssit nousseet osin EKP:n osto-ohjelman vaikutuksesta Kuitenkin Venäjän talouden heikkous painaa Suomen vientiä Euroalueesta poiketen Suomen talousindikaattoreissa ei käännettä parempaan, yksi poikkeus
TOISTAISEKSI SUOMESSA EI JUURI MERKKEJÄ PAREMMASTA: Teollisuus ja vienti Työllisyys ennallaan, työttömyys lisääntynyt Liike-elämän luottamus Yritysten määrän kasvu lähes pysähtynyt Poikkeus Suomen talousindikaattorien joukossa: kuluttajien luottamus noussut OLEMME HANKALASSA MUUTOSVAIHEESSA Kansantalouden kehitystrendit edellyttävät ratkaisuja myös kilpailukykymme palauttamisen osalta. Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Palkkamaltti Työvoiman sopeutumiskyky Joustavuus Paikallinen sopiminen Työn, yrittämisen ja riskinoton kannustaminen Verotus Palkkamaltti
OLEMME HANKALASSA MUUTOSVAIHEESSA, JATKUU Julkisten menojen hillintä Ei veronkorotuksia Yksityinen varautuminen Innovaatiot julkisella sektorilla Koulutus ja tutkimusjärjestelmä Innovaatiot yksityisellä sektorilla Luovat alat Digitalisaatio Alueellinen ja tasapainoinen kehitys Palvelurakenne ja kustannukset Digitalisaatio Kaupungistumisaste 70 %, Ruotsi 80-85 % ALUEELLINEN KEHITYS HALLINTAAN? Suomen kansantalouden hallittu alueellinen kehittäminen nousee tavoitteeksi. Ohjauksella voidaan vaikuttaa auttaako teknologinen kehitys. Visio Suomen asutus- ja työpaikkakeskittymistä on myös arvovalinta.
KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN 6 tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko maan pinta-alasta. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 henkilöä ja muun 57 seudun väestönvähennys -112 000 henkilöä vuosina 2000-2014. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisesta (17,9 %). Maaseutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista.
KILPAILUKYVYN JA RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Olemme vielä kaukana kilpailukyky tavoitteestamme. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä toteuttaa. Ratkaisuihin tarvitaan kykyä: sopia, tukea, luopua ja uudistaa. Lama 1990 - luvulla nosti arvokeskustelut esiin. Nyt ne ovat unohtuneet..
KUSTANNUSKILPAILUKYVYN PALAUTTAMINEN Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve 10 % tai enemmän Jos palkkataso suhteessa muihin maihin olisi 10-15 % matalampi kuin nyt, vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon Kustannuskilpailukyky rahaliiton sisällä menestyksen edellytys Deflaation välttäminen rahaliiton laajuinen asia KASVUMAHDOLLISUUDET JA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYS EDELLYTTÄVÄT RAKENNEUUDISTUKSIA Rakenneongelmista osa tuli yllätyksenä, kun taas väestökehitys oli tiedossa etukäteen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet olivat oikeat, mutta toimeenpano petti Nyt tarvitaan merkittäviä päätöksiä ja ripeää toimeenpanoa Rakenneuudistusten keskeisiä alueita Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen Työvoiman tarjonnan lisääminen Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa Myös innovaatiopolitiikkaa on mahdollista kehittää ja yritystoiminnan edellytyksiä parantaa
JULKISEN VELAN KASVU TULEE PYSÄYTTÄÄ Kansantalouden ja julkisen talouden ongelmat suurelta osin pitkäaikaisia, rakenteellisia Tarvittavien rakenneuudistusten vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltä ei voida välttyä Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka kansantalouden tulosmuodostus pystyy kantamaan ON LUOTTAMUSPÄÄOMAN MÄÄRÄ RATKAISEVA Keskinäisessä yhtiössä ryhmän menestyminen edellyttää yhteen hiileen puhaltamista. Asiakkaiden kuuntelu, kumppanit ja verkostot löytävät yhteiset tavoitteet. Yhteisöllisyys on osa välittämistä, keskinäistä luottamusta ja arvostamista. Omistaja-asiakkaiden intressit ovat selkeät. Asiakashyödyt ensisijaisia tavoitteita. Demokratiassa löytyy aina ratkaisu usein kuilun reunalta ja ilman vaihtoehtoja. Hyvinvointiyhteiskunnan perusta muodostuu: Tuki- ja avustusjärjestelmästä, Vakuutussopimuksista yhteiskunnan ja kansalaisten välillä sekä kesken, Palvelujärjestelmästä ja tarjonnasta. Vakuutustoiminta muodostaa keskeisen elementin yhteiskuntasopimukselle.
KIITOS!