2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

Samankaltaiset tiedostot
Luento 2. Jaksolliset signaalit

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

u(0, t) = 0 kaikille t > 0: lämpötila pidetään vakiona pisteessä x = 0;

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Fourier-sarjat ja -muunnos

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Jaksollisen signaalin spektri

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

LUKU 6. Mitalliset funktiot

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

u 2 dx, u A f siten, että D(u) = inf D(U). Tarkemmin: Tarkoitus on osoittaa seuraavat minimointitehtävä ja Dirichlet n tehtävä u A f ja

7. Tasaisen rajoituksen periaate

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Yhteenveto Fourier-numeriikan luennoista

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Pienimmän neliösumman menetelmä

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Numeeriset menetelmät

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

f(x) sin k x dx, c k = 1

Äärettömät raja-arvot

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Kompleksianalyysi, viikko 6

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Matematiikan peruskurssi 2

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Konvergenssilauseita

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

2 Funktion derivaatta

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

6. Lineaariset operaattorit

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Tietoliikennesignaalit & spektri

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

f(k)e ikx = lim S n (f; x) kaikilla x?

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

2 Funktion derivaatta

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Mellin-muunnos ja sen sovelluksia

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Fourier-sarjoista ja -muunnoksesta. Matematiikan pro gradu

4.3.7 Epäoleellinen integraali

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Weierstrassin funktiosta

Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 FOURIER-SARJAT. Sisältö

8. Avoimen kuvauksen lause

4.3 Moniulotteinen Riemannin integraali

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

1. Normi ja sisätulo

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

peitteestä voidaan valita äärellinen osapeite). Äärellisen monen nollajoukon yhdiste on nollajoukko.

Fysiikan matematiikka P

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Matemaattisen analyysin tukikurssi

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Transkriptio:

2. Fourier-sarjoista Fourier-analyysi: Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu Matemaattisen analyysin täkein työväline "Jokainen funktio" voidaan esittää harmonisten värähtelyjen, so. trigonometristen funktioiden, summana. Modernia signaalinkäsittely, säätö- ja systeemitekniikka, värähtelytekniikka 18

Harmoniset värähtelykomponentit Funktio Funktion harmoniset värähtelykomponentit ovat tehokkaasti laskettavissa. Fourier-menetelmän sovellutukset Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen: d dx {eikx } = ike ikx.; Differenssiyhtälöiden stabiilisuuden testaus; Signaalien taajuusesitys 19

2.1 Jaksolliset funktiot Funktio f : R R on -jaksollinen, jos kaikille x R ja n Z on voimassa: f(x + n) = f(x). Jaksollisen funktion kuvaaja on siis täydellisesti määritetty, jos tunnetaan sen arvot perusjakson pituisella välillä [, ] (tai välillä [ 2, 2 ]). 2

Esimerkkejä cos( 2π x) ja sin(2π x) -jaksollisia e i2π x on -jaksollinen f(x), g(x) -jaksollisia = f(x) + g(x) -jaksollinen 21

Lause 5. -jaksolliselle funktiolle a f(x)dx = a f(x)dx, a R od.: α, β: β α β+ f(x)dx = α+ f(ξ )dξ = β+ α+ f(ξ)dξ. Kun α = a, β = : a f(x)dx = a f(x)dx. a f(x)dx = f(x)dx + a f(x)dx a = a f(x)dx + a f(x)dx = f(x)dx. a 22

rigonometristen funktioiden ortogonaalisuus Ortogonaalisuusrelaatio: 2π e ikx e ilx dx =, k l 2π, k = l od. Olkoon k l: 2π Kun k = l: 2π e ikx e ilx dx = 2π e i(k l)x dx = 2π e i(k l)x dx = / = 1 i(k l) [e2πi(k l) 1] =. 1 dx = 2π. 2π 1 i(k l) ei(k l)x dx 23

rigonometristen funktioiden täydellisyys rigonometriset funktiot muodostavat täydellisen funktiojoukon. Jos 2π niin funktio f(x) =. f(x)e ikx dx =, k Z, 24

2.2 Fourier-sarja Jatkossa tarkastellaan paloittain jatkuvien funktioiden osajoukkoa P C()., jotka toteuttavat ns. Dirichlet n ehdot: 1. f(x) on paloittain jatkuva; 2. f:llä on korkeintaan äärellinen määrä lokaaleja (äärellisiä) ääriarvokohtia; 3. 2 2 f(x) dx <. 25

Funktioavaruuden PC() sisätulo: f, g = f(x)g(x)dx Funktioavaruuden PC() normi: f 2 = f, f = { f(x) 2 dx} 1 2 Funktiot cos( 2πnx ) ja sin(2πnx ) ovat -periodisia. 26

Lause 6. Funktiot g ( x) = 1 2 g 2n 1 (x) = sin( 2πnx ), n = 1,2,3,... g 2n (x) = cos( 2πnx ), n = 1,2,3,... muodostavat funktioavaruuden PC() ortogonaalisen kannan, ja g, g = g 2 = 4 g j, g j = g j 2 = 2, j = 1,2,3,.... 27

od.: Vakiofunktio g on kohtisuorassa sini- ja kosinifunktioita vasten: g, g 2n = 1 2 cos(2πnx )dx = / β = [sin(2πn) ] =. 2πn 2πn sin(2πnx ) Vastaavasti: g, g 2n 1 =. Vakion integraali on g 2 = 4. rigonometrinen identiteetti: cos(a ± b) = cos(a)cos(b) ± sin(a)sin(b) sin(a ± b) = sin(a)cos(b) ± sin(b)cos(a) 28

Olkoon n m: g 2n(x)g 2m (x) = 1 2 = 1 2 { + m)x 2π(n m)x cos(2π(n ) + cos( )dx / / 2π(n + m)x 2π(n m)x sin( ) + sin( 2π(n + m) Vastaavasti, kun n m: g 2m 1, g 2n 1 =. } ) Kun n = m g 2n, g 2m = 1 2 + m)x 2π(n m)x cos(2π(n ) + cos( )dx = 1 2 Aivan vastaavasti: g 2n 1, g 2n 1 = 2. dx = 2.

Lisäksi: g 2n, g 2m 1 = 1 2 Kantaominaisuuden todistus sivuutetaan. + m)x 2π(m n)x [sin(2π(n ) + sin( )]dx =.

Funktion f P C() Fourier-esitys f a 2 + n=1 [ a n cos( 2πnx missä Fourier-kertoimet lasketaan kaavoilla a = 2 a n = 2 b n = 2 f(x)dx ) + b nsin( 2πnx ] ), f(x)cos(2πnx )dx f(x)sin(2πnx )dx. 29

Merkki siis tarkoittaa, että ko. Fourier-sarja on yhtyy funktion f(x) kanssa L 2 -normin mielessä. ästä ei vielä seuraa, että ko. sarja suppenee pisteittäin kohti funktion f(x) arvoa pisteessä x. Olettamalla funktiosta hieman enemmän voidaan osoittaa myös pisteittäinen konvergenssi: Lause 7. Oletetaan, että funktiot f(x) ja f (x) toteuttavat Dirichlet n ehdot. ällöin Fourier-sarja suppenee, ts. a [ 2 + n=1 a n cos( 2πnx ) + b nsin( 2πnx ] ) = 1 2 [ ] f(x+) + f(x ), missä f(x+) on funktion oikeanpuoleinen raja-arvo pisteessä x ja f(x ) vasemmanpuoleinen raja-arvo pisteessä x. 3

Edellisen lauseen nojalla Fourier-sarja suppenee kohti funktion arvoa f(x), jos se on jatkuva pisteessä x. Lisäksi voidaan osoittaa, että tällöin sarja suppenee itseisesti ja tasaisesti. Erityisesti on voimassa: Lause 8. Oletetaan, että (i) f(x) on jatkuva välillä [t 1, t 2 ], ja (ii) f (x) toteuttaa Dirichlet n ehdot. ällöin f:n Fourierin sarja suppenee tasaisesti kohti funktiota f välillä [t 1, t 2 ]. Lisäksi funktioiden f, ja f(x)dx, Fourierin sarjat saadaan derivoimalla, vastaavasti integroimalla, f : n Fourierin sarjaa termeittäin. 31

Derivaatan f (x) Fourierin sarja on f n=1 [ 2πn b ncos( 2πnx ) 2πn a nsin( 2πnx ] ), Integraalin F(x) = f(x)dx Fourierin sarja on F 1 2 A + n=1 2πn b ncos( 2πnx ) + 2πn a nsin( 2πnx ). Integraalifunktion sarjassa oleva kerroin on mielivaltainen. 32

Fourierin sini- ja kosinisarjat Funktio f on parillinen, jos f( x) = f(x). Funktio on pariton, jos f( x) = f(x). Esimerkiksi kosinifunktio on parillinen, kun taas sinifunktio on pariton. 33

Parillisen funktion Fourier-sarjan sinikerroin b n = 2 = 2 = 2 = 2 f(x)sin(2πnx )dx f(x)sin( 2πnx )dx 2 2 2 f(x)sin( 2πnx )dx + 2 2 f(t)sin( 2πnx )dt + 2 2 2 f(x)sin(2πnx f(x)sin(2πnx )dx, )dx =, missä integraalissa f(x)dx suoritettiin integroimismuuttujan vaihto x = t, dx = dt, sin(ax) = 2 sin(at). 34

Lause 9. (i) Olkoon f P C() parillinen. ällöin sen Fourier-sarja f a 2 + n=1 a n cos( 2πnx ). (ii) Olkoon f pariton. Silloin sen Fourierin sarja on f n=1 b n sin( 2πnx ) 35

Parsevalin yhtälö -jaksollisen funktion f(x) Fourier-kertoimille on voimassa Parsevalin yhtälö f 2 = f(x) 2 dx = [ a 2 )] ( a 2 2 + n 2 + b n 2. n=1 36