19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Elina Pulli, puh. 046 877 3888 Harri Rinta-aho, puh. 050 428 9440 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Sanna Voipio-Huovinen, puh. 050 325 5729 Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko päättää, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Kokeilua arvioidaan sekä sisällön että kustannusten näkökulmasta. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asian esitteli sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tilastotietoa vieraskielisten varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ja koulujen oppilaiden määristä Espoossa Lainsäädäntö Esiopetuksen järjestämisestä säädetään perusopetuslain 4 :ssä. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen
19.11.2014 Sivu 2 / 2 mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain 9 säädetään, että maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Perusopetusasetuksen (1998/9852) 3 :n mukaan perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6 10 vuotiaille vähintään 900 tuntia. Asetuksen 2 :n mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Espoossa Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVAL-oppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja tai laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (vertaa 20 h esiopetuksessa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan henkilökohtainen opintoohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Edellä kuvattua IVAL -opetusta on toteutettu koulujen esiopetusryhmissä. Se on ollut toimiva malli, mutta se ei sellaisenaan enää riitä, sillä vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut oheismateriaalissa esitetyllä tavalla ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esioppilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista eikä oppimispolkujen näkökulmasta perusteltua. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi myös valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. Espoossa tarvitaankin vaihtoehtoisia tapoja järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta niille lapsille, jotka eivät mahdu koulujen IVAL -ryhmiin. Meneillään olevana lukuvuonna päiväkotien esiopetusryhmissä on 60 lasta, jotka ovat valmistavan opetuksen tarpeessa. Kaupunginhallitus päätti (15.12.2009 13), että valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTESin mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen
19.11.2014 Sivu 3 / 3 tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. Tällä hetkellä Espoon oman linjauksen mukaan päiväkotien esiopetuksen yhteydessä ei voida toteuttaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Näin ollen esiopetuksen järjestämispaikasta johtuen em. 60 lapsen osalta Espoon kaupunki ei myöskään saa perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta valtiolta (14 702 /oppilas). Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (15.12.2009 13) uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Suomenkielinen varhaiskasvatus ja suomenkielinen opetus toimivat yhteistyössä edellä mainitun päätöksen mukaisesti. Nyt lautakunnalle esitetään, että maahanmuuttajalasten valmistavan opetuksen turvaamiseksi perusopetukseen valmistavaa opetusta ryhdytään kokeiluluonteisesti järjestämään Mainingin koulun yhteyteen perustettavissa esiopetusryhmissä, joissa tulee toimimaan KVTESin mukaan palkattu esiopettaja. Mainingin kouluun tulee esiopetuksen tilat ja uutena yksikkönä se tulee varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Alueen palvelutarpeen ja koulun sijainnin näkökulmasta on tarkoituksenmukaista käynnistää varhaiskasvatuksen toteuttaman valmistavan opetuksen kokeilu Mainingin koulun tiloissa. Nämä ryhmät toimisivat pilottiryhminä ja niiden toimintaa seurattaisiin kahden vuoden ajan. Pilotoinnin perustella lautakunnalle tehdään myöhemmin ehdotus siitä, onko valmistavan opetuksen järjestämistä perusteltua laajentaa muihin varhaiskasvatuksen esiopetusryhmiin. Valmistavan opetuksen toteuttamisessa hyödynnetään suomenkielisen opetuksen asiantuntijuutta ja uudet ryhmät suunnitellaan yhteistyössä tulosyksiköiden kesken. Esitys ei vaikuta OVTESin mukaan palkattujen esiopettajien tilanteisiin koulujen IVAL ryhmissä. Valmiudet järjestää valmistavaa opetusta päiväkotien esiopetusryhmissä Varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen ryhmissä työskentelee kokopäiväinen henkilökunta, joten valmistavan opetuksen esiopetuksen tuntimäärää suurempi tuntimäärä voidaan helposti järjestää. Esiopetuksessa ja sitä edeltävässä varhaiskasvatuksessa jokaiselle eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman oman äidinkielen tukemisesta sekä suomi toisena kielenä opetuksesta. Esiopettajat toteuttavat tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä -opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Esiopettajat arvioivat lapsen kielitaitoa säännöllisesti Pienten Kielireppu - menetelmän avulla. Pienten Kielireppua käyttämällä lapsen kielitaito saadaan näkyväksi. Sen avulla seurataan lapsen kielitaidon kehittymistä sekä suunnitellaan ja toteutetaan suomi toisena kielenä -opetusta ja kielen kehityksen tukemista.
19.11.2014 Sivu 4 / 4 Kielirepun avulla varmistetaan, että kielitaidon arviointi ja opetus pohjautuvat asetettuihin tavoitteisiin ja että arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikkien lasten kanssa. Pienten Kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. Sitä käytetään myös arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Pienten Kielireppua käytetään kaikkien kaksi- ja monikielisten lasten kanssa: 1) Lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos lapsen toinen äidinkieli on suomi ja lapsen suomen kielen taito on kaikilla kielen osa-alueilla (sanasto, rakenteet sekä puheen tuotto ja ymmärrys) syntyperäisen kielenkäyttäjän tasolla, riittää kielirepun Eväspussin käyttäminen. 2) Suomalaisten paluumuuttajaperheiden lapsille (esimerkiksi kun perhe on asunut useita vuosia ulkomailla ja muuttaa takaisin suomeen, lapsen suomen kieli saattaa olla heikko) 3) Kielenvaihtajalapset (kansainvälisesti adoptoidut lapset, jolloin lapsen äidinkieli vaihtuu suomeksi) Suomen kielen opettaminen tapahtuu arjen kaikissa tilanteissa (ruokailut, lepo, ulkoilut) lapselle ominaisin toimintatavoin (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen). Se suuntautuu kaikille kielitaidon osa-alueille: puhuminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Kasvattajat sanoittavat ja havainnollistavat ympäristöä esimerkiksi kuvien avulla. Ohjatuissa leikkitilanteissa harjoitellaan sanastoa, käsitteitä ja kielen rakenteita. Näiden lisäksi lapsen suomen kieltä tuetaan yksilö-, pienryhmä- tai koko ryhmän tasolla eri tilanteissa. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa (S2 -lto), jotka ohjaavat henkilökuntaa kielikasvatuksen toteuttamisessa, lapsen kaksikielisyyssuunnitelman sekä esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisessa sekä kielitaidon arvioinnissa. Henkilökunnan kielikasvatuksen osaamista lisätään järjestämällä säännöllisesti monipuolista kielikasvatukseen liittyvää koulutusta. Syksyllä 2014 koulutus suunnattiin esiopetusryhmien lastentarhanopettajille. Heille on järjestetty koulutuskokonaisuus, jossa aiheina on ollut monikielisyys, kielen arviointi sekä maahanmuuttajataustaisen ihmisen kohtaaminen. Varhaiskasvatuksen esiopettajat saavat työlleen tukea myös konsultoivilta erityislastentarhanopettajilta.
19.11.2014 Sivu 5 / 5