Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia



Samankaltaiset tiedostot
Koulukodista yhteiskuntaan

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä?

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

SUKELLUS LASTENSUOJELU- REKISTERIIN

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Valtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

VALTAKUNNALLISISTA REKISTEREISTÄ VASTAUS TERVEYS- JA HOITOTIETEELLISIIN TUTKIMUSONGELMIIN

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Suomalaisten mielenterveys

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä,

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

REKISTERIEN JA ASIAKIRJOJEN KÄYTTÖLUVAT JA TIETOPOIMINNAT NYKYTILA JA HAASTEET

Rekisterit yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

MISSÄ VAIHEESSA SYRJÄYTYMINEN SYNTYY? Marko Merikukka, tilastotutkija Kansallinen syntymäkohortti 1987 & 1997

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten päiväkotihoito

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Lapsen puheeksi ottaminen

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Oman elämänsä ekspertit

AHTS Jyväskylässä

Finland, Data Sources Last revision:

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Lasten päiväkotihoito

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA

Rikostaustainen palvelun käyttäjä. Antti-Jussi Ämmälä

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Transkriptio:

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1

Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset lapset ja nuoret Lastensuojelulain avo-, sijais-, ja jälkihuolto 6 valtion koulukotia, 2 yksityistä Koulukotiopetus Peruskoulu (100%!) Ammatillinen koulutus tai sen tukeminen Myös mt-palveluja Kuntoutus > rankaisu

Koulukotiin sijoitetut nuoret N=~300 (2% sijoitetuista) Poikia 63% sijoitusikä 15 v. 84% perheistä sosiaalihuollon piirissä Sijoitetuilla yleensä aiempia tukitoimia: kujan pää Sijoituksen syy 4/5 lapseen liittyvä. 1/5 muu Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti 3

Koulukotiin sijoituksen syitä % Kouluongelmat 90 Käytösongelmat 83 Päihteiden käyttö 56 Rikollisuus 49 Vanhemmilla päihteiden liikakäyttöä 71 0 20 40 60 80 100 Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti 4

Psykiatriset oireet yleisiä % Jokin mt-häiriö 89 käytöshäiriö 76 oppimisvaikeuksia 57 mielialahäiriö 50 päihdehäiriö 40 kielellisiä puutoksia 31 IM-oireilua 25 toiminnanohjauksen ongelmia 9 0 20 40 60 80 100 Lehto-Salo P (2011). Koulukotisijoitus nuoren toinen mahdollisuus? 5

Tilanne koulukodin jälkeen Oma vk (2013) Pohjolakodin nuorista N=53, M/F 33/20, osallistumisprosentti 75-83% 5 vuoden seuranta: 75% pojista uusi merkintä rikosrekisteriin (tytöt 10%) 50% pojista rikosrekisterimerkintä väkivaltarikoksesta Vrt yleisväestö ~1.7% 30x riski Kk-tytöt 5% Psykooseja 8% 10x riski Manninen M (2013). Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 6

Pidempiaikainen seuranta? JATKAA LAITOS- KIERRETTÄ 1/3 TULEE TOIMEEN YHTEISKUNNAN TUKITOIMIEN AVULLA OMILLAAN TOIMEEN TULEVIA 7

Koulukodin jälkeen - tutkimus Marko Manninen & Manu Kitinoja, 2011 THL: Jaana Suvisaari, Mika Gissler, Maiju Pankakoski Muut: Venla Lehti (HUS), Marjut Grainger, Reetta Latvala (HY psykologian laitos) Aineistona kaikki koulukoteihin 1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011 sijoitetut nuoret N=1159, M/F 749/410 Kaltaistettu verrokkiaineisto 5:1 Kaksi vaihetta: 1. Rekisteritutkimus 2. Yksilötutkimus 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 8

THL 1. Rekisteritutkimus 1/2 Lastensuojelurekisteri, hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), SosiaaliHILMO, raskaudenkeskeytysrekisteri, syntyneiden lasten rekisteri, toimeentulotukirekisteri, tartuntatautirekisteri, epämuodostumarekisteri KELA Reseptilääkerekisteri, kuntoutus- ja terapiakorvaukset Tilastokeskus Kuolemansyyrekisteri, suoritetut tutkinnot, työssäkäyntitilasto, tiedot ammatista ja koulutuksesta 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 9

Oikeusrekisterikeskus rikosrekisteri Puolustusvoimat 1. Rekisteritutkimus 2/2 palvelusluokkatieto ja tieto palveluksen mahdollisesta keskeyttämisestä Väestörekisterikeskus demografiatiedot 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 10

2014 Kuolleisuus (Manninen) Julkaisut 2014 & 2015 Psykoosit (Latvala & Manninen) Lisääntymisterveys (Gissler, Lehti & Manninen) Raportit: lastensuojelutiedot & armeijapalvelus (Kitinoja & Manninen) 2015- Psykiatrinen sairastavuus (Manninen) Rikollisuus (Manninen & Kitinoja) Koulutus (Manninen) KELAn rekisterit (Manninen) Toimeentulotuki (Gissler) 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 11

KV1: Adolescent severe disruptive behavior and mortality in young adulthood Fokus: ennenaikaiset kuolemat Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin Selvitetään sukupuolierot Verrataan 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortteja toisiinsa N=885. M/F=594/291, kontrollit N=4316 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 12

Survival-analyysi: molemmat sukupuolet Ero muodostuu täysi-ikäisyyden myötä ja jatkuu tasaisena KK-taustaiset: 1991-kohortissa eniten kuolemia 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 13

Survival-analyysi pojat vs tytöt Koulukoti Verrokit Sukupuoliero koulukotiaineisto = verrokit 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 14

Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N 25 10 4 4 29 14 % 16.70 % 1.40 % 8.30 % 1.70 % 14.60 % 1.50 % 1996 N 11 11 5 2 16 13 % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N 10 8 0 1 10 9 % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N 3 6 1 0 4 6 % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N 49 35 10 7 59 42 % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 15

Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N 25 10 4 4 29 14 % 16.70 % 1.40 % 8.30 % 1.70 % 14.60 % 1.50 % 1996 N 11 11 5 2 16 13 % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N 10 8 0 1 10 9 % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N 3 6 1 0 4 6 % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N 49 35 10 7 59 42 % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 16

Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N 25 10 4 4 29 14 % 16.70 % 1.40 % 8.30 % 1.70 % 14.60 % 1.50 % 1996 N 11 11 5 2 16 13 % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N 10 8 0 1 10 9 % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N 3 6 1 0 4 6 % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N 49 35 10 7 59 42 % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 17

KKpojat& päihteet POJAT: koulukoti vs verrokit Kuolinsyyt vertailua KOULUKOTI: pojat vs tytöt Verrokkipojat &sairaudet KK-tytöt & kuolemat ulkomailla 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 18

TYTÖT Kuolinsyyt : koulukoti vs verrokit 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 19

Kuolinsyyt koulukoti: sukupuolittain per kohortti 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 20

Kuolleisuus - johtopäätökset Koulukotitaustaisilla huomattavasti kohonnut enneaikaisen kuoleman riski (vähintään 7x) Ero syntyy heti koulukodista pääsyn jälkeen ja suurenee tasaisesti 1991-kohortin pojista kuudesosa kuollut (!) Kuolinsyyt päihteet itsemurhat liikenne Spesifi kansanterveydelllinen ongelma Ennaltaehkäisevä työ / jälkihuolto painopisteet Päihdetyö Mielenterveyspalvelut 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 21

KV2: The prevalence of psychosis among reform school adolescents Gradu Reetta Latvala HY (ohjaus MM) Valmistuu 9/2014. muokataan kv artikkelimuotoon; julkaisu syksy 2014 Tulokset: Psykoosien esiintyvyys 9X (7.1%. HR=9.44. p<.000) Tilastollisesti merkitsevä ero kaikissa kohorteissa Kohorttien välillä ei eroja Ensimmäisen sijoituksen ikä tai sijoitusten määrä ja kesto eivät ennusta myöhempää psykoosia 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 22

KV3: Koulukotitaustaisten naisten synnytysterveys Mika Gissler, Venla Lehti, Marko Manninen julkaisu 2014 syksy Synnytykset Seksuaaliterveys Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 23

Teiniäitiys (% synnyttäneistä) Synnytys <20v 1991 1996 2001 2006 Total Case 22 22 30 38 112 Control 19 7 13 17 56 1991 1996 2001 2006 Total Case 23.4 % 24.2 % 38.0 % 70.4 % 35.2 % Control 5.5 % 2.6 % 9.4 % 56.7 % 7.2 % p<0.001; OR 7.04 (4.93-10.05) Synnytys <18v 1991 1996 2001 2006 Total Case 4 1 9 8 22 Control 2 2 1 2 7 1991 1996 2001 2006 Total Case 4.3 % 1.1 % 11.4 % 14.8 % 6.9 % Control 0.6 % 0.8 % 0.7 % 6.7 % 0.9 % p<0.001; OR 8.22 (3.47-19.44) 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 24

Tuloksia joissa merkitsevät erot Single mother 1991 1996 2001 2006 Total Case 31.9 % 30.8 % 44.3 % 37.0 % 35.5 % Control 12.7 % 15.1 % 20.1 % 50.0 % 16.3 % Preterm delivery Case 6.5 % 17.8 % 9.1 % 5.6 % 10.2 % Control 4.7 % 2.7 % 4.3 % 6.7 % 4.0 % Low birth weight Case 5.4 % 10.0 % 9.1 % 3.7 % 7.3 % Control 4.7 % 1.1 % 5.0 % 0.0 % 3.4 % Smoking Case 70.2 % 79.1 % 86.1 % 77.8 % 78.0 % Control 14.4 % 17.7 % 36.0 % 63.3 % 21.3 % 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 25

Äidin tupakointi raskauden ensimmäinen kolmannes 6x 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 26

Yhteenveto synnytysterveys Äidit nuorempia Äidit useammin sinkkuja Apgar-pisteissä ei eroja Ennenaikaisia synnytyksiä enemmän kuin verrokeilla Keskenmenojen riski ~1.5 x Raskauden keskeytyksiä 2-3 x Vauvat pienempiä Tupakointi raskauden aikana erityisongelma Trendi kuitenkin hyvään suuntaan 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 27

Raportti 1: Armeijapalvelustiedot Kitinojan laajan katsauksen pohjalta MK&MM N=750 / 3695 verrokkia (kaikki poikia) 33 prosentille tutkittavista määrätty palvelusluokka 61 prosentille verrokeista määrätty palvelusluokka HUOM! Tässä vielä ei-kattava data 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 28

Palvelusluokkadata: koulukoti vs verrokit ***puutteellinen aineisto*** 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Koulukoti Verrokit 20% 10% 0% A B C E muutos 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 29

Palvelusluokkadata: koulukoti vs verrokit ***puutteellinen aineisto*** 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Koulukoti Verrokit 20% 10% 0% A B C E muutos lähes puolet koulukotitaustaisista armeijan aloittaneista keskeyttää palveluksen. Uusi data kertoo lisää (tässä ainoastaan kolmasosa). 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 30

Raportti 2: Lastensuojelutiedot Kitinojan laajan katsauksen pohjalta MK&MM poikia 56.5% / tyttöjä 43.5% 91.3% koulukotisijoituksen lisäksi yksi tai useampi kodin ulkopuolinen sijoitus Keskimäärin muita sijoituksia on ollut 3.6/tutkittava 40.2% toinen tai toisia koulukotisijoituksia Case-study erikseen: nuori jolla 64 sijoitusta (!) 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 31

Tutkimuksen vaihe 2: suojaavat tekijät Huonon ennusteen henkilöt, jotka pärjäävät hyvin Kvalitatiivinen haastattelu - narratiivinen analyysi kyselylomakkeet, NPS? TAVOITE: Suojaavien tekijöiden määrittely ennakoiva työ koulukodeissa menetelmiä jälkihuoltoon 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 32

Rahoitus KVjulkaisut Yksilötutkimus Koulukotitutkimus Kliininen työ Raportit Luennot 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 33

Kustannuksista Perustoimeentulo 40 v 750 000 1 mahdolliset sosiaalietuudet? Kansantulon menetys: verot&työpanos 700 000 2 Vankeinhoito per vanki per vuosi 75 000 3 Poliisi, oikeuslaitos? Vahinkojen korvaaminen? Uhrien kustannukset? MT & somaattinen terveydenhuolto? SUMMA PER NUORI >2 M 1. TEM raportteja 8/2012; 2. VTV 146/2007; 3. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 34

Kiitos! 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 35