1 Matkaraportti a Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea - konferenssista ke 24.- to 25.10.2012, Kööpenhamina, Tanska Osallistujat TEHO Plus hankkeesta: Aino Launto-Tiuttu ja Silva Wilander. Muita osallistujia konferenssissa oli 244 Itämeren rantavaltioista. Lisäksi osallistuimme torstaina konferenssin jälkeen EUSBSR:n ja HELCOMin seminaariin: Eutrophication and Agriculture: State of play. Kuva 1. Konferenssi järjestettiin Kööpenhaminan Bella Centerissä. Keskiviikko 24.10 Konferenssin ensimmäisenä päivänä oli asiantuntijaluentoja kello 10 15. Puhujina: Niels Lindberg Madsen (Danish Agriculture and Food Council) Pohjoismaissa tulisi säilyttää kilpailukyky; tuotteiden hintojen tulisi heijastaa paremmin tuotantoolosuhteita. Muualta maailmasta tulevissa tuotteissa ei ole huomioitu ympäristövaikutuksia niin kuin Pohjoismaissa, joten on luonnollista, että silloin hinta on alempi, vaikka asian tulisi olla päinvastainen. CAP:in uudistamisessa pitäisi huomioida ja palkita edelläkävijöitä, jotka ovat jo tehneet paljon ympäristötoimenpiteitä. Näissä tapauksissa pitää välttää rankaisua siitä, että ympäristöasiat on jo otettu huomioon vapaaehtoisesti.
2 Jussi Lankoski (Helsingin yliopisto) Tarjouskauppa uutena keinona tuottaa maatalouden ympäristöhyötyjä. Viljelijöille maksettaisiin tarjousten ja ympäristöindeksien perusteella tuottamistaan ympäristöhyödyistä. Nykyinen ympäristötuki tehoton, maksaa enemmän kuin saa aikaan hyötyjä, tarvittaisiin uudistuksia. Tarjouskauppa on kuitenkin nykyisten EU-sääntöjen vastainen, ympäristötukea maksetaan nyt kustannusten perusteella. Christiane Kirketerp de Viron (DG Agriculture and Rural Development) European Innovation Partnership on Agricultural Productivity and Sustainability projekti. Tarkoituksena on ottaa viljelijöitä ja eri tahoja mukaan keskusteluun päätöksenteosta ja kestävästä kehityksestä. Pilottiprojekteja, tiedonvaihtoa ja neuvontaa. Kuulosti vielä aika kaukaiselta asialta viljelijän arjessa. Staffan Lund (Swedish Agricultural University) Baltic Compass on eräs askel kohti kestävämpää maataloutta, mutta ei ole mitään nopeita keinoja. Tarvitaan aikaa, sopivia lainsäädännöllisiä keinoja ja myös viljelijöiden halua ja vapaaehtoista toimintaa ympäristön puolesta. Tarvitaan puhetta, luottamusta ja läpinäkyvyyttä, jotta saavutetaan monialaista hyötyä: ei tulisi tarkastella vain typpi- ja fosforihuuhtoumia, vaan huomioitava myös biodiversiteetti- ja maan kasvukuntoasiat. Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo (Vapolan tila) Viljelijät itse toivovat tulevaisuuden politiikalta yksinkertaisempia sääntöjä, vähemmän byrokratiaa ja ympäristötukeen tehokkaampia keinoja ympäristöhyötyjen tuottamiseen. Lisäksi he toivovat, että maatalous voi jatkua myös heikkotuottoisimmilla alueilla, jonne tukea pitäisi riittää myös tulevaisuudessa. He korostivat myös kuluttajan vastuuta ostopäätöksiä tehdessään. Viljelijät voivat tehdä oman osuutensa, mutta myös ruuan kuluttajilla on vastuu sen kestävästä tuotannosta. Henrik Wenzel (University of Southern Denmark) Tanskaa pyritään luotsaamaan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tässä esityksessä nousi esiin maatalouden ja etenkin lannan osuus biokaasun tuottamisessa. Wenzel esitti teknologisia mahdollisuuksia hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä, mutta käytäntö tuntui osissa kohtaa unohtuneen. Kevin Parris (OECD) Esityksessä keskityttiin maatalouden ympäristöpolitiikan haasteisiin rehevöitymisen torjumisessa. Ongelmina nähtiin mm. osin ristiriitaiset ohjeet, korkeat kustannukset, suuri/raskas hallinto EU:ssa ja myös esimerkiksi aikajänne: nyt tehtävien toimien vaikutukset näkyvät vasta pitkällä tulevaisuudessa. Parannusehdotukseksi tarjottiin mm. toimien tarkempaa kohdentamista ja toimien kustannustehokkuuden arviointia. Lisäksi erilaiset vääristävät tuet tulisi poistaa ja korvata kapeat ympäristönäkökulmat monimuotoisemmilla (ei siis keskittyä vain ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseen hinnalla millä hyvänsä). Lisätietoja: www.oecd.org/water
3 Iltapäivällä osallistuimme kahteen eri työpajaan: How to treat manure in a sustainable way for nutrients and energy (Aino) Puhujina: Hanne D. Poulsen, Juha Grönroos, Gang Luo, Jerke de Vries, Morten Toft, Lorie Hamelin. Työpajan esityksissä esiteltiin lannan eri käsittelymuotoja, jotta ravinnepäästöt ja haihtuminen vähenevät. Kidemäisten aminohappojen lisäyksellä rehuun on Tanskassa saatu vähennettyä sekä typpi- että fosforipäästöjä sekä ammoniakin haihtumista. Myös eläinten jalostuksella todettiin olevan merkitystä päästöihin eli miten hyvin eläimet pystyvät hyödyntämään rehun ravinteita. Epäselväksi jäi, tuleeko aminohappojen lisäyksestä keino myös luomusikaloille. Grönroosin esittelemä lantalamalli, missä virtsa ja kiinteä aine johdetaan jo suoraan sikalasta erillisiin säiliöihin, nosti kysymyksen sikalan lattian liukkausongelmista ja siten sikojen hyvinvoinnista. Mallissa sikalan lattia on vähän vino ja kiinteä, jotta virtsa saadaan johdettua uraa pitkin säiliöön. Kiinteä lanta raapataan lattialta erikseen. Mutta ajatuksena Grönroosin esittämä lantajärjestelmä tuntuu järkevältä. Miksi yhdistää virtsa kiinteän aineksen kanssa, jos ainesosat saadaan järkevästi pidettyä erillään käytännössä sikaloissa. Sian virtsa sisältää 90 % ulosteiden fosforista ja lehmän virtsa 95 %. Separoinnilla on vaikea päästä näin hyvään tulokseen. Wageningin yliopiston de Vries puhui myös ravinteiden konsentroinnista lietteestä puristuksen ja kemikaalinlisäyksen avulla. Haittana on, että prosessointiin tarvitaan paljon energiaa mutta ammoniakin haihtuminen vähenee. Ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi käytetään myös lietteen hapotusta esim. rautasulfaatilla. Hapotettua lietettä voidaan levittää letkulevittimellä, kun hapon lisääminen vähentää ammoniakkipäästöjä ilmaan. Samalla peltoon saadaan myös rikkilannoitusta. Letkulevityksen työleveys on huomattavasti suurempi kuin sijoittavan levittimen työleveys. Letkulevittimellä lietteen levitys tapahtuu kustannustehokkaasti oikeaan aikaan eikä kasvusto vioitu. Tanskan tavoitteena on, että puolet lannasta kaasutetaan vuonna 2020. Lannan käsittely biokaasulaitoksessa tai hapottamalla on huomattavasti yleisempää Tanskassa kuin Suomessa. Näillä käsittelyillä parannetaan lannan ravinteiden hyödynnettävyyttä ja ilmastopäästöjä. Käsittelyistä näyttäisi olevan hyötyä, mutta käsittelyjen hinta-laatusuhde vaihtelevat riippuen mm. käsiteltävän lannan määrästä, kuljetustarpeesta, levitysalan määrästä ja sijainnista. Huolimatta käsittelyistä, tarvitaan edelleen lopputuotteelle paikka, missä lannan ravinteet tulevat hyötykäyttöön. Adapting Baltic Sea Region agriculture for 2020-2050 (Silva) Puhujina: Sirkka Tattari, Henrik Eckersten, Sari Väisänen, Karin Blombäck, Christen Duus Borgesen, Marek Gielczewski Työpajassa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta maatalouden olosuhteisiin tulevaisuudessa. Ideana on verrata samoilla metodeilla tuotettuja skenaarioita eri puolilla Itämerta. Osin mallit tosin poikkesivat toisistaan. Tutkimusta tehdään Ruotsissa Svärtaån, Tanskassa Odensen, Puolassa Narew-joen ja Suomessa Aurajoen valuma-alueilla.
4 Suomen ja Aurajoen valuma-alueen osalta todettiin, että tulevaisuudessa sekä fosfori- että typpikuormitus kasvaa ja myös eroosio kasvaa lämpimämpien talvien ja sateisempien vuosien takia. Tässäkin työpajassa nousi esiin se, että näistä syistä tulevaisuudessa tarvitaan entistä kohdennetumpia ympäristötoimenpiteitä. Lisäksi pitäisi suosia toimenpiteitä, joiden vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkien aikojen päästä eli ei saa unohtaa luonnon itseään kunnostavia toimenpiteitä (luonnonmukainen peruskuivatus, kosteikot, riistapellot jne.) Toisaalta tilaa pitää antaa myös uusille innovaatioille ja selvittää niiden mahdollisuuksia vesiensuojelussa (mainittiin mm. kipsi ja ferrosulfaatti). Erityisen tärkeänä nähtiin maan fosforilukujen alentaminen nykyisestä ja fosforilannoituksen tarkentaminen vain sitä tarvitseville lohkoille. Ruotsin tapauksessa tuli ilmi, että heidän tutkimuksensa mukaan kevät aikaistuu ja uusia viljelylajikkeita, kuten maissi tulee mahdollisiksi (korvaamaan vehnää). Suositeltiin kerääjäkasvien käytön lisäämistä, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamista, rakennekalkitusta ja väkilannoitteiden käytön tarkentamista. Tanskassa tärkeimpinä tulevaisuuden toimenpiteinä nähtiin kerääjäkasvit ja typpilannoituksen tarkentaminen. Puolassa sen sijaan tärkeimpinä oli talviaikainen kasvipeitteisyys ja riittävän leveät suojavyöhykkeet. Posteritilaisuus 17 18.30 Illalla esittelimme TEHO Plussaa posteritilaisuudessa. Posterimme käsitteli ympäristötoiminen kohdentamista ja neuvontaa, TEHO Plussan ympäristöpakettia. Jaoimme myös englanninkielisiä esitteitä, joissa kerrottiin hankkeesta ja ympäristötoimien kohdentamisesta tiloilla erityisesti karttojen avulla. Illan vapaassa keskustelussa vaihdettiin vilkkaasti mielipiteitä politiikan keinoista vähentää ympäristökuormitusta. Kuva 2. Aino Launto-Tiuttu esittelee TEHO Plussaa posteritilaisuudessa Pentti Seurille, Kim Westerlingille ja Jussi Lankoskelle. Torstai 25.10 Konferenssin toinen päivä koostui neljästä työpajasta, joista osallistuimme:
5 Group based advisory social learning and measures in catchments (Aino) ryhmässä keskusteltiin Trine Balskilde Stoltenborgin ja Katarina Vartian johdolla valuma-aluekohtaisesta neuvonnasta ja ryhmäneuvonnasta. Valuma-aluekohtaisessa VPD-työssä Ruotsissa on todettu, että eri osapuolten sitouttaminen työhön on tärkeää, myös viranomaisorganisaatioiden ulkopuolisten tahojen. Ensin pitää kertoa ja hyväksyä tavoite, vasta sitten voidaan keskustella keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi. Sitä parempaan tulokseen päästään, mitä useampi taho on mukana ryhmässä. Paikkansapitävää tietoa pitää olla jaossa koko prosessin ajan ja eri tahoja on kannustettava osallistumaan, jotta valuma-alueella alkaa tapahtua jotain. Baltic Dealin kokemusten mukaan viljelijöiden ryhmäneuvonta on kustannustehokasta yksilökohtaiseen neuvontaan verrattuna. Ryhmässä on mahdollista vaihtaa kokemuksia monesta eri näkökulmasta ja kun ajatuksia on vaihdettu ja tehty päätökset keskustelun päätteeksi, ovat viljelijät sitoutuneet toimien toteuttamiseen hyvin. Haittapuolena on koettu neuvojalta vaadittu tieto ja taito. Jos neuvoja ei ole riittävän hyvä, ei ryhmä pysy koossa. Haasteena on myös tiedon saaminen kaikille osallistujille sekä miten saada kaikki mukaan toimintaan. Ryhmäneuvontaan ovat osallistuneet vain aktiivisimmat. LRF:n kokemusten mukaan ryhmäneuvonnassa opitaan yhdessä ja pärjätään yhdessä. Viljelijät katsovat asioita taloudelliselta kannalta, viranomaiset ympäristön kannalta ja yhteiskunta tukien maksun hyväksyttävyyden kannalta. Ryhmässä voidaan saavuttaa win-win tilanne. Ryhmätöissä mietittiin ryhmäneuvonnan vahvuuksia, haasteita ja miten haasteet voitetaan. Ryhmäneuvonnassa todettiin tärkeäksi, että syntyy win-win tilanne, ryhmälle varataan riittävästi aikaa ja ryhmädynamiikka saadaan toimivaksi ja motivoivaksi. Suureksi ongelmaksi koettiin, miten ryhmäneuvonta saadaan alkuun ja miten passiivisemmatkin viljelijät saadaan mukaan toimintaan. Vastaus oli edelleen winwin tilanteen luominen, kaikkien on hyödyttävä. Promoting sustainable agriculture economic and environmental wins for the Baltic Sea Region (Silva) WWF:n järjestämässä työpajassa käsiteltiin maatilojen kannattavuuden ja ympäristötoimien yhdistämistä. Työpajassa esiteltiin kaksi tilaa ja niiden ratkaisuja, toinen Tanskasta ja toinen Ruotsista. Molemmissa on ympäristöasiat otettu hyvin huomioon ja investoitu teknologiaan, joka esimerkiksi auttaa tarkennetussa lannoituksessa. Molempien viljelijöiden puheenvuoroissa korostui halu tehdä pitkäaikaista työtä ympäristön puolesta ja huoli siitä, että muuttuvat säädökset EU:ssa ja tukipolitiikassa vievät ympäristönsuojelua 4-5 vuoden sykleihin, joissa muutokset ovat liian nopeita. Toisaalta molemmat korostivat myös paikallista näkemystä, esimerkiksi paikallisen puron kunnostaminen nähtiin mielekkäänä, Itämeren suojelu tai ilmastonmuutoksen torjuminen ei. Omasta kauniista maisemasta, lajien monimuotoisuudesta ja lähivesien hyvästä tilasta haluttiin pitää kiinni ja oltiin valmiita esimerkiksi talkoin hoitamaan lähiympäristöä. Korostettiin myös tasapainon löytämistä viljelyssä, ei pitäisi yli- eikä alireagoida asioihin tai keskittyä liikaa yhteen näkökulmaan (esimerkiksi typpikilojen vähentämiseen). Pitäisi nähdä kokonaisuus, toimien monet hyödyt yhtä aikaa. Nordic Investment Bankista oli Anders Alm kertomassa mahdollisuuksista saada investointeihin lainaa ja tukea eri tahoilta. Kaspars Zurins Baltic Dealistä korosti eri tahojen yhteistyötä ja neuvonnan merkitystä maatalouden ympäristövaikutusten huomioimisessa.
6 Kuva 3. Torstaina vedettiin konferenssin anti yhteen loppukeskustelussa, jonka vetäjinä toimivat Lotta Samuelsson ja Ottilia Thoreson. Loppukeskustelu: Positiivisina asioina korostui yhteistyö, tällaiset konferenssit tuovat yhteen alueen toimijat ja eri tahot. Voidaan keskustella, verkostoitua ja jakaa kokemuksia eri maista helposti. Toisaalta arvosteltiin yhtenäisyyttä, kaikki on samaa mieltä aina. Pitäisi saada enemmän kriittistä keskustelua aikaan. Konferenssin sisältö koettiin ajankohtaisena ja tärkeänä, toisaalta enemmän asian kanssa käytännön työtä tekeviä olisi pitänyt olla paikalla (viljelijät, poliittiset päättäjät ja virkamiehet jne.) Yhteenveto TEHO Plus -hankkeen kannalta konferenssin tärkein anti: - Kohdentaminen nousi monessa puheenvuorossa ja työpajassa esiin. Tähän hanke on jo panostanut, mutta lisää työtä tarvitaan. Kohdentaminen tuo monia etuja, sen käytännön toteuttaminen ja hyötyjen esiintuominen on meillekin tärkeää. - Edelliseen liittyen ympäristötoimien kustannustehokkuus. Varat pitää käyttää mahdollisimman hyvin, niin poliittisella kuin viljelijätasolla. Tähän on viljelijänäkökulmaa tarkoitus tuoda esiin hankkeen kuluessa. - Tähän liittyen myös neuvonta nousi esiin konferenssissa, tähän TEHO Plus pyrkii vastaamaan neuvontapaketin kehittämisellä. - Ryhmäneuvonta on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi viljelijöiden kanssa. Ryhmäneuvontaa on tarkoitus toteuttaa myös hankkeessa niin, että ryhmä toimii vertaistukena ryhmäläisille. Ryhmässä pystytään myös jalostamaan ajatuksia ja vaihtamaan kokemuksia. Ryhmäneuvonta voisi olla yksi neuvonnan muoto myös tulevassa tukijärjestelmässä(?)
7 - Viljelijöiden palaute: tarvitaan paikallistason toimintaa, lähiympäristö on tärkeä (ei ilmastonmuutoksen torjuminen tai Itämeren pelastaminen ). Tähän hankkeen pitäisi pystyä myös vastaamaan, korostaa keinoja, joilla viljelijä voi vaikuttaa lähiympäristön tilaan. Tasapainoa ja erilaisten vaikutusten huomioonottamista pidettiin myös tärkeänä. Esimerkiksi TEHO Plus hankeen käsikirjaan pitäisi ehkä vielä tarkemmin saada taulukko, josta näkisi toimien vaikutukset niin ravinnekuormitukseen kuin monimuotoisuuteen kuin maaperään jne. - Verkostoituminen oli TEHO Plus hankkeen kannalta tärkeää, tilaisuudessa oli paitsi Suomesta myös muista Itämeren maista yhteistyötahoja mukana. Keväällä viljelijäretki Puolaan tai Saksaan? Torstai 25.10 Osallistuimme vielä konferenssin loputtua EUSBSR:in ja HELCOMin seminaariin Eutrophication and Agriculture: State of Play. kello 13 17 Seminaarin aikana keskusteltiin valmisteltavasta uudesta Itämeren alueen strategiasta, jonka luonnos pitäisi olla valmis kesällä 2013. Uuden ohjelman tavoitteena on mm. yhteisen Itämeren pelastaminen, alueen yhdistäminen, hyvinvoinnin lisääminen ja yhteisten tarpeiden kokoaminen. Huolestuttavana kehityksenä on ollut, että viimeaikaiset kuormituksen vähennykset eivät ole näkyneet meren tilan parantumisena. Meren sisäinen kuormitus on myös rasitteena. Strategiatyössä on tarkennettava yhteisiä termejä ja faktoja. Viljelijöiden näkökulmaa esitteli LRF:n edustaja. Viljelijöitä on mukana Baltic Deal hankkeessa, missä tarkastelun alla ovat lannoitus, lannan käsittely, maan rakenne ja muokkaus sekä kasvipeitteisyys ja suojavyöhykkeet. Käytännössä eri hankkeet Itämeren alueella keskittyvät samoihin asioihin maatalouden vesiensuojelussa. Raportin laativat Aino Launto-Tiuttu ja Silva Wilander TEHO Plus hankkeesta.