Voidaanko kaupunkiliikenteen ongelmat ratkaista raideliikenteellä? PLL Vuosikokousseminaari 14.3.2013 Matti Lahdenranta toimitusjohtaja HKL
Helsingin seudulla on hyvä joukkoliikennejärjestelmä BEST 2012, tyytyväisten osuus 0 20 40 60 80 100 Yhteiskunnallinen merkittävyys Joukkoliikenneuskollisuus Kokonaistyytyväisyys Helsinki Helsinki Oslo Turvallisuus Tarjonta Mukavuus Luotettavuus Wien Wien Helsinki Oslo Helsinki Paras kaupunki Keskiarvo Henkilökunnan käytös Geneve Vastinetta rahalle Tiedon saanti Helsinki Geneve
Helsingin seudulla on hyvä joukkoliikennejärjestelmä Toinen esimerkki: 1. Euroopan Autoliittojen tutkimuksessa (2010) Helsinki sijoittui toiseksi 23:n kaupungin joukossa 1. Sijalla Munchen 2. Sijalla Helsinki ja 3. Sijalla Wien
Euroopan autoliittojen tutkimus joukkoliikenteen palvelutasosta 23 eurooppalaisessa kaupungissa syksyllä 2009 - kaupunkien kokonaispisteet 50 55 60 65 70 75 Munchen Helsinki Wien Praha Hampuri Kööpenhamina Frankfurt Barcelona Leipzig Köln Rooma Bern Pariisi Bryssel Amsterdam Varsova Oslo Lissabon Madrid Lontoo Budabest Ljubljana Zagreb
Kysymys siis kuului: Voidaanko kaupunkiliikenteen ongelmat ratkaista raideliikenteellä?
Periaatteessa KYLLÄ, mutta Katsokaa Pariisia, Tiheä raideliikenneverkko ja pahat ruuhkat
Periaatteessa siis KYLLÄ, mutta Katsokaa Moskovaa, Tiheä raideliikenneverkko ja valtavat ruuhkat
Periaatteessa KYLLÄ, mutta Katsokaa Lontoota, Tiheä raideliikenneverkko ja pahat ruuhkat (jotka keskusta-alueella on ratkaistu ruuhkamaksuilla)
Entä: Voidaanko kaupunkiseutujen liikenneongelmat ratkaista rakentamalla lisää moottoriteitä ja leventämällä katuja? Katsokaa Los Angelesia Ei juurikaan raideliikennettä mutta tiheä moottoritieverkko ja leveät kadut ja valtavat ruuhkat
Siis periaatteessa KYLLÄ, mutta käytännössä EI, koska Autoilija, ainakin tosiautoilija On itsekäs eikä ajattele muita Haluaa itse päättää matkalle lähtöaikansa Viihtyy pidemmänkin aikaa autossa kun voi kuunnelle radiota, puhua puhelimessa, voi itse säätää auton lämpötilan etc. Saa henkilöautossa tasalaatuista palvelua Kuvittelee ja uskookin pääsevänsä ja monissa tapauksissa pääseekin helpommalla
Mutta voisiko sittenkin? Katsokaa Wieniä Perinteinen ratikkaverkko ja hyvät lähiliikennejunapalvelut, metro 1970-luvulta Wien on pystynyt luomaan Wienin joukkoliikenteelle brändin, imagon, joka antaa ihmisille vapauden olla ylpeä siitä, että käyttää joukkoliikennettä
Mutta voisiko sittenkin? Katsokaa Helsinkiä Raideliikenneverkko ei kovin tiheä mutta sitä täydentää hyvä bussiliikenne Me olemme pyrkineet luomaan Helsingin joukkoliikenteelle brändin, imagon, joka antaa ihmisille vapauden olla ylpeä siitä, että käyttää joukkoliikennettä Helsingin erikoisuus: Joukkoliikenne ei ole vain alempia sosiaaliluokkia varten vaan se on kaikkien käyttämä kulkumuoto!
Journeys made daily by public transport and by car within the Helsinki Metropolitan Area Share of Public Transport Journeys/day Car
Näin se on mennyt Pääsääntöisestti pakkokäyttö Pääsääntöisesti vapaaehtoinen käyttö
Mutta voisiko se mennä näinkin jos ylpeydestä käyttää joukkoliikennettä tuleekin hyve? Perusteena pakkokäyttö + Perusteena vapaaehtoinen käyttö + Perusteena ylpeys käyttää
Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmään investoidaan, jotta tulevaisuudessa saadaan hyötyjä Helsingin seudulla sijoitetaan joukkoliikenteen infrastruktuuriin ja joukkoliikennekalustoon seuraavien 15-20 vuoden aikana yli 6 Mrd. euroa. Ja miksi? Säästetään tilaa säästetään väyläinvestoinneissa Säästetään liikennöintikustannuksissa metron operointi on halvempaa kuin bussin Säästetään matka-aikaa kun joukkoliikenteen kulkumuotoosuus on korkea myös henkilöautoliikenne ja elinkeinoelämän kannalta tärkeät teollisuuden ja jakelun kuljetukset sujuvat Vähennetään liikenteen kokonaispäästöjä Luodaan uutta, urbaania kaupunkirakennetta
Hanke Joukkoliikenteen infra- ja kalustoinvestointeja aloitus vv. 2010-2015 Kustannus (M ) Toteutusvaihe Länsimetro 850 Rakenteilla Kehärata 675 Rakenteilla Nykyverkon ylläpitoinvestoinnit 400 Helsingissä toteutuu n. 40 M /v Lähiliikennejunat (41 kpl) 260 Toimituksessa Metron automatisointi 115 Toimituksessa Uudet raitiovaunut (40 kpl) 110 Hankintapäätös tehty 2.12.2010 Uudet metrovaunut (20 kpl) 154 Hankintapäätös tehty 16.10.2012 Metrovarikon laajennus 74 Rakenteilla Raitioverkon laajennukset 40 Toteutuksessa Jokeri 2 joukkoliikennetunneli 40 Päätetty, aloitus v. 2013 Raitiovarikon laajennus 80 Suunnitteilla Yhteensä 2800
Infra- ja kalustoinvestoinnit 2016 2030 (karkea arvio) Projekti Kust. (M ) Huomiot Kaupunkiradat 350 Espoon kaupunkirata ja Pasila-Riihimäki välin välityskyvyn parantaminen Metron laajennukset 1100 Matinkylä-Kivenlahti ja Mellunmäki- Östersundom Pisara 600 Keskeinen päärautatieaseman kapasiteettia parantava hanke Raidejokeri 240 Bussi-Jokerin kapasiteetti ei riitä Raitiovaunuyhteys Laajasaloon 200 Liikennejärjestelmä valittu, aloitus 2018? Uudet lähiliikennejunat 500 Karkea arvio uushankintatarpeesta, toimitukset 2015-2030 Uudet metrojunat 120 Laajennusten vaatima lisäkalusto, toimitus v. 2020 jälkeen Uudet raitiovaunut 200 Raidejokerin vaatima kalusto sekä nykyisten (vanhimpien) korvaaminen Yhteensä 3300
Mitä näillä investoinneilla saadaan aikaan? HLJ:n (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 29.3.2011) mukaan vuoteen 2035 mennessä: Henkilöautoliikenne kasvaa 41 % Joukkoliikenne kasvaa 21 % Tämän seurauksena joukkoliikenteen kulkumuotoosuus laskee nykyisestä 35,1 %:sta 31,6 %:iin (PKS:lla 41,4 %:sta 36,6 %:iin) Siis laitamme vuoteen 2030 mennessä joukkoliikenneinvestointeihin 6 Mrd. ja saamme sillä aikaan vain sen, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus laskee!
Väitän: Liikenne-ennustemenetelmämme aliarvioivat joukkoliikenneinvestointien avulla saatavaa matkojen siirtymää joukkoliikenteelle Kun nämä ennusteet kuitenkin otetaan lähtökohdaksi, niin: on varauduttava siihen, että henkilöautoliikenne todellakin kasvaa tuon ennustetun 41 % tätä varten on rakennettava riittävästi kapasiteettia, koska tietenkin haluamme, että liikennejärjestelmä toimii tulevaisuudessakin samalla luomme kuitenkin edellytykset sille, että kaikki halukkaat voivat käyttää halutessaan henkilöautoa ja taas todistamme liikenneinsinöörien vanhan viisauden: Liikenteessä tyhjä tila täyttyy aina
Ovatko joukkoliikenneinvestoinnit kannattavia? Raideliikenneinvestoinneille on vaikea saada H/K-suhde > 1,0 Esim. Raidejokerin H/K-suhteeksi saatiin ensin 0,7 ja sitten 1,0 Mutta katsotaanpa asiaa yksinkertaisesti: 4,5 Mrd. :n laajennusinvestointien pääomakulut ovat vuodessa noin 220 M. Uuden raideinfran operointi sekä infran ylläpitokulut ovat noin 100 M HLJ:n perusteella seudun asukkaiden ajoneuvomatkojen matka-aikakustannuksiksi voidaan arvioida v. 2008 n. 4,5 Mrd. ja v. 2035 6,0 Mrd.. Pääomakulut 220 M /v voidaan kattaa kokonaisuudessaan säästämällä kokonaismatka-aikaa vain 4 % (v. 2035). + Bussiliikenteen säästöt ovat luokkaa 50-100 M /v + Lisätulot, ympäristösäästöt, säästöt kaupan ja teollisuuden kustannuksissa, onnettomuuskustannusten aleneminen, kiinteistöjen arvon nousu, säästöt väyläinvestoinneissa etc
Siis me investoimme, koska uskomme, että investoinneista on hyötyä. Mutta tarvitaanko ruuhkamaksuja? Kyllä, jos emme voi turvata liikenneverkon toimivuutta Investoimalla joukkoliikenteeseen Paremmalla liikenteenohjauksella, mm. joukkoliikenteen priorisointijärjestelyillä Paremmalla asiakaspalvelulla Parantamalla turvallisuudentunnetta Paremmalla reaaliaikaisella informaatiolla, jossa samasta lähteestä saa sekä joukkoliikenneinformaation että infon liikennetilanteesta Paremmalla joukkoliikenteen imagolla (ylpeys käyttää)
Joukkoliikenneinvestointien kannattavuus? Johtopäätös: Joukkoliikenneinvestoinnit ovat helposti kannattavia!
Lessons from Helsinki - A Summary of the Presentation We have to create a system for all social classes, not only for the low-income citizens. In Finland the public transport users come from all social classes I was standing on a tram stop until the tram came and he entered the tram. So I could witness a remarkable moment even the richest man of Finland uses public transport. Ruth Goldway, the spouse of US Ambassador in Finland 1994-1997 in her book Letters from Finland (1998)