BIOCENTER OULU - LAATUKÄSIKIRJA

1 BIOCENTER OULU - LAATUKÄSIKIRJA 2009 BCO edistää ja lisää korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa biotekniikan ja molekyylilääketieteen perustutkimusta. Biokeskuksen tehtävänä on myös tehokas jatkokoulutus ja tutkimusmahdollisuuksien luominen tohtorin tutkinnon suorittaneille tutkijoille sekä tutkimustulosten teollisen hyödyntämisen edistäminen. BCO on Biokeskus Suomi - organisaation jäsen ja osallistuu biotieteiden kansallisen kehittämisohjelman toteuttamiseen vuosina 2010-2013. BCO:n TOIMIELIMET JA PERUSTOIMINNAT Biocenter Oulu Biocenter Oulun johtokunta toimikausi 4 vuotta nykyinen päättyy 30.12.2010 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tieteellinen johtaja ja varajohtaja toimikausi 4 vuotta nykyinen päättyy 30.12.2009 Biocenter Oulun johtoryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa Projektiryhmät nykyinen 2008-2011 Nuoret tutkijat nykyinen 2009-2013 Biocenter Oulun tutkijakoulun johtoryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa Tutkijakouluvirat myönnetään 4 vuodeksi 1. jakso: nykyisin 2007-2011 2. jakso: nykyisin 2010-2013 Discovery of the Year valitaan joka vuosi Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee Brainstrom meeting Annual Report

2 Tutkimuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet. Biocenter Oulu 1.Tutkimuksen strateginen johtaminen 1.1. Tavoitteet Perustehtävä: Biocenter Oulu (BCO) on Oulun yliopiston bioteknologian ja molekyylilääketieteen painoalan vastuuorganisaatio. BCO edistää ja lisää korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa biotekniikan ja molekyylilääketieteen perustutkimusta. Biokeskuksen tehtävänä on myös tehokas jatkokoulutus ja tutkimusmahdollisuuksien luominen tohtorin tutkinnon suorittaneille tutkijoille sekä tutkimustulosten teollisen hyödyntämisen edistäminen. BCO on myös voimakkaasti mukana maamme biokeskusten strategisen ja operatiivisen yhteistyön kehittämisessä Biokeskus Suomi - organisaation jäsenenä. Tavoitteet: BCO on korkeatasoinen biotekniikan tutkimus- ja koulutusympäristö, joka mahdollistaa maailmanluokan tutkimusryhmien kehittymisen ja toiminnan. BCO on yksi johtavista bioteknologian ja modernin biotieteen tutkimuskeskuksista Pohjoismaissa sekä kuuluu merkittävien joukkoon Euroopassa. BCO on Biokeskus Suomi -biokeskusverkoston aktiivinen toimija, jolla on oma profiilinsa sekä erikoisosaamis- ja vastuualueensa. 1.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely BCO:n toimintastrategiassa korostuvat 1) kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen edistäminen, 2) tiedekuntarajat ylittävä maassamme ainutlaatuinen yhteistyö, jossa tutkimusryhmät ovat kolmesta eri tiedekunnasta (luonnontieteellinen, lääketieteellinen ja teknillinen) ja yliopistollisesta sairaalasta, 3) state-of-the-art infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen, 4) tehokas ja laadukas tutkijakoulutus ja tohtorintutkinnon jälkeisen tutkijanuran edistäminen, 5) kansainvälisyyden korostuminen kaikessa toiminnassa, sekä 6) toiminnan säännöllinen arviointi. Biokeskus Suomi on uusi kansallinen organisaatio bioalan tutkimustulosten tuottamisessa, koulutuksessa ja tutkimuksen infrastruktuurien luomisessa ja ylläpitämisessä sekä aktiivinen toimija osaamiskeskusohjelman ja huippuosaamisen keskittymien kehittämisessä (www.biocenter.fi). BCO on yksi Biokeskus Suomen perustajajäsenistä ja prof. Taina Pihlajaniemi oli sen ensimmäinen johtaja 2006-2007 ja varajohtaja 2008. BCO:n strategiset linjaukset ovat sekä Oulun yliopiston että Biokeskus Suomi -organisaation tavoitteiden mukaisia ja osaltaan palvelevat yhteistä päämäärää. BCO toteuttaa yliopiston yhteiskunnallista tehtävää yhteistyössä Oulun seudun kasvusopimusta toteuttavan Bioforum Oulun kanssa. Osana tätä prosessia BCO:n tavoitteena on siten tehostaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja tutkijoiden sijoittumista yliopiston ulkopuoliseen yritysmaailmaan.

3 BCO on vuosien 2007-2009 aikana tehnyt laajapohjaiseen työhön perustuvan suunnitelman lähivuosien infrastruktuuritoiminnoista. Tämän suunnitelman myötä BCO:n infrastruktuuritoiminnat keskitetään kriittisen massan omaaviksi kokonaisuuksiksi. Hallinto ja toimintarakenteet: BCO:n toimintaa johtaa ja valvoo johtokunta. Tieteellinen johtaja johtaa yksikön toimintaa ja hänellä on tukenaan operatiivista toimintaa varten varajohtaja, johtoryhmä ja tutkijakoulun johtoryhmä sekä laatutiimi. Laatutiimin muodostavat BCO:n hallinnossa toimivat koordinaattorit ja sihteerit. Toiminnan ohjauksessa keskeisenä on Oulun yliopiston johdon kanssa käydyt vuosittaiset tulossopimusneuvottelut ja niitä varten valmistellut strategiset asiakirjat. Vastuuhenkilöt: Johtokunnan puheenjohtaja, tieteellinen johtaja; johtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviä, hänen tehtävistään vastaa varajohtaja. Hallintokaavio on esitettynä kuvassa 1. Yliopiston hallitus Biocenter Oulu johtokunta Biocenter Oulu tieteellinen johtaja Biocenter Oulu johtoryhmä (TETR) Projektiryhmät Biocenter Oulu tutkijakoulun johtoryhmä (OKTR) Laatutiimi Biocenter Oulu tutkijakoulu Kuva 1. Biocenter Oulun organisaatiokaavio. Yliopiston hallitus nimittää johtokunnan ja tieteellisen johtajan sekä varajohtajan. Johtokunta valitsee projektiryhmät. Projektiryhmien johtajat ja ydinpalvelukoordinaattorit muodostavat BCO:n johtoryhmän, joka toimii tutkimuksen edistämistyöryhmänä (TETR). Tutkijakoulu toimii osana BCO:n toimintaympäristöä ja BCO:n johtokunta valitsee sen johtoryhmän ja johtajan. Tutkijakoulun johtoryhmä toimii opetuksen kehittämistyöryhmänä (OKTR). Tieteellisen johtajan tukena toimii laatutiimi, johon kuuluvat BCO:n hallinnon koordinaattorit ja sihteerit.

4 1.3. Ohjeet ja lomakkeet Johtosäännöt: Biocenter Oulu on yliopiston hallituksen alainen tutkimus-, kehitysja yhteistyöyksikkö, jonka hallintoa hoitavat johtokunta ja tieteellinen johtaja sekä varajohtaja. Biocenterin toimintaa ohjaavat yliopiston johtosäännöt ja Biocenter Oulun johtosääntö, joka on tullut voimaan vuoden 2003 alussa. Toimintaa ohjaa myös Biokeskus Suomi-yliopistojen rehtoreiden helmikuussa 2007 allekirjoittama yhteistyösopimus sekä vuonna 2009 hyväksyttävä johtosääntö ja Biokeskus Suomen laatima strateginen ohjelma, joka on nähtävissä Biokeskus Suomen www-sivuilla http://www.biocenter.oulu.fi/bf/documents/ Restructuring_and_Development_of_Biosciences_in_Finland.pdf Bioalan_rakenteellinen_kehittaminen.pdf

5 Biocenter Oulun hallintoelimet: Toimielin Toimikausi Nimittävä viranomainen Biocenter Oulun neljä vuotta Oulun yliopiston hallitus johtokunta nykyinen toimikausi Biocenter Oulun tieteellinen johtaja Biocenter Oulun tieteellinen varajohtaja Biocenter Oulun laatutiimi: tieteellinen johtaja, hallinnon koordinaattorit ja sihteerit Biocenter Oulun johtoryhmä (TETR): tieteellinen johtaja, projektijohtajat ja koordinaattorit 1.1.2007-31.12.2010 neljä vuotta nykyinen toimikausi 1.1.2009-31.12.2009 (siirtymäkausi) neljä vuotta nykyinen toimikausi 1.1.2009-31.12.2009 (siirtymäkausi) kokoontuu kerran kuussa kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Oulun yliopiston hallitus (BCO:n johtokunnan esityksestä) Oulun yliopiston hallitus (BCO:n johtokunnan esityksestä) hallinnon työntekijöiden muodostama työryhmä johtosäännön mukaan Biocenter Oulun projektiryhmät neljä vuotta nykyinen toimikausi 1.1.2008 31.12.2011 BCO:n johtokunta Nuoret tutkijat viisi vuotta ja mahdollinen 3-4 vuoden jatkokausi nykyinen toimikausi 1.1.2009 31.12.2013 Biocenter Oulun tutkijakoulun johtoryhmä (OKTR) neljä vuotta nykyinen toimikausi 1.1.2007 31.12.2012 (siirtymäkausi) BCO:n johtokunta BCO:n johtokunta Tutkijakouluvirat myönnetään neljäksi vuodeksi kahdessa jaksossa ja nykyinen 1. jakso 1.1.2007-31.12.2011 ja 2. jakso 1.1.2010-31.12.2013 (siirtymäkausi) BCO:n tutkijakoulun johtoryhmä

6 1.4. Hyvät käytännöt Biokeskus Suomen perustamisasiakirjassa todetaan, että Biokeskus Suomen jäsenten tutkimusta arvioidaan säännöllisesti ja että sen toimintamallissa korostetaan vapaan kilpailun ja tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin tärkeyttä. BCO:n ja sen projektien toimintaa on arvioitu perustamisesta lähtien säännöllisin välein. Pidämme biotekniikan kansallisia arviointeja ja BCO:n säännöllisesti toteutettavia arviointeja toimintaamme liittyvänä kulmakivenä. Arvioinneissa esiin tulleet kehittämisnäkemykset ja heikkoudet otetaan tarkasti huomioon. BCO:n tutkimusryhmät valitaan laadulliseen arviointiin perustuen ja vain tieteellisesti korkeatasoisimmat ryhmät valitaan projektirahoituksen piiriin. BCO:n henkilökunnan kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskustelut, kirjataan esilletulleet toimenpide-ehdotukset ja lähiesimiehet velvoitetaan seuraamaan niiden toteutumista. Vuosittain, joulukuussa järjestetään BCO Discovery of the Year tilaisuus, jossa palkitaan nuoren tutkijan tekemä vuoden löytö ja nuoret tutkijat esittelevät vuoden aikana julkaisemiaan töitä. 2. Tutkimushenkilöstön rekrytointi 2.1. Tavoitteet Biocenter Oulun tavoitteena on olla houkutteleva ja kansainvälisesti kiinnostava tutkimuskeskus. Tässä tärkeimpiä tekijöitä ovat korkeatasoinen tutkimusympäristö, modernit teknologiapalvelut ja laitteistot sekä stimuloiva työyhteisö ja hyvät henkilöresurssit. 2.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely Suomessa tutkijan urakehityksen suurin haaste on siirtyminen ensimmäisestä tutkijatohtorin virasta itsenäiseen ryhmänjohtajan virkaan. Toinen tulevaisuuden haaste on nuorten rekrytoiminen tieteen pariin. Lahjakkaiden nuorten opiskelijoiden on voitava nähdä biotieteen tutkijanura houkuttelevana vaihtoehtona ja paikallisten tutkimusyhteisöjen on pystyttävä pitämään kiinni huippuluokan nuorista ryhmänjohtajista ja rekrytoimaan uusia nykyistä joustavammin keinoin. Biocenter Oulun projektit valitaan neljän vuoden määräajaksi kansainvälisesti korkeatasoisen arviointiryhmän arvioinnin perusteella. Ryhmiä yhdistää tarve ratkaista tutkimusongelmiaan käyttäen hyväksi samanlaisia molekyyli- ja solubiologian menetelmiä. Johtosäännön mukaan arvioijat nimittää yliopiston rehtori

7 Oulun yliopiston tiedeneuvoston esityksestä. Biocenterin toiminnan ja kehittymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että arvioijat edustavat tieteenalansa korkeinta huippua maailmassa. Sen on koettu olevan eräs keskeisimmistä elementeistä Biocenterin menestymisen taustalla ja ainoa keino toteuttaa luovaa uudistumis- ja kilpailukykyistä tiedettä sekä ylläpitää ja nostaa Oulun yliopiston asemaa tiede- ja koulutusmiljöönä. Jatko-opiskelijat: Jatko-opiskelijat rekrytoidaan joko suoraan tutkimusryhmien toimesta tai Biocenter Oulu - tutkijakoulun järjestämien hakujen kautta. Kaikki opiskelijat täyttävät tutkijakoulun hakukaavakkeen ja esittävät tutkimussuunnitelmansa, minkä perusteella tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy opiskelijat tutkijakoulun jatko-opiskelijoiksi. Tutkimusryhmät rekrytoivat opiskelijoita tutkimukseen jo perusopintojen varhaisessa vaiheessa. Lääketieteen opiskelijat aloittavat tutkimuslaboratorioissa usein ensimmäisen tai toisen opintovuoden jälkeisenä kesänä. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa biokemian opiskelijat voivat aloittaa tutkimustyön toisen tai kolmannen opiskeluvuoden jälkeen kesätutkijoina. Maisteriopintojen pro gradu työ on lähes pääsääntöisesti osa väitöskirjatyötä. Näin alennetaan väittelyikää, ja toisaalta opiskelijat harjaantuvat ja motivoituvat tutkimustyöhön aikaisin. Menettely myös edistää parhaimpien opiskelijoiden saamista jatko-opiskelijoiksi. Useampivuotisista jatko-opiskelijoiden koulutuspaikoista tutkimusryhmät ilmoittavat yhteistyökumppaniensa, Biocenter Oulu sähköpostilistan sekä valtakunnallisen bioalan tutkijakoulujen FinBioNet-verkoston sähköpostilistan kautta. Haku Biocenter Oulu -tutkijakoulun opetusministeriön rahoittamiin neljävuotisiin virkoihin on tehty mahdollisimman avoimeksi ja kattavaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Hakukuulutukset julkaistaan BCO:n ja valtakunnallisen FinBioNet -verkoston wwwsivuilla ja sähköpostilistoilla. Hakukuulutuksen kansainvälinen leviäminen varmistetaan julkaisemalla se myös Euroopan yhteisön tutkijoiden EURAXESSliikkuvuusportaalissa, EMBO Life Science liikkuvuusportaalissa ja Nature Jobs internetsivuilla. Tutkijakoulutettavien valintamenettely on kaksivaiheinen: ensin tutkijakoulun johtaja, koordinaattori ja projektijohtajat analysoivat hakemukset ja etsivät koulutukseltaan sopivat ja aiemmissa opinnoissaan menestyneimmät ehdokkaat, jonka jälkeen tutkijakoulun johtoryhmä tekee lopullisen valinnan. Lupaavimmat niistä hakijoista, jotka eivät ole ennestään koulun ohjaajille tunnettuja, haastatellaan. Niistä viimeisessä vaiheessa valitsematta jääneistä, mutta pätevyydeltään tutkijakoulutuspaikalle kelpaavista hakijoista, joiden arvellaan olevan käytettävissä seuraavan vuoden aikana, muodostetaan varalista. Opiskelijavalinnassa OPM:n rahoittamia koulutuspaikkoja varten tärkein kriteeri on opiskelijan arvioitu mahdollisuus tehdä korkeatasoinen ja koulutuksellisesti hyvä väitöskirjatyö tutkijakoulutuskauden aikana. Tutkijakoulun johtoryhmä on kokouksessaan 14.9.2005 määritellyt seuraavat valintakriteerit tutkijakoulutettavien nimittämiseksi: 1. Hakijalla täytyy olla FM-, LL tai vastaava tutkinto tai hän tulee saamaan sen lähiviikkoina.

8 2. Hakijan täytyy osoittaa hakemuksessaan päämäärätietoinen asenne tutkimuksen tekemiseen ja kouluttautumiseen, sekä tiedollinen ja taidollinen sopivuus tutkijakoulutettavaksi ja kyky suorittaa tutkinto neljässä vuodessa tutkijakoulutettavan toimeen nimityksen jälkeen. 3. Hakijan täytyy hyötyä tutkijakoulutettavan nimityksestä ja tutkijakoulun antamasta koulutuksesta ja siksi etusija annetaan hakijoille, jotka ovat väitöskirjatyönsä alkuvaiheessa. 4. Projektiryhmän, mihin tutkijakoulutettava sijoitetaan, täytyy hyväksyä opiskelijan tulo ryhmään ja taata hänelle tarvittavat materiaaliset ja ohjausresurssit. Tutkijakoulutettavien palkat luetaan ryhmän BCO:lta saamaan rahoitukseen. 5. Tutkijakoulutettavien toimia täytettäessä otetaan huomioon tasa-arvolaki ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. 6. Tutkijakoulutettavien valinnassa painotetaan tutkijakoulun poikkitieteellistä ja kansainvälistä luonnetta. Tutkijakoulutuspaikoille valittavat opiskelijat saavat määräyskirjeensä neljäksi vuodeksi tai siihen saakka, kun tutkijakoulutuspaikan kautta on jäljellä. Junior Investigator Start-up ohjelma. Biocenter Oulu edistää nuorten lupaavien tutkijoiden itsenäisen tutkijanuran kehittymistä ns. Junior Investigator Start-up ohjelman avulla. Noin kahden vuoden välein järjestetään avoin kansainvälinen haku, josta ulkopuolisen arvioinnin perusteella valitaan 1-2 nuorta ryhmänjohtajaa. Näiden kanssa tehdään 5-vuotinen sopimus, johon sisältyy nuorten tutkijoiden tutkimusryhmien tukeminen palkka-, laite- ja käyttömäärärahan muodossa. Sopimusta voidaan tarvittaessa jatkaa. Sopimusta voidaan jatkaa 3-4 vuotta johtokunnan arvion perusteella. Tavoitteena on, että ohjelman piirissä on 5-10 nuorta tutkijaa ryhmineen. Hakukuulutuksista päättää BCO:n johtokunta, joka myös valitsee uudet ryhmänjohtajat kansainvälisen arvioinnin suositusten perusteella. Koordinaattorit. Teknisesti ja tieteellisesti vaativien infrastruktuurien kehittäminen ja ajantasalla pitäminen edellyttää alan asiantuntijoiden rekrytoimista Biocenter Ouluun ns. koordinaattoreiksi. Koordinaattorit kehittävät ja ylläpitävät bioinformatiikkaan, bioprosessitekniikkaan, biologiseen kuvantamiseen, proteomiikkaan ja rakennebiologiaan sekä transgeenisten eläinten tuottamiseen ja analysoimiseen liittyviä toimintoja. Tieteellinen johtaja ja johtoryhmä tekee esityksiä johtokunnalle tarvittavista koordinaattoreista ja johtokunta suorittaa valinnan. Uusi yliopistolaki antaa biokeskusten isäntäyliopistoille enemmän hallinnollista vapautta ja mahdollisuuden priorisoida selkeästi oman tutkimus- ja opetustoimintansa vahvuusalueiden rakenteellista kehittämistä. Yliopistot pyrkivät todennäköisesti parantamaan organisaatioiden sisäisiä urakehityspolkuja ja soveltamaan amerikkalaisyliopistojen tenure track -uramallin käyttöönottoa myös Suomessa. Biocenter Oulu tulee tehostamaan sekä kohdennettua että avointa rekrytointia ja hankkimaan Ouluun sekä koti- että ulkomaisia lahjakkaita tutkijoita ja tukee omien kasvattiensa kotiinpaluuta. Hallinto ja toimintarakenteet: Biocenter Oulun johtokunta valitsee uudet projektit nelivuotiskausiksi kansainvälisen arviointipaneelin suositusten perusteella. Myös nuorten ryhmänjohtajien ja koordinaattorien valinnan suorittaa johtokunta ulkopuolisen arvioinnin perusteella. Rekrytointikeskusteluihin ja valmistelutyöhön

9 osallistuvat tieteellinen johtaja ja projektien johtajat sekä koordinaattorit. Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee tutkijakoulutettavat. Vastuuhenkilöt: Johtokunnan puheenjohtaja ja tieteellinen johtaja, tutkijakoulun johtaja. 2.3. Ohjeet ja lomakkeet Hakukuulutukset ja arviointipaneelit. Oulun yliopiston tiedeneuvosto valmistelee BCO:n projektien hakukuulutukset ja rehtori valitsee panelistit. Tutkijakoulun rekisteröitymislomakkeet on saatavissa BCO:n www-sivuilla. 2.4. Hyvät käytännöt Aina avoimet haut, jotka kuulutetaan mahdollisimman laajasti. Tieteellinen johtaja, projektijohtajat ja koordinaattorit käyvät oman ympäristönsä työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut. 3. Tutkimuksen rahoitus 3.1. Tavoitteet Yksi keskeinen Biokeskus Suomen tehtävä on tunnistaa uudet teknologiat ja rekrytoida niihin aktiivisesti lahjakkaita osaajia, jotka siirtävät nämä teknologiat Suomen biotieteeseen. Uuden tekniikan vakiinnuttaminen vaatii tarvittavan välineistön lisäksi myös huomattavia henkilöstöresursseja. BCO:n tavoitteena on olla houkutteleva työyhteisö, jossa on modernin biotieteen ja biolääketieteen edellyttämät resurssit tutkijoiden käytössä. 3.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely BCO:n tavoite- ja tulosneuvotteluasiakirjat valmistellaan tieteellisen johtajan, laatutiimin ja johtokunnan yhteistyönä. Tulosneuvotteluihin osallistuu aina tieteellinen johtaja, varajohtaja, hallinnon koordinaattori ja toimintakoordinaattori. Budjetti Vuonna 2008 BCO:n budjetti oli kokonaisuudessaan 12 milj. euroa, josta 38 % oli suoraan Biocenterille osoitettua rahoitusta (Oulun yliopiston bioteknologian erityisrahoitus, Suomen Akatemian rahoitus ja tutkijakoulurahoitus), 19 % Oulun yliopiston rahoitusta suoraan projektiryhmille (pääosin laitosten virkapalkkojen muodossa), 17 % Suomen Akatemiasta projekteille tulevaa rahoitusta sekä loput teollisuudesta, säätiöiltä, EU:sta, Oulun yliopistosairaalasta ja Tekesiltä tulevaa rahoitusta. Kaiken kaikkiaan 56 % kokonaisrahoituksesta on peräisin Oulun yliopiston budjettirahoituksesta (sisältäen Oulun yliopiston rahoituksen ja tutkijakoulurahoituksen) ja 44 % on peräisin ulkopuolisesta rahoituksesta. Tulevaisuudessa tärkeän osan muodostaa Biocenter Finland yhteistyöverkolta saatava rahoitus.

10 BCO:n budjetin menokehys jakautuu neljään osioon: ryhmille jaettava rahoitus, ydinpalveluihin käytettävä rahoitus, tutkijakoulun menot sekä yhteiskunnallisen toiminnan menot. BCO:n suora budjettirahoitus 4,6 milj euroa jakautuu näille momenteille seuraavasti: ryhmien rahoitus ilman tutkijakoulutettavien virkoja 24 %, ydinpalvelut 57 %, tutkijakoulutoiminta 17 % ja yhteiskunnallinen toiminta 2 %. Ryhmille jaettava toimintaraha perustuu kvantitatiiviseen bibliometriseen analyysiin heidän tieteellisestä tuotoksestaan: perusrahan (8000 euroa/v) lisäksi he saavat jokaisesta väitöskirjasta 3000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Bibliometrisiin analyyseihin perustuvaa toimintarahaa on jaettu vuonna 2008 yhteensä 375 000 euroa. Analyysi perustuu julkaisuihin seuraavasti: 40 % IF-summasta ajalta 2003-2007 (IF > 2.5) 40 % sitaatioista ajalta 1998-2007 20 % sitaatiot/julkaisu Projektien yhteisen julkaisun arvo on 150 %. Tämä jaetaan siten, että julkaisun päätekijän osuus on 100 % ja toisen tekijän osuus 50 %. Laajojen tutkimuskonsortioiden julkaisut ja ulkomailta palaavien tutkijoiden julkaisut arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Muut rahoituskanavat BCOGS:n piirissä olevat tutkimusryhmät ovat mukana lukuisissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, joista osaan sisältyy myös tutkijakoulutusta. Vuonna 2008 toimintansa aloitti NordForsk:n rahoittama ja BCO:n koordinoima Pohjoismainen hiirimallien infrastruktuuriverkosto (NorIMM; http://www.norimm.org), jonka tehtäviin lukeutuu koulutuksen järjestäminen hiirimallien tuottamisen ja analysoinnin aiheista. NorIMM kokoaa alan pohjoismaiset koulutustapahtumat sekä järjestää niitä itse yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. BCO koordinoi Suomen osallistumista ESFRI:n Infrafrontier -hankkeessa, jonka tavoitteena on eurooppalaisen infrastruktuuriverkoston pystyttäminen hiirimallien fenotyypittämistä ja mallien jakamista varten. Pohjoismainen C. elegans verkosto tukee opiskelija- ja tutkijavaihtoa ja koulutusta järjestämällä kursseja ja teknisiä workshop-kursseja. Hankkeessa on kaikkiaan mukana 15 pohjoismaista laboratoriota mukaan lukien prof. Johanna Myllyharju BCO:sta. Sekä NorIMM:n että C. elegans-verkoston rahoitus ulottuu vuoden 2010 loppuun, mutta molemmissa on jo hakemusvaiheessa esitetty pyrkimys pidempiaikaiseen yhteistyöhön. European Renal Genome Project (EuReGene) on laaja monipuolisesti munuaistutkimusta tekevä konsortiumi, jonka yhtenä partnerina on prof. Seppo Vainio BCO:sta. EuReGene:n rahoitus jatkuu vuoteen 2009 saakka ja tavoitteena on, että tutkimus- ja koulutusyhteistyö jatkuu uuden valmisteilla olevan EU -hankkeen myötä. Mito-Health on yksi kolmesta pohjoismaisesta elintarvike-, ravitsemus- ja terveyden tutkimuksen huippuyksiköstä vuosille 2007-2011. Sitä rahoittavat sekä NordForsk että kansalliset tutkimusneuvostot. Tutkimusyhteistyön lisäksi Mito-Health järjestää myös koulutusta. Huippuyksikössä on partnerina prof. Kalervo Hiltunen BCO:sta.

11 Vuonna 2009 on aloitettu projekti Biopalvelut kilpailukykyisiksi tuotteiksi, jonka tavoitteena on parantaa HealthBio -alalla Oulun seudun mahdollisuuksia kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa lisäämällä innovaatiokilpailukykyä, edistämällä yritysten kasvua ja vahvistamalla vetovoimatekijöitä EAKR:n toimintalinjan 2 mukaisesti edistämällä innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista sekä vahvistamalla osaamisrakenteita. Hallinto ja toimintarakenteet: BCO:n budjetin hyväksyy johtokunta ja rahaliikennettä ohjaa tieteellinen johtaja talousasioista vastaavan sihteerin tuella. Tutkimusprojektien johtajat vastaavat omista määrärahoistaan. Tieteelliselle johtajalle tulostetaan kuukausittainen budjettiraportti budjetin seurantaa varten. Tieteellinen johtaja, toimintakoordinaattori ja eri ydinpalvelujen koordinaattorit valmistelevat hankinnat hankintalain ja Oulun yliopiston ohjeiden mukaisesti. Hankintaohjeet on julkaistu yliopiston ja BCO:n www-sivuilla. Henkilöstön tehtäviä ja niiden jakautumista seurataan SOLE-järjestelmän ja kehityskeskustelujen avulla. Vastuuhenkilöt: Tieteellinen johtaja 3.3. Ohjeet ja lomakkeet Noudatamme yliopiston talousohjesääntöjä sekä hankintalakia. 3.4. Hyvät käytännöt Budjetin tarkka, reaaliaikainen seuranta. Tarkat hankintaohjeet. 4. Infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki 4.1. Tavoitteet Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan laatiman Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuuri-raportin (Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit: Nykytila ja tiekartta, Opetusministeriö, Helsinki 2009) (nähtävissä www-sivuilla osoitteessa http://www.tsv.fi/tik/kansallisen_tason_tutkimusinfrastruktuurit_laaja_suomi.pdf) mukaisesti Biokeskus Suomella on jatkossa merkittävä rooli suunniteltaessa kansallisesti tärkeistä bioalan infrastruktuureita. Kansallinen verkottuminen ja profiloituminen toteutetaan seuraavilla alueilla: Bioinformatiikka, biologinen kuvantaminen, genominlaajuiset menetelmät, malliorganismit, proteomiikka ja metabolomiikka, kantasolut ja biomateriaalit, rakennebiologia ja biofysiikka, translationaalisen tutkimuksen teknologiat, virusvälitteinen geeninsiirto ja soluterapia (www.biocenter.fi). BCO kehittää tutkimuksen infrastruktuuria siten, että osa siitä edustaa kansallisella tasolla maamme kärkeä ja muutoin olemme aktiivisia partnereita Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostoissa. Keskeistä ovat ydinpalveluyksiköiden osaamisen kehittäminen ja päivittäminen sekä uusien vaativien tekniikoiden luominen, käyttöönotto ja hyödyntäminen. BCO:n

12 infrastruktuurien hyödyntämispohjaa tulee kehittää. Sitä varten BCO on saanut Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitusta Biopalvelut kilpailukykyisiksi tuotteiksi hankkeelle, joka jakautuu kahteen osaan: Biocenter Oulun ydinosaamispalveluiden tuotteistaminen ja innovaatiojalostus. 4.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely Kansalliset ja kansainväliset infrastruktuurit BCO toimii Malliorganismit - infrastruktuuriverkoston vastuullisena koordinaattorina ja BCO:ssa toimiva Oulu Model Organism Center (OMOC) tarjoaa kansallisesti palveluita GM -hiirten tuottamisessa ja säilytyksessä. Lisäksi BCO toimii rakennebiologian ja biofysiikan verkoston toisena koordinaattorina yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. BCO:n StrucBioCat -infrastruktuuri (Center of Expertise on structure-based biocatalysis) kattaa molekyylidynaamiset simulaatiot, proteiinien kiteytyksen ja röntgendifraktio-analyysin sekä monipuoliset entsyymireaktioiden analyysit. Eräät Biokeskus Suomeen liittyvät infrastruktuurit ovat mukana yhteiseurooppalaisissa tutkimuksen infrastruktuureissa, ns. ESFRI hankkeissa. BCO koordinoi Suomen osallistumista Infrastructure for Phenomefrontier and Archivefrontier (Infrafrontier) hankkeeseen, ja hankkeen valmistelulle on saatu EU:n 7PO:sta rahoitusta. Hanke on myös sijoitettu Suomen tutkimuksen infrastruktuurin tiekartalle tarkoituksena rakentaa European Mouse Archive (EMMA) arkiston Suomen noodi Ouluun. (http://www.tsv.fi/tik/kansallisen_tason_tutkimusinfrastruktuurit_laaja_suomi.pdf) BCO on mukana ESFRI:n Integrated Structural Biology Infrastructure - hakemuksessa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. BCO koordinoi Pohjoismaista Nordic Infrastructure for Mouse Models (NorIMM) infrastruktuuriverkkoa, johon olemme saaneet rahoitusta NordForsk:lta. Paikalliset infrastruktuurit BCO:n tutkimuksen tukena on kymmenen ydinpalveluyksikköä, jotka tarjoavat palveluja molekyylimallintamisessa, proteiinien rakenteen ja toiminnan tutkimuksessa, solujen kuvantamisessa, geenianalyyseissä ja geenisiirroissa, geenimuunneltujen organismien tuottamisessa ja niiden kudosten rakenteiden ja fysiologian analysoinnissa. Kaikki ydinpalvelut ovat avoimia sekä akateemisten instituuttien että yksityisten yritysten tutkijoille ja palveluiden yhteystiedot ja hinnastot sekä tarjottavat laitteistot ja osaaminen on kuvattu BCO:n www-sivuilla osoitteessa www.biocenter.oulu.fi kohdassa Core facilities. Paikalliset ydinpalvelut on keskitetty pääasiassa kahteen toimipisteeseen: Luonnontieteellisen tiedekunnan biokemian laitoksella toimivat molekyylimallintamisen, proteomiikan ja rakennetutkimuksen ydinpalvelut, kun taas kaikki solukuvantamisen, geenianalyysien, geenisiirtojen ja malliorganismien alaan kuuluvat ydinpalvelut on keskitetty lääketieteen kampukselle BCO:n omiin tiloihin.

13 Tutkimusinstituutti: BCO:n tutkimustoiminta ja tutkimuksen infrastruktuurit sijoittuvat kolmen tiedekunnan eri laitoksiin ja BCO:n saamiin uusiin tiloihin lääketieteen kampusalueen Kieppi - päärakennuksessa. Uusien tilojen myötä olemme kehittäneet molekyylilääketieteen tutkimustamme ja vahvistaneet siellä toimivia infrastruktuureja. Näiden tilojen perusvarustaminen on toteutettu v. 2004-2006 Oulun yliopistolta tähän tarkoitukseen osoittaman rahoituksen turvin. Lisäksi vuonna 2004 saatu Suomen Akatemian infrastruktuurihakuun liittyvä rahoitus antoi mahdollisuuden tehdä strategisesti merkittäviä laitehankintoja. Tilojen perusvarustaminen on suoritettu, mutta Biokeskus Suomen tuomien valtakunnallisten tehtävien toteuttaminen ja tieteen nopean kehityksen tuomien uusien menetelmävaatimusten toteuttaminen vaatii jatkuvaa infrastruktuurien ja laitteistojen kehittämistä, esimerkkinä GM -hiirten tuotannon ja RNAi -tekniikoiden tuomat vaatimukset geenianalyysitekniikoille ja kuvantamiselle. Hallinto ja toimintarakenteet: BCO:n johtokunta hyväksyy budjetin, jossa on tarkasti eritelty eri ydinpalveluiden määrärahat ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. Ydinpalveluiden koordinaattorit vastaavat oman ydinpalvelunsa toiminnasta yhteistyössä tieteellisen johtajan kanssa. BCO:n omien tilojen käytännön toiminnan sujuvuudesta vastaa BCO-Kieppi-laboratorioiden johtoryhmä. Johtokunta ja tieteellinen johtaja seuraavat ydinpalveluiden tuottamien palvelujen määrää, käyttöastetta ja käyttäjäjakaumaa vuosittaisten raporttien avulla. Vastuuhenkilöt: Tieteellinen johtaja, eri infrastruktuurien koordinaattorit. 4.3. Ohjeet ja lomakkeet Eri ydinpalveluiden ohjeistukset ja hinnastot sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot ovat nähtävissä BCO:n www-sivuilla osoitteessa http://www.biocenter.oulu.fi BCO:n Kieppi-laboratorioiden kaikki laitteet ja vastuuhenkilöt on julkaistu BCO:n www-sivuilla. Ydinpalvelut on kuvattu BCO:n vuosiraportissa, jossa esitellään sekä toiminta että tarjottavat palvelut ja budjetti. 4.4. Hyvät käytännöt BCO:n budjetissa on tarkasti eritelty eri ydinpalveluiden määrärahat ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. Ydinpalveluiden hinnoitteluissa noudatetaan Oulun yliopiston talousohjeita. 5. Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot 5.1. Tavoitteet Biocenter Oulu -tutkijakoulu (BCOGS) on biokeskukseen tiiviisti liittyvä laajaalainen molekyylilääketieteen ja biotieteiden koulu, jossa on tutkijakoulutettavia kolmesta Oulun yliopiston tiedekunnasta (luonnontieteellisestä, lääketieteellisestä ja teknillisestä). Tutkijakoulun kiinteä integraatio biokeskukseen takaa korkeatasoisen ja

14 monimuotoisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön ja riittävät koulutusresurssit. Tutkijakoulun tavoitteena on molekyylilääketieteen, biotieteiden, ja bioprosessitekniikan alan tohtoreiden kouluttaminen tehokkaissa 4-vuotisohjelmissa siten, että valmistuvilla tohtoreilla on hyvät tieteelliset valmiudet, kyky etsiä tietoa ja hyvät ryhmätyötaidot ja valmiudet aktiiviseen toimimiseen kansainvälisessä ympäristössä. Nämä ovat ominaisuuksia, joita sekä yliopistot että ympäröivä yhteiskunta tohtoreilta odottavat. 5.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely BCO:n ryhmien kaikilla väitöskirjan tekijöillä on halutessaan mahdollisuus kuulua tutkijakouluun. Tutkijakoulussa on tällä hetkellä rekisteröityneenä 129 väitöskirjantekijää. Koululla on 26 OPM:n tutkijakoulutuspaikkaa, joten ainoastaan 20,2 % ryhmien tutkijaopiskelijoista on tutkijakoulutettavien viroissa. Ulkomaalaisia opiskelijoita on 20 (15,5 %) ja he edustavat 13 eri kansallisuutta. Kaikki BCOGS:n väitöskirjantekijät ovat päätoimisia opiskelijoita. Vastuiden määrittely: BCOGS:n johtoryhmä vastaa koulun tavoite- ja strategiajohtamisesta. Se päättää periaatteista, joiden mukaan järjestetään koulun kurssitoiminta ja opiskelijaseuranta sekä myönnetään matka-apurahat. Johtoryhmä valitsee myös opiskelijat tutkijakoulutuspaikoille ja palkitsee vuosittain tutkijakoulun opiskelijoiden joukosta vuoden löydön tekijän. Operatiivisesta johtamisesta vastaavat koulun johtaja ja koulutuskoordinaattori. Tutkijakoulun johtaja on vastuussa Suomen Akatemian myöntämän toimintamäärärahan käytöstä johtoryhmän luomien linjauksien mukaisesti. Tutkijakoulun vaikutuspiirissä olevat tutkijat ja opiskelijat osallistuvat koulun toiminnan suunnitteluun tutkijakoulun ja biokeskuksen järjestämissä useissa vuosittaisissa informaatio-, kokous- ja ryhmätyötilaisuuksissa, sekä luonnollisesti ottamalla suoraan yhteyttä koulun toimivaan johtoon. Koulun edustajat ovat mukana jatko-opintoja valvovissa ja tutkinnot hyväksyvissä tiedekuntien tutkijakoulutoimikunnissa. Hallinnossa kokopäivätoimisesti työskentelevät koordinaattori ja Biocenter Oulun palkkaama toimistosihteeri takaavat tehokkaan ja ajan tasalla pysyvän asioiden hoitamisen. Koulun toiminnasta raportoidaan myös BCO:n johtokunnalle ja BCO:n vuosiraportissa. Koulutustarjonta: BCOGS:n opetus ja ohjaus muodostavat kokonaisuuden, jossa opiskelija saa monipuoliset valmiudet akateemiselle uralle tai yhteiskunnan muiden sektoreiden palvelukseen. Väitöskirjatyö koostuu tieteellisesti kiinnostavasta ja ajankohtaisesta tutkimusprojektista sekä muodollisesta koulutuksesta. Opiskelija ja hänen ohjaajansa esittävät tutkimussuunnitelman koulun johtoryhmälle, joka hyväksyy alustavan suunnitelman opiskelijan liittyessä koulun jäseneksi. Sen jälkeen tutkimuksen etenemistä varten opiskelijalle nimetään seurantaryhmä (kts. alla). Tutkijakoulun muodollisen koulutuksen ohjelma laaditaan aina neljäksi vuodeksi eteenpäin ja koulutusta järjestetään vuosittain vähintään 15 opintopisteen verran. Opiskelijat tekevät ohjaajansa ja seurantaryhmänsä avustuksella itselleen tutkimusaiheisiinsa ja tavoitteisiinsa sopivat yksilölliset koulutussuunnitelmat. Tutkijakoulun antama opetus on kokonaan englanninkielistä ja avointa kaikille, myös koulun ulkopuolisille, opiskelijoille. Koulutusohjelman runkoon lukeutuvat koko lukukauden kestävät luentokurssit ja luennoitsijoiden johdolla järjestettävät pienryhmäkeskustelut. Workshop-kurssit ovat

15 3-5 päivän mittaisia kursseja, joissa perehdytään tiettyyn erikoisalaan. Opetusmuotona ovat luennot, keskustelut sekä joissakin tapauksissa myös käytännölliset harjoitukset ja opiskelijaesitelmät. Kolmantena koulutusmuotona ovat lyhyet menetelmäkurssit, joita järjestetään BCO:n ydinpalvelulaboratorioiden toimesta ja/tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi koulutustarjontaan sisältyy seminaarisarjoja ja symposium-muotoisia tapahtumia, joiden järjestelyissä opiskelijat ovat mukana ja joissa he myös esittelevät tuloksiaan. Vuosittainen Biocenter Day symposium ja siihen liittyvä reagenssi- ja laitenäyttely on opiskelijoiden itsenäisesti järjestämä kansainvälisesti korkeatasoinen tapahtuma. Discovery of the Year tapahtumassa palkitaan ulkopuoliseen arvioon perustuen vuoden paras tutkijaopiskelijan tai -tohtorin tekemä julkaisu. Palkinnonsaaja ja muiden parhaiden töiden tekijät esittelevät työnsä ja tapahtuman yhteydessä olevan posterinäyttelyn paras posteri palkitaan. Koulutustarjonta on jaettu neljään eri tieteenaloja ja yleiskoulusta kattavaan osaohjelmaan. Opiskelijat voivat osallistua kaikkien osaohjelmien kursseille mielenkiintonsa mukaan. Osaohjelmat ovat: 1. solu- ja molekyylibiologia, kehitysbiologia sekä molekyylilääketiede, 2. rakenne- ja kvantitatiivinen biologia, bioprosessit ja bioinformatiikka, 3. molekyyli- ja populaatiogenetiikka ja perinnölliset sairaudet, sekä 4. kaikille yhteinen koulutus, joka sisältää mm. yrittäjyyskoulutusta, etiikan opetusta ja tietoutta tutkijan urakehityksestä. Kurssitoiminnan korkeatasoisuus turvataan käyttämällä opettajina ja vierailevina luennoitsijoina alojensa kansainvälisiä kärkinimiä. Useilla lyhytkursseilla opettajina on myös alaansa syvällisesti perehtyneitä ydinpalveluyksikköjen tohtoreita. Tutkijakoulun toimintaan pyydetään laajasti ehdotuksia ja suunnitelmista tiedotetaan BCO:n sähköpostilistalla, mikä on aktivoinut myös opiskelijoita mukaan ideointiin. Tutkijakoulun asioita käsitellään jokaisessa BCO:n projektijohtajien kokouksessa ja vuosittaisessa brain storming kokouksessa, jossa ohjaajat ja opiskelijat suunnittelevat yhdessä tutkijakoulutuksen kehittämistä. Kattava opiskelijatilastojen kerääminen ja ylläpitäminen mahdollistaa pitkäjänteisen koulutuksen suunnittelun. Laatutavoitteen saavuttamista edistää myös järjestelmällinen kurssipalautteen kysyminen. Ohjausjärjestelyt: Väitöskirjatyöt tehdään Biocenter Oulun tutkimusryhmissä projektijohtajien tai muiden senioritutkijoiden ohjauksessa. Ohjaajaresurssit muodostavat projektien johtajat, koordinaattorit, nuoret ryhmänjohtajat, sekä kussakin projektissa ja ydinpalveluyksikössä mukana olevat professorit ja muut varttuneet tutkijat. Opiskelija-opettajasuhde on 1,29. Tutkijaopiskelijoiden ohjaamista ja samalla ryhmien välistä yhteistoimintaa on tehostanut laaja seurantaryhmäjärjestelmä. Siinä kaikille tutkijakoulutettaville, jotka eivät ole aivan väitöskirjatyön loppuvaiheessa tai ihan opiskelujen alkuvaiheessa, on perustettu seurantaryhmät, joihin kuuluu yksi senioritutkija ja kolme - neljä muuta tutkijatohtoria BCO:n muista ryhmistä. Tavoitteena on nimenomaan tukea opiskelijan väitöskirjatyötä, tunnistaa mahdolliset esteet väitöskirjatyössä sekä auttaa työn ripeää edistymistä. Seurantaryhmät kokoontuvat vuosittain koulutuskoordinaattorin toimiessa sihteerinä. Ensimmäistä seurantaa varten tutkijaopiskelijat ovat yhdessä

16 ohjaajansa kanssa kirjoittaneet tutkimussuunnitelman ja seuraavia kertoja varten edistymisraportin, jotka laaditaan otsikot sisältävälle templaattikaavakkeelle. Seurantaryhmän kokouksessa tutkijakoulutettava esittelee projektinsa, jonka jälkeen siitä keskustellaan ja arvioidaan edistyminen. Seurantakokouksesta kirjoitetaan kullekin tutkijaopiskelijalle muistio, joka lähetetään myös hänen ohjaajalleen keskustelua ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Käytännössä kaikki BCO:n senioritutkijat ovat mukana seurantaryhmien toiminnassa, ja tätä kautta saavat tietoa myös muiden ryhmien ohjauskäytännöistä. Heillä on mahdollisuus ottaa näiden hyvistä puolista oppia omaan ohjaustyöhönsä, ja vastaavasti varoa havaitsemiaan puutteita tai virheitä. Seurantaryhmäjärjestelmän avulla yksittäisten ryhmien ohjaus ja koulutuskäytännöt ovat yhtenäistyneet: hyvät käytännöt ovat yleistyneet ja mahdollisista virheistä voidaan ottaa oppia ja varoa niitä myöhemmin. Koulutusyhteistyö: BCOGS tekee koulutusyhteistyötä sekä kansallisten että kansainvälisten kumppanien kuin myös elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yhteistyömuotoina ovat yhteisten kurssien järjestäminen, tutkijakoulutettavien osallistuminen kumppanien järjestämille kursseille, sekä työvierailujen tekeminen kumppanien tutkimuslaboratorioihin. Yhteistyö lisää tutkijakoulun koulutustarjonnan monipuolisuutta, harjoittaa opiskelijoita yhteistoimintaan ja auttaa heitä aloittamaan omaa verkostoitumistaan. Tutkijakoulun yhteistyösopimukset: BCOGS:n koulutusyhteistyö perustuu sopimuksiin, jotka on tehty -kansallisella tasolla -yliopiston tasolla -BCO:n tasolla sekä -yksittäisten tutkimusryhmien tasolla. Jokaisen päätöksentekotason kohdalla esiintyy sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyötoimintoja. Kansallisen tason yhteistyösopimukset: Bioalan kansallista yhteistyötä varten on luotu bioalan tutkijakoulujen muodostama FinBioNet verkosto, jonka toimintaan BCOGS osallistuu. Freiburgin Albert-Ludwig yliopisto on Saksan johtavia tutkimusyliopistoja ja kehitysbiologian tutkimuksen keskittymä siellä on eurooppalaista huipputasoa. Freiburgin Spemann Graduate School of Biology and Medicine tutkijakoulu saa rahoitusta Saksan tutkimussäätiön DFG:n excellence initiative hankkeesta. BCOGS tekee yhteistyötä Spemann koulun kanssa asiantuntijoiden vaihdossa ja koulutuksessa. Freiburgissa toimiva From cells to organs: Molecular Mechanism of Organogenesis tutkijankoulutusryhmä ja Helsingin yliopiston VGSB-tutkijakoulu muodostavat BCOGS:n kanssa suomalaissaksalaisen kehitysbiologian tohtorikoulutusverkoston FinGerDevNetin, jolle on saatu Suomen Akatemialta erityisrahoitus.

17 BCOGS on mukana myös Biokeskus Suomen aloittamassa Kiina-yhteistyössä, jonka avulla rekrytoidaan kiinalaisia väitöskirjakoulutettavia Suomeen. Oulun yliopiston tasolla solmitut yhteistyösopimukset Oulun yliopistolla on yhteistyösopimus saksalaisen Ulmin yliopiston kanssa. Ulmin yliopistossa toimiva International Graduate School in Molecular Medicine Ulm tutkijakoulu on Saksan tutkimussäätiön DFG:n excellence initiative hankkeen rahoittama jatkokoulutusohjelma. BCOGS ja Ulmin tutkijakoulu toteuttavat aktiivista opiskelijoiden ja opettajien vaihtoa. Oulun yliopiston ja Kuopion yliopistojen rehtorit ovat solmineet yhteistyösopimuksen BCO:n, Biokeskus Kuopion, Kuopion yliopiston AIV-instituutin ja molekyylilääketieteen tutkijakoulun kanssa. Tämän sopimuksen puitteissa pidetään vuorovuosin tieteellinen symposium Oulussa tai Kuopiossa, Oulun tutkijakoulun edustajat osallistuvat Kuopion molekyylilääketieteen tutkijakoulun talvikouluun ja Kuopion tutkijakoulun edustajat vastaaviin BCOGS:n tapahtumiin. BCO:n tekemät yhteistyösopimukset Kansainvälisiä BCOGS:n tutkijakoulutuksen yhteistyökumppaneita ovat englantilaisen Manchesterin yliopiston Faculty of Life Sciences yksikkö ja sen yhteydessä toimiva Wellcome Trust Centre for Cell-Matrix Research tutkimuskeskus, joka on Euroopan johtavia sidekudostutkimuksen keskuksia. Pekingissä Kiinassa toimiva National Laboratory of Protein Engineering and Plant Genetic Engineering yksikkö on solminut yhteistyösopimuksen BCO:n ja Oulun yliopiston biokemian laitoksen kanssa tutkijoiden ja opiskelijoiden vaihtosopimuksen, johon liittyy myös tutkimusyhteistyö. Muita kansainvälisistä tutkimus- ja infrastruktuuriverkostoista, joissa koulutusyhteistyöllä on merkittävä osa, BCOGS:n yhteistyökumppaneita ovat pohjoismainen hiirimallien infrastruktuuriverkosto (NorIMM), pohjoismainen C. elegans verkosto, rakennetutkijoiden eurooppalainen BIOXHIT projekti, munuaistutkijoiden European Renal Genome Project (EuReGene) ja pohjoismainen Mito-Health-huippuyksikkö. Nämä on kuvattu tarkemmin luvussa 3.2. BCO:n ryhmien solmivat yhteistyösopimukset Oulun yliopiston biokemian laitoksella toimivat rakennebiologian tutkijat Rik Wierengan johdolla ovat sopineet yhteistyöstä Bangaloressa Intiassa sijaitsevan Indian Institute of Science -yliopiston kanssa. He ovat mukana myös eurooppalaisessa BIOXHIT verkostossa, jonka muodostavat kaikki eurooppalaiset synkrotroni-yksiköt ja erittäin korkeatasoisia tutkimuslaitoksia kuten EMBL:n Grenoblen, Hampurin ja Hinxtonin asemat sekä Medical Research Councilin Molekyylibiologian laboratorio Cambridgen yliopistosta.

18 BCO:n ryhmän johtajat toimivat myös muiden tutkijakoulujen johtajina ja/tai ryhmän johtajina, esimerkkinä valtakunnallinen Populaatiogenetiikan tutkijakoulu. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa: Biocenter Oulu tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa Biokluster- ja Bioforum Oulu -ohjelmien kautta. Tutkijakoulu tekee myös suoraan koulutusyhteistyötä Bioforum Oulu -ohjelman kanssa ja tutkijakoulutettaviamme osallistuu Bioforum Oulun seminaaritilaisuuksiin. BCOGS on mukana yhdessä Infotech Oulun tutkijakoulun kanssa Bioforumin organisoiman Bio Meets Nano and IT tapahtuman järjestelyissä Oulussa. Rahoitusta elinkeinoelämän ja tutkijakoulun yhteistyölle on saatu mm. Euroopan sosiaalirahastolta. Yhteistyön tarkoituksena on vahvistaa tutkijakoulutettavien työelämään valmentavaa koulutusta, edistää heidän sijoittumistaan yliopiston ulkopuolisiin työpaikkoihin ja lisätä elinkeinoelämän tietämystä nykyisten nuorten tohtorien osaamisesta. Opiskelijoiden liikkuvuus: BCO on poikkeuksellisen kansainvälinen toimintaympäristö, jossa tutkijakoulutettavilla on erinomainen mahdollisuus kehittyä toimintakykyisiksi ja menestyviksi kansainvälisiksi tutkijoiksi. Kansainvälisessä liikkuvuudessa tavoitteena on, että jokaisella tutkijakoulutettavalla olisi mahdollisuus väitöskirjatyön aikana vähintään 3 kk:n työskentelyyn tai kouluttautumiseen ulkomailla. Tutkijakoululla on erittäin monipuolinen kansainvälinen yhteistyöverkosto. Tämän ansiosta monitieteellisen koulun kaikilla opiskelijoilla on mahdollista osallistua oman tutkimuksensa ja koulutuksensa kannalta tarkoituksenmukaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkijakoulutettaviemme kurssivierailut yhteistyökumppaniemme luo suunnitellaan huolellisesti etukäteen, opiskelijoillemme sovitaan kurssien lisäksi heitä hyödyttäviä henkilökohtaisia tapaamisia ja varataan mahdollisuus myös vapaaseen keskusteluun vierailukohteen tutkijakoulutettavien kanssa. Kurssivierailuille osallistuvat tutkijakoulutettavamme valitaan avoimen haun perusteella. BCOGS tukee tutkijakoulutettavien kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta jakamalla matka-apurahoja kursseille osallistumista ja laboratoriovierailuja varten. Samoin tuetaan osallistumista kotimaassa järjestettäviin tieteellisiin kokouksiin. Opiskelijoiden osallistuminen ulkomaisiin kansainvälisiin konferensseihin on sovittu toteutettavaksi tutkimusryhmien rahoituksella. Matka-apurahat myöntää hakemuksesta tutkijakoulu. Näin kaikille hakemuksille varmistetaan yhtäläinen käsittely, ja samalla apurahoilla voidaan ohjata tutkijakoulutuksen suuntautumista ja kansainvälistymistä. Hallinto ja toimintarakenteet: Biocenter Oulun tutkijakoulun toiminnasta vastaa tutkijakoulun johtoryhmä ja johtaja. Biocenter Oulun johtokunta valitsee tutkijakoulun johtajan ja johtoryhmän. Lisäksi tutkijakoulun opiskelijoiden järjestö valitsee edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmän toimikausi on neljä vuotta ja se on sovitettu valtakunnallisten arvioiden ja päätösten rytmiin. Tutkijakoulun koordinaattori ja kouluasioista vastaava BCO:n sihteeri hoitavat koulutustoiminnan käytännön järjestelyt yhdessä ryhmien tutkijoiden kanssa. Vastuuhenkilöt: Tutkijakoulun johtaja, tutkijakoulun koordinaattori

19 5.3. Ohjeet ja lomakkeet Tutkijakoululaiset täyttävät tutkijakouluun hakemista varten BCO:n verkkosivuilta saatavan hakukaavakkeen, ja laativat lyhyen tutkimussuunnitelman, joka laaditaan tiedekuntien jatko-opinto-oikeushakemuksiin vaadittavaa tutkimussuunnitelmaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy näiden dokumenttien perusteella jatko-opiskelijat tutkijakouluun. Näin jatko-opiskelijat voivat opintojensa alkuvaiheessa laatia yhden tutkimussuunnitelman, jolla anotaan opinto-oikeutta tiedekunnilta että haetaan tutkijakouluun. Tutkijakoululla on templaattikaavake seurantaryhmäkokoukseen tehtävää laajempaa tutkimussuunnitelmaa sekä vuosittaista seurantaryhmälle tehtävää edistymisraporttia varten. Tutkijakoulun verkkosivuilta on linkitys tiedekuntien jatko-opintojen käytänteitä koskeville sivuille. 5.4. Hyvät käytännöt Tutkijakoulun kansainvälinen yhteystyö on kansallisessakin mittakaavassa poikkeuksellisen mittavaa. Yhteistyötä on kehitetty pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. Vakiintuneiden ja pitkäaikaisten yhteistyöhankkeiden ansiosta koululle on muodostunut selkeät käytänteet yhteisten kurssien ja vierailujen rahoittamisesta. Aidosti toimiva seurantaryhmäjärjestelmä on merkittävällä tavalla yhtenäistänyt ja selkeyttänyt ohjauskäytäntöjä. BCOGS-kouluun johtoryhmä hyväksyy kaikki tutkijakoulun opiskelijat hakemuksen perusteella. Tutkijakoulu pitää yllä kattavia tilastoja koulun toiminnasta ja väitöskirjantekijöistään, mikä mahdollistaa järjestelmällisen suunnittelun. Väitelleiden tohtorien myöhempää työelämään sijoittumista seurataan samalla tavoin. 6. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus 6.1. Tavoitteet BCO:n tavoitteena on olla tunnettu korkeatasoinen tutkimuskeskus Euroopassa. Siksi sen tutkijoiden on edustettava kansainvälisesti korkeaa tasoa. BCO:n tutkimuksen kohteita ei ole määritelty, mutta painopisteitä ovat molekyylilääketiede ja biokatalyysi. Menetelmällisiä painopisteitä ovat malliorganismit ja proteomiikka sekä rakennebiologia. BCO:n ryhmät, nuoret ryhmänjohtajat ja koordinaattorit rekrytoidaan niin, että ne palvelevat ko. painoalojen kehittymistä. 6.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely

20 BCO:n tutkimus painottuu molekyylilääketieteeseen sekä biokatalyysiin ja bioprosessien hallintaan. Tieteelliset, merkittäviä sovellutusmahdollisuuksia sisältävät vahvuusalueemme ovat sidekudostutkimus, sydän- ja verisuonitautien tutkimus sekä molekylaarinen entsymologia. BCO:hon liittyy myös korkeatasoista molekyyligenetiikan, solu- ja kehitysbiologian, neurofysiologian sekä kantasolujen tutkimusta, geenimuunnettuja (GM) hiirimalleja hyödyntävää tutkimusta, sekä populaatiogenetiikan ja kasvibiologian tutkimusta. Biokatalyysin ja bioprosessien alalla vahvuutemme keskittyvät biokemian ja kemian rajapintaan, molekyylilääketieteen tutkimuksesta alkunsa saaneisiin de novo entsyymeihin sekä rekombinanttiproteiinien tuottoon ja bioprosessiosaamiseen. BCO rakentaa tutkimusympäristöään niin, että yllä esitettyjen painoalojen tutkimus säilyy korkeatasoisena. Hallinto ja toimintarakenteet: BCO:n johtokunta valitsee projektit kansainvälisen arvioinnin perusteella. BCO:n tieteellinen johtaja seuraa alan kehitystä ja tekee aloitteita johtokunnalle. Vuosittaiset johtoryhmän kokoukset ja aivoriihi ovat foorumeita, jossa BCO:n tiedeyhteisö voi analysoida tieteen kehitystä ja luoda strategioita tulevaisuutta varten. Vastuuhenkilöt: Johtokunnan puheenjohtaja, tieteellinen johtaja ja projektijohtajat 6.3. Ohjeet ja lomakkeet BCO:n johtosääntö säätelee projektien valintamekanismin. Lisäksi noudatamme yleisiä tutkimuksen eettisiä ohjeita sekä erityisesti geenimuunneltujen organismien käyttöä ja biologisille ja kemiallisille tekijöidelle altistumista koskevaa lainsäädäntöä. Potilastutkimuksissa ja biopankkeja käyttävissä tutkimuksissa noudatetaan ao. lainsäädäntöä ja huolehditaan siitä, että tarvittavat eettisen toimikunnan lausunnot ja luvat ovat kunnossa. 6.4. Hyvät käytännöt Johtoryhmän kokoukset ja aivoriihi, jossa käydään laajaa, vapaata keskustelua tieteen kehityksestä ja tehdään ehdotuksia BCO:n tulevaisuuden suunnitelmista. 7. Tieteellinen julkaiseminen 7.1. Tavoitteet BCO:n ryhmät julkaisevat tieteelliset työnsä biotieteen ja biolääketieteen johtavissa lehdissä. 7.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely BCO:n ryhmät valitaan korkeatasoisen julkaisutoiminnan perusteella ja ryhmien jatkuvuus BCO:ssa perustuu korkeaan laatuun. Ryhmien saama rahoitus perustuu julkaisujen impact-faktorien ja sitaatioiden määrään sekä tuotettujen väitöskirjojen määrään. Kriteerit on kuvattu luvussa 3.2.

21 Hallinto ja toimintarakenteet: Johtokunta ja johtoryhmä sekä tieteellinen johtaja luovat BCO:n strategiset tavoitteet ja seuraavat niiden toteutumista. Vastuuhenkilöt: Tieteellinen johtaja, projektijohtajat 7.3. Ohjeet ja lomakkeet 7.4. Hyvät käytännöt Seuraamme tutkimusryhmiemme julkaisutoimintaa tiiviisti ja pyrimme ohjaamaan julkaisutoiminnan kehittymistä yhä haastavampaan ja korkeatasoisempaan suuntaan. Siksi BCO:n tutkimusryhmien rahoitus perustuu pääosin tuotettujen julkaisujen bibliometriseen arviointiin sekä tuotettujen tohtorin tutkintojen määrään. Tällä rahoituksen suuntaamisella sisäiseen arviointiin perustuen on tavoitteena tutkimusryhmien tieteellisen toiminnan laadullinen kehittäminen, toiminnan jatkuva monitoroiminen sekä väitöskirjakoulutuksen tehostaminen. Määrälliset indikaattorit on kuvattu luvussa 3.2. Julkaisemme vuosittain Annual Report kirjan, jossa BCO:n ryhmät, koordinaattorit ja tieteellinen johtaja esittelevät vuoden tärkeimmät tapahtumat ja tieteelliset tulokset. 8. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen 8.1. Tavoitteet Biokeskusten tavoitteena on tuottaa korkeatasoisen tutkimuksen kautta innovaatioita ja erityisosaamista, jotka johtavat tuotekehitykseen ja uuteen yritystoimintaan tai joita voidaan hyödyntää olemassa olevien yritysten toimesta. BCO toimii aktiivisesti Biokeskus Suomen osana kansallisen innovaatiotoiminnan tehostamiseksi. BCO on aktiivisesti mukana Bioforumin johtoryhmässä ja toiminnassa tavoitteena bioalan innovaatioiden hyödyntäminen. Bioforum yhdistää Oulun alueen bioalan toimijat yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, kaupungin toiminnoissa sekä yritysmaailmassa. Oulun Triple helix prosessin myötä BCO:n tavoitteena on olla innovaatiotoiminnan huippuyksikkö. 8.2. Lyhyt toiminnan kuvaus ja vastuiden määrittely Biokeskus Suomi ylläpitää ja tehostaa kansallista yhteistyöverkostoa, edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa biotekniikan tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Suomessa. Biokeskus Suomi osallistuu alan perusopetuksen ja tutkijakoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen sekä muodostaa toimivat ja tehokkaat yhteydet yliopistollisiin sairaaloihin ja kliiniseen tutkimukseen, alan yritystoimintaan ja tutkimustulosten tuotteistamiseen sekä ammattikorkeakouluihin.