Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi Eero Vuorio

Transkriptio

1 Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi Eero Vuorio

2 Sisältö 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen 2. Biokeskus Suomi laaja-alainen kansallinen infrastruktuuriyhteistyö käynnistyy 3. Asemoituminen eurooppalaiseen ESFRIinfrastruktuurikenttään

3 Otsikko 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen Biocenter Oulu 1987 Biotekniikan instituutti (HY) 1989 Biotekniikan keskus (TY/ÅA) 1989/BioCity Turku 1994 AIVirtanen Instituutti/ Biocenter Kuopio 1989/2007 Biocentrum Helsinki 1994 IMT/IBT (TaY) 1995/2011 FIMM (HY) 2007

4 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen Biokeskukset = bioalan rakenteellisen kehittämisen ensimmäinen vaihe Laitteiden yhteishankinnat Core facilities/keskuspalveluyksiköt Pitkäjänteinen OPM-rahoitus Paikallisen yhteistyön laajeneminen tutkijakoulutukseen; kansallinen yhteistyö, poikkitieteisyys, kansainvälisyys; tutkijakoulujärjestelmä, tutkijatohtorijärjestelmä, 4- portainen tutkijanura

5 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen Nopea teknologinen kehitys -> korkealuokkaisten keskuspalveluyksiköiden tarpeen kasvu Huippulaitteistojen suorituskyvyn ja hinnan jatkuva kasvu Laitteistojen käyttö edellytti enenevissä määrin pitkälle koulutettua teknistä henkilökuntaa Datan tuotannon raju kasvu; uusia haasteita: datan tulkinta, muokkaus, jatkojalostus, taltiointi ja uusiokäyttö Miten pieni maa voi säilyttää kilpailukykynsä?

6 Otsikko 2. Biokeskus Suomi laaja-alainen kansallinen infra-struktuuriyhteistyö käynnistyy vuonna 2007 allekirjoitetun sopimuksen puitteissa = Bioalan rakenteellisen kehittämisen toinen vaihe Kaikki 7 biokeskusta (6 yliopistoa) mukana Infrastruktuuriverkostojen (9) synty OKM:n korvamerkitty rahoitus

7 Biokeskus Suomen tavoite (vuodelta 2009) rakenteellinen kehittäminen vv Biotieteiden ja biolääketieteen, niitä palvelevien teknologioiden sekä kansallisen koordinaation kehittäminen eri toimijoiden välillä: - Paikallisen tietotaidon kokoaminen kansalliseksi tieto- ja osaamisvarannoksi - Teknologiapalveluiden rakenteellinen kehittäminen koordinoidusti

8 2. Biokeskus Suomen toiminta-ajatus Infrastruktuuriverkostojen toimialojen palveluntuottajia pyydettiin muodostamaan konsortioita ja laatimaan yksi yhteinen kansallinen rahoitushakemus, jossa heijastuu: - yhteisesti sovittu rakenne, työnjako ja vastuut - päällekkäisten toimintojen välttäminen - kansallinen koordinaatio - palveluiden tuottaminen koko tiedeyhteisölle Rahoituspäätökset perustuivat kansainvälisen arviointiryhmän (SAB) lausuntoon 2010, Biocenter Finland

9 Infrastruktuuriverkostot ja teknologia-alustat bioinformatiikka biologinen kuvantaminen (3 teknologia-alustaa): VM, EM ja in vivo kuvantaminen genominlaajuiset menetelmät malliorganismit (2 teknologia-alustaa): hiiri, ei-nisäkäsmallit proteomiikka ja metabolomiikka (2 teknologia-alustaa): proteomiikka, metabolomiikka kantasolut ja biomateriaalit rakennebiologia ja biofysiikka (2 teknologia-alustaa): X-ray, NMR-MS translationaaliset tutkimusmetodologiat (2 teknologia-alustaa): kemiallinen biologia ja biopankit virusvälitteinen geeninsiirto ja geeniterapiat Lisäksi pienempiä kehittyviä teknologia-aloja 2010, Biocenter Finland

10 Biokeskus Suomi OKM:n rahoituksen jakautuminen - Palkkakuluihin 40 % - Laiteinvestointeihin 37 % - Käyttökuluihin 15 % - Tutkijanura ja kansainvälistyminen 5 % - Koordinaatio, matkat 3 % 2010, Biocenter Finland

11 Biokeskus Suomi Uusi rahoitusmalli OKM:n korvamerkitty rahoitus (15 M /v) päättyi 2012 lopussa SAB:n kiittävä loppuraportti Jäsenyliopistot arvostivat Biokeskus Suomen tuomaa lisäarvoa ja sopivat rahoituksen jatkamisesta ensisijaisesti palkkakuluihin (n. 5 M /v) Vuodesta 2013 uusi rahoitusmalli: Toimintamenot (palkat, koordinaatio, eräät hankinnat) isäntäyliopistoilta Investoinnit kilpailtu FIRI-rahoitus ja yliopistojen vastinraha Käyttäjämaksut reagenssi- ja huoltokulujen kattamiseksi (5 M /v) Huom, yliopistot rahoittavat biokeskuksiaan myös muuta reittiä!

12 Rehtorien kokous Johtoryhmä Osallistuvien yliopistojen/ biokeskusten edustajat Johtaja Scientific Advisory Board Koordinaatiotoimisto Infrastruktuuriverkostot (9) Teknologia-alustat (18) Kehittymässä olevat teknologiat

13 3. ESFRI Tiekartat 2006, 2008 ja 2010 Vuoden 2010 tiekartalla 48 pan-eurooppalaista tutkimuksen infrastruktuurihanketta, joista 13 on biotieteiden alalla (BMS, Biological and Medical Sciences) Suomi vahvasti mukana monissa hankkeissa Kytkeytyminen Biokeskus Suomen kansallisiin verkostoihin (rakenteellisen kehittämisen kolmas vaihe?)

14 3. Asemoituminen eurooppalaiseen ESFRIinfrastruktuurikenttään BBMRI biopankki-infrastruktuuri EATRIS translationaalisten teknologioiden infrastruktuuri ECRIN kliinisen tutkimuksen infrastruktuuri ELIXIR bioinformatiikan infrastruktuuri EU-Openscreen kemiallisen biologian infrastruktuuri Euro-BioImaging biologisen kuvantamisen infrastruktuuri INFRAFRONTIER malliorganismi-infrastruktuuri INSTRUCT rakennebiologian infrastruktuuri ISBE systeemibiologian infrastruktuuri Biokeskus Suomen teknologia-alustoilla selkeitä yhteyksiä e.m. bioalan ESFRI-hankkeisiin

15 ESFRI Roadmap 2010 Social Sc. & Hum. ( 5 ) Life Sciences ( 13 ) Environmental Sciences ( 9 ) Energy ( 7 ) Material and Analytical Facilities ( 6 ) Physics and Astronomy ( 10 ) e-infrastructures (1) SHARE BBMRI ELIXIR ICOS EURO- ARGO ECCSEL EUROFEL ELI TIARA* PRACE European Social Survey ECRIN INFRA FRONTIER LIFEWATCH IAGOS Windscanner EMFL SPIRAL2 CTA CESSDA INSTRUCT EATRIS EMS EPOS EU-SOLARIS European XFEL E-ELT SKA CLARIN EU- OPENSCREEN EMBRC SIAEOS EISCAT_3D JHR ESRF Upgrade KM3NeT FAIR DARIAH Euro BioImaging ERINHA BSL4 Lab COPAL IFMIF NEUTRON ESS SLHC-PP* ILC- HIGRADE* ISBE MIRRI HiPER ILL20/20 Upgrade ANAEE *Projects from CERN Strategy for Particle Physics MYRRHA Distributed research infrastructures Single sited research infrastructures

16 Tulevaisuus? Biokeskus Suomi on kansallisesti erilainen kokonaisuus sopiiko FIRIkonseptiin? ESFRI-prosessi reittinä kohti kansainvälisyyttä, mutta milloin Suomi ehtii mukaan?

17 Lisätietoa teknologiapalveluista ja muusta toiminnastamme: