Forssan seudun klusteriohjelma 2007-2013 LOPPURAPORTTI

Forssan seudun klusteriohjelma 2007-2013 LOPPURAPORTTI Kari Ventola Jukka Hallikas Niko Kandelin Markku Raimovaara Anne Kleemola 2007

2 Sisällysluettelo FORSSAN SEUDUN KLUSTERIOHJELMA 2007-2013... 3 Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 3 2. Klustereista... 4 2.1. Klusterin kehittämiskonsepti... 5 2.2. Klusterivetäjien toimintakonsepti... 7 2.3. Klusterin kehittämisen periaatteet...10 3. Forssan seudun klustereitten tunnistaminen...11 3.1. Elektroniikka...12 3.2. Elintarvike...12 3.3. Ympäristö...13 4. Yhteenveto yrityshaastatteluista...14 4.1. Klusteriyritysten taustatietoja vuodelta 2005...14 4.2. Yritysten tavoitteet...14 4.3. Puhelinhaastattelu...18 5. Ehdotukset klustereitten kehittämiseksi...18 5.1. Klusteriaktivaattori ja ohjausryhmä...18 5.2. Klustereitten kasvattaminen...19 5.3. Innovaatiot ja teknologiat...20 5.4. Koulutus...20 5.5. Kaupallinen yhteistoiminta...21 5.6. Tutkimus ja verkottuminen...21 5.7. Toimintaympäristöön vaikuttaminen...21 5.8. Liiketoiminnan kehittäminen...22 6. Forssan seudun klusteriohjelman toimenpiteiden painopisteet sekä seurannan mittarit ja indikaattorit...23 FORSSAN SEUDUN KLUSTERIYHTEISÖJEN HENKILÖHAASTATTELUT...30 LÄHTEET...31 LIITE 1. OSARAPORTTI - ELEKTRONIIKKAKLUSTERIN KUVAUS JA YRITYSTEN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET...33 LIITE 2. OSARAPORTTI - ELINTARVIKEKLUSTERIN KUVAUS JA YRITYSTEN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET...56 LIITE 3. OSARAPORTTI - YMPÄRISTÖKLUSTERIN KUVAUS JA YRITYSTEN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET...67 LIITE 4. PUHELINHAASTATTELU TULOKSET...79

2 Forssan seudun klusteriohjelma 2007-2013 Tiivistelmä Klustereiden kehittäminen on nykyaikainen tapa tehdä elinkeinopolitiikkaa. Forssan seudulla on kehittämistyötä tehty elektroniikka-, elintarvike- ja ympäristötoimialaryhmien kanssa. Lisäksi seudulla on toiminut Bifeel Centre-hanke, jossa on kehitetty elektroniikan sovellutuksia toisilla toimialoilla. Forssan seudun aluekeskusohjelman rahoittaman hankkeen tavoitteena on rakentaa Forssan seudulle klusteriohjelma vuosille 2007-2013. Se ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä seuraavina vuosina. Klusteriselvityksen laati Hämeen ammattikorkeakoulun, Agropolis Oy:n ja BN Consulting Oy:n yhteenliittymä. Selvitys rakennettiin yritysten tarpeiden mukaan. Työn aikana kartoitettiin klustereiden nykytilannetta ja kerättiin ideoita kehittämiskohteista. Klustereiden ja liiketoiminnan kehittämiskonseptien osalta kerättiin tietoja alan hyvistä käytännöistä. Klustereiden kehittämisestä tehtiin ehdotukset eri toimintasektoreille sekä myös ehdotukset toiminnan mittareista ja indikaattoreista. Lähiajan toimenpteet tähtäävät klustereitten muodostumisen vahvistamiseen. Tämän vuoksi esitetään klusteriaktivaattorin tai useamman aktivaattorin nimittämistä, klusteritoiminnan laajentamista seutukunnan ulkopuolelle sekä klusterihankkeen taloudellisen pohjan vahvistamista. Työn aikana kehitettiin myös Forssan seudun kehittämiskeskuksen käyttöön liiketoiminnan kehittämiskonsepti, jolla pystytään joustavasti palvelemaan yrityksiä. 1. Johdanto Forssan seudun aluekeskusohjelman käynnistämän hankkeen tavoitteena on rakentaa Forssan seudulle klusteriohjelma, joka osaltaan linjaa ja ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2013. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Bifeel Centre klusteri (elintarvike, elektroniikka, ympäristö). Klusteriselvityksen on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun, Agropolis Oy:n ja BN Consulting Oy:n yhteenliittymä. Työryhmään ovat kuuluneet: Anne Kleemola, HAMK Niko Kandelin, HAMK Markku Raimovaara, HAMK Jukka Hallikas, Agropolis Oy Kari Ventola, BN Consulting Oy Selvitys tehtiin henkilökohtaisilla haastatteluilla yrityksissä loka-marraskuussa 2006. Haastattelun runko laadittiin periaatteessa toimialariippumattomaksi. Lomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin aikaisempia klusteritutkimuksia ja toimialaselvityksiä (Viitanen & al. 2003, Ventola 2005, Ventola & Hjerppe 2005). Elektroniikka-alan yrityksiä haastateltiin kaksitoista, elintarvikeyrityksiä kymmenen ja ympäristöalan yrityksiä kymmenen kappaletta.

3 Yrityksille tehtiin lisäksi puhelinhaastattelu, jossa yritykset tekivät itsearvioinnin toiminnastaan. Samalla selvitettiin myös seudullisten yrityspalveluitten käyttöä. Kun yrityshaastattelujen tulokset oli saatu ja analysoitu, joissakin avainyrityksissä tehtiin vielä täydentäviä haastatteluja, joiden tarkoituksena oli konkretisoida klusterihankkeen toimenpiteitä sekä löytää yrityksiä klustereitten vetureiksi. Klustereitten toimintaa selvitettiin paitsi kirjallisuudesta myös haastattelemalla eri klustereitten avainhenkilöitä (Mäkinen 2006, Huttunen 2006, Tuomisto 2006, Lystimäki 2006, Laukonen 2006). Kokemuksia liiketoiminnan kehittämisestä eri toimintakonsepteilla kerättiin sekä kirjallisuudesta (Järnstedt 2003) että haastatteluilla (Mutanen 2006, Liljeroos 2006, Järnstedt 2006, Mäkinen 2006). Saadut kokemukset on hyödynnetty tehtäessä ehdotuksia klustereitten ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Raportissa esitellään aluksi tiivistelmä klusterihankkeesta sekä sen tuloksista. Johdannossa esitellään toimeksianto sekä menetelmät, joilla selvitys on tehty. Raportin Klustereista -osassa on kuvattu kirjallisuusselvityksen avulla klustereitten rakennetta, toimintaa ja kehittämistä. Tämän jälkeen kuvataan Forssan seudun toimialaryhmiä ja mainitaan esimerkinomaisesti muutamia yrityksiä, jotka saattaisivat toimia klustereitten tai miniklustereitten vetureina. Yhteenveto yrityshaastatteluista esittelee tärkeimmät haastatteluissa esiinnousseet kysymykset. Varsinaiset haastattelutulokset on esitetty toimialoittain tämän raportin liiteosassa. Ehdotukset klustereitten kehittämiseksi luvussa on esitetty hankkeen kehittämisehdotukset. Luku sisältää myös suositukset lähiajan toimenpiteiksi. Osassa Forssan seudun klusteriohjelman toimenpiteiden painopisteet sekä seurannan mittarit ja indikaattorit - luvussa on pyritty esittämään kattavasti vaihtoehtoisia mittareita ja indikaattoreita sekä kuvaamaan esitetyt toimenpiteet mahdollisimman konkreettisesti. Tekijät ovat halunneet nostaa esiin toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia klustereita, sekä olemme lisäksi maininneet kehittämistoimenpiteitä, jotka tehdään jossain määrätyssä klusterissa. Tämä viimeinen luku on tarkoitettu tiekartaksi eli konkreettiseksi apuvälineeksi, joka auttaa klustereitten kehittämistä. Tavoitteemme on, että kunkin klusterin kohdalla voidaan valita sen kehittämiseen parhaiten sopivat toimenpiteet ja mittarit tai kehittää uusia parempia. Toimenpiteiden ja mittareiden seurannan avulla voidaan saada aikaan itseään ohjaava klustereitten kehittämisprosessi. 2. Klustereista Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta (Porter 1998). Klusteri ei siten ole saman toimialan yritysten yhteenliittymä, vaan siinä on yrityksiä useilta toimialoilta. Myös julkinen valta, yritystoiminnan edistäjät, tutkimuslaitokset ja pääomasijoittajat toimivat klusterissa jne.

4 Klustereitten kehittäminen tarjoaa uuden tavan tehdä teollisuuspolitiikkaa. Klustereitten kehittämishankkeet ovat yhteistyöprojekteja, joissa on mukana useita tahoja kuten yritykset, yhteiskunta ja yliopistot / tutkimuslaitokset. Niiden tavoitteena on edistää sekä parantaa klustereitten kilpailukykyä ja yritysten kasvua sekä siten edistää elinkeinoelämää. Klustereiden kehittäminen on suhteellisen uutta, minkä vuoksi esimerkiksi suomenkielinen termistö on vielä osaksi vakiintumaton. Sölvellin (2003) mukaan klustereitten dynamiikka on monimuotoista. Sosiaalisella ja taloudellisella tasolla vallitsee tiivis yhteistoiminta, mutta yritysten välillä on myös kilpailua. Dynaamisissa, vahvoissa klustereissa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn on todettu olevan paremman. Taulukko 1. Klusterin dynamiikka. (Sölvell 2003) Monimuotoinen klusteridynamiikka Staattinen klusteri - Eristäytyneet yritykset ja kilpailun puute - Kehittyneitten tavarantoimittajien puute Dynaaminen klusteri - Paikallinen kilpailuhenki ja kansainvälinen kilpailu - Erikoistuneet paikalliset tavarantoimittajat - Inhimillinen pääoma on perustasolla - Edistynyt koulutus ja tieteellinen infrastruktuuri - Luottamuksen ja verkostojen puute - Syvin kehittynyt sosiaalinen pääoma - Harvoja tukevia instituutioita - Edistyneet instituutiot yhteistyöhön ja klusteritoiminnan edistämiseen Mikroekonominen toimintaympäristö on tärkeä klusterin kasvun ja kilpailukyvyn avaintekijä, mutta myös koko kansallinen lainsäädäntö, kulttuuri, maantieteellinen asema jne. vaikuttavat klusterin syntyyn ja toimintoprosesseihin. Klusteriyritysten yritystoiminta ja strategiset valinnat vaikuttavat klusterin ja yhteisön dynamiikkaan. Makro- ja mikroekonomia muovaavat siten klusterin toimintaa. 2.1. Klusterin kehittämiskonsepti Lindqvist (2006) tutki klustereita. Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 260 klusterin analysointiin maailmassa. Laadullinen analyysi tehtiin 20 klusterista ja määrällinen analyysi n. 250 klusterista. Klusterin menestymistä arvioitiin parantuneen kilpailukyvyn, parantuneen kasvun ja klusterin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista.

5 Klusteri kehittyy yksittäisen yrityksen tavoitteista kohti klusterin yhteisiä tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu klusterin kehittämistavoitteita esiintymistiheyden mukaisessa järjestyksessä. Taulukko 2. Klusterin kehittämistavoitteet esiintymistiheyden mukaan (Sölvell & al. 2003) Hyvät henkilöiden väliset verkostot Yritysten väliset verkostot Edistetään innovaatioita ja uusia teknologioita Luodaan seudulle brändi Avustetaan yrityksiä Analysoidaan teknisiä trendejä Edistetään spinn offien muodostumista Tuotetaan henkilöstön koulutusta Kehitetään tuotantoprosesseja Kehitetään rahoitustyökaluja Tuotetaan hautomopalveluita Tutkitaan ja analysoidaan klustereita Johdetaan yksittäisiä infrastruktuuriprojekteja Tuotetaan raportteja klustereista Yhteiset tavoitteet Yksittäiset tavoitteet Edistetään olemassa olevien yritysten kasvua Edistetään innovaatioita Houkutellaan uusia yrityksiä ja lahjakkaita henkilöitä seudulle Edistetään klustereiden vientiä Kootaan markkinatietoa Edistetään yritysten klusteritietoutta Tuotetaan teknistä koulutusta Levitetään teknologiaa klusterin sisällä Lobataan hallitusta infrastruktuurista Parannetaan säännöstelypolitiikkaa Lobataan tytäryhtiöiden eteen Yhteistyötä ostoissa Laaditaan teknisiä standardeja Vähennetään kilpailua klusterissa Klusterit menestyivät paremmin: - Maissa, joissa luotettiin julkisen vallan toimenpiteisiin - Maissa, joissa oli luottamukselliset liiketoimintasuhteet - Maissa, joissa oli vahva tiede- ja innovaatiopolitiikka - Maissa, joissa paikalliset päätöksentekijät ovat merkittävässä roolissa. - Klusterit, jotka tuottavat palveluita seudullisesti tai kansallisesti tärkeälle klusterille - Innovaatio- ja teknologia politiikan tavoitteena on parantaa kilpailukykyä - Klusterin laajentuminen tähtää kasvuun - Brändin rakentaminen paransi kilpailukykyä ja kasvua - Klusterin kehittämistä tehdään usealla osa-alueella (5/6 segmenteistä kohdetaulussa) - Klusterit, joiden piti kilpailla julkisesta rahoituksesta, paransivat enemmän kansainvälistä kilpailukykyään. - Ulkomaiset yritykset paransivat klusterin kilpailukykyä.

6 Menestyvän klusterin viitekehys on tärkeä: - Perustuu klusterin omiin vahvuuksiin - Klusterin toimijoilla on yhteinen viitekehys - Toiminnan tavoitteista vallitsee konsensus - Täsmällinen visio - Määrälliset tavoitteet 2.2. Klusterivetäjien toimintakonsepti Ifor Ffowcs-Willamsin mukaan (Virtanen & al. 2005) klusterin johtamisen reunaehdot ovat: 1. Muodostuminen perustuu markkinavoimiin 2. Suorituskykyä edistää toimintaympäristön parantaminen 3. Kehittämisessä tarvitaan erityisavustajia / vetäjiä Ifor Ffowcs-Willams (2006) kuvaa klusterin johtamisprosessia 12 modulilla, jotka hän on ryhmitellyt viiteen vaiheeseen. (Suomennokset Virtanen & al., Ventola) Kuva 1. Klusterin kehittäminen (Ffowcs-Williams 2006)

7 A. Hyväksyntä 1. Perustelut. Kohderyhmänä ovat rahoittajat. Perusteluina elinkeinostrategian toteuttaminen. Tukeudutaan seudun yrityksiin. Konkreettisia esimerkkejä käytännössä. Erityisavustaja: Pitkäjänteinen toiminta ja rahoitus. katteettomien lupausten karsiminen 2. Tunnistaminen Julkisen vallan hyväksyntä. - Taloudellinen merkitys - Vientitulot - Innovaatiot - Osaamiskeskittymät - Heijastusvaikutukset - Rahoittajien painopistealueet - Välittömät hyödyt (taloudessa) - Yhteistyövalmius B. Perustan rakentaminen 3. Klusterianalyysi - Jäsentely - Toimivuus - Suorituskyky Enemmän kuin yksi toimiala Ylittää hallinnolliset rajat maantieteellisesti Enemmän kuin tilastotiedot 4. Ydinryhmän kokoaminen Mielipidejohtajat sitoutuvat Joukkuehenki Henkilöiden erilaisuus Erityisavustaja kokoaa Yrityssektorin käsissä C. Käynnistäminen 5. Tavoitetilan kuvaus visio Kilpailukyvyn laajennukset - Imago - Teknologian erityissovellutukset - Viennin kasvu - Työllisyyden kasvu - Palkkatulojen lisäys - Innovaatioiden lisääntyminen 6. Kehitysaskeleet Menneisyydestä kohti tulevaisuutta Epäjatkuvuutta nykymeno ei jatku

8 7. Toimenpideohjelma - Prioritettijärjestys - Konkreettisia saavutuksia - Onnistuneita suorituksia Kyetään tekemään itse vaatimatta ulkopuolisia Helpot asiat ensin Resurssit, aikataulut ja vastuut D. Kasvun vaihe 8. Viestintä Imago Näkyvät julkiset tilaisuudet Workshopit Menestystarinat Toimenpideohjelma Visio Ydinryhmä esillä erityisavustajat taustalla Julkisen vallan hyväksyntä Innostuksen levittäminen 9. Järjestäytyminen Erityisavustajan haaste - prosessin alku vie pari vuotta - sekoittaa vakiorooleja E. Kehityksen ylläpito 10. Strategian ajanmukaistaminen Kilpailukyvyn perusta Vertailu muihin klustereihin Keskittymät - Teknologia / tiedepuistot - Osaamis- ja teknologiakeskukset - Muut Sosiaalinen pääoma Vuorovaikutuksen syventäminen Motivointi Analyysit Sitoutuminen - Toimenpideohjelma - Sisäinen parantaminen - Käytännön toimenpiteet - Operaatiot 11. Arviointi Vuoden, parin välein - Puolueettomuus hyvät ja huonot puolet - Yritysten menestyminen - Työpaikkojen määrä - Innovaatiot, liikevaihto yms.

9 - Strategian vaikuttavuus - Vuorovaikutuksen syventäminen 12. Rajapinnat Seudun (alueen) klusteri - Vipuvaikutus - Tasoja ja ulottuvuutta - Muille seuduille - Kansallisesti (valtiotasoilla) - Kansainvälisesti Uudet klusterit - Vuorovaikutuksen erikoistuminen muihin kasvusektoreihin Kun toiminnan tuloksien saavuttamista arvioidaan asetettujen mittareitten avulla, voidaan päättää tarvittavista toimenpiteistä, painotuksen muuttamisesta ja ottaa huomioon myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Näin klusterin kehittämisestä syntyy jatkuva, itseohjautuva prosessi. 2.3. Klusterin kehittämisen periaatteet Sölvell & al. (2003) kuvaavat klusterin kehittämisen tavoitteita tikkataululla, jossa klustereitten kehittämisalueet on ryhmitelty on kuuteen sektoriin: - Klusterin laajentaminen - Innovaatiot ja teknologia - Koulutus ja kehittäminen - Kaupallinen yhteistoiminta - Toimintaympäristöön vaikuttaminen - Tutkimus ja verkostoituminen Mitä useammassa klusterissa suhteellisesti kehittämistoimenpide esiintyi, sen lähempänä keskustaa se sijaitsee.

10 Kuva 2. Klustereiden kehittäminen. (Sölvell & al. 2003). Klustereista 66 prosentissa kehitetään 5-6 sektoria samanaikaisesti. Laajat kehittämiskokonaisuudet näyttävät siten johtavan klusterissa parempaan lopputulokseen, kuin tarkasti rajattu kehittäminen (Lindqvist 2003). Klustereissa toiminnan vetovastuu on jätetty yrityksille, mutta julkinen sektori on tukemassa klustereitten toimintaa, niiden toimintaedellytyksiä kehittämällä (Mäkinen 2006, Tuomisto 2006). Esimerkiksi Turun kaupunki on nimittänyt apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen henkilön, joka toimii yhdyshenkilönä meriklusteriin. Hän hoitaa meriklusterin asioita eri hallintokuntien kanssa ja käsittelee mm. kaavoitus- ja koulutuskysymyksiä. 3. Forssan seudun klustereitten tunnistaminen Forssan seudun toimialaklubit ovat vielä tarkasti määritellen toimialaryhmiä. Niillä on kuitenkin hyvät edellytykset kehittyä klustereiksi. Klusterin tai usean miniklusterin terveet ytimet, joiden ympärille klusteri kasvatetaan, on tunnistettava ja lähdettävä kehittämään niitä. Yritysten haastatteluissa on syntynyt toteuttamiskelpoisia kehittämisideoita, jotka vievät toimialojen kehitystä kohti toimivia klustereita.

11 Forssaan seutu on pieni klustereitten kannalta, jotta seutu voisi tyydyttää klustereiden tarpeet. Joitakin kärkitoimialoja voi olla seudulla, mutta ne on kytkettävä laajempiin verkostoihin. Klustereita rakennettaessa on syytä arvioida mihin suuntaan klustereiden tulisi verkostoitua, jotta ne vahvistuisivat. Tavoitteena tulisi olla vähintään maakunnalliset, jollei koko Suomen kattavat klusterit. 3.1. Elektroniikka Elektroniikan tuotannossa on tapahtumassa siirtymävaihe, jossa pitkien sarjojen valmistus on siirtymässä halvempien palkkakustannusten maihin ja osin myös lähemmäksi maailmanmarkkinoita. Forssalaisella elektroniikkateollisuudella on mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa etsimällä erikoisalojen sovellutuksia, joissa maailmanlaajuinen kilpailu ei ole kovinta. Sulautettujen järjestelmien tuotanto tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Elektroniikka-alan kehittämisen kannalta on tärkeää pystyä hyödyntämään Eleforssin koetehdas ja kytkeä klusteriin mukaan seudun koulutusresurssit. Klusterin veturiyritykseltä edellytetään, että se omistaa klusterin yhteisen tuotteen. Yrityksen tulee olla paikallinen, jotta sillä on riittävästi kiinnostusta kehittää alueellista klusteria. Lisäksi yrityksen on oltava riittävän kookas ja yrittäjähenkinen. Elektroniikkasektorilta on näillä perusteilla vaikea löytää yhtä yritystä, joka toimisi koko klusterin veturina, koska tuotteet ovat kovin erilaiset. Elektroniikkayrityksistä esimerkiksi Mitron Oy, J.Elmix Oy, LO Groupin elektroniikkayksiköt, DA Design Oy ja Forssan Seudun Puhelin Oy omaavat edellytykset toimia miniklustereiden vetureina. Elektroniikkaa voidaan hyödyntää useilla muilla toimialoilla. Toimialojen linkittämistä on toteutettu onnistuneesti Bifeel Centren avulla. Tämä voisi toimia a i- hiona klusterin yhteisten tuotteiden löytämiseksi. Sovellutuksia voidaan etsiä myös seudun vahvoilta toimialoilta metalli- ja rakennusteollisuudessa. Eräs mahdollisuus on etsiä tuotetta hoivapalveluista, joissa tekniset ratkaisut voivat tukea vanhusten kotona asumista ja helpottaa hoitotyötä sekä alentaa sen kustannuksia. 3.2. Elintarvike Erikokoisten ja -tyyppisten yritysten asema ja mahdollisuudet ovat elintarvikealan markkinoilla erilaiset. Suurilla valtakunnallisilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet pärjätä muuttuvassa toimintaympäristössä. Näiden yritysten toiminta on tehokasta ja automatisoitua ja kustannustehokkuutta kehitetään edelleen mm. valikoimia supistamalla sekä osittain keskittämällä tuotantoa suurimpiin yksiköihin. Keskisuuret yritykset pärjäävät, jos ne onnistuvat tehostamaan tuotantoaan pysyäkseen kannattavina kiristyvässä kilpailussa. Tämä tarkoittaa mm. valikoimien karsimista, tuotannon automatisointia, erikoistumista, myyntialueen laajentamista sekä keskinäistä yhteistyötä esim. markkinoinnissa, raaka-aineostoissa ja tuotekehityksessä.

12 Elintarvikesektorilla Forssan seudun yritysten koko ja toiminta eroavat suuresti, jolloin yhtä veturia klusterille ei löydy vaan elintarvikealaa kannattaa kehittää useamman miniklusterin avulla. Atria Oy ja HK Ruokatalo Oy kuuluvat elintarvikekonserneihin, joiden toimintaa johdetaan seudun ulkopuolelta. Niillä kummallakin on omat tavoitteensa, jotka voidaan linkittää seudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Myös Suomen Sokeri Oy:n Jokioisten tehtaan toimintaa ohjataan ja tavoitteet asetetaan konsernin johdossa. Makuliha Oy, Kotipalvi Oy ja Lihajaloste Hakala Oy ovat keskisuuria / pieniä lihanjalostajia. Jokiosten Leipä Oy on alueellinen, innovatiivinen ja dynaamisesti toimiva leipomo. Karotia Oy on oman alansa edelläkävijäyritys. Näiden yritysten yhteistoiminnan avulla on ilmeisesti mahdollista rakentaa miniklusteri. Elintarvikeklusterissa on huomattava, että MTT:llä ja Agropolis Oy:llä on merkittävä rooli elintarvikeklusterissa. Oma tärkeä rooli klusterissa on myös muilla maakunnan elintarviketutkimus- ja koulutuslaitoksilla. 3.3. Ympäristö Suomella on vahva imago ympäristömaana. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on sijoittunut kärkimaiden joukkoon. Suomalaisten yritysten ympäristöliiketoiminnan liikevaihdoksi arvioidaan noin 4,5 miljardia euroa. Kansallisen toimintaohjelman (Sitra 2007) vision mukaan Suomesta luodaan johtava cleantech-maa vuoteen 2012 mennessä. Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi esittää merkittäviä toimenpiteitä vuoden 2007 alusta alkaen. Puhtaat teknologiat eli cleantech tarkoittaa kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Puhtaat teknologiat tuovat asiakkaalle lisäarvoa ja samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia joko suoraan tai arvoketjun kautta. Puhtaat teknologiat läpäisevät horisontaalisesti kaikki teollisuussektorit ja perustuvat monenlaiseen ympäristöosaamiseen ja teknologiaan. Yksi suuri haaste on kaupallistaa Pk-yrityksissä oleva osaamispotentiaali (Sitra 2007). Ympäristöliiketoiminnan kasvun ajurina on perinteisesti toiminut ympäristölainsäädäntö. Muita yleisiä maailmanlaajuisia kasvun vauhdittajia ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja sen taloudelliset vaikutukset, energian ja raaka-aineiden hinta ja riittävyys sekä huoli ympäristön tilasta. Pakottavien määräysten tilalle ovat nousemassa ympäristötaloudelliset päästökauppajärjestelmän kaltaiset ohjauskeinot, jotka ovat lähempänä markkinamekanismeja. Markkinoita ohjaavat megatrendit, kuten globalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, keskiluokan vaurastuminen kehittyvissä maissa, puhtaan veden riittämättömyys sekä luonnonvarojen tuhlaaminen ja raaka-aineiden niukkuus (Sitra 2007). Forssan seudun ympäristöliiketoiminta on tähän asti painottunut suurelta osin jätehuoltoon ja materiaalikierrätykseen. Yritykset ovat ympäristöalalla tyypillisiä Pk-yrityksiä, joissa osaamisen kaupallistaminen on kehityksen avaintekijä. Niiden liiketoiminnan painopiste sopii hyvin yllä mainittuun kansalliseen cleantechstrategiaan. Toimiala on jo tehnyt tiivistä yhteistyötä Kiimassuon ns. Envitechalueella ja sen läheisyydessä olevien yritysten verkostossa. Klusteroitumisen ensimmäisiä askeleita on otettu ja yritysten verkostoitumista on tiivistetty. Esi-

13 merkiksi Envor Group Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yritysrypäs omaavat edellytykset toimia klusterin veturiyrityksinä. 4. Yhteenveto yrityshaastatteluista 4.1. Klusteriyritysten taustatietoja vuodelta 2005 Seuraavaan taulukkoon on koottu yritysten haastatteluissa toiminnastaan antamiaan tietoja siltä osin, kun ne kohdistuvat kolmen klusterin toimintaan Forssan seudulla. Kaikki yritykset eivät liikesalaisuussyistä antaneet kaikkia tietoja. Taulukko 3. Yrityshaastattelujen tulokset Elektroniikka *) N=12 Elintarvike N=10 Ympäristö N=10 Yhteensä N=32 Liikevaihto M 25 340 30 395 Henkilöstö 363 900 160 1 423 Vienti M 6,7 11,7 2,2 20,6 Ostot Suomen ulkopuolelta M 0,4 5,0 1,4 6,8 Palvelujen ostot M 1,7 15,8 5,3 22,8 Investoinnit M 2,8 53,2 4,3 60,3 *) Ei sisällä kaikkia yrityksiä Haastatellut yritykset ovat merkittäviä työnantajia Forssan seudulla. Lisäksi on otettava huomioon välilliset vaikutukset ostopalveluina esimerkiksi kuljetus- ja investointisektoreilla. 4.2. Yritysten tavoitteet Liikevaihto Yritykset uskovat merkittävään kasvuun. Liikevaihdon arvioidaan v. 2010 olevan n. 40 % suuremman. Suhteellisesti voimakkainta kasvun arvioidaan olevan elektroniikkateollisuudessa. Viennin kasvun yrityksen arvioivat merkittäväksi. Henkilöstön tarve Seuraavaan taulukkoon on koottu yritysten haastatteluissa esittämät arviot henkilöstön tarpeesta. Perinteisillä toimialoilla tapahtuu eläkkeelle siirtymisiä. Samaan aikaan myös yritysten kasvu lisää henkilökunnan tarvetta. Työtehtävät yrityksissä vaihtelevat suuresti. On tärkeää, että henkilökunnalla on riittävät perusvalmiudet toimia kyseisellä toimialalla. Henkilöstön jatkokouluttaminen työtehtäviin tapahtuu yrityksissä.

14 Taulukko 4. Henkilöstötarve Henkilöstön tarve Elektroniikka - 2010 Elintarvike - 2013 Ympäristö - 2013 Eläke Uudet Eläke Uudet Eläke Uudet Toimihenkilöt 8 79 19 11 4 Työntekijät 6 103 82 123 4 "Vaihtuvuus" 196 235 59 % 54,0 % 26,1 % 36,9 % Osaamistarpeet yrityksissä Kaikilla sektoreilla on tarvetta liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Kehittämisalueina nostettiin esille mm. markkinointi ja strateginen liikkeenjohtaminen. Eräät yritykset kokivat kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen uutena haasteena. Useissa haastatteluissa nousi esille yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen. Kustannustehokkuus, tuottavuuden nosto, uusi teknologia jne. vaativat yrityksen johdolta paljon. Verkostoituminen Verkostoitumisen mahdollisuudet koettiin yrityksissä hyödyllisimmiksi markkinoinnin, tutkimuksen, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla (Kuva 3.), joissa 2/3 yrityksistä koki saavansa siitä hyötyä. Yrityksillä on myös toimintoja, jotka ne olisivat valmiit ulkoistamaan.

15 Verkostoitumisen tarve 30 25 20 15 10 5 0 Tuotanto Markkinointi Jake lu Tutkimus Tuotekehitys Hankinta Kuva 3. Verkostoitumisen tarve Elintarvike Elektroniikka Ympäristö Forssan seutu Forssan seudun vahvuuksia ja heikkouksia määriteltäessä sama tekijä, eli työvoiman saatavuus, osoittautui sekä tärkeimmäksi vahvuudeksi että suureksi heikkoudeksi (taulukot 4 ja 5). Tämä saattaa osaksi selittyä sillä, että moni haastateltava määritteli suorittavan tason työvoiman saatavuuden hyväksi, mutta esimies- ja asiantuntijatehtäviin tarvittavan työvoiman saatavuuden heikoksi lähiseudulta. Työvoiman saatavuuden jälkeen suurimmaksi heikkoudeksi määriteltiin maantieteellinen sijainti yhdistettynä toiseen heikkoudeksi määriteltyyn tekijään, eli kulkuyhteyksiin. Ne saattavat vaikuttaa negatiivisesti alueen vetovoimaisuuteen. Envitech koettiin ympäristöpuolella tärkeäksi vahvuudeksi. Vastaavia viitteitä elektroniikkapuolella on Eleforssista yhdistettynä seudun infrastruktuuriin. Tutkimuspalveluiden saatavuus koettiin tärkeänä elintarvike- ja ympäristöaloilla.

16 Taulukko 5. Forssan seudun vahvuudet Maantieteellinen sijainti 10 6 10 26 Työvoiman saatavuus 7 7 7 21 Envitech-alue 7 7 Tutkimuspalvelut 3 3 6 Infrastruktuuri 2 2 4 Koulutuspalvelut 3 1 4 Eleforss 3 3 Työvoiman pysyvyys 2 2 Infrastruktuuri 2 2 Kulttuuri, perinteet, ilmapiiri 2 2 Alihankintayritykset 1 1 Asumiskustannukset 1 1 FSKK 1 1 Taulukko 6. Forssan seudun heikkoudet Elintarvike Elektroniikka Ympäristö Yhteensä Elintarvike Elektroniikka Ympäristö Yhteensä Työvoiman saatavuus 1 3 2 6 Maantieteellinen sijainti / kulkuyhteydet (lentokenttä) 2 4 6 Rautatien puute 1 2 3 Toimihenkilöt eivät halua muuttaa seudulle 1 2 3 Forssan imago 3 3 Tiestö 2 2 Koulutusyksiköt/tutkimus 2 2 Pieni markkina-alue 2 2 Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden saanti 2 2 Ammattiyhdistysliike ylikorostunut 1 1 Hajuhaitat 1 1 Alihankintayritykset 1 1

17 4.3. Puhelinhaastattelu Itsearvioinnissa kaikki klusterit arvioivat toimintansa keskimäärin hieman kilpailijoita paremmaksi, mutta ero oli suurin ympäristöyrityksillä. Yksittäisten toimintojen keskiarvoja tulkittaessa on syytä muistaa, että myös yritysrakenne vaikuttaa vastauksiin. Esimerkiksi pienissä yrityksissä ei ole ollut ehkä tarvetta kehittää vientiosaamista, kun toimitetaan tuotteita yhteistyökumppanin kautta välillisesti vientiin. Teknologian hankinnassa sekä tilojen ja laitteiden kohdalla ympäristöyritykset arvioivat etumatkan kilpailijoihin suurimmaksi. Myös tuotanto-, johtamis- ja logistiikkaosaamisen arvioitiin olevan selvästi kilpailijoita parempaa. Kaikkien toimintojen kohdalla osaamisen arvioitiin keskimäärin olevan vähintään kilpailijoiden tasolla. Elektroniikkayritykset arvioivat keskimäärin henkilöstön osaamisen ja elintarvikeyritykset yhteistyökumppaneitten hankinnan olevan selvästi kilpailijoita parempaa. Elektroniikkayritykset kokivat osaamisensa olevan selvimmin viennissä ja markkinoinnissa kilpailijoitaan heikomman. Elintarvikeyritykset pitivät huoltoja kilpailijatiedon hallintaa tuntuvasti kilpailijoitaan heikompana. Vastausten perusteella on löydettävissä yhteisiä kehittämisalueita, joille voidaan rakentaa kaikkia klustereita koskevia kehittämishankkeita. Näitä voivat olla esimerkiksi markkinointi, viestintä, logistiikka, vienti sekä sopimusten ja tietämyksen hallinta. 5. Ehdotukset klustereitten kehittämiseksi Klusterin kehittämisessä Forssan Seudun kehittämiskeskuksella on tärkeä rooli. Ffowcs-Williams (2007) suosittelee, että alueellisia klustereita kehitettäessä paikallisen kehittäjän tulee priorisoida klusteritoimintaa, strategisesti ymmärtää klustereiden kehittämisen avainalueet, muodostaa tiiviit yritysvetoiset kehittämisryhmät klustereihin sekä resursoida klustereille yhteisiä kehittämishankkeita, jotka hyödyttävät klusteriyrityksiä. 5.1. Klusteriaktivaattori ja ohjausryhmä Klusterit tarvitsevat yhteisen aktivaattorin ( erityisavustajan ) tai jokainen klusteri oman aktivaattorinsa. Aktivaattorin tehtävä on huolehtia klusteriyritysten toimintaedellytysten parantamisesta esimerkiksi toteuttamalla erilaisia kehityshankkeita sekä toimimalla katalyyttinä erilaisten verkostojen rakentamisessa ja avustamalla rahoituksen hankintaa yritysten kehittämishankkeisiin jne. Kehittämisen kannalta on hyvä, kun liiketoiminnan kehittämisen osa-alueita toteutetaan yhteistyössä kaikkien klustereitten kanssa. Hankkeeseen osallistuvat harkintansa mukaan ne yritykset, jotka hyötyvät siitä. Tällä tavalla kehittämis-

18 resurssit saadaan taloudelliseen käyttöön ja klusteriyritykset voivat oppia toistensa hyvistä käytännöistä. Aktivaattori toimisi myös yhdyshenkilönä julkiseen sektoriin kaikissa klusterin toimintaedellytyksiä parantavissa asioissa. Näitä ovat esimerkiksi kaavoitukseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset. Kuva 4. Klusteriaktivaattori toimintamalli. Ohjausryhmä asetetaan koordinoimaan toimintaa ohjaamaan resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä eri klustereiden välillä. 5.2. Klustereitten kasvattaminen Klustereitten kehittämishankkeisiin valitaan jatkossa mukaan kasvuhaluisia ja kykyisiä yrityksiä, joiden tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoiminta. Koska Forssan seutu on pieni klustereitten toiminnan kannalta, klusteriverkostoa rakennetaan aktiivisesti yritysten tarpeiden mukaan myös seutukunnan ulkopuolella lähinnä maakunnan ja Suomen alueella. Verkostoiduttaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että klusteriin saadaan uutta osaamista tai vahvistetaan nykyisen klusterin kilpailukykyä. Forssan seudulla on merkittävää metalli- ja rakennusteollisuutta. Näiden ja klustereitten välillä on liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kannattaa selvittää tarkemmin.

19 Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Aktivaattorin (aktivaattorien) nimittäminen - Klusterin toimintapohjan rakentaminen - Kasvuhaluisten yritysten valitseminen klusterin kehittämishankkeisiin - Uudet toimialat mukaan klusterihenkkeeseen - Hankerahoituksen järjestäminen 5.3. Innovaatiot ja teknologiat Forssan seutu on aktiivisesti ollut toteuttamassa Bifeel Centre-konseptia ja siirtänyt osaamista toimialojen välillä. Tätä työtä kannattaa jatkaa. Innovaatioiden hyödyntämisessä tarvitaan riittävää osaamismassaa. Klustereiden kannattaa kytkeytyä maakunnan innovaatioiden kehittämishankkeisiin. Yritysten haasteena on tuottavuuden ja kannattavuuden kehittäminen. Tuotantoteknologian kehittäminen sekä innovatiivisten liiketoimintakonseptien kehittäminen tarjoavat tähän mahdollisuudet. Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Liitytään maakunnan innovaatio-ohjelmaan uusien liiketoimintakonseptien kehittämiseksi - Levitetään elektroniikan sovellutuksia toisille toimialoille - Kehitetään tuottavuutta ja parannetaan kannattavuutta teknologiaa hyödyntämällä - Bioenergian liiketoimintasovellutusten kehittäminen 5.4. Koulutus Koulutustarpeet ovat kaksijakoiset. Yritysten kasvu ja henkilökunnan ikääntyminen edellyttävät uusien henkilöitten peruskouluttamista toimialoille. Liiketoiminnan vaatimukset ovat moninaiset ja riittävät perustiedot omaavat henkilöt voidaan kouluttaa työpaikoilla osaaviksi ammattilaisiksi. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten tiivis yhteistyö on tarpeen, jotta koulutettavien määrät ja osaamiset vastaavat yritysten tarpeisiin. Liiketoimintaympäristöt ja henkilöstön osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Osaamista on jatkuvasti ylläpidettävä ja kehitettävä. Klusterin eräille avainhenkilöille joudutaan etsimään huippukoulutusta seudun ulkopuolelta. Kuitenkin useille henkilöille ja avainryhmille voidaan järjestää yhteistä koulutusta klusterista riippumatta (esim. myynti, asiakaspalvelu, logistiikka jne.). Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Kehitetään koulutusta vastaamaan yritysten tarpeita - Kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista - Turvataan yritysten kasvusta ja eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvan henkilökunnan tarve

20 5.5. Kaupallinen yhteistoiminta Kaupallista yhteistoimintaa edistetään käynnistämällä yritysten verkostoitumishankkeita. Suuret yritykset voivat parantaa tuotantotehokkuuttaan hankkimalla pienehköjä tuotteitaan alihankintana. Tuotevaihdoilla voidaan myös parantaa tuottavuutta. Verkostoitumista voidaan edistää erityisesti elintarvikesektorilla. Myös elektroniikka-alalla systeemitoimittajat ovat nousseet tärkeään rooliin. Yhteismarkkinoinnilla, messuesiintymisillä, kuljetuksilla jne. voidaan kustannuksia alentaa. Yritysten mahdollisen vientitoiminnan käynnistäminen avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yritykset voivat myös muodostaa yhteenliittymiä, jotka hakevat yhteistä T&K-rahoitusta. Kaupallista yhteistoimintaa voidaan edistää myös kehittämällä seudun palvelutuotantoa ja metalli- sekä elektroniikkaklustereiden yhteistoimintaa. Spinn offtoiminnan edistäminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää ideoista liiketoimintaa. Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Edistetään yritysten verkostoitumista erityisesti elektroniikka-, elintarvike-, ympäristö-, rakennus- ja metalliteollisuudessa. - Käynnistetään kansainvälistymishankkeita - Kehitetään seutukunnan palvelutarjontaa 5.6. Tutkimus ja verkottuminen Tutkimuksen ja verkottumisen tavoitteena on edistää klusterin muodostumista ja vahvistaa sitä. Klusteriyritysten kesken järjestetään kokoontumisia, joissa käsitellään ajankohtaisia, klusterin kehittämiseen liittyviä teemoja. Klusterin toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti ulospäin. Klusterin kasvua seurataan vuosittain mittareitten avulla ja kerrotaan myönteisistä saavutuksista. Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Klusteriyritysten verkostoitumisen edistäminen - Seminaarien järjestäminen - Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen 5.7. Toimintaympäristöön vaikuttaminen Julkisen sektorin tärkeimpänä tehtävänä on edistää klusterin toimintaedellytyksiä. Tärkeää on saada klusterit järjestäytymään yritysvetoisiksi ja kasvu-uralle. Seutukunnan imago paranee, kun seutustrategian mukaan aktiviteettia lisätään ja asukasluvun kehitys saadaan kääntymään nousuun. Yritysten menestyminen osaltaan luo tulevaisuudenuskoa. Klustereitten toiminta on tarkoituksenmukaista ulottaa seutukuntaa laajemmalle alueelle. Tällöin tulisi myös klustereitten julkiseen rahoitukseen saada yhteiskunnan tukea laajemmalta alueelta, mikä johtanee myös uudelleenjärjestelyihin hanketoiminnan rahoituksessa. Lähivuosien painopistealueiksi esitetään: - Kehitetään klustereiden ja päättäjien välistä vuoropuhelua

21 - Vaikutetaan valmisteilla olevaan lainsäädäntöön ja määräyksiin - Kehitetään seudun liikenneolosuhteita 5.8. Liiketoiminnan kehittäminen FSKK:n liiketoiminnan kehittämiskonseptin ideana on, että yritykset saavat nopeasti tarvitsemansa, korkealaatuiset palvelut. Yritysten on sitouduttava pitkäjänteiseen toimintaan, mikä tukee klusterin tavoitteiden täyttymistä. Toimintakonsepti vastaa Yritys-Suomen tavoitteita. 5.8.1. FSKK:n palveluseteli Kehitetään FSKK:n palveluseteli, arvoltaan korkeintaan 2.000, jonka myöntämisen kehittäjät voivat päättää nopeasti. Ehtona on, että yritys käyttää palveluseteliä välittömästi oman liiketoimintansa kehittämistä palveleviin kohteisiin. 5.8.2. FSKK:n kasvusopimukset Forssan seudun kehittämiskeskus hankkii eri lähteistä käyttöönsä rahoitusta yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. FSKK vastaa rahoitushankkeiden hallinnoinnista ja myöntää rahoitusta yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Yritykset huolehtivat hankkeiden omarahoitusosuudesta. Osittain saatetaan käyttää kuntarahaa omarahoitusosuuteen. Mikäli mukaan pyrkivää yritystä ei tunneta, siihen tehdään lyhyt tutustumiskäynti. Mikäli yrityksen arvioidaan täyttävän kasvuyrityksen kriteerit, sovitaan alkuanalyysin ja kehittämisohjelman tekemisestä. Sen laatii esimerkiksi klusteriaktivaattori tai kokenut kehittämiskonsultti. Kun kehittämissuunnitelma on hyväksytty, allekirjoitetaan useampivuotinen kehittämissopimus, johon kirjataan vuosittaiset kehittämistavoitteet mittareineen. Yritykselle myönnetään kehittämisrahoitus. FSKK kilpailuttaa valmiiksi konsultteja ja muita yrityskehittäjiä, joista yritys valitsee tarpeisiinsa sopivimman partnerin. Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittain mittareiden avulla ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Seuraavassa kuvassa on kuvattuna FSKK:n liiketoimintojen kehittämismalli. Siinä on kuvattu rahavirtaa liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Malli ei sulje pois yritysten oman tukirahan hankkimista esimerkiksi TEKES-hankkeisiin.

22 Kuva 5. FSKK:n liiketoimintojen kehittämismalli 6. Forssan seudun klusteriohjelman toimenpiteiden painopisteet sekä seurannan mittarit ja indikaattorit Seuraaviin taulukoihin on koottu ehdotuksia toimenpiteiksi klustereitten kehittämiseksi. Toimenpiteet ovat osaksi yhteisiä kaikille klustereille ja osa on klusterikohtaisia. Toimenpiteet on jaoteltu kuuteen kehittämisalueeseen. Lisäksi on tehty esitykset mittareista ja indikaattoreista tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.

23 Klusterin kasvattaminen (Cluster expansion) Mittarit / INDIKAATTORIT - Liikevaihdon kehitys ( ) - Viennin määrä ( ) - Henkilöstö (lkm) - Uudet yritykset seudun ulkopuolella (kpl) - Viennin osuus liikevaihdosta % - Viennin kasvuprosentti - Ydintuotteiden/- konseptien/-teknologioiden/- osaamisalueiden määrä - Ydintuotteiden/- konseptien/-teknologioiden/- osaamisalueiden määrän vuosittainen kasvu-% - "Yritysten muuttovoitto" Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Valitaan kasvuhaluiset ja kykyiset yritykset yhteistyökumppaneiksi - Käynnistetään liiketoiminnan kehittämis- ja kansainvälistämishankkeita - Laajennetaan toimintaa talousalueen ulkopuolelle - Uusien yritysten synnyttäminen ja sijoittumisen ohjaaminen Forssan seudulle Elektroniikka - Sponn off-toiminta Elintarvike - Parannetaan yritysten valmiuksia koulutuksen ja tutkimuksen avulla liiketoiminnan kehittämisessä Ympäristö - Kohdennetaan kansainvälistymispyrkimykset tiettyihin maihin (esim. Balttian maat, Puola, Venäjä) systemaattisesti - Uusien palvelukokonaisuuksien käyttöönotto

24 Innovaatioiden ja teknologian kehittäminen (Innovation and technology) Mittarit / indikaattorit Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Patentit (kpl) - Mallioikeudet (kpl) - Uudet innovatiiviset sovellutukset (kpl) - Tuotekehityspanostus (% liikevaihdosta, ) - Tuotekehityshankkeiden määrä (lkm) - Ulkopuolisen T&K-rahoituksen määrä - Liitytään maakunnan innovaatio-ohjelmaan - Jatketaan elektroniikan sovellutusten viemistä toisille toimialoille - Investoidaan tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen - Liitytään EU:n tutkimus- ja puiteohjelmiin Elektroniikka - Tuotteistusohjelmat määrätyin väliajoin ja ohjattuna prosessina - Markkinointiosaaminen / mediaosaaminen / promootioosaaminen helposti yritysten käyttöön Elintarvike - Lisätään MTT:n tutkimustiedon kaupallistamista ja tiedon siirtämistä yritysten käyttöön - Lisätään yhteistyötä muiden klustereiden kanssa Ympäristö - Teknologian kehittämiseksi yhteistyötä esim. metalli- ja konepaja-alan yritysten kanssa - Teknologisessa kehityksessä kilpailukyvyn säilyttäminen kehittämällä laitteistoja ja prosesseja - Bioenergian hyödyntäminen

25 Koulutus (Education and training) Mittarit / indikaattorit Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Koulutuspanostus yrityksissä (pv, ) - Oppilaitosten panostus (tutkinnot, koulutuspäivät) - Seudun koulutustarjonta / yritysten tarpeet - Opinnäytetöiden lukumäärä klusterissa - Harjoittelijoiden työpäivät yrityksissä - Varmistetaan yritysten kasvun vaatiman osaavan henkilöstön saanti - Kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista Elektroniikka - Elektroniikka-alan perus- ja amk- koulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan - Toteutetaan yritysten tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta Elintarvike - Elintarvikealan peruskoulutuksen tarjontaa lisätään - Yritysten henkilöstön jatkokoulutusta toteutetaan tarpeiden mukaisesti - Panostetaan tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen Ympäristö - Panostetaan tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen - Ympäristönhuollon ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan - Yhteistyö ympäristöalan täydennyskoulutusta antavien organisaatioiden kanssa

26 Kaupallinen yhteistoiminta (Commercial cooperation) Mittarit / indikaattorit Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Verkoston sisäinen liikevaihto ( ) - Vientimaiden lukumäärä - Alihankkijoiden / systeemitoimittajien lukumäärä - Yhteisten tarjousten lukumäärä - Käynnistetään yritysten verkostoitumishankkeita - Edistetään spinn off-toimintaa - Käynnistetään yhteisiä kansainvälistymishankkeita Elektroniikka - Kehitetään yhteistyöverkostoa mm. seudullisen metalliteollisuuden kanssa Elintarvike - Kehitetään yritysten välistä tuotevaihtoa ja alihankintayhteistyötä Ympäristö - Kehitetään yhteistyöverkostoa seudullisen elektroniikka- ja metalliteollisuuden kanssa - Forssan seudun ympäristöyritysten yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen - Kehitetään Forssan seudun palvelujen (kunnossapito-, laboratorio- ja suunnittelupalvelut) tarjontaa - Uusien tytäryritysten perustaminen monipuolistamaan palvelujen tarjontaa - Yhteisen osaamisen hyödyntäminen koulutuspalvelujen tuottamisessa

27 Toimintaympäristöön vaikuttaminen (Policy action) Mittarit / indikaattorit Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Valitaan elinkeinostrategian mittareista 2-3 mittaria - Toteutetaan seudullinen elinkeinostrategia, joka parantaa Forssan seudun imagoa ja kääntää yrittäjyyden sekä väkiluvun kehityksen kasvuun - Tehostetaan Forssan seudun imagoa ja tunnettuutta markkinoinnilla ja tiedottamisella sekä muilla seutukuntaa kehittävillä toimenpiteillä Elektroniikka - Elintarvike - Tehostetaan tiedottamista elintarvikealan seudullisista tarpeista kuntapäättäjille - Lisätään vuorovaikutusta seudun muiden klustereiden kanssa Ympäristö - Jatketaan ja tehostetaan Forssan Envitech-alueen markkinointia yritysten ja seudun yhteistyönä (messut, seminaarit, internetsivut, artikkelit ammattilehdissä) - Yhteistyö maakunnan kansanedustajien kanssa (viestitetään lainsäädäntöön liittyvistä kehittämistarpeista) - Lisätään yritysten yhteistyötä uuden, valmisteltavana olevan lainsäädännön osalta (lainsäädäntö Suomessa, EU:n säädökset) - Perehdytetään kunta- ja aluetason viranomaisia yritysten toimintaan ja toimipaikkoihin - Riittävät aluevaraukset (kaavoitus) ja infrapalvelut (katuverkko, vesihuolto)

28 Tutkimus ja verkottuminen (Research and networking) Mittarit / indikaattorit - Seminaarien määrä (kpl) - Tiedotteiden määrä (kpl) - Henkilö- ja yritysverkostojen määrä (kpl) - Veturiyritysten määrä (lkm) - Tutkimusten määrä (lkm) Toimenpiteet kaikissa klustereissa - Järjestetään klustereitten yhteisiä seminaareja - Tiedotetaan klustereitten toiminnasta - Tuotetaan tutkimustietoa klustereitten verkostoitumisen etenemisestä - Kehitetään ja edistetään keskinäistä vuorovaikutusta kaikissa klustereissa - Tutkitaan klustereiden rakenteita ja kehittämismahdollisuuksia

29 Forssan seudun klusteriyhteisöjen henkilöhaastattelut Elektroniikka Antti Aaltonen Kimmo Leino Jyri Pouttu Teuvo Linja Jouni Kormu Juha Heinämäki Heino Ruottinen Rainer Rissanen Jari Anufrijeff, Harri Sahrakorpi Marita Kotinoja Nestori Fabritius Mary Ellen McDonald DA-Design Oy Doweb Oy Forssan Seudun Puhelin Oy Insinööritoimisto TAS-Tekniikka Oy J.Elmix Oy LO Group Oy (EM-Indusry Oy ja Aumec Systems Oy) Mitron Oy Nelcomp Oy NetHit Ay OST Finland Oy SF-Design Oy Vansco Electronics Oy Elintarvike Timo Hietanen Jarmo Aavikko Riku Reunanen Jussi Ali-Lekkala Juha Hakala Seppo Virtanen Heikki Torniainen Markku Sulander Heta Hyytiäinen Heikki Kekki HK Ruokatalo Oy Liha ja Säilyke Oy Kotipalvi Oy Makuliha Oy Lihajaloste Hakala Oy Jokioisten leipä Oy Härkätien leipomo Markun pakari Karotia Suomen Sokeri Oy / Jokioisten tehdas Ympäristö Rauno Partanen Immo Sundholm, Pasi Kaskinen Mika Laine Jari Syrjänen Immo Sundholm, Pasi Kaskinen Riina Rantsi Jukka Huusko Immo Sundholm, Pasi Kaskinen, Riina Rantsi Lassi Julin Juhani Suvilampi Cool Finland Oy CRT-Finland Oy Envor Group Oy J. Syrjänen Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Niska&Nyyssönen Oy NRGroup Oy Suomen Erityisjäte Oy Suomen Uusioaines Oy Watrec Oy

30 Muut Jouni Aalto Jarmo Määttä MTT Agropolis Oy Lähteet Ffowcs-Williams, I. 2006. Clusters regional resource / national navigator. Competitiveness Forum 29.9.2006. Helsinki. Ffowcs-Williams, I. 2007. What is the role of regional and local agencies in cluster development? www. clusternavigators.com/content/view/50/47/ (Luettu 9.3.2007) Huttunen E. 2006. Oulun ympäristöklusteri. Suullinen tieto. 18.10.2006. Järnsedt, J. 2006. Liiketoiminnan kehittämiskonsepti. Suullinen tieto. 19.10.2006. Järnstedt, J. 2005. Kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen. Prizztech. Laukonen, T. 2006. Etelä-Pohjanmaan metalliklusteri. Suullinen tieto. 27.10.2006. Liljeroos, R. 2006. Liiketoiminnan kehittämiskonsepti. Suullinen tieto. 19.10.2006. Lindqvist G. 2003. Method and Findings. www.isc.hbs.edu/pdf/greenbook_presentation.pdf. (Luettu 18.10.2006) Lystimäki, J. 2006. Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteri. Suullinen tieto. 8.9.2006. Mäkinen, P. 2006. LAKES. Kehittämistoiminnan painotukset. Suullinen tieto. 31.10.2006. Mutanen, K. 2006. Liiketoiminnan kehittämiskonsepti. Suullinen tieto. 3.11.2006. Porter M. E.1998. Clusters and the New Economics of Competition, Harvard Business Review, Nov-Dec 1998. Rönkkö, E. 2005. Toimialaraportti, Tietoliikennevälineiden valmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Rönkkö, E. 2006. Toimialaraportti, Elektroniikan osavalmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö.

31 Rönkkö, E. 2006. Toimialaraportti: Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Sitra. 2007. Cleantech Finland ympäristöstä liiketoimintaa. Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi. Sölvell Ö. 2003. Cluster Initiative Greenbook. www.isc.hbs.edu/pdf/greenbook_presentation.pdf. (Luettu 18.10.2006) Sölvell Ö., Lindqvist G., Ketels C., 2003. Cluster Initiative Greenbook. Stockholm Tuomisto, E. 2006. Meriklusteri. Suullinen tieto. 26.10.2006. Ventola K. 2005. Viljaklusteriselvitys. Bio-Häme projekti Ventola K., Hjerppe V. 2005. Forssan seudun elektroniikka-alan kehittämissuunnitelma. Viitanen M., Karvonen, T., Vaiste J., Hernesniemi H. 2003. Suomen meriklusteri. Teknologiakatsaus 140/2003. Tekes. Virtanen, E., Hernesniemi, H. 2005. Klusterin evoluutio Prosessikuvaus. Teknologiakatsaus 174/2005, Tekes. Ylikorpi M., 2005. Toimialaraportti: Ohjelmistoala. Kauppa- ja teollisuusministeriö.

33 Liite 1. Forssan seudun klusteriohjelma 2007-2013 Osaraportti - Elektroniikkaklusterin kuvaus ja yritysten esittämät kehittämistarpeet Niko Kandelin 1. JOHDANTO...34 2. YLEINEN KATSAUS ALAN MARKKINATILANTEESEEN...35 3. HAASTATTELUJEN TULOKSET... 36 3.1. Yrityksen taustatietoja vuodelta 2005...36 3.2. Yritysten verkostoituminen...37 3.3. Markkinat...39 3.4. Yrityksen toiminta ja henkilöstö...41 3.5. Yritys ja kilpailu... 44 3.6. Yrityksen myynti, asiakassuhteet...47 3.7. Forssan seutu...48 3.8. Yritysten kehittämisehdotuksia...49 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...50 4.1. Elektroniikkaklusterin hahmotelma...51 4.2. Ehdotuksia ja ajatuksia klusterin kehittämiseksi... 52 5. LÄHDELUETTELO...54

34 JOHDANTO Forssan seudun aluekeskusohjelman käynnistämän hankkeen tavoitteena on rakentaa Forssan seudulle klusteriohjelma, joka osaltaan linjaa ja ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2013. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Bifeel Centre klusteri (elintarvike, elektroniikka, ympäristö). Klusteriselvityksen on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun, Agroplis Oy:n ja BN Consulting Oy:n yhteenliittymä. Työryhmään ovat kuuluneet: Anne Kleemola, HAMK Niko Kandelin, HAMK Markku Raimovaara, HAMK Jukka Hallikas, Agropolis Oy Kari Ventola, BN Consulting Oy Selvitys tehtiin henkilökohtaisilla haastatteluilla yrityksissä loka-marraskuussa 2006. Elektroniikka-alan yrityksistä haastateltiin seuraavia: DA-Design Oy Antti Aaltonen Doweb Oy Kimmo Leino Forssan Seudun Puhelin Oy Jyri Pouttu Insinööritoimisto TAS-Tekniikka Oy Teuvo Linja J.Elmix Oy Jouni Kormu LO Group Oy (EM-Indusry Oy ja Aumec Systems Oy:n osalta, käsitellään tässä yhtenä yrityksenä) Juha Heinämäki Mitron Oy Heino Ruottinen Nelcomp Oy Rainer Rissanen NetHit Ay Jari Anufrijeff ja Harri Sahrakorpi OST Finland Oy Marita Kotinoja SF-Design Oy Nestori Fabritius Vansco Electronics Oy Mary Ellen McDonald Haastattelun ulkopuolelle Forssan elektroniikkaklubin yrityksistä jäivät: MiSoft Oy PCB-Comp Oy Aumec Systems Oy (LO-Group Oy:n Juha Heinämäen haastattelu käsitteli myös Aumec Systems Oy:tä, joka on osa konsernia) DA-Design Oy ilmoitti 19.12.2006 tehneensä esisopimuksen toisen haastatellun yrityksen, SF-Design Oy:n koko osakekannan ostamisesta (lähde: www.dadesign.fi).

35 YLEINEN KATSAUS ALAN MARKKINATILANTEESEEN Seuraavassa on lyhyesti tarkasteltu elektroniikkaklusterin kannalta keskeisen toimialan, elektroniikka ja sähköteollisuuden toimialan markkinatilannetta vuonna 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemaan toimialaraporttiin pohjautuen (Rönkkö, E. 2006. Toimialaraportti: Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kauppa- ja teollisuusministeriö). Elektroniikka- ja sähköteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus kasvoi v:n 2001 alkuun hyvää vauhtia. Suomessa tuotannon kasvua ylläpiti tietoliikennelaitteiden valmistus, jossa kysynnästä vastasivat teleoperaattorit ja viime kädessä kuluttajasektorin päätelaitekysyntä. Vuonna 2005 tuotannon bruttoarvo ylsi eri arvioiden mukaan n. 23 mrd. euroon (samaa tasoa kuin edellisvuosi), mikä on n. viidennes koko teollisen tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti vuonna 2005 Suomessa noin 62 000 henkilöä. Tuotannon bruttoarvo on vuoden 2001 jälkeisen laskun jälkeen noussut lähes 5 vuoden takaiselle tasolle, vaikka alan työllisyys onkin laskenut noista ajoista tasaisesti. Myös valtaosalla yrityksistä tuloksen tekoon liittyvät tunnusluvut ovat kääntyneet/kääntymässä laskuun, pienemmillä jo viime vuonna ja isommilla kuluvana vuonna. Koko 2000-luvun kehitystä on leimannut tuotannon siirtäminen ulkomaille ja osavalmistuksen tai kokoonpanon ulkoistaminen. Päähankkijan tai arvoketjun loppupäässä toimivan yrityksen siirtäessä tuotantoaan ulkomaille, toiminnan siirtäminen pois Suomesta on tapahtunut usein myös osavalmistajien kohdalla. Tulevaisuuden kotimainen kehitys riippuu pitkälti päähankkijoiden kotimaisesta tuotannosta, mikä taas riippuu toimintaympäristöjen valmiuksista tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa ja innovatiivista toimintaa yleensä. On kuitenkin selvää, että suomalainen valmistus ei useimmissa tapauksissa kykene kilpailemaan massatuotannosta, jonka seurauksena merkittävä osa siitä on jo siirretty ja/tai ulkoistettu ulkomaille. Suurin osa eli noin 78 prosenttia alan suomalaisista toimipaikoista on pieni eli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoko on noin 12 miljoonaa euroa. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet merkittävästi. Panostukset keskittyvät pääasiassa automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Välituotekäytön (ostopanosten) osuus on noussut 20 vuodessa 50 prosentista. 65 prosenttiin. Jalostusarvo on laskenut ja katteet on tuotettava jäljelle jäävästä 35 prosentista. Oleellista lähivuosina on yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen, innovatiivisen ja yhteistoimintakykyisen toimintaympäristön vahvistaminen ja osaavan ja joustavan työvoiman saannin varmistaminen.

36 HAASTATTELUJEN TULOKSET 1.1. Yrityksen taustatietoja vuodelta 2005 Seuraavassa on käsitelty taustatiedot, kuten liikevaihto, henkilöstön lukumäärä sekä ostoihin ja myyntiin liittyviä tunnuslukuja haastateltuja yrityksiä koskien. Haastateltujen yritysten koko oli melko pieni mediaanin ollessa 1,2 miljoonaa euroa ja keskiarvon 2,5 miljoonan luokkaa. Verrattaessa tuota lukua elektroniikka- ja sähköteollisuuden keskimääräiseen yrityskokoon, joka on noin 12 miljoonaa euroa (Rönkkö 2006) on hyvä huomioida, että osa haastatelluista yrityksistä ei kuulu tuon toimialan luokituksen piiriin. Alla yhteenveto yritysten taustatiedoista: Liikevaihto 1000 : - Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (10 yritystä, ei sis. NetHit Ay eikä Vansco Electronics Oy) on noin 25,4 miljoonaa euroa. - Pienin ilmoitettu liikevaihto 19.000 euroa - Suurin ilmoitettu liikevaihto 8.900.000 euroa - Yritysten liikevaihtojen mediaani 1,2 miljoonaa euroa - alle 100.000 euroa 1/12 - yli 100.000 1 M euroa 3/12-1 M 10 M euroa 6/12 - yli 10 M euroa 0/12 - ei ilmoittanut 2/12 Henkilöstön lukumäärä: - Kaikkien 12 yrityksen yhteenlaskettu henkilöstömäärä 363 - Pienimmät yritykset 1 henkilöä (2 yritystä) - Suurin yritys työllistää 100 henkilöä - Yritysten henkilömäärän mediaani 17 henkilöä - 1-4 2/12-5-10 2/12-10-49 5/12-50-99 2/12-100 - 1/12 Myynti Suomen ulkopuolelle 1000 : - 11 vastanneen yrityksen myynti Suomen ulkopuolelle yhteensä 6,7 miljoonaa euroa - Mediaani vastanneiden yritysten osalta 2.000 euroa - Keskimäärin viennin osuus liikevaihdosta oli noin 27 % Ostot Suomen ulkopuolelta 1000 : - 10 vastanneen yrityksen ostot Suomen ulkopuolelle yhteensä 348.000 euroa - Mediaani vastanneiden yritysten osalta 12.500 euroa

37 Palvelujen ostot (ilman alv) 1000 : - 11 vastanneen yrityksen palvelujen ostot yhteensä 1,7 miljoonaa euroa - Mediaani vastanneiden yritysten osalta 150.000 euroa Investoinnit (koneet, laitteet, rakennukset yms.) 1000 : - 11 vastanneen yrityksen investoinnit koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin yms. yhteensä 2,0 miljoonaa euroa - Mediaani vastanneiden yritysten osalta 20.000 euroa Investoinnit (tutkimus, T&K, markkinointi yms.) 1000 : - 11 vastanneen investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin yms. yhteensä n. 800.000 euroa - Mediaani vastanneiden yritysten osalta 45.000 euroa 1.2. Yritysten verkostoituminen Yritysten verkostoitumista kartoitettiin tutkimuksessa monen eri kysymyksen avulla. Ensimmäinen yritysten verkottumista selvittävässä yrityksiä pyydettiin määrittelemään tärkeimmät yhteistyöyritykset ja -kumppanit Forssan seudulla. Kysymystä esitettäessä painotettiin nimenomaisesti suhteen syvempää olemusta, kumppanuutta tai yhteistyötä ja sitä kautta tärkeyttä pitkällä aikajänteellä. Tärkeimmäksi kumppanuuden tai yhteistyön aiheeksi osoittautui suunnittelupalvelua tarjoavan organisaation kanssa (kolme vastaajaa 12:sta). Kuten alla esitetystä vastausten yhteenvedosta voidaan todeta, vastaajat eivät esittäneet mitään selkeästi kaikille tai useille toimijoille yhteistä yhteistyön aihetta, vaan nämä jakautuivat aika moneen eri suuntaan. - Suunnittelupalvelut/tuotekehitys 3/12 - Toimitilojen tai laitteiden vuokraus 2/12 - Elektroniikan sopimusvalmistus 2/12 - Mekaniikka 2/12 - Osatoimittajan tai palvelun tarjoajan rooli yhdelle klusterin suurimmista toimijoista. 2/12 - Koneistus 2/12 - Ohjelmointipalvelujen hankinta 2/12 - Testauspalvelut/mittauspalvelut 2/12 - Varamiespalvelu/väliaikaiset työntekijät 2/12 - Pintakäsittely 1/12 - Tutkimuslaitoksen tutkimustulosten hyödyntäminen 1/12 - Mainospalvelut 1/12 - Tietotekniikan ylläpitopalvelut 1/12 - Antennialan huolto- ja asennuspalvelut 1/12 - Rakennusalan palvelut 1/12 - Ei tärkeitä yhteistyöyrityksiä Forssan seudulla 1/12 Tiedusteltaessa yrityksiltä, mitä mahdollisuuksia yrityksillä on lisätä yhteistyötä tai yritysten välistä liiketoimintaa Forssan seudulla, suurin osa vastaajista totesi yhteistyömahdollisuuksia löytyvän. Selkeästi suurimmaksi kohteeksi osoittautui suunnitteluun ja tuotekehitykseen liittyvä yhteistyö.

38 - Suunnitteluun/tuotekehitykseen liittyvä yhteistyö 4/12 - Valmistukseen liittyvä yhteistyö 2/12 - Myyntiin ja markkinointiin liittyvä yhteistyö 2/12 - Omien palvelujen soveltaminen uudella toimialalla 1/12 - Testaukseen liittyvä yhteistyö 1/12 - Henkilöstön/osaamisen jakaminen 1/12 Haastattelussa kartoitettiin myös yritysten käyttämiä alihankintapalveluja sekä alihankkijoiden tai palveluntarjoajien maantieteellistä sijaintia. Merkittävimmäksi hankittaviksi palveluiksi nousivat metallialan palvelut, kuten mekaniikkaan, ohutlevytekniikkaan ja koneistukseen liittyvät palvelut. Seuraavina järjestyksessä ehkä enemmänkin tukipalveluiksi luokiteltavat kirjanpito-/talouspalvelut sekä mainostamiseen liittyvät palvelut. Palveluiden tarjoajat sijaitsivat pääosin Forssassa tai Forssan seudun muissa kunnissa. - Metallialan palvelut (esim. mekaniikka, ohutlevytekniikka, koneistus) yht. 8 o Tammela 3/12 o Forssa 1/12 o Somero 1/12 o Itä-Suomi 1/12 o Varkaus 1/12 o Salo 1/12 - Kirjanpito-/talouspalvelut yht. 7 o Forssa 4/12 o Tammela 1/12 o Jokioinen 1/12 o Turku 1/12 - Mainos, www, yms. palvelut yht. 5 o Forssa 2/12 o Turku 1/12 o Tampere 1/12 o Vihti 1/12 - Suunnittelupalvelut yht. 4 o Forssa 2/12 o Vantaa 2/12 - Tuotantopalvelut (kokoonpano, ladonta, yms.) yht. 4 o Forssa 2/12 o Kyröskoski 2/12 - Pinnoitus, pintakäsittely yht. 3 o Forssa 1/12 o Salo 1/12 o Vantaa 1/12 - Muut komponentit yms. yht. 4 o Tampere 1/12 o Saksa 1/12 o Tammela 1/12 o Salo 1/12

39 - Muut palvelut yht. 7 o testauspalvelut, Forssa o laitevuokra, Forssa o lakiasiat, Turku o tietoliikenne, Forssa o väliaikaiset työntekijät, Forssa o verkonrakennus, Forssa o kaapeliurakointi, Forssa o laskujen tulostus/postitus, Tampere o PC-ohjelmointi, Somero ja Forssa Haastatelluilta tiedusteltiin myös kantaa koskien tarvetta hankinta ja kuljetustoiminnan yhteistyön kehittämiselle yhdessä muiden seudun yritysten kanssa. Vastaajista kolme kannatti hankintaan tai kuljetuksiin liittyvän yhteistyön kehittämistä. Suurin osa (9/12) vastaajista kuitenkin joko ei katsonut kehitystoimia tarpeelliseksi tai ei osannut vastata kysymykseen. Yksi vastaajista esitti lisäksi seuraavan kommentin: Haasteena toimintakulttuuri, joka ei suosi avoimuutta. Kysyttäessä verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuuksista muiden yritysten kanssa (tässä yritysten sijaintia ei oltu erikseen määritelty), hankintojen osuus ole merkittävä jakelujärjestelmien saadessa vähiten kannatusta. Suurimmaksi verkostoitumisen kohteeksi nousivat tuotanto, markkinointi ja tuotekehitys. - Tuotannossa 11/12 - Markkinoinnissa 10/12 - Tuotekehityksessä 10/12 - Tutkimuksessa 8/12 - Hankinnoissa 7/12 - Jakelujärjestelmissä 2/12 1.3. Markkinat Tutkimuksessa pyrittiin selvittään myös haastateltavien yritysten tulevaisuuden näkymiä ja tulevaisuuden toimintaan eniten vaikuttavia tekijöitä. Tulevaisuuden suurimpia mahdollisuuksia lueteltiin määrällisesti enemmän kuin uhkia. Sekä mahdollisuudet ehkä uhat olivat monentyyppisiä. Merkittävimpiä tekijöitä olivat, varsinkin mahdollisuuksien osalta, teknologiset tekijät, kuten olemassa olevan teknologian sovellusmahdollisuudet sekä uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet. Uhkien osalta vaikuttavimmat seikat olivat pääasiassa joko talouteen liittyviä tai poliittisia. Tulevaisuuden suurimmat mahdollisuudet kotimaassa (K) ja globaalisti (G) Ei osaa sanoa 1/12 - Sovellusvuokrauksen lisääntyminen (K) Yrityksen osaamisen kasvamisen myötä toimialan laajentamisen tuomat mahdollisuudet (K) - Kuntien sähköisen asioinnin ja -kaupan sovellukset (K)

40 - Rakentamisen määrän kasvu ja sitä kautta rakennuselementtitehtaiden tuotantoautomaation tarpeiden kasvu (K) - Suomi liittyy NATO:on (K) - Suuri määrä elektroniikan eri sovellusmahdollisuuksia (K) - Yhteistyö suurempien testauslaboratorioiden alihankkijana (K/G) - Siirtyminen tuotetoimittajaksi puhtaasta suunnittelutoimistosta. (K/G) - Oletettu sulautettujen järjestelmien kysynnän kasvu (kokonaistoimitusten kysyntä) (K/G) - Matkustajainformaation kysynnän kasvu (K/G) - Verkkokaupan tarjoama potentiaali (K/G) - Ohjelmistojen siirtyminen verkkoon (G) - Laajemmat tuotekokonaisuudet (G) - Suomi sijaintina (G) - Globaalit (suomalaiset) asiakkaat mahdollistavat pääsyn ulkomaisille markkinoille (G) - Verkkokaupan tarjoama potentiaali (G) Tulevaisuuden pahimmat uhkat kotimaassa (K) ja globaalisti (G) - Sarja- ja prosessituotannon siirtyminen pois Suomesta (K) - Yrityksen pääasiakkaan omistajan vaihtuminen (K) - Suomi liittyy NATO:on (K) - Osaavien henkilöiden/työntekijöiden saaminen. (K) - Tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin (K) - Lain laadinta/viranomaisten toimet (K) - Elektroniikkateollisuuden vähentyminen Suomessa 2/12 (K/G) - Tuotekehityksen siirtyminen pois Suomesta 2/12 (K/G) - Tuotekehityspalvelujen kysynnän lasku. (K/G) - Talouden lasku ja sitä seuraavat supistukset julkisissa investoinneissa (K/G) - Rakennusala ja maanviljely ovat hiipumassa globaalisti (K/G) - Yleinen luottamus Internetiin laskee (K/G) - Ylikansalliset mainosrahoitteiset toimijat (esim. Google) (G) Haastateltavia pyydettiin vielä erikseen arvioimaan seikkoja, jotka vaikuttavat yrityksen markkinoiden tulevaan kehittymisen lähivuosina. Vastaajien annettiin valita vapaasti mielestään merkittävimmät tekijät. Vaikuttavia tekijöitä määriteltiin keskimäärin neljä vastaajaa kohden. Merkittyjen tekijöiden määrä vastaajaa kohden vaihteli kahden ja kahdeksan välillä. Markkinoiden tulevaan kehittymiseen (KUVA 1) eniten arvioitin vaikuttavan teknologian kehittämisen, kilpailun kovenemisen ja alan kasvuoletusten sekä kansainvälistymisen. Muita esitettyjä tekijöitä olivat muun muassa: - verkostoituminen muiden yritysten kanssa - tuotteiden räätälöinnin kasvu - jalostusasteen nousu - raaka-ainekustannusten nousu

41 - valuuttakurssien (USD) rajut muutokset - globaali konsolidoituminen Yrityksen markkinoiden tulevaan kehittymisen lähivuosina vaikuttavat tekijät Teknologian kehittäminen Kilpailun koveneminen Alan kasvuodotukset Kansainvälistyminen Mainonta/markkinointi Tekijä Kuluttajien tulojen muutos Toiminnan tehostaminen Kotimarkkinoiden muutos EU:n markkinoiden ulottuminen Suomeen Palvelu Kulutustottumusten muutos Lainsäädännön kehittyminen Alan laskuodotukset Kilpailun heikkeneminen 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Osuus vastauksista KUVA 1. Markkinoiden kehittymiseen vaikuttavat tekijät 1.4. Yrityksen toiminta ja henkilöstö Elektroniikkaklusterin yritysten kehittämisessä ja johtamisessa tärkeimpiä työkaluja tai menetelmiä ovat strateginen suunnittelu, budjetointi sekä tuloksen kuukausiseuranta. Yrityksissä ei selvästi kaihdeta myöskään yksityisten konsulttipalveluiden hyödyntämistä. Kaikkein vähimmälle huomiolle jäivät selvästi yrityskummitoiminta sekä TE-keskuksen tuotteistetut palvelut. - Strateginen suunnittelu 11/12 - Budjetointi 10/12 - Yksityiset konsulttipalvelut 9/12 - Tuloksen kuukausiseuranta 9/12 - Rahoituspalvelut 8/12 - Tekesin palvelut 5/12 - Hallitustyöskentely 5/12 - TE-keskuksen tuotteistetut palvelut (esim. Monitaito, Kunto) 4/12 - Yrityskummitoiminta 1/12 - Muu? Mitä 0/12 Yhtä yritystä lukuun ottamatta yrityksiä koskevat strategiset päätökset tehdään Forssan seudulla. Yrityksiä pyydettiin arvioimaan liikevaihtonsa ja henkilöstön määrän kehitystä sekä viennin osuuden ja tuotemäärän muutosta vuosina 2010 ja 2013 vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Haastatelluista ainoastaan kolme ky-

42 keni esittämään arvionsa vuotta 2013 koskien. Kehityksen katsottiin olevan positiivista/kasvavaa kaikkien edellä mainittujen mittareiden osalta. Yrityksen tavoitteet verrattuna vuoteen 2005. 2005 2010 Muutos % Liikevaihto yht. 25.367 109.180 + 233 % 1000 euroa (10/12) (11/12) Henkilöstö 363 400 + 10% Viennin osuus 27,0 % 29,2 % + 2% Vuosi 2010 - Yrityksellä on uusia tuotteita: o Vastauksia 11/12 o Uusia tuotteita yhteensä 37 ei yhtään uutta tuotetta 1/12 1-2 uutta tuotetta 5/12 3-5 3/12 6-7 2/12 - Yritys toimii uusilla markkinoilla (esim. maantieteellinen, tuote tai markkinasegmentti yms.) Millä? Vuosi 2013 - Vastauksia yhteensä kolmelta yritykseltä - Näiden kolmen yrityksen osalta kasvutavoitteet vuodesta 2010 seuraavat: o Liikevaihto + 67% o Henkilöstö + 27 % o Viennin osuus myynnistä + 8 % Vastaajia pyydettiin arvioimaan paljonko yrityksen henkilökunnasta siirtyy eläkkeelle ja paljonko uusia henkilöitä palkataan vuoteen 2013 mennessä. Yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki vastaajat esittivät oman arvionsa. Arvioiden luotettavuuden suhteen esitettiin yleisesti kuitenkin epäilyksiä, joten niiden luotettavuutta ei voida pitää ainakaan hyvänä. Eläkkeelle vuoteen 2013 mennessä yrityksistä yhteensä: - Toimihenkilöitä 8 (11/12) - Työntekijöitä 6 (11/12) Yritykset palkkaavat uusia henkilöitä kasvutavoitteensa saavuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä: - Toimihenkilöitä 79 (11/12) - Työntekijöitä 103 (11/12) Haastatelluista suurin osa koki suorittavan tason henkilökunnan saatavuuden olevan vähintäänkin kohtuullista tasoa. Suurimmaksi osaksi koettiin lähinnä suunnitteluosaamisen rekrytointi. Sekä esimiestason henkilöistä että kaupallisen osaamisen (useimmissa tapauksissa yhdistettynä tekniseen osaamiseen) omaavista henkilöistä koettiin myös olevan pulaa. Eräässä haastatel-

43 luista yrityksistä todettiinkin ylemmän johdon olevan lähinnä kokonaan ulkopaikkakuntalaisia. Kysyttäessä minkälaisista osaajista työmarkkinoilla on puutetta ja mitä tulevien vuosien tarpeiden täyttämiseksi tulisi tehdä, saatiin siis alla esitetyt tulokset. Osaamistarpeet yrityksissä - Suunnittelutehtävät (elektroniikka, ohjelmisto, mekaniikka) 5/12 - Myynnin/markkinoinnin/kaupan osaajat 3/12 - Projektiosaajat/työnjohto 3/12 - Hitsaajat 1/12 - Automaatio asentajat 1/12 - Graafisen alan osaajat 1/12 Suurin osa yrityksistä ei kokenut pääoman/rahoituksen saantia ongelmalliseksi. Yritysten rahoitustarpeet ja pääomien saannin ongelmallisuus Rajoittaako pääomien saanti yrityksen kasvua? Jos rajoittaa, niin millä alueilla (osake, käyttö, tutkimus, riski yms.) ja mitä pääomasaannin parantamiseksi tulisi tehdä? Kyllä 4/12 Ei 8/12 - "aineettoman" liiketoiminnan riskirahoitus ongelmallista - tutkimus- ja riskirahoitus - Kyllä kaikilla osa-alueilla Liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja kansainvälistyminen Kymmenen vastaajaa kahdestatoista katsoi liiketoimintaosaamisessaan olevan kehittämistä. Suurimmat kehitystarpeet kohdistuivat markkinointiin liittyvään osaamiseen sekä yrityksen strategiseen johtamiseen liittyvään osaamiseen. Markkinointiin liittyvä osaaminen toimenpiteet ovat verkostoitumistoimenpiteiden sekä tukipalveluiden hyödyntämisen ohella tärkeässä asemassa yritysten kansainvälisyyden kannalta. kahdeksan yritystä ilmoitti joko halukkuudesta tai tarpeesta kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. Liiketoiminnan kehittämisen tarpeellisuus Kyllä 10/12 Ei 2/12 - Myynti/markkinointi/asiakassuhteiden hallinta 5/12 - Strateginen liikkeenjohto 3/12 - Liiketoimintaprosessien kehittämisosaaminen 2/12 - Laskentatoimi/talousosaaminen 2/12 - Hallitustyöskentely 2/12 - Tuotannon ohjaus 1/12 - Henkilöstöhallinto 1/12 - Projektiosaaminen 1/12

44 Kansainvälistyminen Kyllä 8/12 Ei 4/12 - Markkinointi/tunnettuuden lisääminen 2/12 - Tukipalvelut kansainvälistymisessä 2/12 - Verkostoituminen/kumppanien etsiminen 2/12 - Rekrytoinnit 1/12 - Oman osaamisen lisääminen/koulutus 1/12 - Kulttuuritaitojen kehittäminen 1/12 1.5. Yritys ja kilpailu Tuotteiden kehityssuunnat Haastateltavia pyydettiin arvioimaan tuotteiden kehityssuuntaa tulevaisuudessa. Pääosa vastauksista korosti joko fyysisen tuotteen laajentumista (esimerkiksi kattavampi osatoimitus lopputuotteen valmistajalle) tai palveluiden merkityksen korostumista yrityksen tarjoomassa /tuotteessa. [tarjooma = tarjottava kokonaisuus sis. fyysiset ja aineettomat elementit] - Systeemitoimitukset/kattavampi fyysinen tuote 5/12 - Palvelut enemmän osana tuotetta 5/12 - Uusi teknologia tuotteessa 3/12 - Enemmän toimintoja tuotteessa 1/12 - Uusi tuotantoteknologia 1/12 - Internetin merkitys kasvaa 1/12 - Nopeampi tuotekehitysprosessi 1/12 - Yrityksen keskittyminen/erikoistuminen erikoistuneemmat tuotteet 1/12 Kilpailukyvyn kehittämistoimet Suuri osa vastaajista korosti yhteistyön ja yhteistyöverkostojen merkitystä osana tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamista. Tämä on varmasti helposti selitettävissä edellä esitetyllä arviolla tuotteiden laajentumisesta. Yritysten resurssit (vastaajista lähes kaikki pieniä tai mikroyrityksiä) eivät yksinkertaisesti riitä kaikkien tuotteen osa-alueiden tuottamiseen, jolloin verkoston osana toimiminen on looginen tavoite. Yhteistyön ja verkostojen sekä omien tuotteiden ja toimintatapojen kehittäminen nousivat esille myös panostuksen kohteita tarkemmin eriteltäessä. Tärkeimmäksi kohteeksi nousivat kuitenkin oman osaamisen, teknologian ja tuotteiden kehittämiseen panostaminen. Markkinointiin (mainonta, asiakaspalvelu jne.) ja kansainvälistymiseen tehtävät panostukset koettiin myös tärkeiksi. Vastaukset on esitetty tarkemmin seuraavassa kuvassa 2.

45 Kilpailun kehittämiseen tai ylläpitämiseen tähtäävät toimenpiteet lähivuosina - Yhteistyön/verkostojen kehittäminen/rakentaminen 7/12 - Tuotekehitys/tarjonnan laajennus 5/12 - Omien liiketoimintaprosessien kehittäminen 4/12 - Oman osaamisen kehittäminen 3/12 - Markkinoiden/asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen 3/12 - Etabloituminen uusille/tärkeille markkina-alueille 1/12 - Yrityksen ilmapiirin/motivaation kehittäminen 1/12 - Keskittyminen 1/12

46 Mihin yritys aikoo panostaa tällä hetkellä/lähivuosina kilpailukyvyn parantamiseksi / ylläpitämiseksi? Tutkimus/tuotekehitys Työvoima, osaaminen Teknologinen osaaminen/paremmuus Erikoistuminen Yhteistyö, asiakkaat Mainonta/markkinointi Kansainvälisyys Asiakaspalvelu Tuotannon tehokkuus Tietotaito Palvelun laatu Palveluiden monipuolisuus Panostuksenkohde Jälkimarkkinointi, huolto Muu mikä: Yhteistyö, alihankinta Tuotelaatu Pääomainvestoinnit (tekniikka, Ostojen edullisuus Koulutus, yrityksen oma koulutus Joustavuus Muu mikä: Työvoima, kustannustaso Tuotteiden monipuolisuus Tuotannon siirtäminen ulkomaille Tuotannon keskittäminen Pääoman hankinta Jakelu, jakelukanavat Yrityksessä ei ole toimia/suunnitelmia Muu mikä: Yritysostot Yhteistyöyritykset Ulkoistaminen Tuoteostot Omistukselliset järjestelyt 0 % 5 % 10 % 15 % Osuus vastauksista KUVA 2. Yritysten panostuskohteet kilpailukyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi.

47 Yritysten vahvuudet Yritysten omat arviot vahvuuksistaan painottivat oman alan erityisosaamista (teknologinen osaaminen, asiantuntemus). Merkittäväksi vahvuudeksi arvioitiin myös joustavuus ja kyky asiakaskohtaiseen räätälöintiin. Edellisiin kotiin verrattaessa voidaankin huomata juuri laajempiin kokonaisuuksiin/tuotteisiin sekä markkinointiosaamiseen liittyvien tekijöiden puuttuminen yritysten vahvuuksista. - Teknologinen osaaminen 6/12 - Asiantuntemus/kokemus 5/12 - Joustavuus / räätälöinti 5/12 - Asiakaspalvelu 3/12 - Tuotanto (prosessit, osaaminen, laitteet) 3/12 - Kokonaisvaltaiset ratkaisut 2/12 - Hintataso 1/12 - Korkea laatu 1/12 - Paikallisuus 1/12 - Toiminnan selkeä fokus 1/12 - Oma verkko 1/12 Toimialan painopiste Puolet yrityksistä ei osannut sanoa tai ei katsonut toimialan painopisteen muuttuvan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Haastateltujen yritykset olivat sekä liiketoiminnaltaan että kooltaan toisiinsa nähden hyvin erilaisia, joten niiden kuuden, jotka esittivät arvionsa toimialan muutoksesta, vastauksista ei voitane tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Ei / Ei osaa sanoa 6/12 Kyllä 6/12 - Avaruustekniikka - Suunnittelusta tuotteiden/kokonaisuuksien myyntiin - Variointi, räätälöinti - Asiakaskoon kasvattaminen - Bitin välittämisestä jalostettuihin palveluihin - Ohjelmistojen toiminnan siirtyminen Internetiin (käyttö, päivitys, tuki yms.) 1.6. Yrityksen myynti, asiakassuhteet Puolet yrityksistä ilmoitti asiakkaidensa lukumäärän olevan välillä 10-49. Pitkäkestoisten asiakassuhteiden määrän suhteen 67% (8/12) ilmoitti asiakassuhteiden määrän olevan alle 49 asiakasta. Lukumääriä arvioitaessa on syytä huomioida toisten yritysten asiakaskunnan koostuvan lukumääräisesti suurelta osin yksityishenkilöistä toisten yritysten asiakkaiden ollessa pelkästään yrityksiä.

48 Avainasiakkaiden merkitys Suurimman osan yrityksistä toiminta on käytännössä kahdesta pääasiakkaasta riippuvaista. Pyydettäessä vastaajia arvioimaan kuinka monta suurinta asiakasta tuo puolet yrityksen liikevaihdosta, mediaanivastaus oli kaksi. Asiakasyritysten toimialat Suurin osa Forssan seudulla toimivista elektroniikka-alan yrityksistä palvelee saman alan yrityksiä. Tästä osoituksena elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus toimialaluokituksen alle kuuluvien asiakasyritysten 43 prosentin osuus haastateltujen yritysten liikevaihdon lähteistä. Yhtenä selityksenä lienee vastanneiden yritysten asema pääasiassa alihankkijana tai palvelun tarjoajana. TAULUKKO 1. Vastauksen antaneiden yritysten liikevaihdon jakautuminen asiakasyritysten toimialojen mukaan: Osuus Kumul. DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 43,3 43,3 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,3 51,7 A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 5,8 57,5 DM Kulkuneuvojen valmistus 5,8 63,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto 4,2 67,5 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4,2 71,7 DK Koneiden ja laitteiden valmistus 3,3 75,0 DI Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 2,5 77,5 K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut 2,5 80,0 F Rakentaminen 2,1 82,1 DD Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 0,8 82,9 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,8 83,8 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,4 84,2 1.7. Forssan seutu Forssan seudun vahvuuksia ja heikkouksia määriteltäessä sama tekijä, eli työvoiman saatavuus, osoittautui sekä tärkeimmäksi vahvuudeksi että suurimmaksi heikkoudeksi. Tämä saattaa osaksi selittyä sillä, että haastatteluissa moni haastateltava määritteli suorittavan tason työvoiman saatavuuden hyväksi, mutta esimies ja asiantuntijatehtäviin tarvittavan työvoiman saatavuuden heikoksi lähiseudulta. Työvoiman saatavuuden jälkeen suurimmaksi heikkoudeksi määriteltiin Forssan imago tai mielikuva Forssan seudusta alueen ulkopuolella. Tämä tekijä yhdistettynä toiseen heikkoudeksi määriteltyyn tekijään, eli kulkuyhteydet tai maantieteellinen sijainti, saattavat vaikuttaa negatiivisesti alueen vetovoimaisuuteen. Haastatteluissa määritellyt vahvuudet ja heikkoudet on esitetty alla.

49 Vahvuudet: - työvoiman saatavuus 7/12 - maantieteellinen sijainti 6/12 - alihankintayritykset 3/12 - EleForss 3/12 - infrastruktuuri 2/12 - kulttuuri/perinteet/ilmapiiri 2/12 - koulutusyksiköt/tutkimus 1/12 - asumiskustannukset 1/12 - FSKK 1/12 ei vaikutusta 1/12 Heikkoudet: - työvoiman saatavuus 3/12 - Forssan imago 3/12 - maantieteellinen sijainti/kulkuyhteydet 2/12 - koulutusyksiköt/tutkimus 2/12 - alihankintayritykset 1/12 ei heikkouksia/ei osaa sanoa 6/12 Haastateltavilta tiedusteltiin myös Forssan seudun yritysten palveluntarjonnasta. Yhtä tai muutamaa selkeää puutetta alueen palveluntarjonnasta ei löytynyt. Puolet vastaajista (6/12) ilmoitti jonkun palvelun puuttumisen Forssasta haittaavan liiketoimintaa. Jokainen edellä mainituista ilmoitti eri puutteen. - Rekrytointipalvelut 1/12 - Elektroniikan mekaniikkasuunnittelu 1/12 - Koesarjoja ja piensarjoja joustavasti valmistava piirilevytehdas 1/12 - Kansainväliset lakiasiat 1/12 - Ohjelmointipalvelut 1/12 - Maalaus/pintakäsittely 1/12 - Mekaniikan alihankintapalvelut (kokoonpano/hitsaus) 1/12 1.8. Yritysten kehittämisehdotuksia Haastateltavia pyydettiin arvioimaan millä julkisen vallan ja erityisesti Forssan seudun toimilla olisi merkitystä yrityksen tai klusterin kilpailukyvyn kehittämiselle lähivuosina sekä miten julkisen vallan (Forssan seudun) tulisi toimia yrityksen toimialan kehittämiseksi. Haastateltavista kaksi ei ottanut kantaa. Vastaukset on esitetty alla. Merkittävä osa vastauksista otti kantaa joko suoraan tai epäsuoraan toimitiloihin liittyviin asioihin. Kommenteissa nousivat esille myös toiveet asiantuntija-avusta eri osa-alueilla sekä toiveet alueen päättäjien ja yrittäjien vuoropuhelun lisäämisestä. - EleForssin tilanne vaikuttaa suoraan yrityksen toimintaan. - Forssan seudun elektroniikka-alan yritysten tuotekehityksen rahoitus voisi epäsuoraan vaikuttaa myös oman yrityksen palvelujen kysyntään. - Edullisten toimitilojen parempi tarjonta.

50 - Toimialoja/klustereita yhdistävät tapahtumat. - Tarvetta selkeämmälle alueelliselle strategialle elektroniikkaklusterin osalta - synergiaetuja (esim. teknologiakeskus). - Aktiivisuutta lisää (sekä kaupunki että tukipalvelut). - Poliittisten päättäjien ja yritysmaailman näkemysten vuoropuhelua lisää. - Julkisen vallan investointihalukkuus: kaupungilla pitäisi olla selkeä toimintastrategia yritystoiminnan tukemisen osalta. - Julkinen valta ei saa olla esteenä yrityksen kasvulle tai uusille yrityksille. - Tonttipolitiikan kehittäminen - Parempi tuki yritystoiminnalle (asiantuntija-apua mm. verotukseen, ammattiliittojen kanssa toimintaan ja työsuojeluun). - Rahoitukseen liittyviä palveluja toivotaan lisää. - Valtio: Toimet, jotka pitävät suuret elektroniikka-alan yritykset Suomessa. - Kuntasektorin sähköisen asioinnin kehittäminen - Automaatiota tuotannossaan hyödyntävien teollisuusyritysten toiminnan tukeminen. - Teknologiakeskus (joka houkuttelisi osaamista muualtakin). - Julkisen vallan (paikallinen) toiminnan kehittäminen paikallisten yritysten hallituksissa. Edellä esitetyt tekijät toistuivat myös haastateltujen vastauksissa pyydettäessä heitä määrittelemään mitkä julkisen vallan (valtakunta, maakunta, kunta) toimet ovat tai olisivat haitallisia yrityksen toimintaedellytyksille. Huomion arvoista vastauksissa oli, että vain puolet vastaajista määritteli haitallisia toimia. Maakunnalliset ja kunnalliset tekijät - EleForssin järjestelyt 1/12 - HAMKin lakkauttaminen Forssasta 1/12 - Liikenneyhteydet 1/12 Valtakunnalliset tekijät - TUPO / YT-laki / verotus 2/12 - Sellaiset, jotka ajavat suuret elektroniikka-alan yritykset pois Suomesta. 1/12 - Kilpailun vääristyminen myöntämällä tukia vain suurille yrityksille. 1/12 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavassa on esitetty yhteenveto elektroniikkaklusteria koskevaan selvityksen haastateltujen henkilöiden vastauksista. Yhteenvedossa on pyritty lisäksi hahmottamaan Forssan seudun elektroniikka klusterin keskeiset toimijat sekä näiden ja tukipalveluiden ja muiden toimialojen yritysten välisiä liityntöjä. Klusterin kuvaamiseksi on pyritty lisäksi kartoittamaan avaintuotteet ja osaaminen kluste-

51 rin sisällä. Saatujen tulosten pohjalta on nostettu esiin myös ehdotuksia ja ideoita klusterin kehittämiseksi. 1.9. Elektroniikkaklusterin hahmotelma Klustereita analysoitaessa tavoitteena on ensiksi tunnistaa avaintuotteet, ne tuotteet ja tuoteryhmät, jotka ovat menestyneet kansainvälisessä kilpailussa, ja toiseksi muodostaa näiden tietojen pohjalta klusterit, joiden yhteydessä kansainvälinen kilpailumenestys on syntynyt. Alla esitetyssä kuvassa X on esitetty hahmotelma Forssan seudun elektroniikka klusterista. Klusterihahmotelma sisältää palveluiden, tuotteiden ja osaamisen jaon kolmeen eri ryhmään eli 1) ydintuotteisiin ja osaamiseen 2) ydintä tukevaan osaamiseen sekä 3) tukipalveluihin. Forssan seudun elektroniikkaklusterin ydintuotteiksi ja osaamiseksi määriteltiin viisi eri osaamisaluetta, jotka omaavat merkittävän kasvupotentiaalin ja ovat menestyneet myös kansainvälisessä kilpailussa omalla suppealla alallaan. Näiden ydinalueiden on katsottu myös olevan lähellä arvoketjun loppupäätä ja sitä kautta omistavan merkittävän osan lopulliseen tuotteeseen liittyvästä aineettomasta omaisuudesta. Toisin sanoen, edellä mainittujen ytimien katsotaan omistavan tuotteensa esimerkiksi ydintä tukevan osaamisen alle määriteltyjä osaalueita selkeämmin. Kriteereinä ytimen valinnassa ovat toimineet siis kaikki edellä mainitut tekijät: 1) kasvupotentiaali, 2) saavutettu menestyminen sekä kotimaassa että 3) kansainvälisesti, 4) asema omassa arvoketjussaan ja 5) brändin/tuotteen omistus Tutkimuksen tulosten perusteella on lisäksi määritelty seitsemän osaamis- tai palvelualuetta, jotka tukevat edellä mainitun ytimen toimintaa ja luovat siten omalta osaltaan pohjan ytimen menestymiselle. Nämä klusterin ytimet ovat: liikenteen informaatiojärjestelmät, (elektroniikka)tuotannon testauslaitteet, avaruustekniikka, tutkatekniikka ja ajoneuvoelektroniikka. Saatujen tulosten perustella on pyritty hahmottelemaan ydintuotteiden ja osaamisen sekä tukevan osaamisen välisiä linkityksiä Forssan seudulla. Lisäksi, kuvassa 3 on esitetty haastatteluissa esille tulleet tukipalvelut, joita haastateltujen yritykset hyödyntävät. Kuvassa vihreällä ympyrällä on merkitty em. tukipalveluiden hyödyntäminen Forssan seudulla jokaisen ydinalueen osalta. Toisin sanoen, vihreä ympyrä osoittaa mitä palveluita kukin ydinyritys alueelta tutkimuksen tekohetkellä hankki.

52 YDINTUOTTEET JA -OSAAMINEN Forssan seudun klusteriliityntä ydintä tukevaan osaamiseen Suunnittelu (palvelut) Tutkatekniikka (Elektroniikka) tuotannon testauslaitteet Ajoneuvoelektroniikka Avaruustekniikka Liikenteen (julkisen) informaatiojärjestelmät Työvoimatutkimus- ja koulutuspalvelut YDINTÄ TUKEVA OSAAMINEN Elektroniikan komponentti- ja laitetoimittajat Elektroniikan tuotantopalvelut Pinnoitus/pintakäsittely Metallialan palvelut mekaniikka, ohutlevytekniikka, koneistus Ohjelmointipalvelut Testauspalvelut Kirjanpito, talouspalvelut laskutuspalvelut Rahoituspalvelut Mainos- ja kotisivupalvelut TUKIPALVELUT KUVA 3. Forssan seudun elektroniikkaklusterin osaaminen ja palvelut sekä näiden välisten liityntöjen hahmotelma 1.10. Ehdotuksia ja ajatuksia klusterin kehittämiseksi Haastattelujen perusteella yritysten ilmaisemat tarpeet liiketoimintaosaamisen kehittämisen osalta jakautuvat moneen lohkoon: - Myynti/markkinointi/asiakassuhteiden hallinta 5/12 - Strateginen liikkeenjohto 3/12 - Liiketoimintaprosessien kehittämisosaaminen 2/12 - Laskentatoimi/talousosaaminen 2/12 - Hallitustyöskentely - Kansainvälistyminen - Verkostoitumisen tarve Kehittämistarpeita ilmaistiin olevan myös yritysten liiketoimintaprosesseissa. Edellä mainitun lisäksi on hyvä todeta monen yrityksen korkeahko riskitaso asiakasrakenteen suhteen. Puolilla haastatelluista yrityksistä vähintään puolet liikevaihdosta tuli enintään kahdelta pääasiakkaalta. Seuraavassa on vedetty yhteen edellä esitettyjen tulosten pohjalta muotoillut pääteemat elektroniikkavetoisen klusterin kehittämiseen. Asiat käsitellään tässä lähinnä otsikkotasolla, koska klusterien kehittämiseen liittyviä asioita ja mahdollisia toimenpiteitä käsitellään konkreettisemmin varsinaisessa, kaikkia klustereita koskevassa pääraportissa.

53 - Liiketoimintalähtöisen verkostoitumisen tukeminen Elektroniikka-alan toimijoiden yhteinen Forssan Seudun Elektroniikkaklubi tarjoaa hyvän pohjan muiden alan yritysten toimintaan tutustumiseen ja henkilötason verkostojen muodostamiseen. Liiketoimintalähtöisen verkostoitumisen tukemiselle sekä henkilötasolla että yritystasolla on varmasti tarvetta. Yritystasolla pääkysymykset liittynevät oikeanlaisen osaamisen/palvelun löytämiseen sekä verkoston rakentamiseen liittyviin sopimusteknisiin asioihin ja käytäntöihin. Yksilötasolla yritystä edustavien henkilöiden kontaktien syntymisen ja kehittymisen tukeminen on varmasti yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. - Toimintakentän ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen tukeminen Elektroniikan rooli on monessa tapauksessa ongelman ratkaisu kehittämällä uusi elektroniikkaa hyödyntävä laite osaksi ongelmakenttää, joka voi liittyä B2B kontekstissa mihin tahansa teollisuuteen tai toimialaan. Uusiin toimialoihin (ongelmakenttiin) tutustuminen tarjoaa mahdollisuudet uusien ratkaisujen (tuotteiden/tuotekonseptien) kehittämiseen. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen eri toimialoilla. Uuden ratkaisun kaupallisen fokuksen tulee kuitenkin olla alueen ulkopuolella. - Yritystason liiketoimintaosaamisen kehittäminen Useissa haastatteluissa tuli esille sekä yrityksen johdon että työntekijöiden tarpeet liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden suhteen. Kilpailun siirtyessä yhä enemmän yksittäisistä tekniikoista, teknologioista tai tuotteesta liiketoimintakonseptien ja verkostojen väliseksi kilpailuksi liiketoimintaosaamisen merkitystä teknisen substanssiosaamisen ohella ei liikaa voida korostaa. Liiketoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen panostamiseen liittyy aina riskejä. Parempi liiketoimintaosaaminen auttaa yrityksiä hahmottamaan, käsittelemään, pienentämään ja poistamaan riskitekijöitä. - Tukevien toimintojen ja yhteistyön kehittäminen Alueen julkisten tahojen tarjoamat tukipalvelut sekä alueen koulutus- sekä tutkimus- ja kehityspalveluiden tarjonnan kehittäminen, saatavuuden helpottaminen ja toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen tarjoaa kerrannaisvaikutuksineen suuren potentiaalin niin alueen elektroniikka-alan yrityksille kuin koko seudulle. Ideaalitilanteeseen pääseminen vaatinee kuitenkin niin ponnisteluja kuin joustamista kaikilta toimijoilta. Toisaalta, klusterin kehittäminen ja kehittyminen ei onnistu ilman sen veturi-/ydinyrityksen vahvaa halua ja sitoutumista asetettuihin (liiketoimintalähtöisiin) tavoitteisiin.

54 LÄHDELUETTELO Rönkkö, E. 2005. Toimialaraportti, Tietoliikennevälineiden valmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Rönkkö, E. 2006. Toimialaraportti: Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Rönkkö, E. 2006. Toimialaraportti, Elektroniikan osavalmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Ventola K., Hjerppe V. 2005. Forssan seudun elektroniikka-alan kehittämissuunnitelma. Viitanen M., Karvonen, T., Vaiste J., Hannu Hernesniemi H. 2003. Suomen meriklusteri. Teknologiakatsaus 140/2003. Tekes. Virtanen, E., Hernesniemi, H. 2005. Klusterin evoluutio Prosessikuvaus. Teknologiakatsaus 174/2005, Tekes. Ylikorpi M., 2005. Toimialaraportti, Ohjelmistoala. Kauppa- ja teollisuusministeriö.

55 Liite 2. Forssan seudun klusteriohjelma 2007-2013 Osaraportti - Elintarvikeklusterin kuvaus ja yritysten esittämät kehittämistarpeet Jukka Hallikas Sisällysluettelo Tiivistelmä...56 1. Johdanto...56 2. Tulokset...57 2.1. Yritysten taustatietoja vuodelta 2005...57 2.2. Yritysten verkostoituminen...57 2.3. Markkinat...58 2.4. Yrityksen toiminta ja henkilöstö...60 2.5. Yritys ja kilpailu...62 2.6. Yrityksen myynti, asiakassuhteet...63 2.7. Forssan seutu...63 2.8. Yritysten kehittämisehdotuksia...64 3. Suosituksia jatkotoimista...64

56 Tiivistelmä Forssan seutu on merkittävä maatalouden ja elintarvikealojen keskittymä. Forssan seutu on ollut perinteisesti vankkaa maatalousaluetta, sen seurauksena alueelle on syntynyt vahva elintarviketeollisuus. Alueen elintarviketaloutta tukee seudulla oleva vahva koko elintarvikeketjun kattava tutkimus-. ja kehitystoiminta. Forssan seudulla on toiminut kahden vuoden ajan Lihaklusteri, jossa ovat olleet mukana alueen lihateollisuusyritykset. Toiminta on kohdistunut yhteisten asioiden kuten alan imagon kehittämiseen ja yhteistyöhön alueen oppilaitosten kanssa. Uuden klusteriohjelmaan valmisteluun liittyvässä tutkimuksessa haastateltiin alueen eri elintarvikealojen yrityksiä. Haastateltuja yrityksiä oli 10. Haastattelut osoittivat yritysten halun tehdä yhteistyötä ja käyttää mahdollisuuksien mukaan Forssan seudulla toimivien muiden alan yritysten palveluita. yritysten näkemykset liiketoiminnan kehittymisestä tulevina vuosina ovat erittäin positiivisia. Henkilöstön odotetaan kasvavan reilulla 10 %:lla vuoteen 2013 mennessä ja liikevaihdon noin 50 %:lla. Yritykset kokevat Forssan seudun olevan maantieteelliseltä sijainniltaan erinomainen. Samoin yritykset arvostavat työvoiman saatavuutta ja alueen tutkimus- ja koulutuspalveluita. Yritysten näkemysten mukaan alueen logistisen aseman parantamiseksi kaikkein tärkeintä on tieverkoston, erityisesti 2-tien, parantaminen. Yritysten mukaan aluekehittämisen toiminta olisi hyvä tapahtua koko elintarvikealaa koskien. Lihaklusterin laajentaminen koko alaa koskevaksi nähtiin hyväksi ratkaisuksi. Aluekehitysohjelman toivottiin panostavan edelleen Forssan seudun imagon imagon kehittämiseen. 1. Johdanto Forssan seudun aluekeskusohjelman käynnistämän hankkeen tavoitteena on rakentaa Forssan seudulle klusteriohjelma, joka osaltaan linjaa ja ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2013. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Bifeel Centre klusteri (elintarvike, elektroniikka, ympäristö). Klusteriselvityksen on laatinut yhteistyöryhmä, johon ovat kuuluneet: Anne Kleemola, HAMK Niko Kandelin, HAMK Markku Raimovaara, HAMK

57 Jukka Hallikas, Agropolis Oy Kari Ventola, BN Consulting Oy Selvitys tehtiin henkilökohtaisilla haastatteluilla yrityksissä loka-marraskuussa 2006. Haastateltavia yrityksiä oli 10. Haastatellut yritykset/henkilöt olivat se u- raavat: HK Ruokatalo Herkkujaloste Härkätien Leipomo Jokioisten Leipä Karotia Kotipalvi Liha ja Säilyke Makuliha Markun Pakari Suomen Sokeri Tuotantojohtaja Timo Hietanen Toimitusjohtaja Juha Hakala Toimitusjohtaja Heikki Parviainen Toimitusjohtaja Seppo Virtanen Yrittäjä Heta Hyytiäinen Toimitusjohtaja Riku Reunanen Toimitusjohtaja Jarmo Aavikko Yrittäjä Jussi Ali-Lekkala Yrittäjä Markku Sulander Tehtaanjohtaja Pekka Kekki Haastattelun runko laadittiin periaatteessa toimialariippumattomaksi. Lomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä. (lähdeviitteet) 2. Tulokset 2.1. Yritysten taustatietoja vuodelta 2005 Liikevaihto 340 milj.euroa Henkilöstön määrä 900 Myynti Suomen ulkopuolelle 11,7 milj.euroa Ostot Suomen ulkopuolelta 5,0 milj.euroa Palvelujen ostot 15,8 milj.euroa Investoinnit 53,2 mij.euroa 2.2. Yritysten verkostoituminen Alla olevassa kuvassa on esitetty yritysten tärkeimmät yhteistyötahot ja kumppanit Forssan seudulla. Nämä tahot ovat yritysten käyttämiä alihankintapalveluita.

58 Yritysten hankinnan ja kuljetustoiminnan yhteistyö? Kymmenestä yrityksestä kuusi ovat halukkaita kehittämään kuljetusyhteistyötä muiden yritysten kanssa. Isot yritykset eivät koe yhteistyötä tarpeelliseksi tällä sektorilla. Yritysten verkostoitumisen tarve? Verkostoitumisen tarve: Kyllä Ei Tuotanto 5 5 Markkinointi 4 6 Jakelu 8 2 Tutkimus 7 3 Tuotekehitys 3 7 Hankinta 6 4 2.3. Markkinat Markkinat osiossa selvitettiin yritysten näkemyksiä mitkä ovat yritysten kannalta suurimmat mahdollisuudet, uhat, julkisen vallan toimet yritysten toimintaedellytyksille ja tulevaisuuden kehittymiseen vaikuttavat seikat. Yritysten kehittymisen kannalta suurimmat mahdollisuudet: (suluissa kuinka monta kommenttia ko. asiaan)