12.12.2015 UPM OYJ Virtain kaupunki Luontoselvitys Vuoden 2015 lisäalueet EKOTONI KY
1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 Tiravinjärvi 3.2 Kortesjärvi 3.3 Sutikka 3.4 Ahvenlampi 3.5 Talasjärvi 3.6 Pirttijärvi 3.7 Kukonjärvi 3.8 Syväjärvi 3.9 Ahojärvi 3.10 Niemojärvi 3.11 Paukajärvi 3.12 Pajujärvi 3.13 Nevajärvi 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta KansikuvaTiravinjärven kalliojyrkänne Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky (LY-tunnus 1016290-0) Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
UPM OYJ VIRTAIN KAUPUNKI Vuoden 2014 luentoselvityksen täydennysosa 2015 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollisesti suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja muut huomioitavat elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Vuoden 2015 inventointi on täydennysosa vuonna 2014 aloitetulle inventoinnille. Vuonna 2015 inventoitiin Virroilla yhteensä UPM OYJ:n 13 kohdetta. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kesän 2015 luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Maastotöihin käytettiin aikaa 3 kokonaista työpäivää. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomionarvoisten luontotyyppien ja lajistojen esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että järvien ranta-alueet käveltiin kauttaaltaan, Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista
2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. Linnuston suhteen noudatettiin jakoa: DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji Tulokset on raportoitu tässä raportissa. Raportointi etenee järvikohtaisesti. Järvikohtaisen inventointi- ja kuvaustiedon jälkeen on esitetty maankäyttösuositukset. 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 TIRAVINJÄRVI kasvillisuus Inventointi aloitettiin järven länsirannalta. Tien ja rannan välinen alue on kuusi-koivu sekapuustoa, jossa mustikka on valtalaji kenttäkerroksessa. Sen lisäksi verraten runsaana esiintyy lillukkaa, käenkaalta, vadelma, kieloa, kultapiiskua, metsäkortetta, metsämaitikkaa. Puusto on tasaikäistä ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rantaviiva on leveälti luhtainen (ks. kuva 1 alla). Kuva 1. Tiravinjärven rantaa kiertää luhtareunus ja rantojen soistuminen on laajaa. Kuvassa länsirantaa
Etelärantaa kohti kuljettaessa on luhtareunus aina etelään asti. Sen takana on pajuvyöhyke. Vyöhykkeellä mm karpalo, saroja (sp), metsätähti, metsälauha, metsäimarre). Puusto jatkuu samanlaisena aina etelään asti. Laskuojalle asti. sen ympäristö on myös lievästi soistuvaa korpimaista. Kun kuljetaan kohti pohjoisrantaa, jää tien ja rannan väliin kapea soistuva painanne, jonka itäpuolella kohoaa komea kallioselänne. Kenttäkerroksen lajistossa ei suuria muutoksia tapahdu varsinaisen metsäkasvillisuuden osalta. Sen sijaan koillisrannan kasvillisuus on kuivaa tai kuivahkoa kalliomännikköä. Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-4 Calluna vulgaris, kanerva, 2-3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Linnea borealis, vanamo 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Kuva 2. Tiravinjärven pohjoispohjukka. Kuvan oikeassa reunassa jyrkät kalliot ovat maisemallisesti kauniit ja myös ML-kohde
linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto oli inventointiajankohtana vaisu. Vain telkkänaaras (EVA) uiskenteli eteläosan lasku-uoman tuntumassa. Koillisrannan jyrkkäkallioselänne tarjoaa erinomaisen pesimämahdollisuuden huuhkajalle, mutta havaintoja ei tehty. Kolmen sinisorsakoiraan parvi lensi järven suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Metsäalueen lajisto vaikutti olevan aika tavanomaista; Punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas ruokokerttunen, lehtokerttu, sirittäjä (NT), tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, talitiainen töyhtötiainen, hömötiainen, harakka, varis, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Maisema, vesialueet ja topografia Koillisrannan komea kallioselänne on maisemallisesti erittäin kaunis kokonaisuus. Järvi kokonaisuutena on erämaamainen huolimatta siitä, että länsirannalla tie kulkee rannan läheisyydessä. Järven tulo- ja lasku-uomat ovat jossain määrin luonnontilaisen kaltaisia ja metsälain mukaisia kohteita. Suositus: Lähtökohtaisesti Tiravinjärvelle ei tulisi osoittaa rakennuspaikkoja. Niitä ei ole järvellä entuudestaan. Mikäli rakentamista kuitenkin osoitetaan, tulisi ne sijoittaa järven länsirannan eteläosaan ja uomien lähialueet sekä kalliojyrkänne tulisivat jättää rakentamisen ulkopuolelle. 3.2 KORTESJÄRVI kasvillisuus Inventoinnissa kierrettiin järvi siten, että pohjoisrannan jälkeen kuljettiin länsirantaa pohjoisesta etelään ja aina eteläpuolen nimettömälle lammelle asti. Pienen lammen ja Kortesjärven välistä palattiin itärantaa etelästä pohjoiseen. Kasvillisuus järven rantaalueella on kokonaisuutena katsoen tavanomaista talousmetsäkäytössä olevaa mäntykangasta tai mäntyvaltaista sekakangasta, jossa sekapuuna on joko koivua tai mäntyä tai molempia. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Muuta lehtipuustoa kuin koivua on niukalti (ks. kuvat 2ab alla). Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rubus saxatilis, lillukka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Oxalis acetosella, käenkaali 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2 Potentilla erecta rätvänä 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1-2
Trientalis europaea metsätähti 1-2 Linnaea borealis,vanamo 1-2 Kuvat 2ab. Vasemmalla länsirannan kallioselänteitä ja oikealla luhtareunaista pohjoisrantaa Kuvat 3ab. Vasemmalla majavan rakennelmia pienemmällä Kortesjärvellä. Oikealla jävi etelästä pohjoiseen. Järviä yhdistävällä kannaksella pesi kurki. Pohjoisrantaa luonnehtii lievä rämemäisyys: kenttäkerroksessa on verraten runsaasti lajeja kuten suopursu, juolukka, karpalo, puolukka jne. Alava soistuva mäntyvaltainen kasvillisuus muuntuu kuivempaan suuntaan luoteis- ja länsirannalla. Rannassa on komeita kalliota, jotka näkyvät hyvin vesialueelle (kuvat 2ab, edell.sivu). Näillä kasvillisuus on lähinnä kuivaa tai jopa karukkokangasta. Kallioiden eteläpuolella kasvillisuus muuttuu kosteampaa suuntaan mutta on lähinnä tuoretta mäntyvaltaista kangasta, jossa mustikka on valtalaji. Alue on selvästi ollut talousmetsäkäytössä. Ledum palustre, suopursu 1-2 Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Vaccinum myrtillus mustikka 3-4 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Calluna vulgaris, kanerva 3-5 Juncus filiformis jouhivihvilä 1-2 Vaccinium uliginosum, juolukka 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Potentilla erecta rätvänä 1
Kortesjärven eteläosassa laaja luhtainen alue, johon eteläpuolen pienemmältä Kortesjärveltä laskee uoma. Lampea voitaneen pitää vesilain mukaisena kohteena (ks. kuva 3b yllä). linnusto ja muu eläimistö Vesialueita yhdistävällä rämeellä pesii kurki (DIR). Pienellä lammella on myös majavan katkomia puita ja pesärakennelma (ks. kuva 3a yllä). Kortesjärven vesilinnusto koostui länsirannan sinisoraparista, telkästä (pesii itärannan pöntössä). Muusta lajistosta mainittakoon: Harmaalokki (ei pesine) Sepelkyyhky Käpytikka Haarapääsky Västäräkki Peukaloinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Harakka Varis Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku NT maisema, vesialueet ja topografia Kortesjärvellä ei ole mitään erityisiä maisemallisia kiintopisteitä tai maisemakokonaisuuksia. Rantaviiva on tasainen ja peitteinen. Länsirannan kallioselänteet kiinnittävät kyllä huomion muuten tasaisessa ja yhtenäisessä rantaviivassa. Suositus: Eteläisempi pieni Kortesjärvi, vesialueita yhdistävä uoma ja Kortesjärven eteläosa tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista voidaan osoittaa esimerkiksi järven itä- pohjoisrannalle ja länsirannan pohjoisosaan. 3.3 SUTIKKA kasvillisuus Kanervajäkälätyypin kuivaa kangasta on erityisesti itärannalla voimalinjan eteläpuolen kallioalueella. Muuten ranta-alueiden kasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista kangasta ja erityisesti länsi- ja eteläranta ovat soistuneet. Hakkuita on toteutettu laajasti lähialueella. Maapuita tai pystykeloja ei ole, pois lukien majavan vedenpinnan noston myötä kuolleet rantapuut. (ks kuvat 4ab alla). Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Ledum palustre, suopursu 1-2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Trientalis europpaea, metsätähti 1
Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Kuvat 4ab. Vasemalla Sutikan pohjoinen laskujoki. Vasemmalla maisemaa hallitseva johtolinja, joka ylittää Järven keskeltä. Kuvassa näkyy myös tulvivaa rantaa: järvellä asustaa majava. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnusto oli niukka; ainoastaan yksinäinen telkkä (EVA) uiskenteli eteläosan pienen turvesaaren ympäristössä. Lammella pesii majava ja sen työn tuloksena on voimalinjan alla ja lähellä kuollutta rantapuustoa aika laajasti (ks. kuva 4 b yllä). Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Talitiainen Valkoviklo Töyhtötiainen Pikkuvarpunen Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Pajusirkku maisema, vesialueet ja topografia Järven poikki kulkeva voimalinja näkyy maisemakuvassa selkeästi (ks kuva 4a yllä). Johtokäytävältä on puusto poistettu. Maisemakuva on voimakkaasti muuntunutta
luonnonmaisemaa. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole (voimalinjan ohella). Eteläosaan laskea uoma on luonnontilaisen kaltainen ja lienee metsälain mukainen kohde. Suositus: Voimalinja ja pienen kokonsa puolesta järvi ei liene erityisen edullinen lomarakentamisen kohde, mutta rakentamista voidaan sijoittaa järven länsirannalla voimalinjan molemmin puolin. 3.4 AHVENLAMPI kasvillisuus Inventointi aloitettiin järven eteläosasta. Voimalinjan eteläpuolinen ranta-alue on kuusimäntyvaltaista sekakangasta. Ei maapuita tai pystypökkelöitä. Kenttäkerros on tavanomaista tuoreehkolle kankaalle; mustikka, metsälauha, karhunputki, metsä- ja kangasmaitikka, oravanamarja, metsätähti, kielo ja kultapiisku jne. Kun siirrytään voimalinjan pohjoispuolelle, puolukka, mustikka muodostavat kenttäkerroksen valtalajit ja puukerroksen valtalaji on mänty (ks. kuva 6 alla). Sekapuuna on koivua ja rannan läheisyydessä myös hieman harmaaleppää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Puusto jatkuu hyvin samantyyppisenä talousmetsänä aina kiinteistön rajalle asti. Vaccinum myrtillus, mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Maianthemum bifolium, oravanmarja 2-3 Trientalis europaea, metsätähti 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Pyrola sp., talvikki 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Hieracium umbellatum sarjakeltano 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Carex echinata tähtisara 1-2 Carex sp. sara 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Kuva 5. Johtolinjan eteläpuolella on jyrkähköä kivistä rinealuetta, jonka alaosassa paikoin pieniä vesilampareita, joissa ainakin sateisena kesänä vettä
Kuva 6. Ahvenlammin luhtareunuksista länsirantaa. Puusto on talousmetsä käytössä olevaa mäntykangasta. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnusto vaikutti niukalta. Pohjoisrannan siirtolohkareella pesii ainakin yksi harmaalokkipari. maisema, vesialueet ja topografia Voimalinjan eteläpuolinen ranta-alue on topografialtaan verraten jyrkkäpiirteinen ja lohkareinen. Muualla ranta-alueet ovat tasaisia, paikoin, etenkin luoteisrannalla lievästi soistuva. Rantaa reunustaa myös vaihtelevan levyinen luhtareunus. Suositus: Ahvenlammille lisärakentamiselle ei ole esteitä. Rakentaminen on mahdollista esimerkiksi lammen länsirannalle voimalinjan pohjoispuolelle. 3.5 TALASJÄRVI
kasvillisuus Vanhan junaradan eteläpuolella sijjaitseva alue on ratapenkan ja rannan lähellä lehtomaisen rehevää; leppää, tuomea, koivua, pihlajaa jne. ja kuollutta puuainesta on paljon (ks. kuvat 7 ja 8 alla) Puuston järeys ulottuu aina koillispohjukan suo-ojalle ja pohjoisrantaa asti. Erityisesti koivu on järeää. Koillisrannan suo-ojan eteläpuolella on puusto lähinnä koivu-mänty sekapuustoa, jossa taustalla on toteutettu hakkuita (ks. kuvat 9ab). Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Anemone nemorosa, valkovuokko 2 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Kuva 7. Rautatien eteläpuolella on runsaasti lahopuuta.
Kuva 8. Paikoin kenttäkerroksen lajisto uupuu kokonaan. Kuvat 9ab. Vasemmalla itärannan mäntyvaltaista kangasta. Oikealla ei-luonnontilainen uoma. Uoman luhdalta Lehahti valkoviklo (EVA) lentoon linnusto ja muu eläimistö Kalatiira (DIR, EVA)kierteli järvellä ja kuikkapari (DIR) kalasteli keskellä järveä. Se pesinnee kyllä länsirannalla. Palokärjen (DIR) syönnösjälkiä oli runsaasti sekä pohjoisrannalla että itärannalla. Valkoviklo lehahti lentoon koillisrannan uoman luhdalta maisema, vesialueet ja topografia Länsipuolen peltoranta avautuu kauniisti vesialueelle. Suunnittelualueen rannat ovat sulkeutuneita ja puustoisia. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Metsäalueen sisällä
pohjoisrannan on sulkeutunut ja itäranta puolestaan on puoliavoin. Topografia n kauttaaltaan verraten tasainen. Ainoastaan itärannan eteläosassa maasto nousee lievästi ja aluetta voi luonnehtia kankaremaaksi. Koillisrantaan laskeva uoma on suo-oja ja eiluonnontilainen. Sen sijaan itärannan vesiuomaa voidaan luonnehtia luonnontilaiseksi. Suositus: Ekologisesti kaikkein huomionarvoisin alue sijaitsee pohjoisrannalla välittömästi vanhan junaradan eteläpuolella. Huomionarvoinen alue ulottuu koillisrannan suo-ojaan asti. Itärannan luonnontilainen uoma ja sen välitön lähiympäristö tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. 3.6 PIRTTIJÄRVI kasvillisuus Inventointi aloitettiin länsirannan pohjoisosasta ja kuljettiin etelärajalle. Kasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista sekakangasta (ks. kuvat 10ab seur.sivu). Metsäalueet ovat talousmetsäkäytössä. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Ranta ei ole luhtainen, vaan kohtuullisen kivinen tai jopa lohkareinen. Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Pyrola sp., talvikki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Linnaea borealis vanamo 1-2 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Carex echinata tähtisara 1-2 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Kuvat 10 ab. Kuvissa Pirttijärven länsirannan suunnittelualueen tuoretta kuusikangasta. Metsäkasvillisuus on tavan omaista. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto oli niukka. Suunnittelualueen ulkopuolelle järven pohjoisosassa uiskenteli telkkä (EVA). Metsäalueella lentoon räpisteli uros metso (NT).
maisema, vesialueet ja topografia Topografia on verraten jyrkästi viettävää moreenia. Vesiuomia ei ole. Näkymäsuunnat järvelle ovat melko kauniit, vaikka varsinaisia maisemallisia kiintopisteitä ei olekaan. Ranta ovat peitteiset ja sulkeutuneet. Suositus: Vaikka länsiranta on topografialtaan melko jyrkkä, sopii sinne lisärakentamista. 3.7 KUKONJÄRVI kasvillisuus Kukonjärvi on pieni pyöreähkö lampi, jonka pohjoisrannalla on olemassa olevaa lomaasutusta. Pohjoisrannalla olemassa olevan asutuksen länsipuolella on kasvillisuus kuusikoivu sekapuustoa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka ja mustikka. Ranta on lievästi soistunutta: rantaa reunustaa noin 1-2 m levyinen luhtainen reunus. Puustossa ei ole maapuita tai pökkelöitä. Kun siirrytään selvästi länsirannalle, on puusto rannassa edellä kuvatun kaltainen. Laajat hakkuut ulottuvat noin 40-50 m päähän lammen rannasta. Reunavyöhykkeessä ei ole maapuita tai pystykeloja (ks. kuva 11, seur. sivu.) Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus mustikka 2-3 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 linnusto ja muu eläimistö Vesilinnustoa ei maastokäynnin yhteydessä havaittu lainkaan. Harvoista metsäpuolen linnuista mainittakoon: Metsäkirvinen Peukaloinen Rautiainen Punarinta Laulurastas Punakylkirastas maisema, vesialueet ja topografia Kukonjärvi on maisemakuvaltaan tasainen vailla erityisiä maisemallisia kiintopisteitä tosin koillisrannan asutukseen väistämättä katse kiinnittyy muuten tasaisessa rantaviivassa. Yleisilme on kuitenkin kaunis luonnonmaisema. Topografialtaan ranta-alueet ovat tasaista kankaremaata. Pintamaalaji on moreenia. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei ole. Suositus: Lisärakentamista (arviolta 1-2 rakennuspaikkaa) voidaan sijoittaa järven länsirannalle.
Kuva 11. Kukonjärven pohjoisrantaa. Rakentamista voitaneen sijoittaa kuvassa vasempaan reunaan. 3.8 SYVÄJÄRVI kasvillisuus Suunnittelualueeseen kuuluu vain pieni alue Syväjärven länsirannalta. Lammen etelä- ja koillisrannoilla on olemassa olevaa pysyvää asutusta. Suunnittelualue rajoittuu tiehen. Kasvillisuus on mustikkatyypin harvennettua sekapuustoa ja pohjois,- eteläsuuuntaisen tien länsipuolella on laaja hakkuualue. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja koivun lisäksi ei lehtipuuta esiinny (ks. kuva 12 alla) Vaccinum myrtillus mustikka 4 Rubus saxatilis, lillukka 1-2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Ribes sp. viinimarja 1 Viola palustris suo-orvokki 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1
Kuva 12. Syväjärven länsirannan tuoretta kuusikangasta. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnustosta järven keski- ja eteläosasta mainittakoon järven yllä kaarteleva harmaalokkipari, yksinäinen kalalokki ja etelässä laskupuron läheisyydessä uiskentelevat sinisorsa ja tavi. Niillä lienee pesimäreviiri järven kaakkois- tai länsirannalla. Metsäalueen lajistosta mainittakoon leppälintu (EVA), tiltaltti maisema, vesialueet ja topografia Ranta on jyrkähkösti viettävää moreenia. Relatiivisilta korkeuseroiltaan aluetta voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Suositus: Ranta-alueelle voidaan sijoittaa lisärakentamista. 3.9 AHOJÄRVI kasvillisuus Metsäkasvillisuus järven länsirannan pohjoisosassa on tasaikäistä mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Koivua on jonkin verran sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Kenttäkerroksen lajisto on hyvin tavanomaista: puolukka, mustikka, metsätähti, myös vanamo, metsämaitikka, metsälauha. Hieman edempänä rannasta myös esiintyy kieloa ja variksenmarjaa. Puusto on talousmetsäkäytössä. Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 (rannan tuntumassa)
Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Kuva 13. Ahojärven länsirannan mäntyvaltsista kangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Länsirantaa soveltuu rakentamiseen. linnusto ja muu eläimistö metsäpuolen lajisto oli tavanomaista varpuslinnustoa ja lokkilinnstokin oli tavanomainen, Inventoinnin aikana satoi ja linnut pysyttelivät hiljaa ja piilossa. Kalatiira Naurulokki Sepelkyyhky Metsäkirvinen Räkättirastas DIR, EVA NT Peukaloinen Rautiainen Pyy (NT,EVA) Punarinta Tavi maisema, vesialueet ja topografia Alueen topografia on melko tasainen tai loivasti viettävää moreenia. Paikoin moreenipeite on verraten ohut. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Maisemakuvassa vastarannan loma-asunnot erottuvat tasaisesta rantaviivasta. Suositus: Ei estettä lisärakentamiseen. 3.10 NIEMOJÄRVI kasvillisuus Niemojärven inventointi aloitettiin etelästä lasku-uoman varrelta. Lasku-uoma ei ole luonnontilainen. Sen varrella on koivua ja lievää tupasvillaluhtaa. Järven eteläpäässä on laaja saraikko. Kun lähdetään kulkemaan itärantaa kohti pohjoista, on itäranta koko suunnittelualueen pituudelta tasaikäistä yksilatvuksista mäntykangasta. Kenttäkerroksessa
valtalajeina ovat puolukka ja mustikka. Lisäksi laikuittain esiintyy mm kieloa, metsäalvejuurta, variksenmarjaa. Siellä täällä lisäksi mm metsätähteä, sananjalkaa, oravanmarjaa jne. Rannan lähellä on jonkin verran koivua ja harmaaleppää. Kapea luhtareunus kulkee myös koko matkan. Calluna vulgaris, kanerva,1 Ledum palustre, suopursu 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 (rannan tuntumassa) Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 2 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Mainitun lasku-uoman länsipuolella (eteläranta) on kasvillisuus samantyyppistä kuin edellä on kuvattu. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny, ja puusto on talousmetsäkäytössä olevaa. linnusto ja muu eläimistö Uoman alkupäässä on majavan pato ja tuoreita katkaisujälkiä on nähtävissä pitkin itärantaa (ks kuva 13 b alla). Majava voi olla jompaakumpaa lajia. Inventoinnin aikana alkoi sataa voimakkaasti ja linnuston osalta ei voitu tehdä havaintoja. Ennen sateen alkamista uoman varrella havaittiin ainakin seuraavat lajit: Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Metsäkirvinen Sinitiainen Talitiainen Harmaasieppo Kirjosieppo Mahdollisesti silkkiuikku uiskenteli länsirannan eteläosassa saraikon reunalla. Alue voisi muutenkin olla vesilinnustollisesti soveliasta elinympäristöä. maisema, vesialueet ja topografia Itärannalta tarkasteluna maisemakuva on kaunista sairaikon tai luhdan reunustamaan rantaa. Järvi on polveileva kapeine lahtineen. Lasku-uoma ei ole luonnontilainen (ks kuva 13a alla). Topografia suunnittelualueen osalta on melko jyrkästi nousevaa osin kivistä pohjamoreenia. Ylempänä rinteessä on louhikkoja mutta niitä ei tarkemmin tutkittu. Suositus: Järven itäranta kasvillisuutensa puolesta soveltuisi lisärakentamiseen aivan vesialueen kapeinta kohtaa lukuun ottamatta. Pohjoisosan erillisalue voisi myös soveltua niemen kärjen osalta lisärakentamiseen mutta alueen saavutettavuus ei ole kovin hyvä.
Kuvat 13ab. Niemojärven laksu-uoma. Se ei liene ML mukainen kohde. Uomassa on majavan pato ja rantaalueella runsaasti majavan katkomia puita. Kuvat 14ab. Vasemmalla järven lasku-uoman sairaikkkoa. Oikealla itärannan nuorta istutusmetsää. 3.11 PAUKAJÄRVI UPM:n alueet ovat pohjoisen Paukajoen etelärantaa rajoittuvia sekä toisen kohteena aivan Paukajärven etelärannalla sijaitseva rantaan ulottuva alue. kasvillisuus Eteläosa on komeaa luonnontilaista suo-aluetta, lähinnä rämettä. Pääpuulaji on mänty ja jonkin verran etenkin rannan tuntumassa on koivua ja pajuja (ks. kuvat 15ab alla). Calamagrostis canescens, viitakastikka 1-2 Molina caerulea, siniheinä 1-2 Festuca rubra, punanata 1 Eriphorum vaginatum, tupasvilla 1-2 Carex dioica, äimäsara 1-? Carex magellanica,riippasara 1 Dactylorhiza maculata, maariankämmekkä 1 Potentilla palustris, kurjenjalka 1-2
Rubus chamaemorus, lakka 1-3 Vaccinium uligonosum, juolukka 2 Vaccinium myrtillus, mustikka 2-4 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 3-4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Paukajoki on Paukajärven laskujoki. Sen varsialueet ovat ojikkoa. Pääpuulaji on mänty. Puusto on tasaikäistä verraten nuorta turvekangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. linnusto ja muu eläimistö Eteläisen osan ranta-alueella pesii laulujoutsen (DIR,EVA). Hieman pohjoisempana uiskenteli tavi ja vielä pohjoisempana myös sinisorsapari. Järven yllä kaarteli muutama harmaalokki ja kalatiira (EVA). Sade vaikeutti tälläkin järvellä linnuston havainnoimista. maisema, vesialueet ja topografia Järven ranta-alueet ovat peitteisiä. Eteläosan avosuoalue on maisemallisesti kaunis alue. Muuten erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei esiinny. Ranta-alueiden lähellä Suunnittelualueiden topografia on tasainen ja se on etelässä paksun ja Paukajoen varrella ohuen turvekerroksen alla. Paikoin joen varrella turvekerrosta ei ole lainkaan. Joki meanderoi kauniisti ja uoman sedimetaatiokohtiin on muodostunut luhtaa ja saraikkoa. Paikoin myös jokidynamiikkaan kuuluvia kulutuskohtia voidaan helposti huomata. Joen tai järven kalastosta ei ole tietoa. Suositus: Joen varteen tai etelä-osan suo-alueelle ei rantarakentamista tulisi osoittaa. Kuvat 15ab. Paukajärven eteläosan räme- ja luhtasuota. Laulujoutsen (DIR, EVA) pesii luhdalla. 3.12 PAJUJÄRVI kasvillisuus Inventointi eteni siten, että Pajujärvelle tultiin Pajuojaa pitkin. Sen reuna-alueet ovat nuorta melko tiheää kuusi-koivu sekapuustoa (ks kuva 16 alla). Paikoin puustoa on niin tiheästi että kenttäkerros uupuu lähes kokonaan. Puustoltaan harvemmissa paikoissa on kenttäkerroksessa tuoreen kuusikankaan lajistoa. Myös nuorta kuollutta lehtipuuta on pohjalla paikoin runsaasti. Kun siirrytään Pajuojasta kohti etelää, säilyy puusto edellä kuvatun kaltaisena, joskaan ei niin tiheänä. Puusto on nuorta sekapuustoa. UPM:n alueen eteläpuolella on nuorta taimikkoa ja tuoretta hakkuu-aluetta on myös järven länsirannalla. Calluna vulgaris, kanerva, 1 Ledum palustre, suopursu 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Linnea borealis, vanamo 1
Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Kuva 16. Paju-oja ei ole luonnontilainen uoma. linnusto ja muu eläimistö Pajuojassa on majavan pato ja verraten tuoreita kaadettuja lehtipuita. Pohjoisosassa vesilinnustoa ei havaittu, joskin hienoinen vesisade esti lajistoa liikkumasta kovinkaan paljoa ja laulavat olivat myös hiljaa. Teeren (DIR,NT,EVA) pesä on paju-ojan varrella. maisema, vesialueet ja topografia Järvi on entuudestaan rakennettu. Maisemakuva on rauhallinen vailla erityisiä kiintopisteitä. Todennäköisesti länsirannalta tarkasteltuna itärannan kallioalue avautuisi kauniisti keskeisenä maisema elementtinä. Suunnittelualueen topografia on uoman lähellä tasaista ja lievästi soistuvaa. Eloperäistä ainesta on moreenin päällä. Topografia jyrkkenee kun kuljetaan etelään ja moreeni muuttuu samalla kivisemmäksi, osin jopa lohkareiseksi. Suositus: Lisärakentamiseen soveltuva alue sijaitsisi kutakuinkin rannan keskiosassa. Pajuojan varsialueelle ei rakentamista tulisi osoittaa.
Kuvat 17ab. Kuvat Pajujärven itärantaa. Puusto on kuusivaltaista tuoretta kangasta. 3.13 NEVAJÄRVI kasvillisuus Nevajärvi on pieni erämaamainen matala järvi, jonka lounais- ja osin länsiranta ja itäranta ovat soistuneet. Muuten rantaa reunustaa mänty-kuusi sekapuusto. Kaakkoisrannan puusto on mäntyvaltaisempaa. Lehtipuuston osuus on kauttaaltaan verraten niukkaa. Aivan rannassa kaakkoisrannalla on kapea runsaammin harmaaleppää ja koivua kasvava vyöhyke, joka häviää lähes kokonaan, kun siirrytään kohti pohjoista. Itärannan pohjoisosassa kapea lehtipuuvyöhyke ilmaantuu uudelleen. Vaccinum myrtillus mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Rubus chanaemorus, lakka 1(rannan tuntumassa) Trientalis europaea metsätähti 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Viola palustris suo-orvokki 1 Pyrola sp., talvikki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Carex echinata tähtisara 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto vaikutti hyvin vähäiseltä. Telkkä pesinee järven pohjoisosassa ja kurki varmuudella lounaispuolen suo-alueella. Telkkä Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Kurki DIR Peippo Viherpeippo Västäräkki Laulurastas Käpytikka Sepelkyyhky
Kuva 18. Kasvillisuutta Nevajärven itärannalta. Puusto on kuusi-mänty sekapuustoa. maisema, vesialueet ja topografia Järven ranta-alueet ovat tasaiset ja soistuvia lukuun ottamatta kaakkoisrantaa, jossa moreeniselänne ulottuu lähelle lampea. Muulla ranta-alueita voidaan luonnehtia tasankotai kankaremaaksi, mutta kaakkoisrannalla loivaksi mäkimaaksi. Lampeen laskevat uomat eivät ole luonnontilaisia. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Suositus: Erämaamaisuutensa vuoksi rakentamista ei tulisi järvelle osoittaa. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai alueellisissa inventoinneissa mainittuja alueita. Myöskään Natura-verkostoon kuuluvia alueita ei ole suunnittelualueella. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät
Suunnittelualueella ei maastokäynnin perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista, mutta Talasjärven pohjoisrannalla aivan vanhan rautatien eteläpuolella on luonnontilaisen kaltainen lehtomainen alue, jossa runsaasti kookasta lehti- ja lahopuuta. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat:: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Pajujärven kallioalue (pääosin kyllä suunnittelualueen ulkopuolella) ansaitsee maininnan, samoin saman järven pohjoisosan purouoma, Tiravinjärven eteläosan uoma ja itärannan kalliojyrkänne. Paujajärven eteläosan laaja vähäpuustoinen räme on myös ML kohde. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Pienempi Kortesjärvi lienee vesilain mukainen kohde. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei esiinny edellä mainittuja elinympäristöjä. Muita metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ovat esittäneet mm. Meriluoto ja Soininen (1998): vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat
ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Muista huomioitavista kohteista mainittakoon pienempi Kortesjärvi ja sitä ja isompaa Kortesjärveä yhdistävä rämealue. Lisäksi Ahvenlammin jyrkähkö rinnealue järven etelärannalla. Lehti- ja lahopuuston määrä on mittava Talasjärven pohjoisosassa vanhan junaradan tuntumassa. Nevajärvi erämaamaisuutensa vuoksi tulisi pyrkiä jättämään rakentamisen ulkopuollelle. 6. UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään huomiota uhanalaisluokituksen (UHEX), direktiivilajiston (DIR) ja Suomen erityisvastuulajiston (EVA) esiintymiseen suunnittelualueella. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät (EVA) Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät (UHEX) Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (DIR) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös Suomen vuoden 2000 uhanalaisluokituksen (UH) mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Järvikohtaisia havaintoja on esitetty kunkin järven yhteydessä. Eräät lajit esiintyivät useammallakin järvellä DIR UHEX EVA Teeri Tetrao tetrix X NT Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Kurki Grus grus Kuikka Gavia arctica X Telkkä Bucephala clangula X X Valkoviklo Tringa nebularia X Palokärki Dryocopus martius X Kalatiira Sterna hirundo X Pyy Bonasa bonasia X Naurulokki Larus ridibundus NT Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Metso Tetrao urogallus X NT Punavarpunen Carpodacus erutrinus NT Yhteensä 8 5 4
7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista ja alueista. (raportin mukaisessa järjestyksessä). Kohde Maankäyttösuositus 1. Tiravinjärvi uomien lähialueet: MY, koillisosan kallioalue MY+luo rajaus 2. Kortesjärvet järviä yhdistävä kannas: MY ja pienempi järvi: W (+luo) 3. Sutikka ei erityisiä rajoituksia; ei voimalinjan läheisyyteen 4. Ahvenlampi eteläosan rinnealue, jolla lähteikköjä: MY 5. Talasjärvi pohjoisosan runsaasti lehti-ja lahopuuta:my 6. Pirttijärvi ei huomioitavia kohteita 7. Kukonjärvi ei huomioitavia kohteita 8. Syväjärvi ei huomioitavia kohteita 9. Ahojärvi ei huomioitavia kohteita 10.Niemojärvi eteläosan uoma ja saraikko: MY 11. Paukajärvi eteläosan räme- ja luhtasuo:my 12. Pajujärvi Pajuoja ja eteläosan jyrkkä rinne:my 13. Nevajärvi erämaamainen lampi: kokonaisuudessaan MY Sauvossa 12. joulukuuta 2015 Jari Hietaranta EKOTONI KY