Tulevaisuuden Naantali valtuustokauden 2009 2012 strategia

Tulevaisuuden Naantali valtuustokauden 2009 2012 strategia

2 NAANTALIN KAUPUNKI Johdanto Naantalin kaupungin strategiatyö toteutetaan osana kuntaliitoksen muutosvalmennusprojektia. Strategiatyö on voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuvaa. Strategia-asiakirjan linjaukset ohjaavat kaupungin hallintokuntien muuta suunnitelma- ja ohjelmatyötä. Kaupungin arvot Naantalin kaupungin toimintaa ohjaavat ja haluttua muutosta toimintakulttuurissa edistävät arvot ja esimerkinomaiset kuvaukset niiden toteuttamisesta ovat: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tiedotetaan aktiivisesti ja selkeästi asioiden valmistelusta ja päätöksistä. Asiat hoidetaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Luottamus Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana. Luottamus edellyttää, että jokainen osaa oman tehtävänsä. Luottamus on uskoa tulevaisuuteen. Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta. Yhteistyö syntyy luottamuksesta. Vastuullisuus Vastuullisuus on välittämistä. Vastuullisuutta on tehdä, mitä on luvannut. Vastuullisuus on myös itseohjautuvuutta ja omasta osaamisesta huolehtimista. Selkeä organisaatio lisää vastuullisuutta. Uudistumiskyky Uusien tietojen ja taitojen saamisesta vastuu on itsellä. Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä. Uudistumiskyky edellyttää laajempaa keskustelua yli hallintokuntarajojen. Uudistumiskykyä lisää avoimuus palautteelle. Vanhan uudelleen arvioiminen luo tilaa uuden omaksumiselle. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein.

3 NAANTALIN KAUPUNKI Naantalin kaupungin toiminta-ajatus Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä Kaupungin visio 2020 Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Suomelle ja Turun seudulle tuottava toimija Turun kaupunkiseudulla. Naantali järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Naantalissa kuntalaisilla on mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa aktiivisesti. Naantalin kaupunki on työyhteisönä innostava, joustava, kehittyvä ja panostaa henkilöstön osaamisen parantamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Strategiset johtopäätökset, painopisteet ja mittarit Kunkin alaotsikon alle on kirjattu strategiset johtopäätökset. Taulukko-osion vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen on kirjattu strategiset päämäärät / painopisteet, keskimmäiseen sarakkeeseen painopistettä kuvaavat mittarit ja oikeanpuoleiseen sarakkeeseen toimenpiteet/tavoitteet valtuustokaudelle 2009 2012. Tasapainoinen väestönkasvu Alueellisesti ja määrällisesti tasapainoisen väestönkasvun (keskimäärin 150-200 asukkaan vuotuisen lisäyksen) saavuttaminen edellyttää strategisen yleiskaavan laatimista, asumisviihtyisyydestä ja peruspalveluista huolehtimista Asukasluvun hallittu kasvu asukasluvun kehitys keskimäärin +150-200 as/vuosi Seudullisesti hyvä huoltosuhde huoltosuhde (alle 15 vuotiaat ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä (15 64 v) kohti) parempi kuin seudulla keskimäärin Peruspalvelut päätöksentekokyky ja vahva yhteisöllisyys palvelustrategian laatiminen

4 NAANTALIN KAUPUNKI hallintorajat ylittävien toimintaprosessien kehittäminen ennalta ehkäisevät toimenpiteet Asukkaiden terveys ja hyvinvointi Vanhuspalvelujen turvaaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Turvallisuuden edistäminen Sähköinen asiointi kehittyy henkilökohtaiset tarpeet huomioiden hyvinvointisuunnitelman mittarit asiakastyytyväisyys, jonotusajat Maisema mallin antamat vertailutiedot sosiaali- ja terveystoimen asiakasmäärät jatkokoulutukseen sijoittuvien osuus peruskoulun päättäneistä eri viranomaisten tilastot, turvallisuuskyselyt 1. hyvinvointikertomus laadittu, Naantalin vertailuluvut keskimäärin valtakunnan lukuja paremmat hyvä palvelutaso laitossijoitusten määrä laskee peruskoulun päättävät saavat jatkopaikan valtuuston hyväksymän turvallisuussuunnitelman toteuttaminen seudullisesti vertailukelpoiset palvelut Kestävä kehitys tavoitteena aktiivinen rooli ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi (energiantuotanto, rakentaminen) ekologisesti ennakoiva toiminta (merialueen tilan parantaminen, ilmastonmuutokseen reagoiminen) Merialueen tilan paraneminen sisäsaaristossa Energiaa säästävien rakennustapojen ja tehokkaiden lämmitysmuotojen suosiminen valumavesien laatu jätevesijärjestelmien käyttöönotto hajaasutusalueella rakennusluvat ja kulutusarviot merialueen tilan koheneminen vuosittaiset selvitykset ja tarkastustoiminta ympäristöystävällisten ratkaisujen määrä lisääntyy Elinkeinopolitiikka aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoitetaan tavoitteena yritysten hyvät toimintaedellytykset työpaikkamäärän kasvun kautta turvataan keskimääräistä parempi työllisyys kaupunkiseudulla

5 NAANTALIN KAUPUNKI Hyvä työpaikkaomavaraisuus nouseva trendi työpaikkaomavaraisuus Työpaikkamäärän kasvu työpaikkojen määrä työpaikkaomavaraisuuden kasvun turvaava lisäys Aktiivinen yritystonttien määrä, yritystontteja tarvetta vastaavasti, elinkeinopolitiikka yrittäjätilaisuuksien yrittäjäkyselyissä hyvä arvosana määrä yrittäjien antama palaute Hyvä työllisyys työllisyystilastot työttömyysaste alle kaupunkiseudun keskimääräisen tason Kuntakeskusten kehittäminen ja kaupunkikuvasta huolehtiminen kaupungin keskustan kehittäminen sekä siihen perustuvien liikenneratkaisujen toteuttaminen historiallisen kaupunkikuvan säilyttäminen ja saaristomaiseman vaaliminen sekä saariston tuoman lisäarvon hyödyntäminen Saariston elinvoimaisuuden kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen vakituisten asukkaiden määrä, työpaikat ja yritykset kesäasukkaiden huomiointi linjaston kattavuus määrä, nouseva trendi, vuosittaiset informaatiotapahtumat kaikki kaupungin osaalueet palvelun piirissä matkustajamäärä Kevyen liikenteen hyvä taso Työ- ja koulumatkat Kevyen liikenteen osuus suurempi kuin kaupunkiseudulla keskimäärin Tasapainoinen kehitys kaupungin eri osissa (ml. täydennysrakentaminen ja historiallisen kaupunkikuvan säilyttäminen) rakennuslupien määrä, väestömäärän ja yhdyskuntarakenteen kehitys strategisen yleiskaavan mukainen tonttitarjonta Henkilöstö palvelutarvemuutoksen edellyttämän henkilöstömäärän ja palveluverkoston turvaaminen vahvan työnantajakuvan ja työyhteisön sosiaalisen pääoman turvaaminen Tehokas ja toimiva organisaatio Tietotekniikan hyödyntäminen Henkilöstön hyvinvointi hallinnon osuus toiminnan kokonaismenoista Kunta 10 -mittarit organisaatiotarkastelu 2012 mennessä, välitarkastus 2010 keväällä etätyö on mahdollista kaikissa osissa kaupunkia, sähköinen esityslistajakelu käytössä kaikissa toimielimissä Naantali pysyy kärkisijoilla

6 NAANTALIN KAUPUNKI Talous kaupungin talouden turvaaminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) silta laman yli Toiminnan tuottavuuden parantaminen Toiminnan taloudellisuus kehittyy Tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla Toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla Vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä valtakunnalliset mittarit ministeriön valmistelussa Tilastokeskuksen kuntavertailut toiminnoittain Maisema mallin tapaiset vertailut veroprosentin suhde valtakunnalliseen ja seudulliseen keskiarvoon suhde yleiseen hinta- ja kustannuskehitykseen velan määrä asukasta kohti vuosikate suhteessa investointeihin palvelustrategian toteuttaminen alkaa asukas/asiakaskohtaiset kustannukset maan keskitasossa tarkastellaan taloussuunnitelma 2010 2012 yhteydessä tarkastellaan taloussuunnitelma 2010 2012 yhteydessä velan määrä alle maan keskiarvon Viestintä kaupungin viestinnän tehokkuudesta, sisällöllisestä kehittämisestä ja oikeaaikaisuudesta huolehtiminen Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Toimivat tietoliikenneyhteydet kansalais- ja järjestötoiminnan aktiivisuus, äänestysprosentti nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus avoin ja aktiivinen viestintä äänestysprosentti pysyy valtakunnan keskiarvon yläpuolella toimivat nuorisofoorumi ja lasten parlamentti etätyöskentely ja kehittyneet tietotekniikkapalvelut käytettävissä koko kaupungin alueella Alueyhteistyö kaupunki suhtautuu avoimesti ja ennakkoluulottomasti seudulliseen yhteistyöhön hankkeisiin osallistumisesta päätetään kunkin hankkeen osalta erikseen Seutuyhteistyön kehittäminen hankkeiden määrä, toimivat rakenteet kaupunkiseutusuunnitelma etenee

7 NAANTALIN KAUPUNKI Muut strategiset asiakirjat Tämän asiakirjan ohella keskeisimpiä organisaation toimintaa ohjaavia strategisia asiakirjoja ovat: Palvelustrategia (mitä tuotetaan itse, mitä ostetaan ulkoa ja mitä toteutetaan yhteistyössä kuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa). Valmistelussa pyritään seudullisen palvelustrategian laatimiseen, ei päätöstä työn aloittamisesta. Henkilöstöstrategia, valmistellaan vuoden 2010 aikana Hyvinvointisuunnitelma, valmistelu vuonna 2010 Strateginen yleiskaava ja siihen tukeutuva maapoliittinen ohjelma yhdyskuntarakenteen laajentamiseksi ja uusien alueiden käyttöön saamiseksi, Valmistelu on aloitettu. Keskustan rakennemalli ja sitä täydentävät kehittämisohjelmat, valmistelussa Saaristo-ohjelma, kaupunginvaltuusto käsittelee vuonna 2009 Elinkeinopoliittinen ohjelma, päivitettävä Matkailustrategia, ei päätöstä Viestintästrategia, valmistellaan vuonna 2010 Turvallisuussuunnitelma, Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman vuosille 2009-2012

Tulevaisuuden Naantali Valtuustokauden 2009 2012 strategia-asiakirjan liitteet 1-5

Turun kaupunkiseudun vaihtoehtoiset kehityskulut, liite 1 Kehityskulku Muuttujat Alue- ja kuntatalous Hallinto Elinkeinot Väestö/muuttoliike Asuminen Liikenne Kehittyvä talousalue kehityskulku Alueen osuus kansantuotteesta kasvaa ja osaltaan mahdollistaa palvelujen hyvät järjestämismahdollisuudet. V-S liiton asema ja merkitys vahvistuu. Seutuhallintoon luodaan toimivat rakenteet. Kuntien yhteistoiminta tiivistyy ja kuntaliitokset jatkuvat. Seudullinen palvelustrategia osana PARAS hankkeen jatkoa. Meriklusteri ja bioteknologia ovat kehityksen vetureina. Maakaasu tuodaan Turun seudulle. Logistiikkatoiminnot seudulla kehittyvät. Matkailuelinkeino kehittyy saaristossa. Väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisesti. Muuttoliike Turun kehyskuntiin jatkuu ja nopeutuu. Vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Omakotiasuminen laajenee. Toisaalta väestön vanheneminen lisää laadukkaiden kerrostalo- ja palveluasuntojen kysyntää Henkilöautojen määrän kasvu hidastaa joukkoliikennepalvelujen kehittymistä. Hiipuva talousalue - kehityskulku Aluetalous supistuu, kuntien rahoitus yhä enemmän valtionosuuksien varassa. Kuntaliitoksia tapahtuu enemmän kuin kehittyvän talousalueen vaihtoehdossa. Seudullinen palvelustrategia osana PARAS hankkeen jatkoa. Suurteollisuus hiipuu, pienyritysten ja palvelualojen osuus kasvaa voimakkaasti. Väkiluvun kasvu hiipuu, mutta asukasluku ei vielä alene. Muuttoliike kehyskuntiin hidastuu. Työvoiman muutto maakunnan ulkopuolelle lisääntyy. Vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Pientalorakentaminen keskittyy Turun lähikuntiin. kyky tuottaa vaihtoehtoisen asumisen malleja heikkenee. Joukkoliikenteen merkitys kasvaa. Pikaraitiotien rakentaminen osana epätoivoista henkiinjäämistaistelua alkaa. Alue- ja yhdyskunta-rakenne Ympäristö Yhdyskuntarakenteen tiivistymistä hidastaa yhä kauemmas kehyskuntiin ulottuva omakotirakentaminen. Ympäristön ja Itämeren tilaa kohentavat toimet tehostuvat. Meriympäristön heikkeneminen hidastuu. Yhdyskuntarakenne tiivistyy, kerrostalorakentamisen ja vuokra-asuntotuotannon osuus kasvaa. Uusiin ympäristön tilaa parantaviin toimiin vähän mahdollisuuksia. Alueellisin toimin ympäristön tilaa ei juuri

Osaaminen Koulutus Kulttuuri Ilmastomuutosta hidastavia energiantuotantomuotoja lisätään. Osaamiseen panostetaan erityisesti bioteknologiassa ja muilla kasvualoilla. Maahanmuutto lisää ammattitaitoisen työvoiman määrää. Koulutukseen panostusta ja koulutusmääriä lisätään työvoimatarvetta vastaavasti. Kulttuuri kehittyy ja muodostaa yhden keskeisen vetovoimatekijän maakunnassa. Lisäpanostuksia tehdään sekä koulutukseen, tiloihin että rahalliseen tukeen. voida parantaa. Palvelualojen ja pienyrittäjyyden aloille suunnataan käytettävissä olevia resursseja. Perusosaaminen pyritään säilyttämään. Koulutuksen tasoparannuksiin ei ole mahdollisuutta, pyritään turvaamaan tulevaisuuden kasvualusta. Kulttuuri ei saa lisäresursseja, kehitys on vapaaehtoistyön varassa. Pienryhmien omaehtoinen toiminta on vilkasta.

Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät, liite 2 AVAINTEKIJÄT/LÄHTÖTILANNE 1. Väestörakenteen muutokset - asukasluku 2009 18 300 - asukasluku 2020 21 300-1-6v 2007/20 1195 -> 1285 - > 75 v 2007/20 1267->2161 2. Poliittiset muutosvoimat (EU:n taso, kansallinen taso, Turun kaupunkiseutu, Naantali) 3. Taloudelliset muutosvoimat 4. Ekologiset muutosvoimat 5. Muutokset arvomaailmassa 6. Verkostoituminen (yhteistyö ja kumppanuudet) MUUTOKSEN KUVAUS Väestön ikääntyminen Huoltosuhde heikkenee Lasten määrä ei vähene Väestön monikulttuuristuminen Muutokset EU:n tasolla (ohjaus lisääntyy) Paras hanke jatkuu (kaupunkiseudulla kuntajaon muutoksia) Seudullisissa verkostoissa tapahtuva palvelutoiminta lisääntyy Hallinnon uudistamis- ja tehokkuusvaatimus kasvaa Lähidemokratiaa kehitetään Taloudellinen taantuma Valtiolta tulevat velvoitteet eivät kasva Ilmastomuutos ja merialueen heikko kunto Päätösten perustaminen ekologisiin näkökulmiin Perinteinen omavastuuajattelu heikkenee Asiakkaiden valveutuminen kasvaa Palvelujen järjestäminen verkostoituneesti (valtio, kunnat, yritykset, 3. sektori, yhteisöt) VAIKUTUS TOIMINTAAN Paineet terveyden- ja vanhusten huollon järjestelmien kehittämiseen kasvavat Nuorten ikäluokkien palveluista ei vapaudu resursseja ikääntyneiden ihmisten palveluun Valmiuksia monikulttuuriseen palveluun on lisättävä Tasavahvojen yhteistoiminta lisääntyy. Poliittisen ohjausjärjestelmän haasteet lisääntyvät Uusia toimintatapoja otettava käyttöön. Saaristonäkökulma huomioitava toiminnan kehittämisessä Keskittyminen perustehtävien hoitoon Palveluiden kysyntä kasvaa Tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset korostuvat Painetta verotukseen ja maksuihin Yhdyskuntasuunnitteluun uusia vaatimuksia Liikenne- ja logistiikkasuunnitteluun vaatimuksia Sähköiset palvelut lisääntyvät Tuen ja erityispalvelujen kysyntä lisääntyy Ohjausjärjestelmät uudistettava

SWOT analyysi, liite 3 HEIKKOUDET - merialueen tilan heikkeneminen entisestään - sisäiset joukkoliikenne- ja tietotekniikkayhteydet - rajalliset yritystonttiresurssit - elinkeinorakenteen kapeus erityisesti yrityspalveluiden osalta - strategisen yleiskaavan puuttuminen - hallintokuntien välinen yhteistyö - ennaltaehkäisevän toiminnan puutteet ja ongelmat vaikuttavuuden mittaamisessa - heikot valmiudet monikulttuurisuuteen ja maahanmuuton hyödyntämiseen - Turun seudun yhteistyön heikkous, erityisesti kaupunkiseutu kokonaisuutena UHAT - heikkenevä huoltosuhde - syrjäytymisen lisääntyminen - turvallisuusuhat - byrokratisoituminen - kyvyttömyys vastata määrällisesti ja laadullisesti kasvavaan palvelukysyntään henkilöstön saatavuus - taloudellisten resurssien riittävyys ja taloudellinen kehitys, laman vaikutukset - riippuvuus suurteollisuudesta - ilmastonmuutoksesta aiheutuva energiapolitiikan muutos - kaupungin keskustan ja lähipalveluiden heikentyminen MAHDOLLISUUDET - hallittu väestönkasvu - kesäasukkaat - saariston ja saaristolaisuuden vahvistaminen - saaristokuntien yhteistyö elinkeinotoiminnassa ja matkailussa - vaihtoehtoiset ratkaisut palvelujen järjestämisessä - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevän työn hyödyntäminen - asiakaslähtöisyys - työnantajakuvan vetovoimaisuus työmarkkinoilla - ilmastonmuutoksen vaatima uusi teknologia ja joukkoliikenne - seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen palvelutuotannossa yli kaikkien rajojen - maakunnallinen ja alueellinen edunvalvonta - uudistuneen kuntarakenteen hyödyntäminen VAHVUUDET - suurteollisuuteen ja matkailuun perustuva elinkeinorakenne - satama - Naantalin vahva imago, saaristo ja kulttuurihistoria - yhdessä - monimuotoiset asumisvaihtoehdot - eri alueiden omaleimaisuus ja erityispiirteet - pitkällä tähtäyksellä vahva tulo- ja veropohja - henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntijuus ja paikallistuntemus - selkeä organisaatio - toimivat kunnalliset palvelut - tehokas ja joustava päätöksenteko

Asiakasryhmittäiset muutokset palvelutarpeissa, liite 4 ASIAKASRYHMÄT NYKYISET PALVELUTARPEET MUUTOKSET PALVELUTARPEISSA JOHTOPÄÄTÖKSET/ VAADITTAVAT TOIMENPITEET Kuntalaiset - < 7 vuotta - 7-15 vuotta - työikäiset - ei työlliset - vanhukset Nykyinen palvelutarjonta ylittää osin kuntien mitoitukset ja on pääosin erittäin laadukasta Tehostetun tuen ja erityispalveluiden tarve lisääntyy Sähköinen asiointi ja palvelu lisääntyvät Elintasosairauksien lisääntyminen Infrastruktuurin ja liikkumismahdollisuuksien parantamistarve kasvaa alueen laajennuttua Turvallisuuden merkityksen korostuminen Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö/ saumattomat palveluketjut Kyky hyödyntää teknologista kehitystä korostuu Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Turvallisuussuunnittelusta huolehtiminen Ennaltaehkäisevän työn korostuminen varhainen puuttuminen -> Korjaavien palveluiden väheneminen Vaihtoehtoisten palvelumuotojen kehittäminen Seudulliset yhteistyömuodot Strateginen yleiskaavoitus Yritykset - Naantalissa toimivat - sijoittumista harkitsevat - suurteollisuus - saariston yritykset - matkailu Infrastruktuurista ja tonttitarpeesta huolehtiminen Sujuvat lupakäytännöt Naantalin imagosta huolehtiminen Tonttivaranto on hupenemassa Keskustan elinvoiman vahvistaminen Saariston elinkeinotoiminnan palvelut Yrittäjäyhteistyön merkityksen korostuminen Keskustan rakennemalli Saaristomatkailun strategia ja aktiivinen hanketyö Aktiivisempi elinkeinopolitiikka Vahvaa edunvalvontaa ja hyvää yhteistyökykyä Viranomaiset Lain edellyttämä raportointi Sopimusperusteinen yhteistyö Yhteistoiminnalliset vaateet lisääntyvät Kohdennettu valtion ohjaus lisääntyy

Sisäinen toimintakyky, liite 5 TOIMIVUUS (kunta 10) JA HYVINVOINTI OSAAMINEN RESURSSIT (henkilöstö, järjestelmät, tilat ja laitteet) + (voimavara) - sosiaalinen pääoma korkealla tasolla - esimiestyö koetaan oikeudenmukaiseksi - päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi - kehityskeskustelun säilyttäminen voimavarana - vahva työnantajakuva - motivoitunut henkilökunta - organisaation toimivuus kuntaliitoksen jälkeen - kokemusta arvostetaan Osaamisen kehittämisen määrätietoisuus - koulutusmyönteisyys - valmiit yhteistyösuhteet - tutkintopohjaiset ohjelmat (esim. JET) Hyvä ammattiosaaminen Pitkien työurien tuoma paikallis- ja verkostotuntemus Saaristo-olosuhteiden tuntemus Yleisellä tasolla riittävät - henkilöstöresurssit - pätevyydet omaava henkilöstö - nykyaikaiset tietotekniset järjestelmät ja laitteet - tiloja on tarvetta vastaavasti - (kehitettävää) - sosiaalinen pääoma ei ole kasvanut - kehityskeskustelujen hyödyllisyyden vahvistaminen (toimialaerot!) - henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien puuttuminen - työnohjaukseen systematiikkaa - byrokraattiseksi koettujen toimintatapojen vähentäminen Tulevaisuuden vaatimukset osaamisen kehittämiselle - eläköitymisen kautta poistuvan osaamisen korvaaminen - sosiaalisten taitojen korostuminen - verkostotyöskentely - tiimeinä työskentely - tiedottamisen osaaminen Osaamisen hallinnan kehittäminen. Uusien palvelutarpeiden edellyttämä osaaminen Resurssien kehittäminen tulisi painottua - sähköisen asioinnin vaatimat tietotekniikan kehittämiskohteet - talouden- ja toiminnanohjausjärjest elmiin panostaminen - henkilöstön saatavuuden varmistaminen kriittisillä toimialueilla - resurssien suuntaaminen muutosta palvelevaksi