Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys ESITYS AURAN JA PÖYTYÄN VALTUUSTOILLE KUNTAJAON MUUTTAMISESTA JA KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 :n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi oli 1.1. 30.9.2014. Ministeriö jatkoi 9.9.2014 selvityksen toimikautta 30.11.2014 saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Kuntajakoselvittäjät ovat hankkineet ja analysoineet tietoa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista: 1. elinvoima ja kilpailukyky, 2. yhdyskuntarakenne, 3. palvelut ja henkilöstö, 4. talous sekä 5. päätöksenteko ja johtaminen sekä asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. 2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa, koska suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä. Kun valtioneuvosto sittemmin luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntien yhdistymisissä, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto www.vm.fi Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Faksi 09 160 33123 valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus 0986674-0 SUOMEN VALTIO
2 Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntakokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät 17.6.2014 ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan neljän kuntakokonaisuuden pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Mainitut selvityskokonaisuudet olivat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo (asukasluku 246 620) 2. Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Vehmaa (asukasluku 45 712) 3. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku 31 124) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku 12 552) Valmisteltujen yhdistymisselvitysten ja valtuustokuulemisten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Raisio ja Rusko (asukasluku 263 558) 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku 31 124) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku 12 552) Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin osalta on rinnakkain selvitetty Naantalin ja Maskun ja mainittujen neljän kunnan yhdistymistä. Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Kaikkien selvityskuntien hallinto, tehtävät, toiminta ja talous muuttuvat perustavanlaatuisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muut voimavarat siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevan alueen päätöksentekoon, ohjaukseen ja tehtäväksi vuoden 2017 alusta, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alkupuolella. 3. Kuntarakennelain edellytykset kuntien yhdistymiselle Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon muuttamisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 4a :n mukaan kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti
3 palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 4. Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksen perustelut Auran ja Pöytyän kuntaparin osalta Auran ja Pöytyän kunnat ilmaisivat keväällä halukkuutensa selvittää yhdistymistä yhdessä. Erityisesti Pöytyä on eri yhteyksissä tuonut esiin vision Turun ja Loimaan kaupunkien väliin sijoittuvasta, uudesta maaseutumaisesta Auranmaan kunnasta. Kuntarakennelain perusteella Aura ja Pöytyä ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan ja työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Auran osalta täyttyy kuntarakennelain tarkoittama kunnan taloudellista tilannetta koskeva peruste. Aurassa kuntarakennelain palvelukriteeri, vähintään 50 lasta vuodessa ei täyttynyt vuonna 2013 alle yksivuotiaiden määrän osalta. Yhdistyneen Auran ja Pöytyän palvelujen edellyttämä väestöpohja ei täyttyisi, ei myöskään työpaikkaomavaraisuus, mutta alle yksivuotiaiden määrän osalta tavoitearvo ylittyy selkeästi. Yhdistymisesitys on kuitenkin perusteltu väestöperusteen osalta varsinkin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Tässä tapauksessa Auran ja Pöytyän sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät henkilöstöineen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien kattavan tuotantoalueen tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Talouden osalta yhdistyneen Auran ja Pöytyän kuntien tavoitteena tulee olla, että yhdistyneen kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyksi, sopijakunnat sitoutuvat tasapainottamaan voimassaolevan talousarvion ja suunnitelmansa vuosille 2015 2017 kuntalain tarkoittamalla tavalla siten, ettei mainittujen vuosien tilikausien tulosten yhteismäärä ole negatiivinen. Lisäksi sopijakunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2014, sitoutuu tasapainottamaan talouttaan siten, että kertyneen alijäämän määrä vuoden 2016 taseessa on enintään kaksi kolmannesta vuoden 2014 kertyneen alijäämän määrästä. Näin menetellen kuntien yhdistyminen voidaan perustella talouden näkökulmasta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poiketa, jos yhdistyneellä kunnalla on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Auran ja Pöytyän selvityskokonaisuudessa selvittäjä katsovat, että Auran ja Pöytyän yhdistyessä ja sen talouden tervehdyttämisen toimien toteutuessa muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen, maaseutumainen ja taloudellisesti riittävän vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi uudessa tilanteessa alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle. Kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden ja 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytysten toteutumisesta kuntajakoselvittäjät toteavat seuraavaa Auran ja Pöytyän kuntia koskevan yhdistymisesityksen perusteluina: 4.1 Yhdistyneen kunnan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Yhdistyminen olisi Auralle itsenäisenä kuntana jatkamista parempi vaihtoehto turvaten varmemmin kunnan lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Se kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan kunnan erityisen vaikean taloudellista tilanteen mukanaan tuomia ongelmia. Pöytyän näkökulmasta yhdistyminen vahvistaisi kunnan veropohjaa kunnallisverotuksessa. Pöytyän taloudellinen tila on itsenäisenä kuntana jonkin verran parempi kuin yhdistetyn kunnan, mutta kunnan tulorahoitus heikkenee huolestuttavassa määrin ilman yhdistymistäkin. Yhdistyminen antaisi pontta Pöy-
4 tyän palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja sen edellyttämiin rakenteellisiin muutoksiin talouden tervehdyttämistä koskevan yhdistymissopimukseen kirjatun vaateen toteutuessa. Yhdistymisavustusta maksetaan kahden kuntien yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on alle 20 000 asukasta, 2 milj. euroa. Lisäksi yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan 150 /as, jos yhdistymisessä on mukana kuntarakennelain talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisä osa olisi Auran - Pöytyän yhdistymisessä n. 0,7 milj. euroa ja sitä maksetaan ennen 31.12.2017 toteutuvissa yhdistymisissä. Kuntatalous ei tasapainottuisi yhdistymisessäkään ilman tuntuvia toiminnallisia rakennemuutoksia ja veronkorotuksia ja ilman niitä Auran kertyneet alijäämät eivät tulisi katetuksi yhdistymisessä ainakaan lähitulevaisuudessa. Erityisesti tulorahoituksen tunnusluvut olisivat yhdistetyssäkin kunnassa heikot. Investoinnit joudutaan yhdistetyssä kunnassa rahoittamaan merkittävässä määrin edelleen velkarahalla. Omarahoitusaste, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti täyttäisivät yhdistetyssä kunnassa kriisikuntakriteerit, ellei talouden tasapainottamista tehdä ennen kuntien yhdistymistä. Tasapainotustarve vv. 2017-2021 on vuositasolla n. 3 milj., jos nettoinvestointien taso pidetään 3 milj. euroa vuodessa. 4.2. Asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet Yhdistetyllä kunnalla on aiempaa paremmat edellytykset tarjota yhdenvertaiset peruspalvelut asukkailleen sekä tehdä tarvittavat peruspalvelujen kehittämistehtävät alueellisten palvelutarpeiden ja -kysynnän muutosten mukaisesti. Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin, joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä rajaalueilla. Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joissa on paljon kouluikäisiä. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Pöytyän perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat. Tämä vaatii oman tarkastelunsa, jota myös Pöytyän kunnanvaltuusto on edellyttänyt. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 250 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle 65 vuoteen 2025 mennessä. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla ja joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan ratkaise lukiokoulutuksen järjestämislupaa, vaan Aura ja Pöytyä tarvitsevat kuntien laajempaa yhteistoimintaa. Auran ja Pöytyän yhdistyminen joka tapauksessa vahvistaa kuntakokonaisuuden asemaa haettaessa järjestämis- ja ylläpitäjälupaa vuonna 2015. Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Elisenvaaran lukiossa ja säilyy yhdistetyn kunnan nuorten ensisijaisena lukiona. Opiskelijamäärät ovat 150 180. Henkilöstön määrä on suunnilleen ennallaan.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen 2025. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy pois peruskunnista. Siinä tapauksessa ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo lykkäytyy myöhemmäksi ajankohdaksi, kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdistetyn kunnan yhden toimielimen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Kuntien hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut sopeutetaan tukemaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. 4.3 Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen Oma elinkeinoyksikkö, Auranmaan Yrityspalvelut, sijoittuu konsernihallintoon ja sen perustehtävää voidaan muotoilla hallinnollisesti elinvoimayksikön suuntaan, jossa kuntamarkkinointi, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käyttö sekä asuntotonttien markkinointi, myynti ja hanke- sekä kehittämistehtävät on koottu yhteen. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuen aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Erityisen tärkeä on kasvuyritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten toimintaedellytysten varmistaminen sekä kehittyvien hyvinvointi- ja palvelumarkkinoiden tukeminen. Yhdistyminen tuo tulessaan kunnilla olleiden elinkeinotoimintaan liittyvien sopimusten hallinnollisen käsittelyn, jolloin uusi kunta neuvottelee uusista vastuista ja työnjaosta myös elinkeinoyhteistyön osalta. Uudessa tilanteessa avautuu luonteva tilaisuus käydä neuvottelut oman elinkeinoyksikön asemasta seudullisesti sekä sen suhteesta Turun seudun Kehittämiskeskukseen ja ehkä myös Naantalin Matkailu Osakeyhtiöön. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa vahvempi ja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä useampia työpaikkaalueita ja niiden kehittämisen vaihtoehtoja eri elinkeinorakenteen segmenteillä. Yhdistyneellä kunnalla on kaikesta huolimatta taloudellisia resursseja panostaa nopeasti ja vaikuttavasti ja sen neuvotteluasema on vahvempi. Tämä on tärkeää, koska yhdistynyt kunta on osa Turun kaupunkiseudun rakennemallin suunnittelualuetta, jossa on sovittu työpaikkarakentamisen ja asuntorakentamisen ohjauksesta suhteessa 80/20 ydinkaupunkiseudun ja kehyskuntien kesken. Tässä tilanteessa elinvoimayksikkö on se työkalu, jonka avulla uusi kunta joustavasti voi hyödyntää avautuvat kaupunkiseutuyhteistyön mahdollisuudet. 4.4 Kuntien yhdistyminen parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta Auran ja Pöytyän yhdistyminen mahdollistaa yhtenäisemmän maankäytön suunnittelun varsinkin Riihikosken - Kyrön - Auran Asemanseudun muodostamalla taajama-asutuksen painopistealueella. Kuntataajamien Aura, Kyrö ja Riihikoski väliset etäisyydet ovat noin 10 km. Taajamissa ja niiden lähialueilla asuu noin 10.000 ihmistä. Yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia valtatie 9:ään kytkeytyvien asunto- ja työpaikka-alueiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, joihin yhdistynyt kunta voi osoittaa moninkertaisesti ja tarvittaessa nopealla aikavälillä 5
resursseja yhden kunnan resursseihin verrattuna. Taloudellisten voimavarojen lisääntyminen mahdollistaa erityisesti Auran asemaseudun sekä VT9 ja KT41 välisen alueen merkittävän kehittämisen yritystoiminnan näkökulmasta. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada yksityisiä investointeja alueelle. Asukasmäärän ja sitä kautta ostovoiman lisääntyminen vaikuttanee erityisesti kaupan alan yritysten mielenkiintoon sijoittua alueelle. Etua muodostuu myös vahvemmasta neuvotteluasemasta, jonka vahvemmat resurssit tuovat mukanaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada muita kuin omarahoitteisia infrastruktuuria kehittäviä hankkeita alueelle. Kantatien 41 suunniteltu kääntö valtatielle 9 Auran keskustaajaman kohdalla on ehkä merkittävin odotettavissa oleva maankäyttöön ja liikenteeseen vaikuttava muutos. Kuntien yhdistyminen tukee selkeästi tämän vetovoimatekijän toteuttamista, myös siksi, että se vaatii merkittäviä taloudellisia voimavaroja uuden kunnan ulkopuolelta. Tulevaisuudessa asuntorakentaminen keskittyy Kyröön, Riihikoskelle ja Auran nykyiseen keskustaajamaan. Kaikkien kolmen taajaman kasvaessa niitten välialueille kohdentuu lähinnä teiden varsiin rakentamista. Alue on selkeästi kasvava ja tulee tulevaisuudessa pidemmällä aikavälillä kasvamaan yhteen. Taajamien välistä kasvua hidastavana tekijänä voidaan pitää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiukkaa suhtautumista Aurajoen kansallismaiseman luontaiseen rakentumiseen. Laajemman kunnan maankäytön ohjausta helpottamaan on laadittava strateginen yleiskaava, jossa määritellään mm. asutuksen, palvelujen ja yritystoiminnan painopistealueet sekä liikenneverkoston kehitystavoitteet. Päivitettävillä kaavallisilla tarkasteluilla sekä päivitettävällä rakennemalli 2035:llä ja siihen liittyvällä päivitettävällä aiesopimuksella yhdistyneessä kunnassa pystytään ratkaisemaan kustannustehokkaasti asunto- ja maapoliittiset tarpeet siten, että uudella kunnalla on tarjottavana oikein ajoitettuna riittävästi tontteja niin asumiseen kuin elinkeinotoimintaan. Kyrön, Riihikosken ja Yläneen lähikeskukset kytkeytyvät uuteen kuntaan kun niiden yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivat päivitetään yhteensopiviksi Auran kanssa. Samalla haja-asutusalueet voidaan pitää elävänä tiivistämällä kyläalueita. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja. Yhdistyneen kunnan ennustettu väestönkasvu, asukkaiden sijoittuminen alueelle sekä asukasrakenteessa tunnistettavat muutokset vaativat asuntorakentamisen ohjausta ja asuntopoliittisten linjausten hyväksymistä ja toteuttamista. Näin väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvaan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeeseen vastataan ennakoivasti. Yhdistymisessä kuntien välisten rajojen poistuminen vähentää toiminnallisia esteitä, jolloin täydennysrakentamista voidaan tehostaa, suunnata ja aikatauluttaa kokonaisetu paremmin huomioiden. 4.5 Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen, osallisuus ja lähidemokratia Selvityksessä on voimakkaasti noussut esiin kysymys siitä, miten kuntien yhdistyminen vaikuttaa lähipalveluihin, kuntademokratiaan sekä elinkeinojen kehitykseen. Yhdistetty kunta on aina uudenlainen kokonaisuus, jossa kuntakeskusten, taajamien sekä kylien kehitys on riippuvaista toisistaan. Suuremman kunnan tarjoamat isommat voimavarat ja alueiden erilaisuuden vahvuudet tulee voida yhdistää. Tämä on suurelta osin poliittisen ja viranhaltijajohdon osaamisen varassa. Tässä tarkoituksessa on tavoitteena rakentaa elinvoiman aluekehitysmalli, jossa toiminnallisesti kootaan lähipalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä kuntalaisten lähivaikuttaminen kylätoimikunnissa, asukasyhdistyksissä ja muissa asukkaiden yhteisöissä yhteen ja toimintaa seurataan vuorovaikutteisesti suoraan konsernihallinnosta, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimesta. Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Hyvä käytäntö edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on ottaa lähtökohdaksi tällä hetkellä hyväksi koettu tapa toimia. 6
7 Uuden kunnan tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan vuosittain yhdistymissopimuksen toteutumista vuosina 2015-2017. Tällöin arvioidaan myös kumppanuusperiaatteen mukaisesti näitä yhteisöjä ja järjestöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten toimintaa, toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. 5. Kuntajakoselvittäjien esitys Esitämme, että Auran ja Pöytyän kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla 1.1.2017 alkaen uusi kunta, Auran kunta, kuntarakennelain 3 :n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti. Kuntajaon muutos on kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden mukainen ja täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset. Esitämme kunnille, että esityksemme käsitellään kuntien yhteisesti sopimana ajankohtana kuntien valtuustoissa 30.4.2015 mennessä. Sitä ennen kunnissa on varattava kuntalaisille ja muille asianosaisille mahdollisuus tehdä kuntarakennelain 7 :n mukainen huomautus yhdistymisesityksestä 30 päivän kuluessa. Kuntajakoselvittäjät liittävät yhdistymisesitykseen kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Aurassa 26.11.2014 Kuntajakoselvittäjät