Ruoka - osana hyvää arkea ja hyvinvointia VUOSIA ELÄMÄÄN VAI ELÄMÄÄ VUOSIIN? Syöminen on jokapäiväistä pakollista puuhaa ja hengissä säilymisen edellytys. Ravinnosta haetaan usein lisäksi myös muita terveydellisiä vaikutuksia ja sairauden parannuskeinoa. Siksi on hyvä pohtia omaa suhtautumistaan ruokaan, mitä siltä odottaa ja mikä on ruuan ja ravitsemuksen merkitys elämässämme. Ravitsemus voi parhaimmillaan edistää hyvää vointia, ravitsemustilaa, jaksamista, virkeyttä ja sitä kautta parantaa elämänlaatua, mutta se ei takaa vuosia elämään tai sairauden paranemista. Tieteellinen näyttö ei riitä osoittamaan minkään yksittäisen ravintoaineen tai ruokavaliotekijän parantavan vakavaa sairautta tai hidastavan sen etenemistä, esim. Parkinsonin taudin kohdalla. Toisin sanoen, mikään yksittäinen ruoka tai ravintoaine ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa, vaan erilaiset ruuat täydentävät toisiaan. Ruokavaliossa ratkaisee aina kokonaisuus. Ravitsemussuositusten mukaan koostettu monipuolinen ravinto riittää useimmille ja edistää terveyttä yhdessä muiden tekijöiden, kuten riittävän unen, liikunnan ja hyvien sosiaalisten suhteiden ja koetun hyvänolon tunteen kanssa. Hyvä elämänlaatu ja koettu onnellisuus kertyy pienistä yksittäisistä asioista, joista ruoka on yksi tekijä. Ruoka ja syöminen on paitsi ruumiin ravintoa, myös ilon ja mielihyvän lähde, sosiaalisen sidoksen ja nautinnon tuoja. Terveyttä edistävä ruoka Ravitsemussuositusten mukaisen ruuan tavoitteena on terveyttä edistävä kokonaisuus, jonka voi toteuttaa erilaisilla ruokavalinnoilla. Ruokavalion kivijalan muodostavat jokapäiväiset ruokavalinnat, eivät harvoin käytetyt elintarvikkeet. Hyvä ruoka on monipuolista, maukasta ja ravintoainetiheää. Aterioiden tulisi sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä, marjoja, perunaa, maitovalmisteita, kohtuullisesti lihaa, kalaa ja kananmunia sekä sopivasti rasvoja. Lautasmalli auttaa hyvän aterian koostamisessa. Puolet lautasesta koostuu kasviksista, neljäsosa perunasta, riisistä tai pastasta ja loppu neljäsosa liha-, kala- tai munaruuasta. Ateriaa täydennetään leivällä, leipärasvalla, maidolla, piimällä tai vedellä. Jälkiruokana voi tarjota esim. marjoja tai hedelmiä tai jättää jälkiruuan ja maidon välipalalle. Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta suositeltavaa, vaikka ihanteellista aterioiden lukumäärää ja ajankohtaa ei voida perustellusti määritellä. Säännöllisellä ateriarytmillä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen yhtä monta ateriaa ja samoihin aikoihin. Hyvä ruokavalio voi koostua muutamasta runsaammasta, kylmästä tai lämpimästä ateriasta tai useasta pienemmästä, välipalatyyppisestä ateriasta tai niiden yhdistelmästä. Ruuan ravitsemuksellinen laatu ja ruuan määrä ovat ateriatiheyttä tärkeämpiä terveyden kannalta. Erityisryhmien huomioita Uusien ravitsemussuositusten mukaan aikuisille (10 60-vuotiaille) suositellaan päivittäin 7,5 µg D- vitamiinia päivässä. Riittävä ja monipuolinen ruoka, joka sisältää D-vitaminoituja
maitovalmisteita ja margariinia sekä kalaa, turvaa riittävän D-vitamiinin saannin ravinnosta eikä vitamiinivalmistetta tarvita. Jos ruuan ravitsemuksellinen sisältö on riittämätön, on aihetta harkita vitamiinivalmisteen käyttöönottoa. Vanhuksille (yli 60-vuotiaille) puolestaan suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 µg/vrk pimeänä vuodenaikana (loka maaliskuu), sekä laitoshoidossa, kotisairaanhoidon piirissä oleville ja vähän ulkoileville vanhuksille D- vitamiinivalmistetta 10 µg/vrk ympärivuotisesti. Valmisteeksi sopii esim. Devitol (5 tippaa= 10 µg D-vitamiinia). Myös monet kalsium- ja monivitamiinivalmisteet sisältävät D-vitamiinia. Valmistetta valittaessa tulee huomioida muut mahdollisesti käytössä olevat valmisteet yliannostuksen välttämiseksi. Riittävä energiansaanti aliravitsemuksen ehkäisy Parkinsonin tautia sairastavilla tahaton painonlasku on yleistä. Laihtuminen voi johtua lisääntyneestä energiankulutuksesta (syynä esim. vapina, jäykkyys, pakkoliikkeet), pienentyneestä energiansaannista (syynä esim. hajuaistin heikentyminen, älyllisen toiminnan heikentyminen, masennus, nielemishäiriö, kyvyttömyys hankkia ja valmistaa ruokaa, ruokailuvaikeudet) tai lääkkeiden sivuvaikutuksista (syynä esim. kuiva suu, pahoinvointi, oksentelu, huono ruokahalu, anoreksia, unettomuus, väsymys, ahdistus). Vajaaravitsemus lisää kuolleisuuden ja tulehdusten riskiä sekä heikentää elämänlaatua. Riittävä energiansaanti on ensisijaista hyvän ravitsemustilan turvaamiseksi ja laihtumisen ehkäisemiseksi. Riittävä energiansaanti turvataan säännöllisellä ateriarytmillä, jossa tukena ovat välipalat ja potilaan mieliruuat. Tällöin voi ruuan terveellisyys- ja monipuolisuusnäkökohdat unohtaa ja syödä sitä mikä parhaiten maistuu. Pienistäkin ruokamääristä saadaan runsaammin energiaa, kun niitä täydennetään rasvalla, kermalla, juustolla, sokerilla ja hunajalla. Seuraavaan on koottu vinkkejä ruuan rikastamiseen. Taulukossa 1 on esitetty esimerkkejä eri ruokalajien rikastamisesta energialisäyksineen. Keinoja ruuan rikastamiseen tavanomaisia elintarvikkeita käyttäen - Tarjoa potilaalle runsasrasvaisia ja -energisiä vaihtoehtoja, EI light- tai kevyttuotteita. Esim. kermajuusto, täysmaito, rasvaiset leikkeleet, runsasrasvainen leipärasva. - Ruuanvalmistukseen sopivat täysmaito, kerma, ranskankerma ja smetana. Esim. Valmista puuro kerma-maito-seokseen ja tarjoile se margariininokareen kanssa. - Laatikkoruokiin ja kastikkeisiin voit lisätä juustoraastetta ja kermaa. - Ruokajuomaksi sopivat esim. täys- tai kevytmaito, A-piimä, kotikalja, täysmehu. - Janojuomaksi sopivat runsasenergiset juomat, esim. mehu, mehukeitto tai kliiniset täydennysravintojuomat. - Leiville laitetaan runsaasti margariinia tai voita sekä lisäksi runsasrasvaisia päällysteitä, kuten kermajuustoa tai leikkeleitä. - Vatsaa ei kannata täyttää suurilla salaattiannoksilla, vaan kasviksia käytetään ruuassa antamassa siihen väriä ja makua. - Jälkiruokana tai välipalana tarjoa esim. hedelmärahkaa, kermajäätelöä, leipäjuustoa hillolla, sekä piirakkaa vaniljakastikkeen kera.
Täydennysravintovalmisteet Ruuan energiamäärää voidaan lisätä kliinisillä täydennysravintovalmisteilla, joita ovat sellaisenaan nautittavat täydennysravintojuomat sekä ruokiin ja juomiin sekoitettavat täydennysravintojauheet. Täydennysravintovalmisteita on syytä ottaa potilaan ruokavalion tueksi, kun tavanomaisilla elintarvikkeilla ei saada riittävästi energiaa/proteiinia, potilaalla on lisääntynyt ravinnontarve, huono ruokahalu, syömisvaikeuksia tai imeytymishäiriöitä. Tarjolla on ravintosisällöltään yksipuolisia ja monipuolisia täydennysravintovalmisteita. Ravintosisällöltään monipuoliset valmisteet sopivat ainoaksi ravinnonlähteeksi (esim. 5 tetraa päivässä) tai lisäravinnoksi. Ravintosisällöltään yksipuoliset valmisteet ovat joko energia-, (sisältävät hiilihydraattia), proteiini- tai rasvalisiä, ja niitä käytetään muun ravinnon ohella ja lisänä. Sopivan valmisteen valitsemisessa auttaa ravitsemusterapeutti tai asiaan perehtynyt lääkäri. Täydennysravintovalmisteista kannattaa kokeilla useita eri makuvaihtoehtoja ja eri valmistajien tuotteita itselle mieluisten vaihtoehtojen löytämiseksi. Uuteen makuun tottuu noin 10 15 maistamiskerran jälkeen. Painon kehitys on paras riittävän energiansaannin mittari ja potilas on hyvä punnita säännöllisesti, esim. kerran viikossa. Ylipaino Joidenkin potilaiden paino voi puolestaan nousta sairauden kuluessa (esim. luontaisen liikkumisen vähennyttyä) ja vaikeuttaa liikkumista ja heikentää elämänlaatua. Painonhallinnassa auttaa säännöllisen ateriarytmin löytäminen (4 6 ateriaa päivässä) ja turhan napostelun välttäminen. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti leivänpäällysrasvan, juuston, makkaroiden, leivonnaisten rasvapitoisuuteen ja käyttömäärään, sillä runsaasti rasvaa sisältävä ruoka usein syötynä sisältää myös paljon energiaa. Runsassokerisia juomia, kermassa tai runsaassa rasvassa paistettuja ruokia ei kannata nauttia joka päivä, vaan ajoittaa herkuttelu juhlahetkiin. Kevyestikin valmistettu ateria voi olla herkullinen ja mausteena voi käyttää esim. maukkaita kasviksia, yrttejä ja mausteita. Samalla on hyvä pohtia, voisiko vähäenergisten kasvisten, hedelmien ja marjojen syömistä entisestään lisätä keventämään ateriakokonaisuutta. Täyttämällä ruokalautanen puoliksi kasviksilla ja nauttimalla oman kourallisen kasviksia, hedelmiä tai marjoja jokaisella aterialla, keventää ja värittää ateriakokonaisuutta oleellisesti. Ravinnon proteiinien ja lääkityksen yhdistäminen Runsaasti proteiinia sisältävä ateria saattaa merkittävästi heikentää levodopan vaikutusta. Taudin alussa, kun levodopa otetaan käyttöön, lääkityskertoja on yleensä kaksi, mikä ei vielä aiheuta ongelmia. Taudin edetessä lääkityskertojen lukumäärä lisääntyy; neljä lääkityskertaa päivässä saattaa antaa aiheen miettiä ruokavalion ja lääkehoidon yhteensovittamista. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen ihminen on yksilöllinen, eivätkä samat ohjeet päde yksiselitteisesti kaikille. Potilas itse on paras asiantuntija arvioimaan lääkityksen tehoa omien subjektiivisten tuntemustensa ja oireidensa perusteella. Yhdelle riittää proteiinien tasainen ajoittuminen pitkin päivää, toiselle sopii proteiinipitoisen aterian välttäminen lääkkeen
ottamisen yhteydessä ja kolmannelle taas proteiinipitoisten aterioiden ajoittaminen iltapäivää ja iltaan. Mitään yksiselitteistä ohjeitta ei asiasta voi antaa, koska ihminen on yksilöllinen kokonaisuus. Mikäli potilas kokee lääkityksen tehon heikentyneen ja hän haluaa kokeilla ravitsemushoidon ja lääkehoidon yhteensovittamista, tulee asiasta keskustella lääkärin kanssa, sillä lääkeannosta saatetaan joutua vähentämään. Ruokavalion suunnittelu vaatii aliravitsemusvaaran vuoksi huolellista yksilöllistä suunnittelua asiantuntijan avustuksella eikä omiin kokeiluihin tule lähteä heikoin pohjatiedoin. Ravitsemusterapeutilta voi pyytää konsultaatioita, jolloin asiakkaalle laaditaan yksilöllinen ruokavaliosuunnitelma asiakkaan omiin ruokatottumuksiinsa ja sairauden kliiniseen kuvaan pohjautuen. Osalla potilaista tämä voi tarkoittaa esim. proteiinien painottamista iltaan, kahdelle viimeiselle aterialle, jolloin levodopan imeytyminen saadaan optimaaliseksi silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Proteiinien kokonaismäärää ei tule rajoittaa; proteiinin kokonaistarve ei pienene. Kun lisäksi muistetaan potilaiden aliravitsemusvaara, on riittävä proteiininsaanti tärkeää. Vanhusväestöllä proteiinin vuorokautinen tarve on noin 0,8 1,0 g/painokilo, ellei jokin sairaus edellytä toisin. Tärkeää on huolehtia riittävistä vaihtoehdoista, jotta ruokavalio säilyy monipuolisena ja vaihtelevana. Asiantuntijan avulla myös ruokavalion ravitsemuksellinen riittävyys (esim. kalsium, B- vitamiinit, rauta) arvioidaan asianmukaisesti. Proteiinien ajoittamisen vaste näkyy asiakkaan omassa voinnissa noin viikon, kahden kuluessa. Potilas on itse paras arvioimaan, onko proteiinien ajoittamisesta hyötyä hänen kohdallaan lääkehoidon tehon parantamisessa ja onko se parantanut vai heikentänyt hänen elämänlaatuaan. Ravitsemushoito on aiheellista vain, kun potilas itse kokee hyötyvänsä siitä ja se edistää hänen omaa vointiaan ja elämänlaatuaan. Ummetuksen ehkäisy ja hoito Ummetus on parkinsonpotilailla hyvin tavallinen vaiva. Ummetus heikentää elämänlaatua ja saattaa entisestään vähentää syömistä. Seuraavaan on koottu keinoja ummetuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. - Riittävä nesteen saanti on oleellista ummetuksen hoidossa. Sopivia juomia ovat esim. laimea sokeroitu mehu tai tee. Nesteen päivittäinen tarve on n. 30 ml/kg, jolloin 70 kg painava henkilö tarvitsee noin kaksi litraa nestettä päivässä. Osa nesteestä tulee ruuan mukana. Hyvä keino juomisen muistamiseksi on laittaa aamulla vesikannu täyteen vettä, ja juoda se päivän mittaan - Liikunta voi auttaa ummetuksen hoidossa. Siksi potilasta kannattaa kannustaa liikkumaan mahdollisuuksien ja voimien mukaan - Kuidun määrää kannattaa lisätä suosimalla täysjyväleipää ja -puuroja, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja leseitä. Leseiden kanssa tulee juoda runsaasti ja ne on syytä nauttia liotettuina/turvotettuina. - Ummetukseen voi kokeilla pellavansiemeniä, kuivattuja ja liotettuja luumuja, viikunoita ja rusinoita sekä Pajalan puuroa. Luumuja ei kannata käyttää pitkään yhtäjaksoisesti, sillä niiden teho heikkenee. - Stimulance Multi Fiber Mix on neutraalin makuinen kuituseos, jota voi lisätä ruokiin (esim. puuroon) ja maun mukaan joihinkin juomiin, kuten pirtelöihin. Myös muita kuituseoksia voi kokeilla (esim. Fibrex) tai käyttää tarvittaessa laksatiiveja.
Kuiva suu Monilla parkinsonpotilailla voi oireena olla syljen erityksen väheneminen ja sen seurauksena kuiva suu. Sylki ensisijaisesti liukasta ruokaa ja edesauttaa mm. ruuan nielemistä. Seuraavaan on koottu ohjeita kuivan suun hoitoon - Runsas juominen on tärkeää. Sokeripitoisia ja happamia juomia ei kannata juoda jatkuvasti hammasterveyden kannalta. Vesi ja laimeat mehut soveltuvat juomaksi hyvin. - Ruuan huolellinen pureskelu edistää syljen eritystä. Esim. kuitupitoinen ja karkea leipä, kasvikset ja hedelmät vaativat pureskelua. - Happamuus lisää syljen eritystä. Voit sekoittaa laimeaa sitruunamehua esim. juomaveteen. - Voit kokeilla imeskelytabletteja tai ksylitolipurukumia tai suuvettä. - Pehmeä ja kostea ruoka voi sopia kuivia ruokia paremmin. - Kuivia ruokia kannattaa kastaa, esim. leipää Syömisen edistäminen Potilaan toiminta- ja liikuntakyky, taloudellinen tilanne, avuntarve ja sen saantimahdollisuus, muisti ja sosiaalisuhteet luovat pohjan onnistuneelle syömisen edistämisen suunnittelulle. Toimintaterapeutti voi auttaa motoristen taitojen arvioinnissa ja päivittäisten arkareiden helpottamisessa. Potilaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan on hyvä pohtia yhdessä keinoja helpottaa ruuan hankintaa, ruuan valmistamista, ruuanvalmistusmenetelmiä ja mahdollista ateriapalvelun tarvetta, jotta lähtökohdat syömisen edistämiselle on turvattu. Ruokailutilanne Ruokailua helpottavat apuvälineet (esim. muotoillut ruokailuvälineet yhden käden syöjälle, sopiva asentoa tukeva tuoli, muotoillut mukit jne.) edistävät syömistä. Potilaan omatoimisuus tulee mahdollistaa mahdollisuuksien mukaan. Kaunis kattaus ja ruuan esillepano, viihtyisä, rauhallinen ja tuuletettu ruokailuympäristö sekä ruokailuseura lisäävät ruokailuhetken miellyttävyyttä ja edistävät siten syömistä. Ruokailuun keskittyminen voi edistää syömisen sujuvuutta. Nielemisvaikeudet ja ruuan rakenne Suun kuivuminen ja kipeytyminen sekä nielemisvaikeudet voivat vaikeuttaa syömistä. Pehmeä, sosemainen tai nestemäinen ruoka vaatii vähemmän pureskelua ja on helpompi niellä. Potilas on itse paras arvioimaan, minkälaista ruokaa pystyy helpoiten syömään. Potilaalle tarjottavia pehmeärakenteisia ruokia ovat puurot, vellit, keitot, murekkeet, laatikkoja pataruuat, kananmuna- ja kalaruuat. Kiisselit, hyytelöt, vanukkaat, jäädykkeet, pirtelöt ja jäätelö ovat helppoja niellä. Sakeaa nestettä on helpompi niellä kuin juoksevaa. Ruokaa voi sakeuttaa esim. peruna- tai maissijauholla, kananmunalla, liivatteella, kastikeaineksilla, pienemmällä nestemäärällä tai sakeutusjauheilla (Nutilis, ThickenUp ). Sakeutusjauheita lisätään valmiiseen ruokaan tai juomaan sen mukaan, kuinka sakeata ruuasta halutaan. Nestemäisen ruuan energiamäärä on vähäisempi kuin normaalirakenteisen, joten energiamäärää tulisi lisätä rasvalla, kermalla, sokerilla tai täydennysravintojauheilla. Muista, että sakeutusjauheet eivät ole energialisiä. Nieleminen on yleensä helpointa istuen, eteenpäin
nojautuneena, sopivan korkuisen pöydän ääressä jalat tukevasti lattiaa vasten painettuina. Puheterapeutti voi antaa lisäksi erityisiä ohjeita ja nielemisharjoituksia. Ruokahaluttomuus Ruokahalu saattaa olla heikentynyt esim. lääkkeiden sivuvaikutuksista, masennuksesta tai pahoinvoinnista johtuen. Etenkin niinä päivinä, jolloin ruoka maistuu, kannattaa syödä runsaammin. Niinäkin päivinä, jolloin ruoka ei maistu, on pyrittävä syömään säännöllisesti 2 3 tunnin välein pieniä aterioita, vaikka näläntunne puuttuisi. Suuret ateriat voivat jopa lisätä pahoinvointia. Syömisen edistämiseksi kannattaa syödä ruokaa, joka maistuu ja mitä tekee mieli. Jos tavanomainen ruoka ei maistu, voi kokeilla keittoja, vellejä, puuroja, kiisseliä, viiliä tai kaakaota. Myös kylmät välipalat voivat maistua lämpimän sijaan, esim. karjalanpiirakat, juustot tai herkkuvoileipä. Kauniisti katettu annos, miellyttävä ja raikas ruokailuympäristö sekä yhdessä syöminen voi houkutella syömään. Musiikki lukeminen ja TV:n katselu voi sen sijaan viedä ajatukset pois ruuasta. Myös kävelylenkki raittiissa ulkoilmassa ennen ateriointia voi auttaa. Aterian yhteydessä ei kannata nauttia runsaasti juomia, vaan juoda juomat mieluummin aterioiden välillä. Elämänlaatu Ravitsemushoito ei saa aiheuttaa potilaalle haittaa vaan sen tulee aina edistää potilaan elämänlaatua ja hyvinvointia. Ruoka on parhaimmillaan terveyttä ja vireyttä edistävä, nautinnon ja ilon tuoja. Se on myös sosiaalinen sidos toisiin ihmisiin ja päivää rytmittävä mielihyvän lähde. Tavoitteena on elää mahdollisimman normaalia elämää, jossa ravitsemuksen ohella korostuvat myös läheisten tuki, hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen sekä positiivinen ja valoisa mieli. SATU TUNTURI ravitsemustieteen opiskelija Lisätietoa ravitsemuksesta: Hasunen ym. Vanhus, ruoka ja elämänlaatu. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 12/92. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 1994. Ikääntyneen ravitsemus ja erityisruokavaliot. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. 1999. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. 2005 Lähimmän ravitsemusterapeutin yhteystiedot löydät Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen internet- sivuilta osoitteesta www.rty.fi. Ravitsemusterapeutin konsultaatioita voit pyytää omalta lääkäriltäsi. PARKINSON-POSTIA 3/2005