LOPPI LOPEN KUNTA Kyyniönrinteen asemakaava-alue rakennustapaohjeet 30.9.2003
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 1 14403 LOPEN KUNTA RAKENNUSTAPAOHJEET 30.9.2003 Sisällysluettelo 1 Rakennustapaohjeiden tavoite ja tarkoitus...2 2 Rakennustapaohjeiden toteuttaminen... 2 3 Kyyniönrinteen alueen kuvaus... 2 3.1 Olemassa olevan kasvillisuuden käsittely...3 3.2 Tonttien jäsentely ja rakennustapa...4 3.3 Rakennusten muoto ja mittasuhteet...4 3.4 Rakennusten pintamateriaalit ja väritys... 4 3.5 Rakennusten perustaminen ja korkeusasema...5 3.6 Paikoitus...5 3.7 Istutukset...5 4 Poikkeaminen rakennustapaohjeista...7 LIITTEET Liite 1 Liitteet 2-4 Värimallikartta Esimerkki pihan toimintojen jäsentelystä
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 2 LOPEN KUNTA RAKENNUSTAPAOHJEET 1 Rakennustapaohjeiden tavoite ja tarkoitus Rakennustapaohjeiden tavoitteena on luoda Kyyniönrinteen asemakaava-alueelle yhtenäinen ympäristöön soveltuva yleisilme. Asemakaava-alueen lounaispuolelle sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokas Lopen vanha kirkko ympäristöineen. Avoin peltomaisema ja kumpareille sijoittuva asutus kertovat pitkään jatkuneesta viljelytoiminasta. Rakennustapaohjeilla pyritään sovittamaan uusi rakentaminen tähän arvokkaaseen maisemaan. Lähtökohtana on rakennusten yhtenäinen sijoittuminen tontille sekä pihapiirien muodostuminen rakennusten, eri toimintojen ja kasvillisuuden sijoittelulla rakennuspaikalla. Tavoitteena on muodostaa mittakaavaltaan ja perushahmoltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennustapaohjeilla pyritään luomaan rakentamisen lähtökohdat yhtenäisiksi, jolloin rakennusten väritys ja yksityiskohdat voidaan määritellä väljemmin. Pyrkimys on luoda yksilöllisten rakennusten muodostama yhtenäinen ympäristö. Kyyniönrinteen asemakaava-aluetta koskevat rakennustapaohjeet täydentävät ja täsmentävät asemakaavan määräyksiä. 2 Rakennustapaohjeiden toteuttaminen Tontin omistaja sitoutuu noudattamaan rakentamisessa näitä rakennustapaohjeita. Rakennuslautakunta valvoo ohjeiden noudattamista. Tontin rakennuttajan on saatettava nämä rakennustapaohjeet rakennussuunnittelijan tiedoksi. Rakennustapaohjeiden noudattaminen edellyttää korttelin jo suunniteltujen ja rakennettujen tonttien rakennustavan huomioimista. Ajantasaisen tiedon ja ohjauksen saa kunnan rakennusvalvonnasta. 3 Kyyniönrinteen alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lopen kirkonkylän keskustaajaman eteläpuolella. Suunnittelualue sijoittuu Pilpalantien itäpuoleiselle peltoalueelle ulottuen eteläkärjestään Loppijärven rantaan. Pientalorakentamiseen on osoitettu kaavaalueen pohjoisosa. Kirkonkylän keskustaan on suunnittelualueelta matkaa noin 0,5 kilometriä.
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 3 Suunnittelualue muodostuu suurimmaksi osaksi tällä hetkellä viljelykäytössä olevasta pellosta. Alueen pohjoisosan kumpareelle sijoittuu kaksi haapaa ja tervaleppää kasvavaa metsikköä. Peltoalueen keskellä on pienehkö ojan varteen sijoittuva lehtipuumetsikkö. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoitttuu IsoKorkeen kuusta kasvava länsirinne. Suunnittelualueen pellot ovat edelleen viljelykäytössä. Pellot liittyvät kirkonkylän ja Vanhan kirkon alueiden perinteiseen viljelymaisemaan. Pelloista pisimpään viljelyssä säilyneet lohkot sijoittuvat Vanhan kirkon välittömään ympäristöön sijoittuneen kylätontin pohjois- ja länsipuolelle. Kyyniönrinteen asemakaava-alue viistoilmakuvassa etelän suunnasta nähtynä. 3.1 Olemassa olevan kasvillisuuden käsittely Kaava-alue on pääosin avointa peltoa. Alueen pohjoisosassa kasvavien metsiköiden puita voidaan tonteilla säilyttää. Säilytettävä puusto tulee suojata rakentamisen aikana. Puiden rungot voidaan suojata pystylaudoin, jotka sidotaan paikalleen esim. rautalangalla. Laudoitusta ei saa naulata suojattavaan puuhun kiinni. Juuristoalueella tulee välttää koneilla ajamista sekä rakennusmateriaalien säilyttämistä. Tarvittaessa juuristoalue voidaan suojata sorastamalla. Peltoalueen keskellä oleva puustosaareke säilytetään. Tällä alueella kasvillisuutta harvennetaan muutaman vuoden kuluessa vähitellen. Näin saadaan muodostettua viihtyisä puistometsikkö.
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 4 3.2 Tonttien jäsentely ja rakennustapa Rakennustapaohjeilla pyritään luomaan kaava-alueelle yhtenäinen, viihtyisä ja ympäristöön soveltuva ilme. Yksittäiset rakennukset ovat osa kokonaisuutta, mikä tulee huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Rakentaminen tulee sovittaa kokonaisuutta täydentäväksi osaksi. Asemakaavassa on osoitettu kullekin tontille rakennusala, johon rakennukset tulee sijoittaa. Erillinen autotalli- ja varastorakennus on alueella sallittu. Rakennukset sijoitetaan tonteille yhtenäisesti. Pääharjansuunta on oltava pohjois-eteläsuuntainen. Näin halutaan mahdollistaa näkymä järvelle mahdollisimman monelta tontilta. Talousrakennusten harjansuunta voi poiketa päärakennuksen harjansuunnasta. Rakennusten sijoittelulla voidaan muodostaa kaikille tonteille pienilmastollisesti suotuisa etelän- ja lounaanpuoleinen pihaalue. Erillisen talousrakennuksen ulkonäkö tulee sovittaa yhteensopivaksi asuinrakennuksen kanssa. Rakennusten sijoittelussa tulee välttää maisemaan sopimattomia pengerryksiä ja leikkauksia. Tienäkymän rytmittymisen kannalta olisi suositeltavaa sijoittaa jokin rakennuksista tien puoleiseen rakennusalueen rajaan kiinni. 3.3 Rakennusten muoto ja mittasuhteet Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on osoitettu asemakaavassa ollen I - Iu1/2 sekä alueen pohjois- ja länsiosassa I 3/4. Päärakennuksen muodon tulee olla suorakaide, johon voidaan lisätä kuisti tai sisäänkäyntikatos. Erillisen talousrakennuksen tulee olla päärakennusta matalampia ja kapeampia. Rakennusten sokkelien tulee olla vähintään 40 cm maanpinnasta. Yksikerroksisten rakennusten ulkoseinien tulee olla vähintään 3,60 metriä sokkelin yläpinnasta vesikaton ja seinälinjan leikkauskohtaan. Rakennukset ovat harjakattoisia. Kattokaltevuuden ja -tyypin on oltava koko alueella yhtenäinen. Kattokaltevuus saa vaihdella välillä 1:1,5-1:1,75. Päärakennuksen kattoon on mahdollista tehdä frontoni eli kattouloke. Erillisen autotalli- ja varastorakennuksen katto tulee rakentaa loivemmaksi kuin asuinrakennuksen katto, jotta ne visuaalisesti näyttäisivät samanlaisilta. 3.4 Rakennusten pintamateriaalit ja väritys Pääasiallinen julkisivumateriaali Kyyniönrinteen alueella on puu. Puuverhoilun vaihtoehtoja ovat vaakalaudoitus, pystylaudoitus tai näiden yhdistelmät. Alueen pohjoisosassa (kortteleissa 103 ja 104) ovat mahdollisia lauta- ja tiiliverhoilun yhdistelmät, joissa tiilen osuus on korkeintaan 2/3. Lautaverhoilun väritys voi vaihdella tonteittain. Värivaihtoehtoja ovat sävyltään liitteenä olevan värikartan malleihin sopiva väri (valmistajien värikoodit ovat mukana, värit voivat kopioteknisistä syistä muuttua). Vierekkäisten tonttien rakennusten seinien värin tulee poiketa toisistaan. Talousrakennuksissa
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 5 voidaan käyttää myös punamultaa. Tiiliverhoilluissa osissa käytetään vaaleita sävyjä. Julkisivun päävärin tulee olla peittävä. Räystäs- ja nurkkalaudat sekä ikkunanpuitteet suositellaan maalattavaksi vaaleiksi. Talousrakennusten värityksen tulee mukailla päärakennuksen väritystä. Kattomuotona koko alueella on harjakatto. Katemateriaalina voidaan käyttää huopaa, saumapeltiä tai tiiltä. Katteen värityksen tulee olla grafiitinharmaa tai tiilenpunainen. Havainnekuva Kyyniönrinteen alueesta. 3.5 Rakennusten perustaminen ja korkeusasema Pesutilojen ja ensimmäisen kerroksen lattian tulee olla viemäröitävissä kunnan viemäriin. Korkeusasema tulee maisemallisista syistä olla mahdollisimman alhainen kuitenkin huomioiden kunnallistekniikan asettamat vaatimukset. Rakennuksen korkeusasema tulee merkitä maastoon ja hyväksyttää kunnassa. Korkeusaseman määrittämisen yhteydessä hyväksytetään sokkelikorkeus. 3.6 Paikoitus Jokaisella tontilla tulee olla vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Erillinen autotallirakennus on sallittu. 3.7 Istutukset Tonttien rajaamista yhtenäisillä puu- ja pensasaidoilla ei suositella. Pihan rajaamiseen suositellaan käytettäväksi vaihtelevasti puu- ja pensasryhmiä ja aidanteita. Näin saadaan vaihteleva ja luonnonmukainen ympäristö. Lisäksi näkymät Loppijärvelle voivat säilyä kasvillisuusryhmien välitse. Puuaitoja voidaan käyttää täydentämässä istutuksia rakennusten läheisyydessä. Oleskelualueita voidaan rajata puoliavoimilla pergolarakenteilla, joita pehmennetään köynnös- ja pensasistutuksin. Aitojen ja pergoloiden värityksen tulee mukailla rakennusten väritystä.
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 6 Istutettavat kasvit suositellaan sijoitettavaksi ryhmiin. Ryhmitellen saadaan pihatilaa jäsenneltyä. Kasvit myös menestyvät paremmin ryhmiteltyinä kuin yksittäin istutettuina. Etenkin yksittäisten pensaiden istuttamista nurmikolle tulee välttää. Piha liitetään luontevasti ympäristöönsä istuttamalla pensas- ja puuryhmiä tontin reunamille. Liitteenä on esimerkkimalli pihan istutusten ja toimintojen jäsentelystä. Seuraavassa on esitetty alueella parhaiten viihtyviä kasvilajeja, joiden käyttö tontin istutuksissa on suositeltavaa. Suositeltavia havupuita ovat mustakuusi, serbiankuusi ja katajat. Lehtipuista alueella viihtyvät mm. tuohituomi, pihlaja, tervaleppä ja pilvikirsikka. Istuttamalla puut muutaman kappaleen ryhmiin saadaan näyttävämpi lopputulos. Suositeltavia suurikokoisia pensaslajeja ovat tuomipihlajat, korallikanukka, pihasyreeni, unkarinsyreeni ja rusokuusama. Keskikorkeita pensaita ovat mm. musta-aronia, taikinamarja, lumimarja, kurttulehtiruusu, hansaruusu, virpiangervot ja pajuangervot. Matalia pensaslajeja ovat pensashanhikki, koivuangervo, nukkeruusu, keijuangervo, tuivio ja erilaiset katajat. Parhaiten ympäristöön sopiva kokonaisuus syntyy käyttämällä runsaasti alueella luontaisesti viihtyviä kasveja. Erikoismuotoja voidaan käyttää katseenvangitsijana, mutta niiden runsas käyttö ei ole suotavaa. Erikoisten värimuotojen käyttöä tulee välttää ainakin puuistutuksissa. Etenkin marjapensaita ja hedelmäpuita hankkiessa kannattaa valita kotimaista kestävää kantaa olevia lajikkeita. Näkymä vanhan kirkon mäeltä Kyyniönrinteen asemakaava-alueen suuntaan.
Lopen kunta RAKENNUSTAPAOHJEET 7 4 Poikkeaminen rakennustapaohjeista Mikäli kaikki tien varren tontit on varattu ja varaajat yksimielisesti haluavat poiketa näistä rakennustapaohjeista, voivat he yhdessä neuvotella poikkeuksesta kunnan rakennuslupaviranomaisen kanssa. Mahdollinen muutos koskee tien varren kaikkia rakennuspaikkoja. Hollolassa 30. päivänä syyskuuta 2003 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Matti Kautto osastopäällikkö Pirjo-Riitta Pyysing suunnitteluhortonomi