20. Palvelut valtioyhteisölle Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat: valtion rahoitustoiminnot valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut valtionperinnöt. Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille. Tällaisia palveluita ovat: sotilasvammakorvaukset rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra) kansalaisten neuvontapalvelut maksuvapautuspäätökset. Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja valtion liikelaitoksille sekä valtion kokonaan omistamille valtiolle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
palveluja tuottaville osakeyhtiöille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momentilta 28.20.08. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää yhteisiä valtionhallinnon toimialariippumattomia perustietotekniikkapalveluja ja niihin liittyviä omaisuudenhallintapalveluja. Palvelukeskus voi tuottaa ja kehittää yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyviä perustietotekniikkapalveluja. Lisäksi palvelukeskus tuottaa ja kehittää valtion yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja valtioneuvoston asetuksen (132/) mukaisesti. Palvelukeskus voi tuottaa ja kehittää myös palveluihinsa liittyviä projekti- ja asiantuntijapalveluja. Palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta. Asiakasmaksujen on katettava suoritteiden tuottamisesta palvelukeskukselle aiheutuvat kokonaiskustannukset. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävässään Senaattikiinteistöt toimii valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,19 % vuonna ) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Valtion rahoitustoiminta Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta. Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin. Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Valtiokonttori ottaa käyttöön uudet digitalisoidut luottojen hallinnoinnin toimintamallit. Valtiokonttori toteuttaa valtion taloushallinnolle määriteltyjä strategisia linjauksia ohjaamalla ja kehittämällä valtion taloushallintoa koko hallituskauden ajan. Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja taloutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuottamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta. Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Valtiokonttori huolehtii siitä, että Kieku-toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla hallinnonaloilla siitä tehtyjen päätösten ja aikataulujen mukaan. Valtiokonttori varautuu käynnistämään EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallisen käyttöönottohankkeen v. aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöegisia linjauksia ohjaamalla ja kehittämällä valtion henkilöstö- Valtiokonttori toteuttaa henkilöstöhallinnolle määriteltyjä strathallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon hallintoa koko hallituskauden ajan. sekä hyvän työelämän laadun. yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Valtiokonttori tukee ja kehittää toimintatapoja, työvälineitä sekä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilanteiden tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Valtiokonttori kehittää sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, ja tukee niiden käyttöönottoja sekä aktivoi hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Valtiokonttori tukee sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa. Valtiokonttori kehittää työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Valtiokonttori tukee työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa. Valtiokonttori tukee nykyaikaista, hyvää työnantajakuvaa vahvistavaa rekrytointiprosessia ja kehittää sähköisiä työkaluja vuoden loppuun mennessä. Kansalaispalvelut Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu. Hallintopalvelut Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaen hyvä asiakaskokemus. Tuottavuuden positiivinen kehitys varmistetaan palveluja ja prosesseja kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa. Valtiokonttori tuottaa kansalaisille Valtiokonttorin vastuulle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti. Valtiokonttori vakiinnuttaa julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toiminnan. Valtiokonttori ylläpitää ja kehittää Suomi.fi-kansalaisportaalia julkishallinnon yhteisenä sähköisen asioinnin portaalina. Valtiokonttori toteuttaa valtion tapaturmakorvauspalvelua tukevan sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuden henkilö- ja yhteisöasiakkaiden käyttöön hyödyntäen julkisen hallinnon sähköisen asioinnin alustaa. Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasioiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti. Hallinnointia laajennetaan kattamaan valtion virastojen vastuulla nykyisin olevia vahingonkorvausasioita. Hallinnointi järjestetään vahingonkorvaustoimintaa keskittämällä. Monikanavaisen palvelukanavamallin kehittämistä jatketaan. Palveluvalikoimaa kehitetään ja uusia palveluja tuotteistetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kieku-järjestelmän käyttöönottoja jatketaan hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Varmistetaan yhtenäisen Kieku-toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Jatketaan päästä päähän prosessien optimointia ja rajapintojen selkeyttämistä yhteistyössä asia- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Vaikuttavuustavoitteet Yhteiset perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Palvelukeskuksella on valmius tuottaa asiakkailleen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain mukaisia palveluita. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa llaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä. Henkilöstö on motivoitunut ja tyytyväinen. Yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia. Palveluita hankitaan ja rakennetaan ketterin menetelmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Palveluiden tuotantotapojen ja toimintamallien muuttuessa varmistetaan asiakkaille katkeamaton palvelutuotanto. Palvelutuotanto on kustannustehokasta. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 080 000 euroa. Toimenpiteet kasvirastojen ja Valtiokonttorin kanssa. Automaatiota ja itsepalvelua lisätään prosesseissa. Viedään käytäntöön Taloushallinto 2020 -strategian tavoitteita. Nostetaan Palkeiden palvelujen käyttöastetta. Vahvistetaan vastuuta ICT-järjestelmistä ja -toiminnoista. Kevennetään kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välisiä sopimusmenettelyjä. Osaamista ja johtamista kehitetään niin, että ne vastaavat uusien toimintamallien ja kokonaisuuden hallinnan tarpeita. Tehokasta palvelutuotantoa tukeva palveluverkkorakenteen 2. vaihe toteutetaan. Palvelut tuotetaan siten, että tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön yhdenmukaiset toimintatavat ja ratkaisut. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön yhteinen palvelunhallintajärjestelmä. Toteutetaan palveluiden tuotteistus. TUVE-toimintamallien suunnittelu ja toteutus. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön tavoitteiden, erityisesti tehostamistavoitteiden, suunnittelu ja seuranta. Palvelukeskuksessa toteutetaan henkilöstön kehittämistoimenpiteitä siten, että henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet. Palveluiden rakentamisen sidosryhmäverkostot kartoitetaan ja varmistetaan sidosryhmätoimijoiden tietämys palveluarkkitehtuurista ja sen tavoitteista ja vaikuttavuudesta. Edistetään ketterän kehittämisen osaamista. Varmistetaan sähköisen asioinnin häiriötön tuotanto ja jatkuvuus. Sähköisen asioinnin palveluiden tuottamisen ansaintamalli on sovittu. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0 Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4 10 7,8 7,5 7,5 Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % > 90 > 90 > 80 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 73 24 21 Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 2,1 1,5 1,5 Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 5,6 6 6 Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk 226 800 230 000 245 000 Toiminnallinen tehokkuus Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % 90 90 90 Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä 13 000 17 850 42 000 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv 326 299 297 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,8 8 8 Työtyytyväisyysindeksi, VMBaro, asteikko 1 5 3,2 3,6 3,6 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 37 608 44 039 44 458 Bruttotulot 9 504 13 422 16 378 Nettomenot 28 104 30 617 28 080 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 570 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 322 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 748 5 012 4 668 muut tuotot 3 716 8 409 11 710 Tuotot yhteensä 9 464 13 422 16 378 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 306 9 540 12 562 osuus yhteiskustannuksista 4 514 5 176 6 884 Kustannukset yhteensä 9 820 14 716 19 446 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
varsinainen talousarvio esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -356-1 295-3 068 Kustannusvastaavuus, % 96 91 84 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 21 578 19 910 15 590 Hankkeiden kokonaiskustannukset 17 539 14 648 9 763 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 4 039 5 262 5 827 Omarahoitusosuus, % 23 36 60 Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 9,1 milj. euroa, vuonna 9,9 milj. euroa ja vuonna 9,2 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen siirto momentille 28.10.01) -1 000 Toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 28.01.21) 1 000 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momenteilta 23.01.01, 25.01.01, 26.01.01, 27.01.01, 28.01.01, 29.01.01, 30.01.01, 32.01.01, 33.01.01, 35.01.01) 52 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -360 Palkkaliukumasäästö -48 Palkkausten tarkistukset 128 Toimintamenojen lisäsäästö -332 Toimintamenojen tuottavuussäästö -148 Vuokramenojen indeksikorotus 35 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -41 Tasomuutos -1 823 Yhteensä talousarvio 28 080 000 talousarvio 30 617 000 tilinpäätös 31 856 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 089 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys 9 000 euroa talousarvioesityksen 28 080 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. -2 537 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
talousarvio 28 089 000 III lisätalousarvio 620 000 talousarvio 30 617 000 tilinpäätös 31 856 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 089 000 euroa. 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 1 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla llaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla. Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha. talousarvio 1 000 talousarvio 1 000 tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 1 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 1 057 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että hallituksen vuosikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
portin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista. Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Henkilöstömäärä, htv 10 10 10 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -15 Palkkaliukumasäästö -1 Palkkausten tarkistukset 3 Toimintamenojen lisäsäästö -13 Toimintamenojen tuottavuussäästö -5 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2 Tasomuutos 199 Yhteensä 166 talousarvio 1 057 000 talousarvio 891 000 tilinpäätös 1 089 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 1 057 000 euroa. 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 3 804 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), yhteentoimivuusportaali, kansalaisen asiointitili, avoimen datan portaali ja julkisen hallinnon palvelutietovaranto. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentilta 28.70.01) 1 070 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -26 Tasomuutos 306 Yhteensä 1 350 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
talousarvio 3 804 000 I lisätalousarvio 1 964 000 talousarvio 2 454 000 tilinpäätös 915 007 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 3 804 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja. Bruttomenoihin sisältyy 2 415 000 euron rahoitusvaraus matkahallintajärjestelmän, asiointiportaalin ja maksuliikejärjestelmän kilpailutukseen ja hankintaan. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Ostolaskut, kpl 1 459 485 1 512 000 1 430 000 Myyntilaskut (kaikki), kpl 434 893 595 000 595 000 Palkkalaskelmat, kpl 1 243 402 1 257 000 1 218 000 Palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot), kpl 67 737 54 800 54 250 Asiakastyytyväisyys 3,8-3,8 Toiminnallinen tehokkuus Ostolaskut, kpl/htv 12 042 12 500 12 800 Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 16 571 23 750 24 300 Palkkalaskelmat, kpl/htv, muut 8 048 8 600 8 700 Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 3 525 3 800 4 400 Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) 106,34 99,44 102,80 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet Perustoiminta 720,4 748 740 Kiekun lisätarve 2 6 4,5 Uudet palvelut, lisätarve - 18 14 Sairauspoissaolot, pv/htv 11,2 < 10 < 10 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,24-3,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 52 260 56 881 61 598 Bruttotulot 52 576 54 881 59 598 Nettomenot -316 2 000 2 000 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 000 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 52 516 56 566 59 598 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 54 726 56 566 61 598 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 210 - -2 000 Kustannusvastaavuus, % 96 100 97 talousarvio 2 000 000 talousarvio 2 000 000 tilinpäätös 1 684 363 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 4 241 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Momentin rahoitusta käytetään Kieku-tietojärjestelmän ja yhtenäisten Kieku-prosessien käyttöönotosta aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä palvelukeskukselle aiheutuviin lisätyön kulujen rahoittamiseen. Käyttöönottoihin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan lisärekrytointeina ja ostopalveluina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Henkilötyövuodet 18 33 40 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kiekun käyttöönotto v. 2016 loppuun mennessä 2 013 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -11 Tasomuutos 11 Yhteensä 2 013 talousarvio 4 241 000 I lisätalousarvio 970 000 talousarvio 2 228 000 tilinpäätös 800 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 4 241 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettu laki (1226/) tuli voimaan 1.1.. Lailla luodaan puitteet järjestää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtenäinen tuotanto ja käyttö. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus on aloittanut toimintansa 1.3.. Palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Siirtoja toteutetaan arviolta 80 virastosta ja laitoksesta vuosina. Virastoista ja laitoksista tehtävien siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään kustannusneutraalisti myöhemmässä vaiheessa. Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvat juoksevat menot. Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys asteikolla 1 5 4,0 4,0 Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky Työasemapalvelut Palveluiden Palvelut on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Käyttöpalvelut tuotteistaminen aloitettu Palveluiden tuotteistaminen aloitettu tuotteistettu Palvelut on tuotteistettu Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairauspoissaolot, pv/htv 8 8 Työtyytyväisyys (asteikolla 1 5) 3,5 3,5 Henkilötyövuodet 556 1 201 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 101 757 237 683 Bruttotulot 97 757 234 683 Nettomenot 4 000 3 000 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 97 757 234 683 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 101 757 237 683 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 000-3 000 Kustannusvastaavuus, % 96 99 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -1 000 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talousarvio 3 000 000 talousarvio 4 000 000-1 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 4 000 Yhteensä 4 000 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 10 000 000 talousarvio 6 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. 88. Senaatti-kiinteistöt Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 98,5 milj. euroa vuodelle. Vuonna Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 311,9 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden voiton tuloutuksena. Vuoden rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 94 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 210 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,5 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 340 milj. euroa. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle (milj. euroa) Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 180 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Yhteensä 270 Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot) liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Liikevaihto, milj. 590 597 604 611 622 629 Liiketoiminnan muut tuotot 1) 40 40 21 21 50 50 Vuokrakate, milj. 2) 331 339 347 % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 2) 57,5 57,7 57,4 Liikevoitto, milj. 172 168 177 173 201 197 % liikevaihdosta 29,2 28,1 29,3 28,3 32,3 31,3 Tilikauden tulos, milj. 122 130 127 132 148 153 % liikevaihdosta 20,7 21,8 21,0 21,6 23,8 24,3 % peruspääomasta 18,2 19,4 18,8 19,6 22,0 22,7 Tuloutus valtion talousarvioon, milj. 120 140 210 Nettotuotto, % 2) 8,3 8,2 8,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 3,9 3,9 3,9 3,9 4,4 4,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta 3,0 3,7 3,5 Oman pääoman tuotto, % 4,1 4,3 4,2 4,4 5,0 5,2 Omavaraisuusaste, % 66,0 65,1 63,7 62,8 62,0 61,1 Taseen loppusumma, milj. 4 590 4 655 4 782 4 848 4 764 4 830 Investoinnit, milj. 199,0 270,0 270,0 Investoinnit % liikevaihdosta 33,7 44,7 43,4 Henkilöstömäärä 273 276 274 277 280 283 1) Myyntivoitot esitetään 1.1. alkaen liiketoiminnan muissa tuotoissa, sisältyivät aiemmin liikevaihtoon. 2) Vuokraustoiminnan tunnuslukuja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille 12.28.99 Takausmaksut 6,1 7,05 7,5 13.01.04 Korot 19,7 20,5 15,9 13.05.01 Voiton tuloutus 120,0 140,0 210,0 15.01.02 Lainat 72,3 78,6 78,5 Yhteensä 218,1 246,1 311,9 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. II lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (17.6.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Antti Herlinille, Gustav Rehnbergille, Henrik Rehnbergille, Maatalousyhtymä Gustav ja Henrik Rehnbergille, Gustav ja Henrik Rehnbergille perustettavan yhtiön lukuun sekä Security Forest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Siuntiossa sijaitsevat kiinteistöt ja määräalat (M); 755-412-0001-0010 (M) noin 4,1 ha, 755-412-0001-0011, 755-466-0001-0131, 755-417-0001-0015, 755-417-0001-0015 (Palsta), 755-417-0001-0016, 755-417-0001-0018, 755-422-0001-0021, 755-417-0001-0021 (M) noin 14,0 ha, 755-417-0001-0023, 755-417-0001-0024, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
755-417-0001-0024 (Palstat), 755-449-0001-0026, 755-449-0001-0027, 755-449-0001-0028, 755-449-0001-0029 kantakiinteistö pinta-alaltaan noin 40,1 ha, 755-458-0001-0003, 755-466-0001-0004, 755-466-0001-0045, 755-466-0001-0047, 755-466-0001-0053, 755-466-0001-0054 (M) noin 4,6 ha, 755-466-0001-0058, 755-466-0001-0058 (Palsta), 755-466-0001-0059, 755-466-0001-0060, 755-466-0001-0061 (M) noin 23,4 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 3,0 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 148,0 ha, 755-466-0001-0094, 755-466-0001-0094 (Palsta), 755-466-0001-0095 (M) noin 0,3 ha, 755-458-0002-0004, 755-458-0002-0006, 755-458-0002-0006 (Palstat) niillä olevine rakennuksineen ja rakennelmineen 11,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; Roomy Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä 91-7-104-19 määräosa, suuruudeltaan 99/100, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 21,5 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja valtion koko omistusosuuden yhtiöissä käsittävät Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 89,6 milj. euron kauppahinnalla Aalto-korkeakoulusäätiölle ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle sekä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 127,6 milj. euron kauppahinnalla Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle tai Helsingin yliopistolle. Kumpikin kiinteistövarallisuuden myynti toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen muutoin sopimin ehdoin. S e l v i t y s o s a : Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Siuntiossa. Kaupalla myydään yhteensä 28 kiinteistöä ja seitsemän määräalaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 727 ha. Myytäviä rakennuksia on yhteensä 64, joiden bruttopinta-ala on noin 21 000 brm 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 11,7 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Ostajatahot sitoutuvat yhteisvastuullisesti kaupan toteuttamiseen. Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungissa Ullanlinnan kaupunginosassa ja on maapinta-alaltaan noin 1 705 m 2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 8 600 brm 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 21,5 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Kolmannen valtuuden osalta valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa on 1/3 suuruista omistusosuutta vastaava osakeomistus Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannasta. Valtio on ollut yhtiöiden osakkeenomistajana nyt myytävällä osuudella 1.1.2010 lukien, jolloin valtio luovutti 2/3 osakeomistuksesta valtiosta itsenäiseksi irtaantuneille yliopistoille. Omaisuudesta luopuminen on taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja luovutus tapahtuu omaisuuden käyvällä arvolla. Yhtiöiden päätarkoituksena on tuottaa tilapalveluita yliopistoille ja niiden pääomistajia ovat tällä hetkellä Aalto-korkeakoulusäätiö Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osalta ja Helsingin yliopisto Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osalta. Valtion omistus yhtiöissä on katsottu rinnastuvan valtion kiinteistövarallisuuteen. Oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) mukaan po. kiinteistövarallisuuden luovuttamiseen vaaditaan Eduskunnan suostumus. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 4/ vp (30.6.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
Antti Herlinille, Gustav Rehnbergille, Henrik Rehnbergille, Maatalousyhtymä Gustav ja Henrik Rehnbergille, Gustav ja Henrik Rehnbergille perustettavan yhtiön lukuun sekä Security Forest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Siuntiossa sijaitsevat kiinteistöt ja määräalat (M); 755-412-0001-0010 (M) noin 4,1 ha, 755-412-0001-0011, 755-466-0001-0131, 755-417-0001-0015, 755-417-0001-0015 (Palsta), 755-417-0001-0016, 755-417-0001-0018, 755-422-0001-0021, 755-417-0001-0021 (M) noin 14,0 ha, 755-417-0001-0023, 755-417-0001-0024, 755-417-0001-0024 (Palstat), 755-449-0001-0026, 755-449-0001-0027, 755-449-0001-0028, 755-449-0001-0029 kantakiinteistö pinta-alaltaan noin 40,1 ha, 755-458-0001-0003, 755-466-0001-0004, 755-466-0001-0045, 755-466-0001-0047, 755-466-0001-0053, 755-466-0001-0054 (M) noin 4,6 ha, 755-466-0001-0058, 755-466-0001-0058 (Palsta), 755-466-0001-0059, 755-466-0001-0060, 755-466-0001-0061 (M) noin 23,4 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 3,0 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 148,0 ha, 755-466-0001-0094, 755-466-0001-0094 (Palsta), 755-466-0001-0095 (M) noin 0,3 ha, 755-458-0002-0004, 755-458-0002-0006, 755-458-0002-0006 (Palstat) niillä olevine rakennuksineen ja rakennelmineen 11,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; Roomy Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä 91-7-104-19 määräosa, suuruudeltaan 99/100, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 21,5 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja valtion koko omistusosuuden yhtiöissä käsittävät Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 89,6 milj. euron kauppahinnalla Aalto-korkeakoulusäätiölle ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle sekä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 127,6 milj. euron kauppahinnalla Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle tai Helsingin yliopistolle. Kumpikin kiinteistövarallisuuden myynti toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen muutoin sopimin ehdoin. IV lisätalousarvioesitys HE 101/ vp (29.10.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan GNFIN Bulevardi Oy:lle (ShelCo 64 Oy, 2660984-2) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-72-16 sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 12 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja GNFIN Antinkatu Oy:lle (ShelCo 63 Oy, 2660974-6) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-213-12, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 23 800 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. S e l v i t y s o s a : Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Albertinkatu 25 ja on maapinta-alaltaan noin 1 898 m2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 14 400 brm 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous oli 12 500 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Antinkatu 1 ja on maapinta-alaltaan noin 1 800 m2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 15 600 brm 2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous oli 23 800 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) 4. Valtuudet Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan GNFIN Bulevardi Oy:lle (ShelCo 64 Oy, 2660984-2) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-72-16 sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 12 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja GNFIN Antinkatu Oy:lle (ShelCo 63 Oy, 2660974-6) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-213-12, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 23 800 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19