COD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,

Samankaltaiset tiedostot
JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

HAKEMUS, LIITE 18. Virkistyskäyttöhaitta ja korvaukset. Vahinkoalueet

Säännöstelyluvan muuttaminen

Rauhajärven käyttäjäkysely

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus

Heinijärven vedenkorkeuden nosto

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Pohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Itäosan rantaosayleiskaava

Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen

Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Tausta ja tavoitteet

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Kiinteän padon rakentaminen ja ruoppaus Ala-Varpasen kunnostustarkoituksessa, Iisalmi.

Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu

Oulainen, keskustan OYK päivitys

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Keskivedenkorkeuden muuttaminen Kyynäräjärvessä ja tulva-aikaisen vedenkorkeuden muuttaminen Kyynärä- ja Saloistenjärvissä, Tammela

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Päätös. Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pori

PÄÄTÖS Nro 109/08/1 Dnro ISY-2008-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen Sonkajärven kunta

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

KALVITSA Mikkeli, Vehmaskylä

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Metsätila. Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero Pinta-ala 31 ha Mh ,00

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus

SIRPPUJOEN VESISTÖN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUS HAKEMUS KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISEKSI

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)


KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

1) Tulvavahinkojen väheneminen

KAISLARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Transkriptio:

Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l 24.9.1998 0 -- -- -- -- 36 -- -- -- -- -- -- -- -- 24.9.1998 1 84 9,1 31 -- 44 870 6,4 4,3 3,7 200 -- -- 25.2.1975 1 0,01 75 10,3 30 -- 32 840 5,3 1,6 4,3 200 8 700 25.2.1975 2 -- 76 6,5 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- 20.1.1977 1 0,09 71 9,8 17 -- 28 610 5,8 1,6 5,2 90 1,5 480 20.1.1977 1,5 -- 45 6,1 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- 29.3.1978 1 0,1 42 5,8 27 -- 53 1000 5,8 3,3 7,2 200 1,5 1800 16.3.1981 1 0,07 52 7,2 25 -- 42 930 6,1 1,8 4,8 200 1 1100 16.3.1981 1,5 -- 43 5,8 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- 22.1.1992 1 0,051 75 10,8 22 -- 22 800 5,7 1,6 4,3 140 -- 600 22.6.1992 0 -- -- -- -- 24,3 -- -- -- -- -- -- -- -- 22.6.1992 1 0,029 84 8,3 24 -- 42 780 5,8 -- 3,8 200 -- 890 22.6.1992 2 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- 16.10.1995 1 0,062 -- -- 18 -- 43 700 6,2 15 3,7 120 -- 720 ka mg/l LIITE 4 Fe µg/l Heinijärvi, Linnansaari 3 18.2.2010 1 0,122 23 3,1 32 -- 28 1000 5,9 1,9 4,8 240 -- 960 16.3.1981 1 -- 78 10,6 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- 24.9.1998 0 -- -- -- -- 36 -- -- -- -- -- -- -- -- 24.9.1998 1 -- 84 9,1 -- -- 44 870 6,4 4,3 3,7 200 -- -- 10.2.2004 1 0,08 62 8,7 21 -- 19 890 5,8 2 5 140 -- 540 10.2.2004 1,5 -- 30 4,1 25 -- 24 1030 5,7 2,5 5,6 160 -- 720

LIITE 4 Paikka Heinij. Kutterin-lahti 2 Aika Syvyys m Alka- Happi liniteetti mmol/l % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg 25.2.1975 1 0 61 8,4 39 -- 34 640 4,8 1,3 5,3 280 1,2 710 Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l 25.2.1975 2 -- 49 6,5 -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- ka mg/l Fe µg/l 20.1.1977 1 0,04 56 7,8 15 -- 36 700 5,5 1,3 6 80 2 700 29.3.1978 1 0,02 40 5,5 58 -- 42 1300 5,5 1,4 8,4 240 1 1300 16.3.1981 1 0,01 54 7,4 39 -- 39 950 6,6 1 4,8 180 -- 940 16.3.1981 1,5 -- 48 6,5 -- -- -- -- -- -- -- -- -- --

LIITE 4 Kuva 1. Vedenlaadun havaintopaikat Heinijärvessä (Hertta-ympäristötietojärjestelmä, taustakartta Maanmittauslaitos).

FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Hyöty- ja haitta-arviointi 30309-P11912 29.6.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi YMS 30309-P11912 29.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Hyödyt... 1 2.1 Hyötyjen laskentaperiaate... 1 2.2 Hyötyjen suuruus... 3 3 Haitat... 3 3.1 Pysyvästi veden alle jäävät alueet... 3 3.2 Vettyminen... 3 3.2.1 Haittojen laskentaperiaate... 3 3.3 Haittojen suuruus... 4 4 Yhteenveto hyödyistä ja haitoista... 5 LIITTEET: LIITE 1. HEINIJÄRVEN TILAKOHTAISESTI ARVIOIDUT HYÖDYT JA HAITAT LIITE 2. HEINIJÄRVEN VEDEN ALLE JÄÄVÄT JA VETTYVÄT ALUEET, PIIRUSTUKSET 20-24

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 1 ( 5 ) YMS 30309-P11912 29.6.2011 TAMMELAN KUNTA 1 Johdanto 2 Hyödyt 2.1 Hyötyjen laskentaperiaate Vesistön vedenkorkeuden nosto vaatii vesilain mukaisen luvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on intressivertailu, jossa vertaillaan hankkeella saavutettavia hyötyjä hankkeesta aiheutuviin haittoihin. Veden nostosta koituvien hyötyjen tulisi olla suuremmat kuin aiheutuvat haitat. Heinijärven veden korkeuden noston hyödyt ja haitat on arvioitu vaikutusalueelle kiinteistökohtaisesti. Hankkeen hyötyjä on arvioitu järveen rajoittuvien rakennuspaikkojen virkistyskäytön kannalta. Näiden hyötyjen arviointiin on kehitetty laskentamenetelmät, joiden avulla hyödyt on muunnettavissa rahaksi. Hyötyjen rahaksi muutettu arvo on esitetty seuraavissa kappaleissa. Heinijärven kunnostushankkeesta koituu runsaasti myös hankalasti rahassa arvioitavia hyötyjä. Näitä ovat mm. hyöty yleiselle edulle ja ympäristölle sekä hyöty vesialueen omistajalle ja osakkaalle. Hankalasti rahassa arvioitavat hyödyt tulee ottaa huomioon hankkeen intressivertailua tehtäessä. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lähialueen asukkaille hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät rantaalueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesialueiden omistajat (osakaskunta) hyötyvät hankkeesta merkittävästi. Vesistön tilan koheneminen sekä parantuneet virkistyskäyttö ja kalastusolosuhteet lisäävät vesistön käyttöä. Osakkaat ovat pääasiassa järveen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja näin ollen myös järven pääasiallisia käyttäjiä. Käyttäjän kannalta kunnostuksella saavutettuja hyötyjä ovat vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Vesistön virkistyskäyttöarvon hyödyt on arvioitu ns. Aittoniemen menetelmällä. Menetelmän periaatteet on kuvattu julkaisuissa Vesistön virkistyskäytön ja sen muutosten arvottaminen (Imatran Voima Oy. T&Ktiedote IVO-8-10/91)) ja Vesistöjen kunnostus (Ympäristöopas 114/2005. Suomen ympäristökeskus). Heiniijärven virkistyskäyttöarvon hyödynarviointi on tehty em. menetelmään perustuen. Vesirajan siirtyminen virkistyskäyttökaudella vaikuttaa kaikkiin virkistyskäyttömuotoihin; oleskeluun rannoilla, uintiin, veneilyyn sekä kalastukseen. Heinijärven tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta sopivalle optimivyöhykkeelle. Järvien rannoilla ei ole rakentamista ohjaavia kaavoja, joten vedenpinnan nostosta aiheutuva hyöty on määritetty maastotietokannassa oleville rakennetuille rantarakennuspaikoille. Rakennusten ja rantatonttien virkistyskäyttöarvo Rantarakennuksien ja tonttien hyötyjä arvioitaessa on oletettu, että rantatontin vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta ja 30 % rakennuksen arvosta. Rantatonttien keskihintana on arvioinnissa käytetty

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 2 ( 5 ) YMS 30309-P11912 29.6.2011 vuonna 2009 alueella tehtyjen tonttikauppojen keskihintaa. Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan arvioida, että rantatontin arvo Heinijärven rannalla on keskimäärin 23,28 euroa/ m 2 ja siellä olevien rakennusten arvo noin 21,40 euroa/tontti- m 2. Vesistöstä johtuva rakennetun rantatontin virkistyskäyttöarvo on siis seuraava: 0,8 x 23,28 /m2+0,3 x 21,40 /m 2 = 25,04 /m 2 Rantaviivan sijainnin muutos Nykyinen ja tuleva rantaviiva on piirretty suunnitelmapiirroksiin rannoilla tehdyn laserkeilauksen korkeusaineiston sekä maastotietokannan korkeuskäyrien perusteella. Rantaviivan sijainnin muutos on määritetty kiinteistökohtaisesti ja muutos on esitetty kunkin tilan osalta keskiarvona. Vedenkorkeuden muutoksen vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vedenpinnan nostosta aiheutuvan virkistyskäyttöhyödyn määrään vaikuttaa rannan maapohjan laatu ja rannan kaltevuudesta johtuva rantaviivan siirtyminen. Pehmeäpohjaiset savi- ja turverannat hyötyvät nostosta enemmän kuin kovat hiekka-, kallio- ja kivirannat. Rantojen maapohja on määritetty GTK:n maaperäaineiston perusteella. Heinijärven rantojen maaperä on itä- ja eteläpuolella suurimmaksi osaksi moreenia. Myös kalliorantoja ja turvepohjaista rantaa on jonkin verran. Pohjoispuolella Heinijärven rantojen maaperä on suurimmaksi osaksi karkeaa hietaa ja lisäksi on moreeni- ja hiesurantoja. Länsipuolella on turve- ja liejurantoja ja lisäksi moreenirantoja Järven vedenkorkeuden laskiessa virkistyskäytön kannalta hyvää tasoa alemmaksi rannan käyttö- ja maisema-arvot laskevat. Kun rantaviiva siirtyy riittävän kauaksi hyvästä tasosta, katsotaan virkistyskäyttöarvo menetetyksi kokonaan. Heinijärven rannoilla em. virkistyskäytön nollaraja arvioidaan olevan 30 m päässä hyvän rantaviivan sijaintipaikasta. Hyvän rantaviivan sijaintipaikan ja nollarajan välissä virkistyskäyttöarvon oletetaan laskevan suoraviivaisesti siten, että 1 m vaakatason siirtymä rantaviivassa aiheuttaa 3,3 prosenttiyksikön muutoksen virkistyskäyttöarvoon. Heinijärven nykyiset vedenkorkeudet ovat järven virkistyskäytön kannalta liian alhaiset. Suunniteltu tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle, joten muutos vaikuttaa juuri niihin vedenkorkeuksiin, joilla rantaviiva virkistyskäytön kannalta hyvän rantaviivan ja nollarajan välissä. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuva hyöty Järven vedenkorkeuden nostosta koituva hyöty voidaan laskea kaavalla: Hyöty = (arvossa tapahtuva suhteellinen muutos) x (vesistöstä johtuva virkistyskäyttöarvo) Edellä esitetyn perusteella vedenpinnan nostosta saatava hyöty rakennetulla rantatontilla on seuraava:

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 3 ( 5 ) YMS 30309-P11912 29.6.2011 2.2 Hyötyjen suuruus 3 Haitat Hyöty = 0,033 x rantaviivan siirtymä x kiinteistön/rakennuspaikan pinta-ala x 25,04 /m 2 Hyötyjä laskettaessa rakennuspaikan pinta-alaksi on oletettu 5000 m 2. Rantaviivan siirtymänä Heinijärvellä on käytetty kunkin rakennuspaikan kohdalta arvioitua keskiarvoa. Vedenpinnan nosto on Heinijärven rantojen käytön kannalta nykyistä vedenkorkeutta parempi. Vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja kesävedenkorkeus asettuu rantojen virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle. Järven vedenkorkeuden nostosta koituvat hyödyt kunkin tilan virkistyskäyttöarvoon on arvioitu tilakohtaisesti järveen rajoittuvien tilojen osalta. Arvioidut hyödyt on esitetty tilakohtaisesti liitteessä 1., jossa on esitetty rahaksi muutettu laskennallinen hyöty alueen rakennetuille rantarakennuspaikoille. Heinijärvellä vedenkorkeuden nostosta koituvat laskennalliset virkistyskäyttöhyödyt ovat yhteensä noin 378 900 euroa. Hankkeesta syntyvät pitkäaikaiset haitat aiheutuvat järven vedenkorkeudennoston seurauksena. Hankeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Tulvavedenkorkeudet eivät nouse mutta tulvan kesto pitenee. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Lisäksi veden alle jäävien alueilla sijaitseva puusto joudutaan poistamaan. Alueella tehdyn laserkeilauksen ja maastotietokannan korkeusaineiston perusteella on määritetty nykyinen ja tuleva rantaviiva sekä vettymisvyöhykkeiden rajat, jotka ilmenevät liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.). 3.1 Pysyvästi veden alle jäävät alueet 3.2 Vettyminen 3.2.1 Haittojen laskentaperiaate Pysyvästi veden alle jäävät alueet Heinijärvessä vyöhykkeellä N60 +116,82 +116,92 m on selvitetty tilakohtaisesti. Kunkin tilan osalta veden alle jäävien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja veden alle jäävän alueen vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Tilakohtaisissa haitta-arvioissa pysyvästi veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta on huomioitu puolitoistakertaisena. Veden korkeuden noston vuoksi Heinijärven rannoilla jää veden alle pysyvästi yhteensä noin 0,84 ha maa-alueita. Veden alle pysyvästi jäävien alueiden puustoa joudutaan mahdollisesti poistamaan. Poistettavan puuston määrä on hankkeen muuhun kokoon nähden merkityksetön. Vettymishaittojen arvioinnissa on jokseenkin vakiintuneesti käytetty ns. kuivatusjyvämenetelmää, jossa vettymishaitat arvioidaan kuivatussyvyydessä

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 4 ( 5 ) YMS 30309-P11912 29.6.2011 tapahtuneiden muutosten perusteella. Menetelmän periaatteet on tarkemmin kuvattu julkaisuissa Maankuivatuksen suunnittelu (Vesihallituksen tiedotus 278, 1986) ja Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007). Vettymisvahinkojen arvioinnissa menetelmää sovelletaan takaperin verrattuna maankuivatuksen hyötyjen arviointiin. Vedenkorkeuden noston vuoksi Heinijärven ranta-alueilla tapahtuu maaalueiden vettymistä. Vettymishaittoja ilmenee järveen rajoittuvilla pelto- ja metsämailla sekä rantaan ulottuvilla tonttialueilla. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vyöhykkeet ja niitä vastaavat haittakertoimet sekä yksikköhinnat. Haittakerroin muodostuu maanarvo- ja kuivatusjyvän tulona. Yksikköhinnat on arvioitu vuonna 2009 alueella toteutuneiden kiinteistökauppojen hintatietojen perusteella. Taulukko 3-1. Heinijärven rantakiinteistöjen vettymisvahinkojen arvioinnissa käytetyt eri maankäyttömuotoja vastaavat vettymisvyöhykkeet ja niitä vastaavat kertoimet ja yksikköhinnat. Vettymisvyöhyke Yksikköhinta Maankäyttö Maanarvojyvä Kuivatusjyvä Haittakerroin N60 + m /ha Tontti Metsämaa Joutomaa Pelto 116,92-117,72 0,1 0,2 2 117,72-117,82 0,05 0,1 116,92+117,72 0,1 0,05 0,5 117,72-117,82 0,05 0,025 116,92+117,72 0,1 0,02 0,2 117,72-117,82 0,05 0,01 116,92-118,22 0,1 0,1 1 118,82-118,32 0,05 0,05 232 800 3 988 2792 8327 3.3 Haittojen suuruus Kunkin kiinteistön osalta vettyvien kuvioiden pinta-alat, maankäyttömuodot ja vettyvien alueiden vahingot rahaksi muutettuna ilmenevät liitteestä 1. Kaikkien Heinijärveen rajoittuvien ja vaikutusalueella järveen yhteydessä olevien uomien varsilla sijaitsevien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset haittaarviot ilmenevät liitteestä 1. Liitteessä esitetyt kuvionumerot ja niitä vastaavat kuviot ilmenevat liitteenä olevista kuviokartoista (liite 2.) Heinijärven rantakiinteistöjen ja muiden vedenkorkeuden noston vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteenlasketut haitat ovat yhteensä noin 352 500 euroa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Heinijärven hyöty- ja haitta-arviointi 5 ( 5 ) YMS 30309-P11912 29.6.2011 4 Yhteenveto hyödyistä ja haitoista Hankkeella saavutetaan hyötyjä ainakin yleisen edun ja ympäristön, vesialueen omistajan, osakkaiden ja ranta-alueiden omistajien kannalta. Suurimmat hyödyt kunnostuksella saavutetaan vesistön virkistyskäyttöarvon paranemisen kautta. Hyötyjen rahallinen suuruus on arvioitu tilakohtaisesti hankkeen vaikutusalueen tiloille. Hankkeesta aiheutuvat pitkäaikaiset haitat ovat vedenkorkeuden nostamisen vuoksi aiheutuvat vahingot. Vahinkoa syntyy Heinijärven rantakiinteistöillä kokonaan veden alle jääville alueille sekä pelto-, tontti- ja metsäalueiden vettymisestä. Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin 378 900 euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin 352 500 euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Tomi Puustinen Projektipäällikkö, Ins.amk Laatinut: Elisa Puuronen Projekti-insinööri, DI

HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) 2:251 20 Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 265,264, 263 tontti 0.066 1536.48 k 1 2 8264.30 Yhteensä 1536.48 8264.30 6727.82 2:252 20 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 261 tontti 0.004 93.12 k 1 2.3 9503.94 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 260 tontti 0.03 1396.80 Yhteensä 1489.92 9503.94 8014.02 2:181 20 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 259 tontti 0.007 162.96 k 1 0.6 2479.29 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 258 tontti 0.046 2141.76 Yhteensä 2304.72 2479.29 174.57 2:180 20 Veden alle 40,39 tontti 0.003 1047.60 k 1 1.6 6611.44 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 257 tontti 0.034 791.52 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 256 tontti 0.064 2979.84 Yhteensä 4818.96 6611.44 1792.48 2:216 20 Veden alle 38 tontti 0.001 349.20 k 1 1.4 5785.01 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 255 tontti 0.017 395.76 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 254 tontti 0.063 2933.28 Yhteensä 3678.24 5785.01 2106.77 2:218 20 Ylä-Nikkilä Veden alle 37 tontti 0.029 10126.80 k 1 2.3 9503.94 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 251, 252,253 tontti 0.069 1606.32 359 metsä 0.016 3.19 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 250 tontti 0.435 20253.60 358 metsä 0.153 30.51 Yhteensä 32020.42 9503.94-22516.47 20 2:218 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 365,367,369,370,372,379, metsä 1.48 295.11 Yhteismetsä 384,386,375,376,374,1002,1004 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 364,366,368,371,378,380,383,385, metsä 0.619 123.43 1001,1003 Yhteensä 418.54-418.54 2:12 20 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 1005 tie 0.125 49.85 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 1006 tie 0.003 2.39 Yhteensä 52.24-52.24 2:160 20 Veden alle 36,35 tontti 0.002 698.40 k 1 1 4132.15 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 249 tontti 0.016 372.48 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 248 tontti 0.126 5866.56 Yhteensä 6937.44 4132.15-2805.29 2:159 20 Veden alle 34 tontti 0.002 698.40 k 1 1.6 6611.44 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 247 tontti 0.011 256.08 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 246 tontti 0.151 7030.56 Yhteensä 7985.04 6611.44-1373.60 2:213 20 Veden alle 33, 32, 31, 30 tontti 0.021 7333.20 k 1 2.1 8677.51 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 244, 245 tontti 0.247 11500.32 Yhteensä 18833.52 8677.51-10156.01 2:214 20 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 361 tontti 0.033 768.24 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 360 tontti 0.132 6145.92 Yhteensä 6914.16-6914.16 10:43 20 21 Veden alle 29, 28 27,24,23,22,4,3,2 metsä 0.118 705.88 Veden alle 26,25 joutomaa 0.045 188.43 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 241,242, 243,230,231,232,237, metsä 1.772 176.67 118,190,191,192,193,189,195,196,198 200,202,203,204,205,206,207,208,209,210 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 240,233,238,236,187,186,194,197,199,201 metsä 4.199 837.28 Vettyminen (N 60 118,22-118,32) 235 pelto 0.485 201.93 Vettyminen (N 60 116,92-118,22) 234 pelto 6.879 5728.14 Yhteensä 7838.33-7838.33 10:37 21 Veden alle 21 tontti 0.007 2444.40 k 1 1.6 6611.44 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 228, 229 tontti 0.029 675.12 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 227 tontti 0.103 4795.68 Yhteensä 7915.20 6611.44-1303.76 10:38 21 Veden alle 20 tontti 0.006 2095.20 k 1 1.2 6611.44 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 226 tontti 0.016 372.48 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 225 tontti 0.05 4795.68 Yhteensä 7263.36 6611.44-651.92 10:39 21 Veden alle 19,18 tontti 0.002 698.40 k 1 0.6 2479.29 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 224 222 tontti 0.004 93.12 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 223 221 tontti 0.022 1024.32 Yhteensä 1815.84 2479.29 663.45 10:35 21 Veden alle 17,16,15 tontti 0.004 1396.80 k 1 0.8 3305.72 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 220 tontti 0.001 23.28 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 219 tontti 0.043 2002.08 Yhteensä 3422.16 3305.72-116.44 10:40 21 Veden alle 14 tontti 0.004 1396.80 k 1 0.9 3718.93 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 218 tontti 0.003 69.84 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 217 tontti 0.026 1210.56 Yhteensä 2677.20 3718.93 1041.73 10:41 21 Veden alle 13,12,11 tontti 0.005 1746.00 k 1 1.7 7024.65 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 216 tontti 0.004 93.12 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 215 tontti 0.066 3072.96 Yhteensä 4912.08 7024.65 2112.57 10:42 21 Veden alle 10,9,8,7,6,5 tontti 0.007 2444.40 k 1 1.2 4958.58 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 214 213 tontti 0.147 3422.16 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 212 211 tontti 0.226 10522.56 Yhteensä 16389.12 4958.58-11430.54

HEINIJÄRVI LIITE 1 Haitat Hyödyt Erotus Kiinteistö RN:o Haitta Kartta Kuvio(t) Maankäyttö Pinta-ala (ha) Haitta ( ) Rakennettu (kyllä/ei) Rak.paikka (kpl) Rantaviivan siirtymä (m) Hyöty ( ) hyödyt-haitat ( ) 10:32 21 Veden alle 1 metsä 0.004 23.93 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 177, 176 metsä 0.951 94.81 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 175 metsä 2 398.80 Yhteensä 517.54-517.54 10:31 21 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 179 184 metsä 0.223 22.23 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 178 metsä 0.359 2863.38 Yhteensä 2885.62-2885.62 10:30 21 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 183 182 metsä 0.017 1.69 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 185 metsä 0.027 215.35 Yhteensä 217.05-217.05 10:29 21 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 180 181 metsä 0.007 0.70 Yhteensä 0.70-0.70 10:15 21 Veden alle 158, 157,156,155, 154 metsä 0.016 95.71 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 174 metsä 0.312 31.11 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 173 metsä 0.879 7010.90 Yhteensä 7137.72-7137.72 2:192 21 Veden alle 170,171,172,153,152,151 metsä 0.025 149.55 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 351 352 346 metsä 0.391 38.98 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 353 347 345 metsä 2.541 8907.35 Yhteensä 9095.89-9095.89 2:183 21 Veden alle 150 tontti 0.001 349.20 k 1 1.2 4958.58 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 350 tontti 0.029 675.12 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 348 349 tontti 0.114 5307.84 Yhteensä 6332.16 4958.58-1373.58 2:247 21 Veden alle 149 148 147 tontti 0.007 2444.40 k 1 2 8264.30 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 344 tontti 0.032 744.96 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 343 tontti 0.14 6518.40 Yhteensä 9707.76 8264.30-1443.46 2:246 21 Veden alle 146 145 tontti 0.006 2095.20 k 1 1.8 7437.87 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 342 tontti 0.006 139.68 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 341 tontti 0.047 2188.32 Yhteensä 4423.20 7437.87 3014.67 2:186 21 Veden alle 144 tontti 0.003 1047.60 k 1 1 4132.15 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 340 tontti 0.004 93.12 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 339 tontti 0.06 2793.60 Yhteensä 3934.32 4132.15 197.83 2:185 21 Veden alle 143 142 tontti 0.002 698.40 k 1 0.9 3718.93 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 338 tontti 0.003 69.84 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 337 tontti 0.081 3771.36 Yhteensä 4539.60 3718.93-820.67 2:355 22 Veden alle 103 102 tontti 0.002 698.40 k 1 0.8 3305.72 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 325 tontti 0.002 46.56 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 324 tontti 0.01 465.60 Yhteensä 1210.56 3305.72 2095.16 2:364 23 Veden alle 70 tontti 0.001 349.20 k 1 0.9 3718.93 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 280 tontti 0.003 69.84 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 279 tontti 0.007 325.92 Yhteensä 744.96 3718.93 2973.97 2:363 20 Veden alle 56 tontti 0.002 698.40 k 1 1 4132.15 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) tontti 0.001 23.28 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 274 tontti 0.01 465.60 Yhteensä 1187.28 4132.15 2944.87 2:356 20 Veden alle 47 tontti 0.005 1746.00 k 1 1.2 4958.58 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 271 tontti 0.002 46.56 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 270 tontti 0.014 651.84 Yhteensä 2444.40 4958.58 2514.18 Yhteis- 20 metsä 21 22 23 24 Veden alle 41,42,43,44,45,46,49,48 tontti 0.142 49586.40 k 38 1.5 238011.52 50,51,52,53,54,55 57,58,59,60,61,62,63,64,65,66,67,68,69 85,101,104,105,106,107,108, 109,110,111,126,127,128,129 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 268,269,273,278,309,328 tontti 0.213 4958.64 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 267,272,276,277,281,326 tontti 2.107 98101.92 Tonttimaa yhteensä 152646.96 238011.52 85364.56 Veden alle 71,72,73,74,75,76,77,78,79,80,81,82,83, metsä 0.305 1824.51 84,86,87,88,89,90,91,92,93,94,95,96,97,98, 99,100,112,113,114,115,116,117,118,119, 120,121,122,123,124,125,130,131,132,133, 134,135,136,137,138,139,140,141 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 282,283,284,285,287,289,291,292,293,295, metsä 5.156 514.05 296,297,298,303,304,305,308,311,313,318, 322,321,320,323,312,314,315,327,328,329, 330,331,332,333,334,335,336,269 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 281,286,288,290,294,299,300,301,302,307, metsä 16.609 3311.83 310,326,317 Metsämaa yhteensä 5650.40-5650.40 876:1 20 21 Veden alle 167,168,169,161,162,160,164 joutomaa 0.124 519.24 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 357 joutomaa 0.001 0.03 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 356 joutomaa 0.044 2.46 Yhteensä 521.72-521.72 876:3 20 21 Veden alle 165,166,163,159 joutomaa 0.032 134.00 Vettyminen (N 60 117,72-117,82) 355 joutomaa 0.002 0.56 Vettyminen (N 60 116,92-117,72) 354 joutomaa 0.026 14.52 Yhteensä 149.07-149.07 Haitat yhteensä 352569.88 Hyödyt yhteensä 378917.81 26347.94