Pohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 251/2012/2 Dnro ESAVI/185/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Pohjapadon rakentaminen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Tammela Mustialan osakaskunta ym. HAKEMUS Mustialan osakaskunta (Mustialan kylän yhteinen vesialue ja vesijättö ), Mustialan yhteismetsän osakaskunta (Mustialan yhteismetsä ) sekä rantakiinteistöjen omistajat Tuula ja Risto Kanerva (Mustikkamäki ), Ilkka ja Seija Tuominen (Mäntyranta ), Anne Jaakkola (Mäntylä ), Aira ja Jorma Syrjä (Kalliomäki ), Heli ja Kari Toivonen (Kallioranta ), Reijo ja Vappu Nevala (Joutsenranta ), Aili Bergman (Kuusela ja Mustalamminpyöli ), Marja- Leena Tirri (Niemi ), Kari ja Päivi Kylä-Nikkilä (Heinänen ), Aaro, Aino ja Arto Suominen (Kirvesharju ) sekä Aarne ja Anneli Punta (Heiniranta ) ovat aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa pohjapadon rakentamiseen Heinijokeen Heinijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatiman päivätyn suunnitelman mukaisesti Tammelan kunnassa. SUUNNITELMA Hankkeen sijainti ja tarkoitus Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa, noin 7,5 km keskustaajamasta pohjoiseen. Välimatka Forssan kaupungin keskustasta Heinijärvelle on noin 8,5 km koilliseen. Heinijokeen rakennetaan luonnonmukainen pohjapato, jolla on tarkoitus nostaa yläpuolisen Heinijärven alivedenkorkeuksia. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Hyötyjä ovat lisäksi vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät ranta-alueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Vesistötiedot Vesistön yleiskuvaus Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen alueen (35.9) Jänhijoen alueen (35.97) Jänijärven valuma-alueeseen (35.973). Suurin osa Heinijärven tulovirtaamasta laskee järven pohjoisosaan Myllyojaa pitkin valuma-alueen pohjoisosan Saloisten-, Kyynärä- ja Kuivajärvestä. Vesiä laskee Heinijärveen myös länsipuolen Luolalamminojan, koillispuolen Kiimalamminojan ja Mustalamminojan, itäpuolen Hylönjärvenojan sekä kaakkoispuolen Korpipohjanteenojan kautta. Heinijärvi laskee Heinijokeen järven lounaisosassa. Heinijoki laskee edelleen Jänijärveen. Heinijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 38 km 2 ja järvisyys noin 11 %. Heinijärven pinta-ala on 126,5 ha. Järven keskisyvyys on 1,5 m ja suurin syvyys 3,0 m. Heinijärven rantaviivan pituus on yhteensä 9,3 km. Vedenkorkeudet Heinijärven vedenkorkeudesta on havaintoja vuodesta 1983 alkaen. Havainnointi on tapahtunut ranta-asukkaan toimesta epäviralliselta vedenkorkeusasteikolta. Heinijärvestä on virallisia vedenkorkeushavaintoja vuosilta 2009 ja Heinijärven epävirallisen ja virallisen asteikon ( ) havaintojen perusteella järven keskivedenkorkeudessa on vain 0,01 m:n ero ja ääriarvotkin ovat samaa suuruusluokkaa. Tämän perusteella voidaan Heinijärven vedenkorkeuksia määritettäessä käyttää myös epävirallisen asteikon havaintoja. Heinijärven vedenkorkeudet ovat seuraavat - ylivedenkorkeus HW N ,57 m - keskiylivedenkorkeus MHW N ,11 m - keskivedenkorkeus MW N ,82 m - keskialivedenkorkeus MNW N ,60 m - alivedenkorkeus NW N ,39 m Valumat ja virtaamat Heinijärven valuma-arvot on arvioitu valuma-aluetietojen, hydrologisen vuosikirjan ja Kaiteran kehittämien nomogrammien avulla. Niiden avulla on määritetty keskimääräinen yli- (MHq) ja alivaluma (MNq) sekä keskivaluma (Mq). Lisäksi on määritetty kerran viidessäkymmenessä vuodessa (Hq 1/50 ) toistuva lumen sulamisesta aiheutuva valuma. - Hq 1/50 70,6 l/s/ km 2 - MHq 39,2 l/s/ km 2 - Mq 6,0 l/s/ km 2 - MNq 2,7 l/s/ km 2 Heinijärven valuma-arvoja vastaavat virtaamien ääri- ja keskiarvot sekä eri ylivirtaamien toistuvuuksia vastaavat virtaamat ovat - HQ 1/50 1,87 m 3 /s - MHQ 1,04 m 3 /s - MQ 0,23 m 3 /s - MNQ 0,10 m 3 /s

3 Vedenlaatu Ensimmäiset Heinijärven vedenlaatuhavainnot ovat vuodelta 1975 ja viimeiset vuodelta Heinijärven kokonaisravinnetasojen perusteella vesi on rehevää. Kemiallisen hapenkulutuksen ja värin perusteella vesi on humuspitoista ja väriltään tummaa. Järvessä on havaittu talvenaikaisia alentuneita happipitoisuuksia. Veden laatutulosten perusteella Heinijärven vesi on luokkaa välttävä ympäristöhallinnon yleisessä vesistöjen käyttökelpoisuutta kuvaavassa luokituksessa. Olemassa olevien vedenlaatutulosten perusteella vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut vuosina Heinijoen yläosasta on yksi vedenlaatuhavainto vuodelta 1981 ja Heinijoen alaosalta on vedenlaatuhavaintoja vuosilta Vedenlaatu Heinijoen alaosassa on huonompi kuin Heinijärvestä lähtevän veden laatu. Vuonna 2009 valmistuneessa Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tai vuonna 2010 valmistuneessa Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Heinijärven kokonais- tai ekologista ei ole tilaa luokiteltu. Vesi- ja maa-alueiden käyttö Heinijärvellä harrastetaan virkistyskalastusta. Kalakanta koostuu särkikaloista, ahvenista, hauista ja lahnoista. Heinijärveen on istutettu haukea. Heinijärven vesiliikenne on lähinnä ranta-asukkaiden virkistyskäyttötarkoituksessa pienveneillä harrastamaa veneilyä. Heinijoessa veneily on vähäistä johtuen vesistön pienuudesta. Vesistössä ei harjoiteta uittoa. Heinijärven rannoilla ja vedenpinnan noston vaikutusalueella on 62 kpl vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Rannoilla on kiinteitä ja kelluvia laitureita. Valuma-alue on suurelta osin ojitettua suo- ja metsäaluetta. Heinijärven luoteispuolella on jonkin verran maatalouden maita. Valuma-alueen asutus on harvaa. Eniten asutusta on Heinijärven ympäristössä. Kaavoitus ja luonnonsuojelualueet Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) Heinijärven lounaisosaan ja Heinijoen yläosaan on merkitty luonnonsuojelualue. Alueelle ei ole laadittu asema- tai yleiskaavoja. Heinijärveä lähin Natura alue Saloistenjärvi-Kyynäräjärvi (SCI, FI ) sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä koillissuunnassa. Saloistenjärvi ja Kyynäräjärvi muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan ja edustavan luonnontilaisten humusjärvien kokonaisuuden. Heinijärven lounaisosassa sijaitsee kaksi yksityisten maalla olevaa luonnonsuojelualuetta; Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (YSA041872) ja Heinijoen luonnonsuojelualue (YSA042406). Alueet 3

4 liittyvät toisiinsa ja niiden läpi virtaa Heinijoki. Rauhoitusmääräykset kieltävät luonnonsuojelualueilla mm. ojien kaivamisen, vesien perkaamisen ja patoamisen, maaperän vahingoittamisen, ruoho- ja heinäkasvien keräämisen sekä muun toiminnan, joka saattaa muuttaa maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Heinijoen luonnonsuojelualue (2,1 ha) on heinikkoista, metsittyvää rantamaastoa, joka on aikanaan ollut peltoa. Puuston kasvutapa kertoo vanhoista sarkaväleistä. Pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen. Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (2,9 ha) on pääosaltaan isovarpuista rämettä. Reunaosissa on mm. pallosararämettä ja -korpea, muurainkorpea, puolukkakorpea ja suursaranevaa. Suon keskialueella on myös tupasvillarämettä ja paikoin karua rahkarämettä. Suoritettavat toimenpiteet Heinijärven vedenkorkeutta nostetaan järvestä laskevaan Heinijoen yläosaan rakennettavan pohjapadon avulla. Järven luusua on luonnonsuojelualuetta ja paikka on todella pehmeää, joten pato rakennetaan heti luonnonsuojelualueen alapuolelle. Patopaikalle on matkaa noin 230 m järven luusuasta. Alueelle on tieyhteys. Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO-ohjelmalla. Pohjapadon harjan leveys on 2,0 m ja betonisen osan pituus 6,0 m. Padon harja on reunoilla tasolla N ,85 m laskien kohti keskiosaa tasolle N ,80 m. Padon keskelle tehdään alivirtaama-aukko, jonka leveys on 0,5 m ja syvyys 0,05 m. Padon tiivistysosa perustetaan nykyisen kantavan pohjamaan varaan. Tiivistysosan 200 mm:n paksuiset betoniseinät perustetaan noin 300 mm:n murskekerrokselle. Mikäli betoniseinä toteutetaan valmiilla elementillä, tehdään murskearinan pintaan asennuskerros vähintään 20 mm:n betonista ennen patoelementin asentamista paikalleen. Tiivistysosan rantojen puoleinen täyttö ja ympärystäyttö tehdään moreenilla. Lisäksi tiivistysosan ympärille asennetaan vähintään 50 mm:n paksuinen lämpöeriste. Pohjapadon ympärille asennetaan luiskaverhous kiviheitokkeesta. Materiaalina käytetään mm:n luonnonkiveä. Luiskan kaltevuus on ylävirranpuolella 1:3 tai loivempi ja alavirran puolella 1:8 tai loivempi. Luiskaverhouksen ja tiivistysosan väliin asennetaan suodatinkangas. Luiskaverhous ulotetaan rantojen puolella nykyiseen rantatörmään. Heinijärven pohjapadon rakentaminen aloitetaan välittömästi luvan saamisen jälkeen. Pohjapadon rakennustyöt on tarkoitus tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa. Heinijoen virtaaman työnaikainen ohijuoksutus patopaikalla tehdään pumppaamalla. Pohjapadon rakennustyö vesistössä tapahtuvien töiden osalta kestää arviolta kolme vuorokautta. 4

5 5 Hankkeen vaikutukset Vedenkorkeudet Vaikutusten selvittämiseksi on tehty virtaus- ja vedenkorkeuslaskenta Hec- RAS-ohjelmalla perustuen Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän simuloituihin päivittäisiin Heinijärven tulovirtaama-arvoihin vuosilta Pohjapadon rakentaminen vähentää vedenkorkeuden vaihtelua Heinijärvessä ja Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Heinijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet on esitetty seuraavassa. Vedenkorkeus Nykyinen Tuleva Muutos N 60 +m N 60 +m m MHW 117,11 117,11 0 MW 116,82 116,92 +0,10 MNW 116,60 116,80 +0,20 Virtaamat Pohjapadon rakentaminen vähentää virtaaman vaihtelua Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Heinijokeen purkautuva keskialivirtaama pienenee arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s ja keskiylivirtaama kasvaa arvosta 1,04 m 3 /s arvoon 1,17 m 3 /s. Keski- ja ylivirtaama eivät muutu nykyiseen verrattuna, mutta tulvan kesto pitenee. Nykyisin kesäaikaisen alivirtaaman Heinijärvestä Heinijokeen arvoidaan olevan lähes olematon. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa jatkuvan pienen virtaaman Heinijokeen. Vedenlaatu Hankkeella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun. Rakentamisvaiheessa voi aiheutua tilapäistä veden samentumista. Lähtökohtana on, että pohjapadon rakentaminen toteutetaan kuivatyönä työpatojen suojassa. Virkistyskäyttö Vedenkorkeuden nosto parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia Heinijärvellä mm. veneily- ja kalastusmahdollisuuksien parantumisen kautta. Vesistön tilan kohentuminen, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen parantavat myös rantojen virkistyskäyttöä. Pohjapato katkaisee reitin Heinijoessa, mutta haitan ei katsota olevan merkittävä. Veneily Heinijoessa on vähäistä ja veneily on mahdollista vain pienillä veneillä, joiden siirtäminen padon ohi on mahdollista. Luonto ja luonnonsuojelualueet Vedenkorkeuden noston myötä lisääntyvä vesitilavuus vaikuttaa myönteisesti kalojen elinolosuhteisiin. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa vesieliöiden elinolosuhteiden

6 Hankkeen hyödyt kannalta tärkeän alivirtaaman johtamisen Heinijokeen. Suunnitelman mukaisesti pohjapadon takaluiska on kaltevuudeltaan sellainen, että se mahdollistaa vesieliöiden liikkumisen padon yli. Vedenkorkeuden noston huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat järven vesikasvillisuuteen. Pitkällä aikavälillä vaikutus on nähtävissä lähinnä muutoksina vesikasvillisuusvyöhykkeissä. Alavammilla rannoilla, ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien vyöhykkeet voivat kaventua kelluslehtisten kasvien osalta (mm. ulpukat, lumpeet, uistinvita). Veden nousu ylemmäs rannoille todennäköisesti lisää luhtaisilla kasvupaikoilla menestyvien lajien (mm. sarat, kurjenjalka, suoputki) määrää tulvavyöhykkeessä ja rannan saranevoilla. Vedenkorkeuden nousu ei muuta merkittävästi Heinijokeen rajoittuvia luonnonsuojelualueiden osia, sillä ranta on muuttunut joen perkauksen yhteydessä. Tuleva vettymisvyöhykkeen raja siirtyy muutamia metrejä nykyistä pidemmälle, joten puustoisten soiden suotyypit ja niiden kasvillisuus säilyvät ennallaan. Alavammilla rannan osilla luhtaisuutta ilmentävät lajit saattavat paikoin runsastua (mm. vehka, rentukka, rantaalpi). Heinijoen luonnonsuojelualue muuttuu jonkin verran kosteampaan suuntaan, minkä seurauksena kenttäkerroksen heinäisyys ja sarojen määrä todennäköisesti lisääntyy. Luonnonsuojelualueet säilyvät sopivina pesimäympäristöinä alueen linnustolle, kuten laulujoutsenelle ja kurjelle. Heinijärven arvioidulla veden korkeuden nostolla ei näin ollen ole merkittäviä vaikutuksia järven luusuan rannoilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin. Näkyviä vaikutuksia saattaa pitkällä aikavälillä ilmetä rannan tulvavyöhykkeessä kasvien lajisuhteiden muutoksina. Rantarakenteet Heinijärven rantakiinteistöjen rakennuksille ei aiheudu haittoja. Rantarakenteille kuten laitureille arvioidaan aiheutuvan haitan olevan vähäinen. Hankkeen hyötyjä on arvioitu järveen rajoittuvien rakennuspaikkojen virkistyskäytön kannalta. Hankkeesta koituu runsaasti myös hankalasti rahassa arvioitavia hyötyjä. Näitä ovat mm. vesistön tilan koheneminen, parantuneet virkistyskäyttö- ja kalastusolosuhteet, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Vesistön virkistyskäyttöarvon hyödyt on arvioitu ns. Aittoniemen menetelmällä. Vesirajan siirtyminen virkistyskäyttökaudella vaikuttaa kaikkiin virkistyskäyttömuotoihin; oleskeluun rannoilla, uintiin, veneilyyn sekä kalastukseen. Heinijärven tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta sopivalle optimivyöhykkeelle. Järvien rannoilla ei ole rakentamista ohjaavia kaavoja, joten vedenpinnan nostosta aiheutuva hyöty on määritetty maastotietokannassa oleville rakennetuille rantarakennuspaikoille. 6

7 Rakennusten ja rantatonttien virkistyskäyttöarvo Rantarakennuksien ja -tonttien hyötyjä arvioitaessa on oletettu, että rantatontin vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta ja 30 % rakennuksen arvosta. Rantatonttien keskihintana on arvioinnissa käytetty vuonna 2009 alueella tehtyjen tonttikauppojen keskihintaa. Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan arvioida, että rantatontin arvo Heinijärven rannalla on keskimäärin 23,28 euroa/m 2 ja siellä olevien rakennusten arvo noin 21,40 euroa/tontti-m 2. Vesistöstä johtuva rakennetun rantatontin virkistyskäyttöarvo on siis 25,04 /m 2. Rantaviivan sijainnin muutos Nykyinen ja tuleva rantaviiva on arvioitu tehdyn laserkeilauksen korkeusaineiston sekä maastotietokannan korkeuskäyrien perusteella. Rantaviivan sijainnin muutos on määritetty kiinteistökohtaisesti ja muutos on esitetty kunkin tilan osalta keskiarvona. Vedenkorkeuden muutoksen vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vedenpinnan nostosta aiheutuvan virkistyskäyttöhyödyn määrään vaikuttaa rannan maapohjan laatu ja rannan kaltevuudesta johtuva rantaviivan siirtyminen. Rantojen maapohja on määritetty GTK:n maaperäaineiston perusteella. Heinijärven rannat ovat itä- ja eteläpuolella suurimmaksi osaksi moreenia. Myös kalliorantoja ja turvepohjaista rantaa on jonkin verran. Pohjoispuolella Heinijärven rantojen maaperä on suurimmaksi osaksi karkeaa hietaa ja lisäksi on moreeni- ja hiesurantoja. Länsipuolella on turve- ja liejurantoja ja lisäksi moreenirantoja. Järven vedenkorkeuden laskiessa virkistyskäytön kannalta hyvää tasoa alemmaksi rannan käyttö- ja maisema-arvot laskevat. Kun rantaviiva siirtyy riittävän kauaksi hyvästä tasosta, katsotaan virkistyskäyttöarvo menetetyksi kokonaan. Heinijärven rannoilla em. virkistyskäytön nollaraja arvioidaan olevan 30 m päässä hyvän rantaviivan sijaintipaikasta. Hyvän rantaviivan sijaintipaikan ja nollarajan välissä virkistyskäyttöarvon oletetaan laskevan suoraviivaisesti siten, että yhden metrin vaakatason siirtymä rantaviivassa aiheuttaa 3,3 prosenttiyksikön muutoksen virkistyskäyttöarvoon. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuva hyöty Järven vedenkorkeuden nostosta koituva hyöty voidaan laskea kaavalla: Hyöty = (arvossa tapahtuva suhteellinen muutos) x (vesistöstä johtuva virkistyskäyttöarvo). Edellä esitetyn perusteella vedenpinnan nostosta saatava hyöty rakennetulla rantatontilla on Hyöty = 0,033 x rantaviivan siirtymä x kiinteistön/rakennuspaikan pinta-ala x 25,04 /m 2. Hyötyjä laskettaessa rakennuspaikan pinta-alaksi on oletettu m 2. Rantaviivan siirtymänä Heinijärvellä on käytetty kunkin rakennuspaikan kohdalta arvioitua keskiarvoa. 7

8 Vahingot ja haitat Hyötyjen suuruus Vedenpinnan nosto on Heinijärven rantojen käytön kannalta nykyistä vedenkorkeutta parempi. Vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja kesävedenkorkeus asettuu rantojen virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle. Järven vedenkorkeuden nostosta koituvat hyödyt kunkin kiinteistön virkistyskäyttöarvoon on arvioitu kiinteistökohtaisesti järveen rajoittuvien kiinteistöjen osalta. Heinijärvellä vedenkorkeuden nostosta koituvat laskennalliset virkistyskäyttöhyödyt ovat yhteensä noin euroa. Lisäksi hankkeesta koituu muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä. Hankkeesta syntyvät pitkäaikaiset haitat aiheutuvat järven vedenkorkeuden noston seurauksena. Hankkeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Ylivedenkorkeudet eivät nouse, mutta tulvan kesto pitenee. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Lisäksi veden alle jäävillä alueilla sijaitseva puusto joudutaan poistamaan. Alueella tehdyn laserkeilauksen ja maastotietokannan korkeusaineiston perusteella on määritetty nykyinen ja tuleva rantaviiva sekä vettymisvyöhykkeiden rajat. Hakemukseen on liitetty kiinteistökohtainen vahinkoarviolaskelma. Pysyvästi veden alle jäävät alueet vyöhykkeellä N ,82 116,92 m on selvitetty kiinteistökohtaisesti. Vahinkoarvioissa pysyvästi veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta on huomioitu puolitoistakertaisena. Yksikköhinnat on arvioitu vuonna 2009 alueella toteutuneiden kiinteistökauppojen hintatietojen perusteella. Tontin hintana on käytetty /ha, metsän /ha, joutomaan /ha ja pellon /ha. Vedenkorkeuden noston vuoksi Jänijärven rannoilla jää veden alle pysyvästi yhteensä noin 0,933 ha maa-alueita. Vedenkorkeuden noston vuoksi Heinijärven ranta-alueilla tapahtuu maaalueiden vettymistä. Vettymishaittoja ilmenee järveen rajoittuvilla pelto- ja metsämailla sekä rantaan ulottuvilla tonttialueilla. Vettymishaittojen arvioinnissa on jokseenkin vakiintuneesti käytetty ns. kuivatusjyvämenetelmää, jossa vettymishaitat arvioidaan kuivatussyvyydessä tapahtuneiden muutosten perusteella. Vahinkojen arvioinnissa on käytetty tonttialueilla, metsä- ja joutomailla kahta eri vyöhykettä N ,92 117,72 m ja N ,72 117,82 m. Peltojen osalla on vettymisvyöhykkeinä käytetty N ,92 118,22 m ja N ,82 118,32 m. Vettyvää aluetta on yhteensä noin 50,452 ha. Jänijärven rantakiinteistöjen ja muiden vedenkorkeuden noston vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteenlasketut haitat ovat yhteensä noin euroa. Hakijoiden mukaan haittakorvauksia ei makseta, koska suurin osa kiinteistönomistajista on antanut suostumuksensa hankkeelle sekä usealla kiin- 8

9 teistöllä hyödyt ovat haittoja suuremmat. Mikäli korvauksia määrätään, tulee ne määrätä kertakorvauksena. Oikeudelliset edellytykset Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. Kiinteistötiedot ja hanketta varten tarvittavat alueet Heinijärven rantojen maa-alueet ovat yksityisessä ja Tammelan kunnan omistuksessa. Heinijärven vesialueen omistaa Mustialan osakaskunta ja järjestäytymätön Heinämaan erillistalo 10 -vesialueen osakaskunta. Hakemuksen mukaan Heinijärven keskivedenkorkeuden 0,10 m:n noston seurauksena maa-aluetta muuttuu pysyvästi vesialueeksi 0,933 ha, josta hakijat omistavat yhteensä 0,636 ha (68 %). Lisäksi hakijat ovat saaneet suostumuksia yhteensä 0,075 ha:n alueelta. Suunniteltu pohjapato sijaitsee kiinteistöillä Mäkilä ja Taipale sekä Mustialan osakaskunnan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella Pohjapadon alle jää maa-aluetta noin 12 m 2 ja vesialuetta noin 40 m 2. Mustialan osakaskunta on yksi hakijoista. Kiinteistön Taipale omistaja on antanut suostumuksensa hankkeelle ja siihen, että rakennustyöt voidaan tehdä hänen maidensa kautta. 9 Tarkkailu Tarkkailun taustanäytteeksi haetaan Heinijoesta patopaikan ylä- ja alapuolelta yhdet näytteet ennen töiden aloittamista. Padon rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan toimenpiteiden aikana kerran. Rakentamisen päättymisen jälkeen kahden viikon kuluttua suoritetaan jälkitarkkailu. Jos jälkitarkkailussa näkyy vielä toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia, jatketaan tarkkailua kahden viikon välein kunnes vaikutukset häviävät. Näytteistä määritetään alkaliniteetti, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sameus, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja rautapitoisuus. Kullakin näytteenottokerralla näytteet otetaan pisteillä näytteenottosyvyyden puolesta välistä. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto kaikkien tulosten valmistuttua. Tarkkailun tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Hankkeen toteuttamista seuraavien lähivuosien aikana vedenkorkeutta tarkkaillaan viikoittain kolmen vuoden ajan vedenkorkeusasteikolta Tämän jälkeen vedenkorkeuden tarkkailun jatkamisesta ja sen tarpeesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa.

10 10 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Aluehallintovirasto on pyytänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausuntoa Tammelan kunnassa sijaitsevan Heinijärven luusuassa sijaitsevien yksityisten luonnonsuojelualueiden suojelusta. Hämeen ELY-keskus on antanut lausunnon asiasta Suojelualueet on perustettu Hämeen lääninhallituksen päätöksillä 5/A331 (annettu ) ja 69/A231 (annettu ). Kummankin päätöksen rauhoitusmääräyksissä kielletään mm. patoaminen. Rauhoitusmääräyksistä voi rauhoituspäätöksissä mainituissa tapauksissa poiketa ELY-keskuksen luvalla. Padolle suunniteltu paikka on suojelualueiden ulkopuolella, mutta vedenpinnan nousun vaikutus tuntuisi myös suojelualueiden alavammissa osissa. Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset ovat voimassa vain kyseisillä suojelualueilla, eivätkä ne siten rajoita toimintaa muualla. Jos pato tehdään suunnitellulla tavalla suojelualueen ulkopuolelle, ELY-keskuksen lupaa rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen ei tarvita. Suunniteltu vedenpinnan nosto on sen verran pieni, että se tuskin olennaisesti vaarantaa suojelualueiden luontoarvojen säilymistä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Tammelan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Tammelan Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, mutta ei kokonsa (< 500 ha) takia ollut mukana vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella. Heinijärven vedenpinnan nostohanke vähentää virtaaman vaihteluita Heinijoessa. Lisäksi hankkeen patoratkaisun alivirtaama-aukko takaa jatkuvan pienen virtaaman Heinijokeen. Suurten virtaamavaihteluiden väheneminen vähentää kiintoainekuormituksen ja ravinteiden kulkua alajuoksulle ja toisaalta jatkuva pieni virtaama mahdollistaa vesieliöiden elinolosuhteet kuivanakin aikana. Heinijärveä lähin vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella mukana ollut vesimuodostuma on Jänhijoki, joka on luokiteltu tyydyttävään tilaan. Hyvään tilaan Jänhijoella pyritään lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä.

11 Heinijärven vedenpinnan nostohankkeen vaikutukset tukevat vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamista alajuoksulla Jänhijoella. Esitettyä tarkkailusuunnitelmaa tulee muuttaa siten, että tarkkailun tulokset tulee toimittaa Hämeen ELY-keskukseen välittömästi tulosten selvittyä sähköisesti osoitteeseen Ilmoitukseen tulee liittää näytteenottopaikkojen koordinaatit ja asian diaarinumero HAME- LY/151/07.00/2012. Vedenkorkeustiedot tulee myös toimittaa sähköisesti edellä mainittuun osoitteeseen enintään 1 vuoden jaksoissa. Tulva-aikana vedenkorkeutta on seurattava päivittäin. Vedenkorkeuden seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot on toimitettava Hämeen ELY-keskukseen työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Muuten lupa lupahakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että hanke äärevöittää jonkin verran Heinijoen virtaamia, mutta muutokset eivät liene kovin suuria. Kala pääsee nousemaan suunnitellun pohjapadon yli alivirtaamakautta lukuun ottamatta. Padon rakennustyöt aiheuttavat tilapäistä samentumishaittaa ja lisäävät kiintoaineja ravinnekuormitusta. Kalatalousryhmä on katsonut, että hanke osaltaan parantaa kalakantojen hoidon ja kalastuksen edellytyksiä ja lupa pohjapadon rakentamiseen voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 3) AA (Kaislaranta, RN:o 2:213, Mustiala, Tammela) on ilmoittanut olevansa eri mieltä Heinijärven vedenpinnan nostamisesta. Pajukanta on erehtynyt ostamaan vesijättömaata vedenpinnan ollessa alhaalla. Nyt miltei koko tontti on veden vallassa. Myllyojaa tulisi perata ja vettä juoksutettava enemmän ja nopeammin keväällä Heinjokea pitkin. 4) Visioviestintä Ky / BB (Kesälehto RN:o 5:43, Kaukjärvi, Tammela ja Salokorpi RN:o 2:205, Mustiala, Tammela) on vaatinut, että Heinijärven pohjapadon rakentamista lykätään, kunnes hankkeen vaikutuksista on saatu lisäinformaatiota. Liian vähäinen kesäajan juoksutus tuhoaisi arvokkaan jokibiotoopin, niin ekologisen kuin virkistysarvon osalta. Hankkeiden läpiviennin tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Viranomaisen toiminta täyttää moitittavuuden tunnuspiirteet, jos voi syntyä vaikutelma, että asiaan vaikuttavia asianhaaroja on jätetty riittävän selkeästi tuomasta ilmi. Heinijärven yläpuolisten järjestelyjen ollessa kesken on syytä epäillä, että em. käsitys on relevantti. Näillä perusteilla lienee viisainta keskeyttää viranomaistoimenpiteet ainakin toistaiseksi, kunnes kokonaisuudesta saadaan tarkempaa selkoa ja kaikki ne tahot informoiduiksi, joiden etuun kyseinen hanke saattaa vaikuttaa. 5) CC (Mäkilä, RN:o 10:15, Kaukjärvi, Tammela) on vastustanut hanketta seuraavilla perusteilla: 11

12 1. Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen -hanke on kesken. Suunnittelualueella sijaitsevat Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi, Kuivajärvi ja Iso-Pakonen. Hankkeen tarkoituksena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää suunnittelualueen alapuolisten vesistöjen tulvaongelmaa. Yleisesti tavoitteena on tasata virtaamanvaihteluita suunnittelualueella ja vähentää alivirtaaman aikaista järvien vedenpinnan laskua. Toimenpiteillä mm. viivytetään tulvavesiä järvialueella nykyistä pidempään ja pienennetään Myllyojan tulvavirtaamia ja yleisesti alapuolisen vesistön tulvahaittoja. Tulvahaittoja Heinijärvellä vähennetään myös viivyttämällä tulvavesiä tilapäisesti ojitetuilla metsäalueilla Mustalammin ja Hylönjärven laskuojan valuma-alueilla. Myllyojaan ja Mustalammin laskuojaan kohdistuvilla toimenpiteillä pääasiassa hidastetaan virtausnopeuksia, minkä vaikutuksesta eroosio ja kuormitus Heinijärveen vähenee. Myllyojan alaosan toimenpiteillä parannetaan peratun ja suoristetun uoman tilaa. 2. Virtaamamittaukset ovat tekemättä Heinijoella. Pohjapadon rakentamisen jälkeen ei ole mitään vertailukohtaa Heinijoen virtaamiselle ennen pohjapatoa. Vesilupahakemuksessa arvioidaan kesävirtaaman olevan lähes olematon 100 l/s, joka on tarkoitus padon avulla laskea 10 l/s. Veden tulo loppuu kesäkuukausiksi. Tämä vaikuttaa joenvarren asukkaiden elämiseen, joesta tulee haiseva liejuinen mutalammikko. Joessa ei voi enää uida eikä kalastaa. Miten patoaminen vaikuttaa kalojen, rapujen ja muiden eliöiden elämiseen? Mitään selvityksiä ei ole tehty padon haittavaikutuksista alajuoksulla. Heinijoki laskee Jänijärveen. Jänijärven tila huononee, koska Heinijoesta ei enää virtaa vettä. Kiinteistöjen arvo alenee. Hankkeessa on systemaattisesti jätetty Heinijoen kiinteistöt huomioimatta. Hankkeesta ei ole ilmoitettu kiinteistöille ja kuitenkin suurin haittavaikutus kohdistuu Heinijoen varrella oleville kiinteistöille. 3. Heinijoen alussa olevilta luonnonsuojelualueilta (2 kpl) puuttuu luonnonsuojeluraportti pohjapadon vaikutuksesta. Luonnonsuojelualueilla on ehdottomasti Heinijoen patoaminen kielletty. Heinijoen alussa olevasta suoalueesta on tehty luonnonsuojelualue vuonna Luonnonsuojelualueen tarkoituksena on ollut estää Heinijoen patoaminen ja näin ollen sen kuivuminen. Tämä asia on sivuutettu kokonaan hakemuksessa. Muistuttajan kiinteistöllä sijaitsevan suoalueen rauhoitusalueen hoidon tavoitteet on säilyttää kyseessä oleva luonnonsuojelualue luonnontilaisena ja hyvänä näytteenä erilaisista suotyypeistä. Vesilupahakemuksessa sivuutetaan kokonaan luonnonsuojelualueet sanomalla, ettei mitään merkittävää tapahdu luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin. Mielestäni pelto, joka on huomattavasti järvenpintaa korkeammalla kuin luonnonsuojelualue, tarvitsee suojavallin ja pumppaamon vettymisen estämiseksi. Vedenpinnan nousu tuhoaa luonnonsuojelualueen mäntypuuston, miksi luonnonsuojelualueen vettymistä ei ole otettu huomioon. 12

13 4. Henkilökohtaista haittaa ei ole otettu lainkaan huomioon. Hyötyjen ja haittojen raportissa ei ole lainkaan otettu huomioon Heinijoen varrella olevia kiinteistöjä. 5. Pellon suojavallitus ja pumppaamon hanke- ja suunnittelukulut puuttuvat laskelmista kokonaan. Myös kuka maksaa pumppaamon sähkönkulutuksen ja ylläpidon puuttuu kokonaan. 6. Jokamiehen oikeuden käyttö lisääntyy. 7. Luonnonkiertokulkuun ei pidä koskea. 6) DD / EE, FF ja GG (Äkkisyvä, RN:o 10:14, Kaukjärvi, Tammela) on ilmoittanut, että heidän kesänviettopaikkansa sijaitsee Heinijoen rannalla. Asiasta ei ole henkilökohtaisesti otettu yhteyttä. Hankkeen toteutuessa vettä ei ole nimeksikään joessa. Kesäpaikan arvo laskee sekä sen käyttö hankaloituu. Mökki sijaitsee aivan rannassa. Sauna- ja pesuvedet otetaan joesta. Jos joki kuivuu, joten eläminen kesänviettotarkoituksena loppuu. Joesta tulee haiseva liejuinen mutalammikko, missä ei voi uida eikä kalastaa. 7) HH (Hopearanta, RN:o 10:26, Kaukjärvi, Tammela) omistaa vapaa-ajan kiinteistön, joka rajoittuu Heinijoen uoman puoliväliin. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu eikä selvitetty rakennettavaksi aiotun pohjapadon vaikutuksia padon alapuoliseen vesistöön, erityisesti Heinijokeen sekä Jänijärveen, johon Heinijoki laskee. Muistuttaja on vaatinut, ettei suunniteltu pohjapatohanke toteutuessaan vaikuta kiinteistön mahdollisuuksia hyödyntää Heinijokea talous- ja kasteluvetenä eikä virkistys- ja kalastuskäyttöön. Pato ei saa laskea Heinijoen kesäajan pinnankorkeutta siten, että se aiheuttaa kohtuutonta haittaa Heinijoen varren kiinteistönomistajille. Heinijoki on aikaisempien perkaushankkeiden johdosta matala, noin puoli metriä syvä uoma. Kiinteistön kohdalla kesäajan vedenkorkeutta säädellään perkausten yhteydessä alajuoksun puolelle rakennetulla pohjapadolla, joka on kesäkuukaudet kiinni. Riittävä virtaama Heinijärvestä Heinijokeen on välttämätöntä, koska nykyisinkin vedenpinta saattaa kuivina kesinä laskea alle puoleen normaalista vähäisen virtaaman ja suuren haihtuman vuoksi. Lupahakemuksen mukaan Heinijärvestä purkautuva keskialivirtaama pienenee pohjapadon rakentamisen seurauksena arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s. Lupahakemuksessa ei ole esitetty laskelmaa tai muutoin arvioitu virtaaman vähenemisen seurauksia Heinijoen pinnankorkeuteen. Heinijoen kesäajan vedenpinnan laskeminen aiheuttaisi merkittävää haittaa kiinteistölle ja vähentäisi sen arvoa. Joenrantakiinteistö muuttuisi kesäajoiksi kuivan maan kiinteistöksi. Lupahakemuksessa todetaan padon alivirtaama-aukon takaavan vesieliöiden elinolosuhteiden kannalta tärkeän alivirtaaman johtamisen Heinijokeen. Lupahakemuksen mukaan alivirtaama kuitenkin pienenee kymmenesosaan nykyisestä. Hakemuksessa ei ole selvennetty, kuinka pienenevä alivirtaama riittää takaamaan Heinijokeen ja sen alapuoliseen Jänijärveen 13

14 vesimäärän, joka ei haittaa kalojen, rapujen, simpukoiden ja vesilintujen elämää ja lisääntymistä. Hakemuksen haitta-arvio rajoittuu koskemaan vain Heinijärven ranta-alueita. Hakemuksesta ei ilmene, että Heinijoen eliöstöä olisi kartoitettu, jotta pienentyvän alivirtaaman riittävyyttä niiden elinolosuhteisiin voitaisiin arvioida. Heinijoessa elää mm. jokirapuja, joita esiintyy luontaisena Tammelan ylänköalueella. Lisäksi joessa elää mm. simpukoita, sukeltavia vesilintuja, vesirajassa eläviä nisäkkäitä, vesikasveja ja hyönteisiä. Kuulopuheiden mukaan 1980-luvulta on havaintoja myös mm. taimenista ja saukoista. Tammelan Jänijärvelle tehdyn vastaavan vedenkorkeuden noston vesilupahakemuksessa todetaan, että suurin osa Jänijärven tulovirtaamasta tulee Heinijoesta. Jänijärven lasku-uoman keskialivirtaamaksi on mainittu 0,088 m 3 /s. Jos Heinijoesta kesäaikaan purkautuva alivirtaama aiotaan pienentää arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s, niin on selvää, että se vaikuttaisi merkittävästi myös Jänijärven vedenkorkeuteen ja -laatuun. Muistuttaja on ehdottanut harkittavaksi Heinijoen vireillä oleva pohjapatohankkeen jäädyttämistä ja kaikkien Pohjois-Tammelan samaan vesistöön kuuluvia vesistöhankkeiden käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin pitäisi kattaa koko vesistö, myös Heinijoki. Tämän patohankkeen kanssa samaan aikaan vireillä on Heinijärven yläpuolisten järvien ja ojien virtausten muutoksiin tähtääviä hankkeita sekä Jänijärven laskujoen pohjapatohanke. Erityisesti on selvitettävä Heinijärveen laskevien ojien ja purojen muuttamista/entisöimistä siten, etteivät ne pura vesiään keväällä niin nopeasti Heinijärveen ja sen alapuoliseen vesistöön. Tällöin Heinijärven yläpuoliset vesialueet toimisivat pidemmälle kesään Heinijärven vesivarastoina ja myös suo-, pelto- ja metsäojien humus- ja ravinnekuormitus vähenisi. Samoin suurien virtausvaihteluiden aiheuttama jokipenkkojen eroosio vähenisi. Pohjimmiltaan suunnitellun pohjapadon ja koko alueen vesistöjen suurimpien rehevöitymis- ja pinnankorkeusvaihteluiden syynä on 1900-luvulla tehdyt ojitukset ja Heinijoen perkaukset. Näiden entisöinti ratkaisisi suurimman osan silloin aiheutetuista ja nyt ratkottavista ongelmista. Alueen vesistöjen kunnostus ja entisöinti pitäisi toteuttaa yhtenä hallittuna kokonaisuutena alkaen Saloistenjärven lasku-uomista päätyen Loimijokeen. Nyt hankkeita toteutetaan erillisinä projekteina eikä lopputulos voi olla paras mahdollinen. Myöskään Heinijoen kesäaikainen kuivuminen ei ole vesistön ja sen eliöiden kannalta paras ratkaisu. 8) II ja JJ (Jokiranta 3, RN:o 12:0 ja Jokiranta 4, RN:o 10:33, Kaukjärvi, Tammela) ovat vaatineet, että 1) hakemus hylätään, 2) hakijat velvoitetaan, jos lupa myönnetään, maksamaan vesilain (264/1961) 11 luvun 3 :n nojalla korvauksena hankkeesta aiheutuvasta kiinteistöjen käytön vaikeutumisesta, virkistysarvojen menetyksestä ja myyntiarvon alenemisesta euroa korkoineen ja 3) aluehallintovirasto pitää katselmuksen hankkeen vaikutusalueella. 14

15 Hakemuksen mukaan pohjapadon rakentamisen vuoksi Heinijärven keskimääräinen alivedenkorkeus nousisi 0,20 m ja keskivedenkorkeus 0,10 m. Tällä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia Heinijokeen, joka olisi vähävetisenä aikana paljolti ilman vettä. Hankkeen seurauksena Heinijoen käyttö virkistyskäyttöön ja kalastukseen estyisi tai vaikeutuisi, vesimaisema menetettäisiin, asumisviihtyvyys vähenisi, kalakannat joessa loppuisivat tai vähenisivät ja joen varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvot laskisivat. Heinijoessa on vesilain (264/1961) 1 luvun 12 :n 1 momentin nojalla valtaväylä muun muassa kulkemista ja kalan kulkua varten. Valtaväylää koskee sulkemiskielto. Pato pitäisi vesilain 2 luvun 16 :n perusteella tehdä tai varustaa sellaisella laitteella, että ilman huomattavaa haittaa liikennettä voidaan edelleen harjoittaa joessa. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, miten kalakanta Heinijoessa vesilain 2 luvun 23 :ssä kerrotulla tavalla turvataan. Hakemuksen mukaan hankkeen toteuttamisen seurauksena keskivedenkorkeus Heinijärvessä nousisi 0,10 m. Vesilakia sovellettaessa sen 1 luvun 6 :n 1 momentin perusteella vesialueen rajana maata vastaan pidetään keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Hankkeesta johtuvan vedenpinnan nousun seurauksena osa järven ympärillä sijaitsevaa maa-aluetta joutuisi veden alle. Yhtenä edellytyksen luvan saannille vesilain (264/1961) 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla on, että hakijoilla on omistusoikeus tai pysyvä käyttöoikeus yli puoleen siitä maa-alueesta, joka hankkeen seurauksena muuttuisi vesialueeksi. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka suureen osaan uudesta vesialueesta hakijoilla on omistusoikeus tai pysyvä käyttöoikeus. Hakemuksesta ei siten selviä, täyttyisikö mainittu luvan myöntämisen edellytys vai ei. Ilmeisesti ei täyttyisi. Sama koskee vastaavasti Heinijoen varrella sijaitsevaa sitä maa-aluetta, joka padon yläpuolella jäisi veden alle. Heinijärvestä virtaa vettä myös Heinijoen luonnonsuojelualueen (2,1 ha) kautta Heinijokea pitkin kohti Jänijärveä. Suojelualueen rauhoitusmääräykset kieltävät muun muassa vesien patoamisen ja maisemakuvan muuttamisen. Hanke onkin mainittujen määräysten vastainen. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) Heinijoen yläosa on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Maakuntakaavan huomioon ottamisesta säädetään vesilain (264/1961) 2 luvun 4 :n perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentissa. Kun hanke on ristiriidassa edellä mainittujen rauhoitusmääräysten kanssa, se on ristiriidassa myös mainitun kaavan kanssa. Hakemus on puutteellinen, sillä siinä ei ole otettu huomioon hankkeen haitallisia vaikutuksia Heinijokeen, sen virkistyskäyttöön, kalakantaan, kalastukseen ja joen varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvoon sekä Heinijoen alapuolella sijaitsevaan Jänijärveen, jonka rannoilla on runsaasti vapaaajan asutusta. Hakemuksessa esitetään, että pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Heinijokeen purkautuva keskialivirtaama pienenee arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s. Tämä merkitsee sitä, että kesäaikaan Heinijoen uoma padon 15

16 alapuolella tulisi olemaan lähes vedetön. Hankkeen vaikutukset ulottuvat niin laajalle alueelle, että hankkeen vaikutuksia pitäisi selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Hankkeesta aiheutuisi paljon suuremmat haitalliset vaikutukset kuin hakijat väittävät. Padon rakentamisesta saatava hyöty ei ole siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentissa säädetty intressivertailuedellytys ei täyty. Hakemuksen mukaan hankkeesta saatava hyöty on euroa ja haitat euroa. Mainitussa liitteessä ei ole otettu huomioon hankkeesta Heinijoessa ja Jänijärvessä aiheutuvia haittoja. Hankkeella pyritään siirtämään padon yläpuolella olevia haittoja sen alapuolella olevien ihmisten ja ympäristön kärsittäväksi. Intressivertailussa pitää ottaa huomioon myös padosta sen alapuolella sijaitsevaan ympäristöön ja siellä oleviin ihmisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Hakijoille aiheutuu kustannuksia myös hankkeen suunnittelusta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi vesialueeksi muutetusta maa-alueesta ja siellä olevista rakennelmista on suoritettava puolitoistakertainen korvaus. 9) KK ja LL (Jokipirtti RN:o 10:12, Kaukjärvi, Tammela) ovat vastustaneet jyrkästi pohjapadon rakentamista. Joen nykyinen virtaama riittää juuri ja juuri nykyisellään virkistyskäyttöön. Pohjapadon rakentamisen myötä viedään vähäinenkin joen virkistyskäyttömahdollisuus sen kuivumisen myötä. Joen kuivumisen luonnolle aiheuttamia tuhoja on vaikea määritellä. Muistuttajat tiedustelevat, miksi heidän täytyy luopua puron vedestä, jotta muiden vesistön käyttäjien intressien tarpeet tulevat tyydytetyiksi. 10) MM (Niemilato, RN:o 10:19, Kaukjärvi, Tammela) on vuonna 2002 hankkinut maapaikan kesäasunnoksi, joka sittemmin on muuttunut pysyväksi asunnoksi. Muistuttaja on vastustanut jyrkästi hanketta, asianomaisia ei ole kuultu asiassa. Kauaskantoisiin, yksipuolisiin ratkaisuihin ei pitäisi rynnätä ilman perinpohjaista selvitystä, koska seuraamukset voivat olla haitallisia ja peruuttamattomia. Heinijoen patoaminen ei tuo ongelmaan ratkaisua. Vedenpinnan laskuun liittyvät syyt lienevät muualla (rehevöityminen, soiden kuivaaminen jne.). Ensin tulisi selvittää, millaiset seuraamukset patoamisella on ympäröivään vesistöön, luontoon ja yleiseen viihtyvyyteen sekä asukaskuntaan pitkällä tähtäimellä. Lisäksi tulisi selvittää, miten estetään rehevöityminen ja soiden ojitusten purku. Mikä on hankkeen rahallinen hyöty pitkällä juoksulla? Muistuttajan tontin läpi virtaava puro on ollut merkittävä ilon lähde sen kauneuden tähden. Purosta saa kesäisin käyttöveden saunaan ja periaatteessa pumppaamalla veden myös puutarhaan. Sen äärellä viihtyy moninainen eläimistö; kuten saukko, telkkäpariskunta. Purosta voi onkia kalaa, peurat käyvät purossa juomassa. Puron törmäillä ja rannoilla on kaunis kasvillisuus, lumpeineen ja kurjenmiekkoineen. Patoaminen lopettaisi käytännössä vedenjuoksun tyystin. Puro tuo tontille oman rahallisen arvonsa. Tämä on liian kallisarvoista menetettäväksi. 16

17 17 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat selityksessään todenneet seuraavaa tehdyistä muistutuksissa yleisesti ilmenneistä asioista seuraavaa: Moni muistutuksen tehneistä on katsonut, että hankkeesta ei ole tiedotettu tarpeeksi. Hankkeen alkaessa on Tammelan kunnan internet-sivujen yhteyteen perustettu hankkeelle omat sivut, jossa on julkaistu mm. kuvaus hankkeesta ja sen tarkoituksesta, ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat, Jänijärven ja Heinijärven patohankkeiden suunnitelmat ja hakemukset liitteineen ym. alueella tehdyt toimenpiteet. Paikallismedioissa on julkaistu artikkeleita hankkeesta sekä kuulutukset yleisötilaisuuksista. Heinijärven suojeluyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa hankkeesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu kolme Heinijoen perkausyhtiön jäsentä, viisi muistutuksen tehneistä kuuluu myös perkausyhtiöön. Ohjausryhmää muodostettaessa on haluttu mahdollisimman laaja paikallisten asukkaiden ja asiasta kiinnostuneiden edustusto, jotta ohjausryhmässä olisi paikallistuntemusta, mutta myös suora yhteys hankkeen vaikutusalueella asuviin ihmisiin. Missään vaiheessa ei hankkeessa ole ollut tarkoitus pidättää tietoa hankkeen vaikutusalueella asuvilta ihmisiltä. Ohjausryhmässä on keskusteltu tiedottamisesta ja tarkoitus on ollut, että hanke olisi mahdollisimman läpinäkyvä. Heinijoen padon suunnitelmissa on otettu huomioon sen vaikutukset Jänijärveen ja Heinijokeen. Vesimäärä Heinijärvessä ei ole vähenemässä, joten sama määrä vettä on edelleen virtaamassa Heinijokeen. Virtauksen voimakkuus tulee alivedenvirtauksen aikana pienenemään, mutta sen pitäisi kestää kauemmin kesällä. Heinijoen virtauksen arvo 0,01 m 3 /s on vain alivedenvirtausaikaan, ei kokovuotinen arvo. Jänijärven esiselvityksessä on todettu, että kirjallisuusarvot näyttävät liian korkeita arvoja mitattuihin virtaamiin verrattuna. Heinijoesta on mitattu virtaamia vuosien välisenä aikana ja syksyllä 2006 on ollut niin kuivaa, että virtaama on ollut nolla. Vuonna 2009 virtaamatulokset olivat 0,1876 m 3 /s ( ), 0,2971 m 3 /s ( ) ja 0,0550 m 3 /s ( ). Virtaama riippuu ensisijaisesti siitä, millainen vesivuosi on. Teoreettinen keskialivirtaama ei kuvaa oikeaa tilannetta. Kuivana vesivuotena virtaama Heinijoessa tulee loppumaan riippumatta, onko Heinijoessa pato vai ei. Padon rakentaminen ei tule kuivattamaan Heinijokea pysyvästi. Pohjapato on suunniteltu niin, ettei kalojen kulku vaikeudu. Hankkeen aikana on tehty Heinijoella toimenpiteitä, jotka ovat auttaneet Heinijoen varren asukkaita ja jotka olisivat kuuluneet Heinijoen perkausyhtiön tehtäviksi. Heinijoen varteen asennetut eroosiolaatat estävät kiintoaineksen valumisen jokeen, sekä tulvatasanteita ja ruoppauksia on tehty joessa hankeaikana.

18 AA AAn tontin läpi kulkeva Myllyoja aiheuttaa tontin tulvaongelmat keväällä tulva-aikana. Alivedenkorkeuden nosto ei aiheuta tulvaa, vaan nostaa kesäaikaista alivedenkorkeutta, jolloin Heinijärven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Myllyojan perkaus aiheuttaisi sen, että keväiset tulvaongelmat vain pahenisivat, kun vesi pääsisi virtaamaan nopeammin aiheuttaen eroosiota ojan varrella sekä kiintoainesta päätyisi Heinijärveen enemmän. Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hankkeen yhteydessä ollaan suunnittelemassa Myllyojaan lasketusallasta/kosteikkoa. Padon rakentaminen ei aiheuttaisi tulvavahinkoa Pajukannan kiinteistöllä. Pajukanta on myös antanut suostumuksensa vedenpinnan nostolle. Videoviestintä Ky / BB Heinijoen jokibiotooppi ei tuhoudu padon rakentamisen seurauksena, sillä alivedenvirtaus kesäaikana on edelleen mahdollista padon alivirtaamaaukon kautta, niin kauan kuin joessa virtaa vesi. Suunnitelmassa käytetty kirjallisuusarvo on liian suuri. Muutaman mittauksen perusteella (ei riittävän luotettava lukumäärä, mutta suuntaa antava) MNQ on ollut lähempänä 37 l/s kuin 100 l/s ja lisäksi on mitattu NQ= 0 l/s. Heinijoen vedenpinnan nosto ja padon rakentaminen eivät tuhoa joen elinympäristöä eikä eliöstöä, sillä virtaama on aikaisempina vuosina ollut nolla. Keneltäkään ei ole tietoa tahallaan pantattu. Ohjausryhmään on kuulunut kolme edustajaa Heinijoen perkausyhtiöstä, joiden tehtävänä perkausyhtiön edustajina on ollut välittää reaaliaikaista tietoa hankkeen etenemisestä perkausyhtiön jäsenille. Korvenoja kuuluu Heinijoen perkausyhtiöön, jolloin suora yhteys hankkeeseen ja ohjausryhmän jäseniin on ollut olemassa. CC Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hankkeen yhteydessä tehdään neljään kohteeseen suunnitelmat, joilla viivytetään tulva-aikaisten vesien päätymistä Heinijärveen. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin seuraavien kohteiden suunnittelusta: - Kyynäräjärven luusuan kiveäminen, Saloistenjärven-Kuivajärven välisen laskuojan pienentäminen sekä Saloistenjärven ja Kyynäräjärven välisen laskuojan perkaus suunnitellaan yhdessä. - Myllyojan yläosa kivetään, Myllyojan keskiosan lasketusallas ja alaosan kiveäminen suunnitellaan yhdessä. - Hylönjärven ja -ojan toimenpiteet muodostavat yhden suunnitelmakokonaisuuden. Näiden toimenpiteiden pitäisi auttaa Heinijärven vedenkorkeuksiin tulvaaikana hidastamalla veden virtausta. Mustalammin laskuojiin ei ole suunnitelmia tällä hetkellä. Heinijoella on tehty virtaamamittauksia. Vuonna 2006 Jänijärvi-hankkeen yhteydessä Heinijoessa ennen laskua Jänijärveen mitattiin nolla virtaama, ja vuonna 2011 Lammin biologisen aseman toimesta Heinijoen virtaamat mitattiin kolme kertaa: virtaus oli 0,39 m/s, virtaus oli 18

19 0,04 m/s ja virtaus oli 0,12 m/s. Virtaamamittaukset on tehty ennen laskua Jänijärveen. Virtaamamittauksista näkee, että kuivina kesinä Heinijoessa virtaus on loppunut loppukesästä. Pato ei tule vaikuttamaan veden määrään Heinijoessa, sama määrä vettä tulee virtaamaan, mutta virtaus voi olla pienempi vain alivedenvirtauskautena. Jänijärveen tulee edelleen virtaamaan vettä Heinijokea pitkin. CCn kanssa on pidetty neuvottelukokous Tammelan kunnantalolla, jossa padosta ja sen paikasta on keskusteltu. Patoa ei suunniteltu luonnonsuojelualueelle, joten luonnonsuojeluraporttia ei ole tehty. ELY-keskuksen Iuonnonsuojeluyksikön lausunnon mukaan pato ja suunniteltu vedenkorkeuden nosto eivät tule aiheuttamaan vahinkoa luonnonsuojelualueella. Kevättulvat voivat jatkua pidempään kuin, mitä ne nykyisellään ovat, mutta maata ei jää pysyvästi veden alle luonnonsuojelualueella. Heinijoen varren kiinteistöille ei ole tehty hyöty- ja haittaraporttia, koska maata ei ole jäämässä siellä veden alle eikä jokea olla kuivattamassa. Vesi tulee edelleen virtaamaan Heinijoessa padon rakentamisen jälkeenkin. Hankkeen toimesta tehdyt penger- ja pumppaamosuunnitelmat on jo maksettu hankeaikana, jolloin niiden teosta ei ole tule kuluja hakijoille. Pellon omistajan kanssa on tehty sopimus, josta käy ilmi huolto ym. kulujen jakautuminen. Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus ja vedenkorkeuden noston suunnittelu -hanke maksoi pumppaamon kulut, mutta huolto, sähkö ym. kulut jäävät omistajalle. Selvitys sopimuksesta sekä itse sopimus on lähetetty aluehallintovirastoon lisäselvityksenä. Jokamiehen oikeuden käytön ei luulisi lisääntyvän, sillä Heinijärven rannalla ei ole julkista rantaa tai laituria, jossa käytäisiin uimassa tai veneilemässä. Heinijoen varrella on paikoin vaikeakulkuista maastoa ja luonnonsuojelualue ei ole laajasti tunnettu. DD Heinijoessa virtaa vesi vielä padon rakentamisen jälkeenkin. Kuivina kesinä on mahdollista, että virtaus loppuu, mutta niin on tapahtunut aikaisemminkin. Vedenpinnan ollessa normaali korkeudessa vesi pääsee virtaamaan padosta huolimatta. Kalastus ja uiminen ovat edelleen mahdollista. HH Padon suunnittelun yhteydessä on otettu huomioon vaikutukset Heinijokeen ja Jänijärveen. Hanke on ollut vesistön yhteinen ja sama konsultti on tehnyt suunnitelmat, laskelmat ja hyöty-haitta-arviot patojen rakentamisen vaikutuksista. Heinijoen alivirtaama on otettu huomioon, eikä se vaikuta Jänijärven vedenkorkeuteen tai -laatuun. Alueen vesistöjen suojeluhankkeet ovat edenneet yhtenä kokonaisuutena. Pohjois-Tammelan vesistöt - hanke on jatkoa Luoteis-Tammelan vesistöt -hankkeelle. Pato ei vaikuta Heinijoen kiinteistöjen mahdollisuuksiin käyttää Heinijoen vettä talous-, vir- 19