Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 184/2012/2 Dnro ESAVI/186/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Pohjapadon rakentaminen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi, Tammela ja Forssa Kaukjärven osakaskunta ym. HAKEMUS Kaukjärven osakaskunta (Kaukjärven kylän yhteinen vesialue ja vesijättö ) sekä rantakiinteistöjen omistajat Pirkko Itä (Kiviranta ), Raija ja Matti Kallioinen (Järvelä ), Tuula Valjakka (Vehmasmäki ), Jami Laine (Majula ), Eija Oikari ja Antti Korhonen (Rypyranta ja Kuusikko ), Merja Heikkilä (Purola ), Vuokko ja Bo Bergström (Juhala ), Matti Heinonen (Onnela ), Kyösti Partonen (Katajamäki ), Mikko Virtanen (Vehmas ), Kaarina ja Heikki Kaasalainen (Kärjensalo ), Matti Yli-Tokko (Yli- Tokko ), Jouni Ojala (Niemelä ), Kyllikki Arkkila ja Jenni Hirsimäki (Ojalahti ja Ojalahti II ), Irma Lassila ja Jorma Jung (Mäntylä ), Ulla-Maija Kurka (Mäkirinne ), Kimmo Haavisto (Kesäpesä ), Simo Vienonen (Kiiskilä ), Veijo Simola (Kiviniemi ), Kari-Heikki Karttunen (Jäniranta ), Jussi ja Riikka Suomi sekä Reetta Kuure (Kesäranta ), Toivo Suomi (Lahtimäki ), Helena ja Jukka Huikko (Kuokkala ), Kristiina Lähde (Kerttula ), Ismo Koponen (Litveikko ), Juha Päivärinta (Farmi ), Ulla-Maija Laaksonen (Röyskänmäki ), Jouko Heikkilä (Yli-Tokko ), Erkki Salmio (Jänikallio ja Jänikallio II ), Minna ja Merja Vuorinen, Leena Laine, Eija Kylmäkorpi ja Anne Kylä-Nikkilä (Jäniaho ), Scanoffice Oy (Jänirinne ), Aini Oksanen (Impivaara II ), Anne ja Ari Sulander (Irjala ), Jouni Hakala (Kivinokka ), Juhani Lehtokannas (Nevala ), Raimo Mäkinen (Tuulantei ), Hertta ja Soini Hellsten (Pihlajamäki ), Hanna Eriksson (Huvimaja ), Erja ja Raimo Lehtovirta (Väliranta ), Leena Räsänen (Vetokivi ja Suvimäki ), Seija Tasanen (Kiviniemi ), ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Jaakko Aarrelinna (Kaislaranta ), Eero Allenin kp (Joensuu ), Olli Engström (Niittylä ), Toivo Peltola (Pupula ), Pirjo ja Esko Lepänkoski (Tommila ), Petri Tamminen (Mäntyniemi ), Eino Nieminen (Kaskenpää ), Tuija Nieminen sekä Verna ja Kimmo Kovanen (kiinteistötunnus M602), Heikki Aarnio (Eevala ), Anja ja Hannu Myllylä (Rantamaja ), Soili ja Erkki Lähde (Lähderanta ), Into Heidenstrauch (Hirvikallio ), Kauno Purtsi (Rajamäki ), Ari Nieminen (Virekallio ), Elsa ja Ahti Haapakoski (Mattila ), Soili, Markku, Ulla ja Vesa Lundström, (Kurjenmiekka ), Kirsti-Liisa Lassila (Säipinnokka , Säipinnokka II ja Säipinnokka III ), Katri Lassila-Palomäki (Röyskä ), Taimi ja Lauri Hakanen (Röyskänranta ), Irma ja Seppo Hellgren (Koivumäki ja Koivulahti ), Seija ja Kai Suilo (Lähderanta ), Airi ja Osmo Koivula (Räyskänmäki ), Eino Aalto (Räyskänrinne ), Marjatta ja Jukka Lausjärvi (Ojaranta ja Lausjärvi ), Riitta ja Mauno Rantala (Lehtoranta ), Jukka Holkeri (Suviranta ) sekä Ari Jaska (Jaska ) ovat aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa pohjapadon rakentamiseen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuden nostamiseksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatiman päivätyn suunnitelman mukaisesti Tammelan kunnassa ja Forssan kaupungissa. 2 SUUNNITELMA Hankkeen sijainti ja tarkoitus Vesistötiedot Jänijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa noin 6 km keskustaajamasta luoteeseen. Välimatka Forssan kaupungin keskustasta Jänijärvelle on noin 6 km koilliseen. Jänijärvestä laskevaan Peräjokeen rakennetaan luonnonmukainen pohjapato, jolla on tarkoitus nostaa Jänijärven vedenkorkeuksia. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Hyötyjä ovat lisäksi vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät ranta-alueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesistön yleiskuvaus Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Jänijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen alueen (35.9) Jänhijoen alueen (35.97) Jänijärven valuma-alueeseen (35.973). Jänijärveen laskee järven koillisosassa Heinijoki, josta tulee suurin osa tulovirtaamasta. Jänijärvi laskee Peräjokeen, joka laskee Jänhijokeen.

3 Jänijärven valuma-alueen pinta-ala on 59,41 km 2 ja järvisyys 12,47 %. Jänijärven pinta-ala on 81,7 ha. Järven keskisyvyys on 1,6 m ja suurin syvyys 4,6 m, joka löytyy järven koilliskulmassa sijaitsevasta syvänteestä. Jänijärven rantaviivan pituus on yhteensä 7,4 km ja järven tilavuus 1,28 Mm 3. Vedenkorkeudet Jänijärven vedenkorkeudesta on satunnaisia havaintoja vuodesta 1938 alkaen Jänijärven korkeusasteikolta ( ), joka on kiinni Peräjoen ylittävässä sillassa. Havaintosarjasta puuttuu päivittäisiä havaintoja ja havaintoja puuttuu kokonaan usean vuoden ajalta. Jänijärven nykyiset vedenkorkeudet perustuen havaintoihin vuosilta ovat seuraavat - ylivedenkorkeus HW N ,43 m - keskiylivedenkorkeus MHW N ,16 m - keskivedenkorkeus MW N ,89 m - keskialivedenkorkeus MNW N ,73 m - alivedenkorkeus NW N ,54 m Valumat ja virtaamat Jänijärven valuma-arvot on arvioitu valuma-aluetietojen, hydrologisen vuosikirjan ja Kaiteran kehittämien nomogrammien avulla. Niiden avulla on määritetty keskimääräinen ylivaluma (MHq) ja alivaluma (MNq) sekä keskivaluma (Mq). Lisäksi on määritetty kerran viidessäkymmenessä vuodessa (Hq 1/50 ) toistuva lumen sulamisesta aiheutuva valuma. - Hq 1/50 70,6 l/s/ km 2 - MHq 39,2 l/s/ km 2 - Mq 6,0 l/s/ km 2 - MNq 2,7 l/s/ km 2 Jänijärven valuma-arvoja vastaavat virtaamien ääri- ja keskiarvot sekä eri ylivirtaamien toistuvuuksia vastaavat virtaamat ovat - HQ 1/50 4,19 m 3 /s - MHQ 2,33 m 3 /s - MQ 0,36 m 3 /s - MNQ 0,16 m 3 /s Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) on tehnyt virtaamamittauksia Jänijärvestä laskevasta Peräjoesta. Mittauksia suoritettiin vuoden 2008 aikana. Lisäksi suoritettiin virtaamamittaus keväällä Havaitut virtaamat ovat: ,389 m/s ,090 m/s ,086 m/s ,445 m/s Mitatut ja kirjallisuuden perusteella määritetyt virtaamat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kirjallisuuden perusteella määritetty alivirtaama on lähes puolet suurempi kuin mitatut arvot. Selvityksen pohjana olevana 3

4 keskimääräisenä alivirtaamana käytetään mitattujen arvojen keskiarvoa eli 0,088 m 3 /s. Vedenlaatu Jänijärvestä on vedenlaatuhavaintoja kahdesta paikasta järven pohjoisosasta vuosilta Peräjoen yläosasta on vedenlaatuhavaintoja vuosilta Kokonaisravinnetasojen perusteella Jänijärven vesi on rehevää. Havaitun kemiallisen hapen kulutuksen ja väriarvojen perusteella vesi on humuspitoista ja tummaa. Jänijärvessä on havaittu alusveden talviaikaisia alentuneita happipitoisuuksia ja korkeita fosforipitoisuuksia. Vedenlaatutulosten perusteella Jänijärven vesi on luokiteltu välttäväksi ympäristöhallinnon yleisen vesistöjen käyttökelpoisuutta kuvaavan luokituksen mukaan. Olemassa olevien vedenlaatutulosten perusteella ei voida havaita vedenlaadussa tapahtuneen muutosta vuosina Vuonna 2009 valmistuneessa Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tai vuonna 2010 valmistuneessa Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Jänijärven kokonais- tai ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Vesi- ja maa-alueiden käyttö Jänijärvellä harrastetaan veneilyä ja virkistyskalastusta. Jänijärveen on istutettu planktonsiikaa ja järvisiikaa. Jänijärven rannoilla ja vedenpinnan noston vaikutusalueella on 96 kpl vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Suurin osa valuma-alueesta on ojitettuja suoja metsäalueita. Maatalousmaita on jonkin verran Jänijärven pohjoispuolella ja etenkin Heinijoen ympäristössä. Kaavoitus ja luonnonsuojelualueet Alueelle ei ole laadittu rakentamista ohjaavaa kaavaa tai muita maankäyttösuunnitelmia. Jänijärven tai Peräjoen lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Särkijärven ja Heinijärven rannoilla noin 3 km:n etäisyydellä Jänijärven itäpuolella. Jänijärveä lähin Natura alue Saloistenjärvi-Kyynäräjärvi (SCI, FI ) sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä koillissuunnassa. Suoritettavat toimenpiteet Jänijärven vedenkorkeutta nostetaan järvestä laskevaan Peräjokeen rakennettavan pohjapadon avulla. Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO-ohjelmalla. Maapohja on järven luusuassa ja joen varrella pehmeää. Vekselinkosken paikka on kovapohjaista, joten padon rakentaminen on sinne helpompaa. Järven luusuasta patopaikalle on jokea pitkin noin 1,6 km. 4

5 Hankkeen vaikutukset Pohjapadon harjan pituus on noin 11,5 m ja leveys 3,0 m. Padon harja on reunoilla tasolla N ,88 m laskien kohti keskiosaa tasolle N ,87 m. Padon keskelle tehdään alivirtaama-aukko, jonka leveys on 1,0 m ja syvyys 0,05 m. Padon tiivistysosa toteutetaan pohjaan täyttönä moreenilla kantavan pohjamaan varaan. Käytettävän siltti- tai hiekkamoreenin vedenläpäisevyys on k < 10-6 m/s. Tiivistysosan yläosaan asennetaan noin metrin korkuinen teräsponttiseinä, jonka tarkoituksena on asemoida pohjapadon harja oikeaan korkeusasemaan. Teräspontin tyyppi on HL-3/6 tai vastaava. Pontteja lyödään yhteensä 18 kpl. Pontitustyö tehdään valmiiseen moreenitäyttöön. Pohjapadon ympärille asennetaan luiskaverhous kiviheitokkeesta. Materiaalina käytetään mm:n luonnonkiveä. Luiskan kaltevuus on ylävirranpuolella 1:2 tai loivempi ja alavirran puolella 1:10 tai loivempi. Luiskaverhouksen ja tiivistysosan väliin asennetaan suodatinkangas. Luiskaverhous ulotetaan rantojen puolella nykyiseen rantatörmään. Pohjapadon rakennustyöt on tarkoitus tehdä talviaikaan. Vedenkorkeudet Pohjapadon suunnittelun yhteydessä on Peräjoen uoman vedenkorkeuksien selvittämiseksi tehty joen yläosasta malli Hec-RAS-virtauslaskentaohjelmalla. Malli perustuu keväällä 2011 tehtyihin Peräjoen uoman poikkileikkausmittauksiin sekä laserkeilausaineistoon. Lisäksi mitattiin 175 m:n etäisyydellä suunnitellulta patopaikalta ylävirtaan sijaitsevan sillan aukon leveys ja pohjan taso. Virtausmallin kalibroinnissa käytettiin sillan kohdalla ja tehtyjen virtaamamittausten tuloksia sekä ajankohtina havaittuja vedenkorkeuksia. Laskentatulosten mukaan pohjapadon vaikutukset ylivedenkorkeuksiin ovat merkityksettömän pieniä. Laskentatulosten mukaan sillan kohdalla kerran 50 vuodessa toistuvassa ylivirtaamatilanteessa tapahtuva padotus on hyvin pieni, vain 0,01 m. Keskivirtaamatilanteessa vedenkorkeus nousee noin 0,01 m sillan ja Jänijärven välillä. Ylivirtaamalla 1,445 m 3 /s vedenkorkeus nousee noin 0,02 m sillan ja Jänijärven välillä ja kerran 50 vuodessa toistuvalla ylivirtaamalla noin 0,01 m. Pohjapadon rakentaminen vähentää vedenkorkeuden vaihtelua myös Jänijärvessä. Pohjapadon rakentamisen vuoksi Jänijärven keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) nousee 0,17 m, keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 0,06 m ja keskimääräinen ylivedenkorkeus ei muutu. Jänijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet on esitetty seuraavassa. 5

6 6 Vedenkorkeus Vedenkorkeus N 60 +m Tuleva N 60 +m Muutos cm HW 110,43 110,43 0 MHW 110,16 110,16 0 MW 109,89 109,95 +6 MNW 109,73 109, NW 109,54 109, Virtaamat Pohjapadon rakentaminen vähentää virtaaman vaihtelua Peräjoessa nykyisestä. Pohjapadossa oleva alivirtaama-aukko takaa jatkuvan pienen virtaaman alapuoliseen Peräjokeen. Pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Peräjokeen purkautuva keskialivirtaama ei muutu nykyisestä. Pohjapadon rakentaminen ei vaikuta Peräjoen ylivirtaamien suuruuteen. Vedenlaatu Hankkeella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun. Padon rakentamisen aikana voi esiintyä vähäistä ja paikallista veden samentumista. Veden samentumista voidaan rajoittaa ajoittamalla työ alivirtaamajaksolle ja työnaikaisilla tilapäisillä patoratkaisuilla. Virkistyskäyttö Vedenkorkeuden nosto parantaa veneilymahdollisuuksia Jänijärvellä. Peräjoessa pohjapato katkaisee reitin, mutta haitan ei katsota olevan merkittävä. Veneily Peräjoessa on vähäistä ja se on mahdollista vain pienillä veneillä, joiden siirtäminen padon ohi on mahdollista. Vedenkorkeuden nosto parantaa myös kalastusmahdollisuuksia. Vesistön tilan kohentuminen, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen parantavat myös rantojen virkistyskäyttöä. Luonto Vedenkorkeuden noston myötä lisääntyvä vesitilavuus vaikuttaa myönteisesti kalojen elinolosuhteisiin. Pohjapadon takaluiska on kaltevuudeltaan sellainen, että se mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen padon yli. Lisäksi pohjapadossa oleva alivirtaamaaukko takaa vesieliöiden elinolosuhteiden kannalta tärkeän alivirtaaman johtamisen Peräjokeen. Vedenkorkeuden nosto vaikuttaa järven vesikasvillisuuteen. Pitkällä aikavälillä vaikutus on nähtävissä lähinnä muutoksina vesikasvillisuusvyöhykkeissä. Alavammilla rannoilla kelluslehtisten kasvien (mm. ulpukat, lumpeet, uistinvita) vyöhykkeet voivat kaventua. Näkyviä vaikutuksia saattaa pitkällä aikavälillä ilmetä rannan tulvavyöhykkeessä kasvien lajisuhteiden muutoksina.

7 Hankkeen hyödyt Rantarakenteet Jänijärven rantakiinteistöjen rakennuksille ei aiheudu haittoja. Rantarakenteille kuten laitureille arvioidaan aiheutuvan haitan olevan vähäinen. Hankkeen hyötyjä on arvioitu järveen rajoittuvien rakennuspaikkojen virkistyskäytön kannalta. Hankkeesta koituu runsaasti myös hankalasti rahassa arvioitavia hyötyjä. Näitä ovat mm. vesistön tilan koheneminen, parantuneet virkistyskäyttö- ja kalastusolosuhteet, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen. Vesistön virkistyskäyttöarvon hyödyt on arvioitu ns. Aittoniemen menetelmällä. Vesirajan siirtyminen virkistyskäyttökaudella vaikuttaa kaikkiin virkistyskäyttömuotoihin; oleskeluun rannoilla, uintiin, veneilyyn sekä kalastukseen. Jänijärven tuleva vedenkorkeus sijoittuu virkistyskäytön kannalta sopivalle optimivyöhykkeelle. Järvien rannoilla ei ole rakentamista ohjaavia kaavoja, joten vedenpinnan nostosta aiheutuva hyöty on määritetty maastotietokannassa oleville rakennetuille rantarakennuspaikoille. Rakennusten ja rantatonttien virkistyskäyttöarvo Rantarakennuksien ja -tonttien hyötyjä arvioitaessa on oletettu, että rantatontin vesistöstä johtuva virkistysarvo on 80 % tontin arvosta ja 30 % rakennuksen arvosta. Rantatonttien keskihintana on arvioinnissa käytetty vuonna 2009 alueella tehtyjen tonttikauppojen keskihintaa. Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan arvioida, että rantatontin arvo Jänijärven rannalla on keskimäärin 23,28 euroa/m 2 ja siellä olevien rakennusten arvo noin 21,40 euroa/tontti-m 2. Vesistöstä johtuva rakennetun rantatontin virkistyskäyttöarvo on siis 25,04 /m 2. Rantaviivan sijainnin muutos Nykyinen ja tuleva rantaviiva on arvioitu tehdyn laserkeilauksen korkeusaineiston sekä maastotietokannan korkeuskäyrien perusteella. Rantaviivan sijainnin muutos on määritetty kiinteistökohtaisesti ja muutos on esitetty kunkin tilan osalta keskiarvona. Vedenkorkeuden muutoksen vaikutus virkistyskäyttöarvoon Vedenpinnan nostosta aiheutuvan virkistyskäyttöhyödyn määrään vaikuttaa rannan maapohjan laatu ja rannan kaltevuudesta johtuva rantaviivan siirtyminen. Rantojen maapohja on määritetty GTK:n maaperäaineiston perusteella. Jänijärven rannat ovat suurimmaksi osaksi moreenia. Osittain rantojen maaperä on savea. Kallio- ja turverantoja esiintyy vähän. Järven vedenkorkeuden laskiessa virkistyskäytön kannalta hyvää tasoa alemmaksi rannan käyttö- ja maisema-arvot laskevat. Kun rantaviiva siirtyy riittävän kauaksi hyvästä tasosta, katsotaan virkistyskäyttöarvo menetetyksi kokonaan. Jänijärven rannoilla em. virkistyskäytön nollaraja arvioidaan olevan 30 m päässä hyvän rantaviivan sijaintipaikasta. 7

8 Vahingot ja haitat Hyvän rantaviivan sijaintipaikan ja nollarajan välissä virkistyskäyttöarvon oletetaan laskevan suoraviivaisesti siten, että yhden metrin vaakatason siirtymä rantaviivassa aiheuttaa 3,3 prosenttiyksikön muutoksen virkistyskäyttöarvoon. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuva hyöty Järven vedenkorkeuden nostosta koituva hyöty voidaan laskea kaavalla: Hyöty = (arvossa tapahtuva suhteellinen muutos) x (vesistöstä johtuva virkistyskäyttöarvo) Edellä esitetyn perusteella vedenpinnan nostosta saatava hyöty rakennetulla rantatontilla on Hyöty = 0,033 x rantaviivan siirtymä x kiinteistön/rakennuspaikan pinta-ala x 25,04 /m 2 Hyötyjä laskettaessa rakennuspaikan pinta-alaksi on oletettu m 2. Rantaviivan siirtymänä Jänijärvellä on käytetty kunkin rakennuspaikan kohdalta arvioitua keskiarvoa. Hyötyjen suuruus Vedenpinnan nosto on Jänijärven rantojen käytön kannalta nykyistä vedenkorkeutta parempi. Vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja kesävedenkorkeus asettuu rantojen virkistyskäytön kannalta optimivyöhykkeelle. Järven vedenkorkeuden nostosta koituvat hyödyt kunkin kiinteistön virkistyskäyttöarvoon on arvioitu kiinteistökohtaisesti järveen rajoittuvien kiinteistöjen osalta. Arvio on tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisen 0,15 metrin suuruisen keskivedenkorkeuden nousun perusteella. Jänijärvellä vedenkorkeuden nostosta koituvat laskennalliset virkistyskäyttöhyödyt ovat yhteensä noin euroa. Lisäksi hankkeesta koituu muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä. Hankkeesta syntyvät pitkäaikaiset haitat aiheutuvat järven vedenkorkeudennoston seurauksena. Hankkeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Ylivedenkorkeudet eivät nouse, mutta tulvan kesto pitenee. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Lisäksi veden alle jäävillä alueilla sijaitseva puusto joudutaan poistamaan. Alueella tehdyn laserkeilauksen ja maastotietokannan korkeusaineiston perusteella on määritetty nykyinen ja tuleva rantaviiva sekä vettymisvyöhykkeiden rajat. Hakemukseen on liitetty kiinteistökohtainen vahinkoarviolaskelma, joka perustuu alkuperäisen suunnitelman mukaiseen 0,15 metrin suuruiseen keskivedenkorkeuden nousuun. Pysyvästi veden alle jäävät alueet vyöhykkeellä N ,81 109,96 m on selvitetty kiinteistökohtaisesti. Vahinkoarvioissa pysyvästi veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta on huomioitu puolitoistakertaisena. Yksikköhinnat on arvioitu vuonna 2009 alueella toteutu- 8

9 neiden kiinteistökauppojen hintatietojen perusteella. Tontin hintana on käytetty /ha, metsän /ha, joutomaan /ha ja pellon /ha. Veden korkeuden noston vuoksi Jänijärven rannoilla jää veden alle pysyvästi yhteensä noin 0,45 ha maa-alueita. Vedenkorkeuden noston vuoksi Jänijärven ranta-alueilla tapahtuu maaalueiden vettymistä. Vettymishaittoja ilmenee järveen rajoittuvilla pelto- ja metsämailla sekä rantaan ulottuvilla tonttialueilla. Vettymishaittojen arvioinnissa on jokseenkin vakiintuneesti käytetty ns. kuivatusjyvämenetelmää, jossa vettymishaitat arvioidaan kuivatussyvyydessä tapahtuneiden muutosten perusteella. Vahinkojen arvioinnissa on käytetty tonttialueilla, metsä- ja joutomailla kahta eri vyöhykettä N , ,71 m ja N , ,86 m. Peltojen osalla on vettymisvyöhykkeinä käytetty N , ,21 m ja N , ,36 m. Vettyvää aluetta on yhteensä noin 16,25 ha. Jänijärven rantakiinteistöjen ja muiden vedenkorkeuden noston vaikutusalueella olevien kiinteistöjen yhteenlasketut haitat ovat yhteensä noin euroa. Hakijat ovat esittäneet, ettei haittakorvauksia makseta, koska suurin osa kiinteistönomistajista on antanut suostumuksensa hankkeelle sekä usealla kiinteistöllä hyödyt ovat haittoja suuremmat. Mikäli korvauksia määrätään maksettavaksi, tulee ne määrätä kertakorvauksena. Oikeudelliset edellytykset Jänijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. Kiinteistötiedot ja hanketta varten tarvittavat alueet Jänijärven rantojen maa-alueet ovat yksityisessä sekä valtion ja Tammelan kunnan omistuksessa. Jänijärven vesialueen omistaja on Kaukjärven osakaskunta. Hakemuksen mukaan Jänijärven keskivedenkorkeuden 0,15 metrin noston seurauksena maa-aluetta muuttuu pysyvästi vesialueeksi 0,45 ha, josta hakijat omistavat yhteensä 0,33 ha (74 %). Lisäksi hakijat ovat saaneet suostumuksia yhteensä 0,02 ha:n alueelta. Suunniteltu pohjapato sijaitsee kiinteistöillä Ritali ja Jaska sekä Kaukjärven osakaskunnan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella ja Forssan Järvenpään kylän yhteisellä vesialueella Pohjapadon alle jää maa-aluetta noin 20 m 2 ja vesialuetta noin 120 m 2. Kaukjärven osakaskunta ja kiinteistön Jaska omistaja ovat hakijoita. 9

10 10 Tarkkailu Vedenlaadun tarkkailun taustanäytteeksi haetaan Peräjoesta patopaikan ylä- ja alapuolelta yhdet näytteet ennen töiden aloittamista. Padon rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan toimenpiteiden aikana kerran. Rakentamisen päättymisen jälkeen kahden viikon kuluttua suoritetaan jälkitarkkailu. Jos jälkitarkkailussa näkyy vielä toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia, jatketaan tarkkailua kahden viikon välein kunnes vaikutukset häviävät. Näytteistä määritetään alkaliniteetti, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sameus, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja rautapitoisuus. Kullakin näytteenottokerralla näytteet otetaan pisteillä näytteenottosyvyyden puolesta välistä. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto kaikkien tulosten valmistuttua. Tarkkailun tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Hankkeen toteuttamista seuraavien lähivuosien aikana vedenkorkeutta tarkkaillaan viikoittain kolmen vuoden ajan vedenkorkeusasteikolta Tämän jälkeen vedenkorkeuden tarkkailun jatkamisesta ja sen tarpeesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Tammelan kunnassa ja Forssan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Tammelan Jänijärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, mutta ei kokonsa (< 500 ha) takia ollut mukana vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella. Jänijärven vedenpinnan nostohanke vähentää virtaaman vaihteluita Peräjoessa. Näin myös voimakkaan tulvavirtaaman mukana kulkeutuvan kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutuminen alajuoksulle Jänhijokeen vähenee. Jänhijoki on luokiteltu vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella tyydyttävään tilaan. Hyvään tilaan Jänhijoella pyritään lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Näin ollen Jänijärven vedenpinnan nostohanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Rakentamisen aikaisen tarkkailun tulokset tulee toimittaa Hämeen ELYkeskukseen välittömästi tulosten selvittyä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.hame@ely-keskus.fi. Ilmoitukseen tulee liittää näytteenottopaikkojen

11 koordinaatit ja asian diaarinumero HAMELY/117/07.00/2012. Vedenkorkeustiedot tulee myös toimittaa sähköisesti edellä mainittuun osoitteeseen enintään yhden vuoden jaksoissa. Tulva-aikana vedenkorkeutta on seurattava päivittäin. Vedenkorkeudesta vastaavan henkilön yhteystiedot on toimitettava Hämeen ELY-keskukseen työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Muuten lupa lupahakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) AA (Kallioranta RN:o 8:56, Kaukjärvi, Tammela) on todennut, että vedenpinnan nosto aiheuttaa vahinkoa hänen mökkinsä kohdalla. Mökki on rakennettu vuonna 1960 rakennusluvan mukaisesti. Alakerrassa on sauna, pukuhuone, askartelutila ja ovi talon alustaan. Tulvavesi pääsee edellä mainittuihin tiloihin. Hankkeen konsultti otti yhteyttä ilmoittaen rakennuksen olevan alimpana Jänijärven rannalla ja joutuvan tulvavaaraan. Hän ehdotti noin 15 m:n pituisen patopenkereen rakentamista mökin edustalle. Padon ja seinän väliin tuleva vesi pumpataan pois, ettei vesi pääse seinään asti ja edellä mainittuihin tiloihin. AA on vaatinut, että hanke toteutetaan edellä mainitulla tavalla. Lisäksi AAn mielestä pohjapatohanke on tarpeeton seuraavista syistä: - Pajulantie on jo pohjapato pienine silta-aukkoineen. - Hankkeen mukainen pohjapato estää kalojen ja muiden vesieläinten kulkemisen vesistössä. - Pohjapato aiheuttaa tulvavaaraa myös kesäaikana. Rankka ukkossade on nostanut Jänijärven pintaa noin 0,20 m. - Rakennuksen kohdalla oleva järvenselkä nostattaa aallokkoa etelän puoleisilla tuulilla ja se aiheuttaa vahinkoa rakennukselle sekä liettää rantaa. - Järven virkistyskäyttöarvo on ollut parhaimmillaan luvuilla ilman hankkeita. (Vesihämähäkit, hopeasepät ym. merkit) - Matalien rantojen ruoppaukset ovat samentaneet vesistöä myöhemmin. - Pohjapatohanke pahentaa tilannetta mm. aallokon liuottaessa savisia rantoja. - Ennen vedenpinta laski noin 0,30 m nykyistä alemmas pohjakivien sekä rantakivien mukaan mitattuna ja havaittuna. 11 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat selityksessään todenneet 2) AAn muistutuksen johdosta seuraavaa: AAn omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaan mökkiin on haettu rakennuslupa elokuussa 1957 ja rakennus on valmistunut lokakuussa Tammelan kunnan rakennusvalvonnan arkistosta löytyneet rakennuslupa-asiakirjat on liitetty selitykseen. FCG Finnish Consulting Group Oy:n tehdessä hankesuunnitelmaa kävi ilmi, että AAn kiinteistöllä oleva rakennus on niin alavalla paikalla, että jo nykyisillä vedenkorkeuksilla kevättulva ulottuu rakennukseen saakka ja kastelee keväisin rakennuksen perustuksia sekä saunatilojen lattiaa. Konsultti laati suunnitelman, jolla veden tulviminen rakenteisiin olisi estettävissä.

12 Hakijat ovat katsoneet, että rakennus on aikanaan rakennettu liian alavalle paikalle ja silloisen tavan mukaan hyvin lähelle rantaviivaa. Kun tulva kastelee rakenteita jo nykyisinkin, vedenkorkeuden nostolla ei ole ratkaisevaa vaikutusta nykyiseen tilanteeseen. Lisäksi muihin AAn esittämiin seikkoihin hakijat ovat esittäneet seuraavaa: - Pajulantien silta-aukko on valuma-alueen kokoon nähden riittävän suuruinen, koska vesi ei nouse tielle tulva-aikanakaan. - Pohjapato muotoillaan siten, että kalojen kulku on mahdollista. - Pohjapato muotoillaan siten, että suurilla vesimäärillä vettä virtaa padon yli paljon eikä pato lisää tulvia. - Järvenselällä muodostuvaan aallokkoon hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta. - Jänijärven ja yläpuolisen Heinijärven valuma-alueen laajoja metsä- ja suoalueita on ojitettu 1950-luvun puolivälissä ja Heinijärvestä Jänijärveen laskevaa Heinijokea on perattu viimeksi 1980-luvulla. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta Jänijärven vedenkorkeuksiin siten, että tulva-aikaiset vedenkorkeudet ovat nousseet ja tulva-ajat lyhentyneet. Tulvavesien myötä järveen tulevat kiintoaines- ja ravinnemäärät ovat lisääntyneet. Luvan hakuvaiheessa olevilla Heinijärven ja Jänijärven pohjapatohankkeilla tavoitellaan sitä, että tulvakorkeudet eivät nouse, mutta tulvat saattavat jatkua hiukan pidempään. Jänijärven kesäaikaiset alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 0,33 m ja laskennalliset keskivedenkorkeudet nousevat suunnitelman mukaan noin 0,05 m. FCG on laatinut suunnitelmia Saloistenjärven, Kyynärä-, Kuiva- ja Valkjärven alueille. Suunnitelmien tarkoituksena on ennallistaa järvien vedenkorkeuksia vastaamaan tilannetta ennen 1950-luvulla ja sen jälkeen tapahtuneita ojituksia. Saloistenjärven alueella tehtävillä toimenpiteillä toivotaan olevan myös Jänijärven tulvia alentavaa ja alimpia kesävedenkorkeuksia nostavaa vaikutusta. 12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kaukjärven osakaskunnalle (Kaukjärven kylän yhteinen vesialue ja vesijättö ) ja rantakiinteistöjen omistajille Pirkko Itä (Kiviranta ), Raija ja Matti Kallioinen (Järvelä ), Tuula Valjakka (Vehmasmäki ), Jami Laine (Majula ), Eija Oikari ja Antti Korhonen (Rypyranta ja Kuusikko ), Merja Heikkilä (Purola ), Vuokko ja Bo Bergström (Juhala ), Matti Heinonen (Onnela ), Kyösti Partonen (Katajamäki ), Mikko Virtanen (Vehmas ), Kaarina ja Heikki Kaasalainen (Kärjensalo ), Matti Yli-Tokko (Yli-Tokko ), Jouni Ojala (Niemelä ), Kyllikki Arkkila ja Jenni Hirsimäki (Ojalahti ja Ojalahti II ), Irma Lassila ja Jorma Jung (Mäntylä ), Ulla-Maija Kurka (Mäkirinne ), Kimmo Haavisto

13 (Kesäpesä ), Simo Vienonen (Kiiskilä ), Veijo Simola (Kiviniemi ), Kari-Heikki Karttunen (Jäniranta ), Jussi ja Riikka Suomi sekä Reetta Kuure (Kesäranta ), Toivo Suomi (Lahtimäki ), Helena ja Jukka Huikko (Kuokkala ), Kristiina Lähde (Kerttula ), Ismo Koponen (Litveikko ), Juha Päivärinta (Farmi ), Ulla-Maija Laaksonen (Röyskänmäki ), Jouko Heikkilä (Yli-Tokko ), Erkki Salmio (Jänikallio ja Jänikallio II ), Minna ja Merja Vuorinen, Leena Laine, Eija Kylmäkorpi ja Anne Kylä-Nikkilä (Jäniaho ), Scanoffice Oy (Jänirinne ), Aini Oksanen (Impivaara II ), Anne ja Ari Sulander (Irjala ), Jouni Hakala (Kivinokka ), Juhani Lehtokannas (Nevala ), Raimo Mäkinen (Tuulantei ), Hertta ja Soini Hellsten (Pihlajamäki ), Hanna Eriksson (Huvimaja ), Erja ja Raimo Lehtovirta (Väliranta ), Leena Räsänen (Vetokivi ja Suvimäki ), Seija Tasanen (Kiviniemi ), Jaakko Aarrelinna (Kaislaranta ), Eero Allenin kp (Joensuu ), Olli Engström (Niittylä ), Toivo Peltola (Pupula ), Pirjo ja Esko Lepänkoski (Tommila ), Petri Tamminen (Mäntyniemi ), Eino Nieminen (Kaskenpää ), Tuija Nieminen sekä Verna ja Kimmo Kovanen (kiinteistötunnus M602), Heikki Aarnio (Eevala ), Anja ja Hannu Myllylä (Rantamaja ), Soili ja Erkki Lähde (Lähderanta ), Into Heidenstrauch (Hirvikallio ), Kauno Purtsi (Rajamäki ), Ari Nieminen (Virekallio ), Elsa ja Ahti Haapakoski (Mattila ), Soili, Markku, Ulla ja Vesa Lundström, (Kurjenmiekka ), Kirsti-Liisa Lassila (Säipinnokka , Säipinnokka II ja Säipinnokka III ), Katri Lassila-Palomäki (Röyskä ), Taimi ja Lauri Hakanen (Röyskänranta ), Irma ja Seppo Hellgren (Koivumäki ja Koivulahti ), Seija ja Kai Suilo (Lähderanta ), Airi ja Osmo Koivula (Räyskänmäki ), Eino Aalto (Räyskänrinne ), Marjatta ja Jukka Lausjärvi (Ojaranta ja Lausjärvi ), Riitta ja Mauno Rantala (Lehtoranta ), Jukka Holkeri (Suviranta ) sekä Ari Jaska (Jaska ) luvan pohjapadon rakentamiseen Peräjokeen Jänijärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi Tammelan kunnassa ja Forssan kaupungissa päivätyn suunnitelman mukaisesti. Jänijärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain (264/1961) 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N ,89 m, tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N ,95 m. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamista varten tarvittavaan noin 10 m 2 :n suuruiseen osaan kiinteistöstä Ritali ja noin 60 m 2 :n suuruiseen osaan kiinteistöstä Järvenpään kylän yhteinen vesialue ja vesijättö sekä vedenpinnan noston vuoksi vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin (yhteen- 13

14 sä noin 0,044 ha), jotka kuuluvat lupamääräyksestä 5) ilmeneviin kiinteistöihin ja joiden osalta käyttöoikeudesta ei ole sovittu. Käyttöoikeuksien myöntämisestä ja maa-alueiden vettymisestä aiheutuvat edunmenetykset määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 5). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 14 Lupamääräykset Rakenteet 1. Pohjapato rakennetaan päivätyn asemapiirroksen nro 301 (mittakaava 1:500) mukaiseen paikkaan ja päivätyn leikkauspiirustuksen nro 303 (mittakaava 1:50) mukaisesti. Pohjapadon harjan pituus on noin 11,5 m ja leveys 3,0 m. Padon harja on reunoilla korkeudella N ,88 m laskien kohti keskiosaa korkeudelle N ,87 m. Padon keskelle tehdään alivirtaamasyvennys, jonka leveys on 1,0 m ja syvyys 0,05 m. Luiskan kaltevuus on ylävirran puolella 1:2 tai loivempi ja alavirran puolella 1:10 tai loivempi. Mikäli Jänijärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen poikkeavat merkittävästi suunnitelmassa esitetyistä, tulee pohjapadon rakennetta muuttaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla siten, että suunnitellut vedenkorkeudet toteutuvat. Töiden suorittaminen 2. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 3. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikka muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 4. Pohjapato on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Käyttöoikeudet ja korvaukset 5. Luvan saajien on, mikäli ei toisin sovita, maksettava asianomaisille oikeudenomistajille pohjapadon rakentamista varten tarvittaviin alueisiin ja vedenpinnan noston seurauksena vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista ja maa-alueiden vettymisestä

15 seuraavat kertakaikkiset korvaukset. Korvaukseen sisältyy vesilain (264/1961) 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. 15 Kiinteistön nimi RN:o Omistajat Vettyvä Pinta-alan Korvaus alue ha menetys ha euroa Tammelan kunta, Kaukjärvi 411 Koskenmaa 1:15 Rauno Kotiniemi 0, Aili Kotiniemi Morola 1:40 Heli Anttila 0,011 0, Hanna-Maija Anttila Koivuranta 1:70 Rauno Kuusinen 0,006 0, Riitta Kuusinen Ristonranta 1:73 Risto Haapala 0,007 0, Ritali 1:77 Jouko Lehtonen 0,041 0, Pinni 1:85 Aimo Pinni 0,038 0, Sirkka Pinni Kuusela 1:87 Helmi Lehtonen 0,172 0, Veikko Kuusela Heikkilä 4:7 Martta Heikkilä kp 0,028 0, Soikko 4:18 Liisa Saukonniemi 0,022 0, Suviranta 4:34 Jari Erkko 0,005 0, Meeri Erkko Halava 4:38 Arja Sillsten 0,002 0, Saukkoniemi 4:68 Veli-Matti Saukoniemi 0,024 0, Ranta-Koivula 4:93 Marita Uotila 0,011 0, Raakesuo 4:103 Eila Horkka 0,028 0, Lammasoja I 4:104 Eero Horkka 0,215 0, Matinnokka 8:23 Olli Saarinen 0,014 0, Eero Saarinen Pekka Saarinen Jänölä 8:41 Satu Eloranta 0,002 0, Irja Eloranta Hupala 8:49 Tauno Toukkari 0,004 0, Kiviranta 8:54 Ritva Kvist 0,004 0, Kallioranta 8:56 Aarre Immonen 0,007 0, Mailis Immonen Marjamäki 8:57 Kyllikki Päiväkumpu 0,003 0, Olavi Päiväkumpu Aulikki Kurula Haapalehto 8:58 Petri Leppä 0,004 0, Virranvuolle 8:124 Petri Mäntylä 0,005 1 Joenranta 8:199 Eila Vaunuveräjä 0, Arvo Vaunuveräjä Koskela 8:200 Pentti Heinilä 0, Yli-Jouto 8:211 Petri Sipilä 0,060 0, Annamari Sipilä Luhtaniitty 9:31 Jouni Hakala 0,452 0, Koivuranta 9:51 Kalevi Aho 0,001 0, Keijo Aho Tiina Aho-Erola Kaisu Malinen Kaija Niku Horkka 13:3 Markku Horkka 0, Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on

16 kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vesilain (264/1961) 11 luvun 15 :n mukaista tallettamista ei korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi tarvitse suorittaa. 6. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle vahingonkärsijälle, ellei toisin sovita. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, vahingonkärsijä voi saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 7. Jos hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupaa annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 8. Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Jänijärven tilaan ja vedenkorkeuteen hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti siten, että tulva-aikana vedenkorkeutta on seurattava päivittäin. Hämeen ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan ympäristösuojeluviranomaisille. Tarkkailun tulokset on lisäksi annettava pyynnöstä tiedoksi niille, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 9. Työt on aloitettava ja toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. Ilmoitukset 10. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle sekä Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille kiinteistönomistajille. 11. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 16

17 Perustelut Jänijärvestä laskevaan Peräjokeen rakennetaan luonnonmukainen pohjapato, jonka avulla nostetaan Jänijärven alimpia vedenkorkeuksia. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lisäksi vesimaisema parantuu, rantaviiva selkeytyy ja yleinen viihtyvyys lisääntyy järvellä. Alivedenkorkeuksien nousu parantaa myös kalojen elinolosuhteita. Syntyviä haittoja ovat pysyvästi veden alle jäävät alueet sekä vettymishaitat ja siitä johtuva metsä- tai maatalousmaan tuottavuuden heikentyminen. Pohjapadon rakentamisesta aiheutuu vähäistä työnaikaista veden samentumista. Hakemukseen on liitetty kiinteistökohtainen laskennallinen arvio hankkeen aiheuttamista vahingoista ja haitoista sekä arvio hyödyistä. Hakijat ovat esittäneet, ettei korvauksia määrätä maksettavaksi, koska suurin osa kiinteistönomistajista on antanut suostumuksen hankkeelle ja usean kiinteistön osalta hyöty on haittoja suurempi. Aluehallintovirasto toteaa tältä osin, että sillä seikalla, että osa kiinteistönomistajista on korvauksetta suostunut hankkeeseen, ei ole merkitystä harkittaessa hakijan velvoittamista korvaamaan hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset. Sen sijaan vesilain (264/1961) 11 luvun 5 :n 2 momentin mukaan hankkeesta korvaukseen oikeutetulle johtuva hyöty on, mikäli tämä ei joudu osallistumaan hankkeen kustannuksiin, sovitellen otettava huomioon korvausta määrättäessä. Aluehallintovirasto katsoo, että hanke parantaa Jänijärven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tästä koituu hyötyä virkistyskäytössä oleville rantakiinteistöille ja myös padon yläpuoliselle vesialueelle. Niiden rantakiinteistöjen osalta, joilla hyöty on suurempi kuin hankkeesta sanotuille kiinteistöille aiheutuva vahinko ja haitta, korvausta ei määrätä maksettavaksi. Myös järjestäytymättömän osakaskunnan hallinnoimalle kiinteistölle Järvenpään kylän yhteinen vesialue ja vesijättö RN:o 876:1 koituva hyöty on hankkeesta aiheutuvaa vahinkoa ja haittaa suurempi. Aluehallintovirasto hyväksyy hakemussuunnitelmassa esitetyt korvausperusteet. Hakemuksen mukaan Jänijärven keskivedenkorkeus nousee 0,06 metriä, mutta vahinko- ja hyötylaskelmat on tehty 0,15 metrin nousun mukaan. Tämän vuoksi esitetyt korvaukset on kerrottu luvulla 0,4. Kiinteistöjen Joenranta RN:o 8:199 ja Koskela RN:o 8:200 osalta maankäyttömuotona on käytetty metsää ja sen mukaista yksikköhintaa. Aluehallintovirasto määrää luvan saajat maksamaan vedenpinnan noston seurauksena rakenteiden ja veden alle jääviin maa-alueisiin myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta sekä maa-alueiden vettymisestä asianomaisille oikeudenomistajille kertakaikkiset korvaukset lupamääräyksestä 5) ilmenevien maa-alueiden osalta, joiden omistajat eivät ole antaneet suostumusta hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen vaikutusalueella on yhteensä noin 120 kiinteistöä, joista luvan saajat omistavat 75. Maa-aluetta muuttuu arviolta pysyvästi vesialueeksi, kun otetaan huomioon, että järven keskivedenkorkeus nousee alkuperäisen suunnitelman mukaisesta 0,15 metristä poiketen 0,06 m, yhteensä noin 0,18 ha, josta hakijat omistavat yhteensä noin 0,13 ha (74 %). Lisäksi 17

18 Sovelletut säännökset Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen hakijat ovat saaneet suostumuksia yhteensä noin 0,01 ha:n alueelta. Pysyvä käyttöoikeus veden alle jääviin alueisiin voidaan siten myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla. Tammelan Jänijärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, mutta ei kokonsa takia ollut mukana vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella. Jänijärven vedenpinnan nostohanke vähentää virtaaman vaihteluita Peräjoessa. Näin myös voimakkaan tulvavirtaaman mukana kulkeutuvan kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutuminen alajuoksulle Jänhijokeen vähenee. Jänhijoki on luokiteltu vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella tyydyttävään tilaan. Hanke ei siten vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen virkistyskäyttöhyödyt ovat hakemuksen mukaan, kun otetaan huomioon, että järven keskivedenkorkeus nousee alkuperäisen suunnitelman mukaisesta 0,15 metristä poiketen 0,06 m, yhteensä noin euroa. Lisäksi hankkeesta koituu muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä. Hankkeesta Jänijärven rantakiinteistöille ja muille vedenkorkeuden noston vaikutusalueella oleville kiinteistöille aiheutuvat korvattavat edunmenetykset ovat yhteensä noin euroa. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on näin ollen huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti, 11 ja 11 a, 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a sekä 16 luvun 23 a Aluehallintovirasto ottaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AAn 2) muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että asiakirjojen mukaan jo nykyisillä vedenkorkeuksilla kevättulva saattaa aiheuttaa kiinteistölle ja sillä oleville rakennuksille vesivahinkoja. Hakemuksen perusteella tulvakorkeudet eivät tule nousemaan, joten Jänijärven vedenkorkeuden nostolla ei ole sanottavaa vaikutusta nykyiseen tilanteeseen. AAn vaatimalle pengerrykselle ja pumppaamolle ei näin ollen ole perusteita. Muilta osin aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin ja perusteluihin. 18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa.

19 Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta yli 0,1 4 km 2, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. 19 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kaukjärven osakaskunta / Pentti Kujanpää Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Forssan kaupunki Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

20 20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.