Heinijärven vedenkorkeuden nosto

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Heinijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Heinijärven ali- ja keskivedenkorkeuden nostamiseksi Heinijokeen rakennettavalla luonnonmukaisella pohjapadolla. NN Osoite TAMMELA Yhteyshenkilöt: NN, p. Heinijärven vedenkorkeutta nostetaan Heinijokeen rakennettavan pohjapadon avulla. Pohjapadon rakentamisen vuoksi Heinijärven keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) nousee 20 cm, keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 10 cm ja keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) 0 cm. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia lukuun ottamatta työn aikaista veden samentumista. Hankkeella saavutettavat hyödyt ovat koituvia haittoja suuremmat. Hankkeesta koituu hyötyä ranta-asukkaiden virkistyskäytölle, yleiselle edulle ja ympäristölle sekä vesialueen omistajalle ja osakkaalle. Kesävedenkorkeuden nousu parantaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia koko järvellä. Lähialueen asukkaille hyväkuntoinen vesistö ja viihtyisät rantaalueet tarjoavat monipuolisen virkistyskäyttöalueen. Vesistön tilan koheneminen sekä parantuneet virkistyskäyttö ja kalastusolosuhteet lisäävät vesistön käyttöä. Käyttäjän kannalta kunnostuksella saavutettuja hyötyjä ovat vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus II SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kohteen kuvaus Sijainti Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Nykyiset rakenteet Kaavoitus ja maankäyttö Natura ja luonnonsuojelualueet Vesistötiedot Vesistön ja valuma-alueen kuvaus Hydrologia Vedenkorkeudet Virtaamat Vesiliikenne ja uitto Vesialueen tila Kalastus ja kalasto Pohjavedet Veden korkeuden nosto Yleistä Mitoitus Padon rakentaminen Toteuttamisaikataulu Kustannusarvio Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen Veden laatu Vedenkorkeudet ja virtaamat Vaikutukset vedenkorkeuteen Vaikutukset virtaamiin Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Rantarakenteet ja laitteet Natura ja luonnonsuojelualueet Muut vaikutukset Hankkeen hyödyt ja haitat Oikeudelliset edellytykset Ehdotus lupaehdoiksi Tarkkailu Lähteet... 16

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus III LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Yleiskartta ja sijantikartta Kiinteistöjen omistajatiedot ja kartta Valuma-aluekartta Vedenlaatuhavainnot Työselostus; pohjapadon rakennussuunnitelma Hyötyjen ja haittojen arviointi

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 1 (16 ) TAMMELAN KUNTA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO 1 Johdanto 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti Tammelan kunnassa on käynnissä Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus ja veden pinnan noston suunnittelu. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on ollut selvittää Jänijärven ja Heinijärven kesäaikaisen alivedenpinnan korkeuden nostamisen edellytykset ja mahdollisuudet, mihin liittyvän esiselvityksen teosta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy. Esiselvityksessä on kuvattu järvien vedenkorkeuden nostamisen mahdolliset tavoitekorkeudet, vaikutukset ja alustava arvio toteutustavasta ja sen kustannuksista. Esiselvitys on ollut pohjana Heinijärven vedenkorkeuden nostosuunnitelmalle, jolle NN hakee vesilain mukaista lupaa. Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa, noin 7,5 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen. Välimatka Forssan kaupungin keskustasta Heinijärvelle on noin 8,5 km koilliseen. Kohteen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa yleis- ja sijaintikartassa. 2.2 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet 2.3 Nykyiset rakenteet 2.4 Kaavoitus ja maankäyttö Heinijärven rantojen maa-alueet ovat yksityisessä sekä valtion ja Tammelan kunnan omistuksessa. Kiinteistön omistajatiedot ja kartta ovat liitteenä 2. Heinijärvi kuuluu Tammelan kalastusalueeseen (Koulutie 2, Tammela), jonka isännöitsijä on Hannu Numminen. Heinijärven alueella on järjestäytynyt Mustialan osakaskunta ja järjestäytymätön Heinämaan erillistalo 10- vesialueen osakaskunta. Mustialan osakaskunnan yhteystiedot ovat Renkituvantie 23, Mustiala. Heinijärven länsipäässä olevan Lassilansaaren itärannalla sijaitsee vedenkorkeusasteikko , jolla havainnointi on aloitettu vuonna Heinijärven vedenkorkeuden noston vaikutusalueella on 62 kpl vakituista ja vapaa-ajan asuntoa. Rannoilla on kiinteitä ja kelluvia laitureita. Alueelle ei ole laadittu ranta-asema- tai -yleiskaavoja. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) Heinijärven lounaisosaan ja Heinijoen yläosaan on merkitty luonnonsuojelualue. 2.5 Natura ja luonnonsuojelualueet Heinijärveä lähin Natura alue Saloistenjärvi-Kyynäräjärvi (SCI, FI ) sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä koillissuunnassa.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 2 (16 ) Saloistenjärvi ja Kyynäräjärvi muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan ja edustavan luonnontilaisten humusjärvien kokonaisuuden. Heinijärven lounaisosassa sijaitsee kaksi yksityisten maalla olevaa luonnonsuojelualuetta. Heinijokeen rajoittuu pohjoisessa Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (2,9 ha), ja etelässä Heinijoen luonnonsuojelualue (2,1 ha). Luonnonsuojelualueet liittyvät toisiinsa ja niiden läpi virtaa Heinijoki, jota on perattu 1920-luvulla. Rauhoitusmääräykset kieltävät luonnonsuojelualueilla mm. ojien kaivamisen, vesien perkaamisen ja patoamisen, maaperän vahingoittamisen, ruoho- ja heinäkasvien keräämisen sekä muun toiminnan, joka saattaa muuttaa maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Heinijoen luonnonsuojelualue (YSA042406) sijaitsee Heinijärven ja siitä lähtevän Heinijoen välissä. Alue on heinikkoista, metsittyvää rantamaastoa, joka on aikanaan ollut peltoa. Puuston kasvutapa kertoo vanhoista sarkaväleistä. Pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen. Heinijärven rantasuon luonnonsuojelualue (YSA041872) on pääosaltaan isovarpuista rämettä. Reunaosissa on mm. pallosararämettä ja korpea, muurainkorpea, puolukkakorpea ja suursaranevaa. Suon keskialueella on myös tupasvillarämettä ja paikoin karua rahkarämettä. Kuva 2-1. Peratun Heinijoen rannat.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 3 (16 ) Kuva 2-2. Heinijoen luusuan luhtainen alue. 3 Vesistötiedot 3.1 Vesistön ja valuma-alueen kuvaus Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen (35), Loimijoen alueen (35.9), Jänhijoen alueen (35.97), Jänijärven valuma-alueeseen (35.973). Suurin osa Heinijärven tulovirtaamasta laskee järven pohjoisosaan Myllyojaa pitkin valuma-alueen pohjoisosan Saloisten-, Kyynärä- ja Kuivajärvestä. Vesiä laskee Heinijärveen myös länsipuolen Luolalamminojan, koillispuolen Kiimalamminojan ja Mustalamminojan, itäpuolen Hylönjärvenojan sekä kaakkoispuolen Korpipohjanteenojan kautta. Heinijärvi laskee Heinijokeen järven lounaisosassa. Heinijoki laskee edelleen Jänijärveen. Heinijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 38 km 2 ja järvisyys noin 11 %. Valuma-alueen rajaus on esitetty liitteessä 3. Valuma-alue on suurelta osin ojitettua suo- ja metsäaluetta. Heinijärven luoteispuolella on jonkin verran maatalouden maita. Valuma-alueen asutus on harvaa. Eniten asutusta on Heinijärven ympäristössä.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 4 (16 ) Heinijärven pinta-ala on 126,5 ha. Järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys 3,0 metriä. Heinijärven rantaviivan pituus on yhteensä 9,3 km. Heinijärven perustiedot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-1.). Taulukko 3-1. Heinijärven perustiedot. Suure Arvo Pinta-ala (ha) 126,5 Rantaviiva (km) 9,3 Keskisyvyys (m) 1,5 Suurin syvyys (m) 3,0 Valuma-alue (km 2 ), suluissa järvisyys 38 (13,1 %) 3.2 Hydrologia Vedenkorkeudet Heinijärven vedenkorkeudesta on havaintoja vuodesta 1983 alkaen. Havainnointi on tapahtunut ranta-asukkaan toimesta epäviralliselta vedenkorkeusasteikolta. Havaintojakson vedenkorkeuksien perusteella Heinijärven keskivedenkorkeus (MW) on N ,82 m ja vedenkorkeuden ääriarvot ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) on N ,57 m ja alivedenkorkeus (NW) on N ,39 m. Heinijärvestä on virallisia vedenkorkeushavaintoja vuosilta 2009 ja Havainnointi on tapahtunut vedenkorkeusasteikolta Vuosien 2009 ja 2010 vedenkorkeuksien perusteella Heinijärven keskivedenkorkeus (MW) on N ,81 m ja vedenkorkeuden ääriarvot ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) on N ,40 m ja alivedenkorkeus (NW) on N ,61 m. Heinijärven epävirallisen ja virallisen asteikon havaintojen perusteella järven keskivedenkorkeudessa on vain 1 cm:n ero ja ääriarvotkin ovat samaa suuruusluokkaa. Tämän perusteella voidaan Heinijärven vedenkorkeuksia määritettäessä käyttää myös epävirallisen asteikon havaintoja. Vuosien epävirallisiin havaintoihin sekä vuosien havaintoihin perustuvat Heinijärven vedenkorkeudet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (3-1). Taulukko 3-2. Heinijärven vedenkorkeudet. Vedenkorkeus NW MNW MW MHW HW N 60 + m 116,39 116,60 116,82 117,11 117,57

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 5 (16 ) Kuva 3-1. Heinijärven vedenkorkeushavaintojen ääri- ja keskiarvot Virtaamat Heinijärven valuma-arvot on arvioitu valuma-aluetietojen, hydrologisen vuosikirjan ja Kaiteran kehittämien nomogrammien avulla. Niiden avulla on määritetty keskimääräinen yli-(mhq) ja alivaluma (MNq) sekä keskivaluma (Mq). Lisäksi on määritetty kerran viidessäkymmenessä vuodessa (HQ1/50) toistuva lumen sulamisesta aiheutuva valuma. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-3.). Taulukko 3-3. Heinijärven valuma-alueelle määritetyt valuman keski- ja ääriarvot. Valuma MNq Mq MHq Hq 1/50 l/s/ km 2 2,7 6,0 39,2 70,6 Heinijärven valuma-arvoja vastaavat virtaamien ääri- ja keskiarvot sekä eri ylivirtaamien toistuvuuksia vastaavat virtaamat on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3-4.). Taulukko 3-4. Heinijärven virtaaman keski- ja ääriarvot. Virtaama MNQ MQ MHQ HQ 1/50 m 3 /s 0,10 0,23 1,04 1, Vesiliikenne ja uitto Heinijärven vesiliikenne on lähinnä ranta-asukkaiden virkistyskäyttötarkoituksessa pienveneillä harrastamaa veneilyä ja kalastusta. Vesistössä ei harjoiteta uittoa.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 6 (16 ) 3.4 Vesialueen tila Veneily Heinijoessa on vähäistä johtuen vesistön pienuudesta. Ensimmäiset Heinijärven vedenlaatuhavainnot ovat vuodelta 1975 ja viimeiset vuodelta Heinijärven vedenlaatuhavainnot ja havaintopaikat on esitetty liitteenä (liite 4.). Heinijärven kokonaisravinnetasojen perusteella vesi on rehevää (Taulukko 3-5.). Kemiallisen hapenkulutuksen ja värin perusteella vesi on humuspitoista ja väriltään tummaa. Järvessä on havaittu talvenaikaisia alentuneita happipitoisuuksia. Taulukko 3-5. Vedenlaatu keskimäärin Heinijärvessä (Hertta ympäristötietojärjestelmä) Paikka Heinijärvi Linnasaari et Happi päällysvesi Happi alusvesi Alkaliniteetti mmol/l % mg/l % mg/l COD Mn mg/l chl-a µg Kok P µg Kok N µg ph Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/ m , ,4 4,3 3, Heinijärvi, koillisosa 1 0, ,9 55 6, ,8 3,8 4, Heinijärvi, Linnansaari 3 Heinij. Kutterinlahti 2 0, ,5 30 4, ,0 2,9 4, , ,3 49 6, ,6 1,3 6, ,4 913 Heinijoki 0, , ,3 20,0 5, , Väriluku mg Pt/l ka mg/l Fe µg/l 3.5 Kalastus ja kalasto Veden laatutulosten perusteella Heinijärven vesi luokittuu luokkaan välttävä Ympäristöhallinnon yleisessä vesistöjen käyttökelpoisuutta kuvaavassa luokituksessa. Olemassa olevien vedenlaatutulosten perusteella ei voi havaita vedenlaadussa tapahtuneen muutosta vuosina Heinijoen yläosasta on yksi vedenlaatuhavainto vuodelta 1981 (havaintopaikka Heinijoki 4,5). Heinijoen alaosalta on vedenlaatuhavaintoja vuosilta (n=15) (havaintopaikka Heinijoki), jotka on esitetty edellä olevassa taulukossa (Taulukko 3-5). Vedenlaatu Heinijoen alaosassa on huonompi kuin Heinijärvestä lähtevän veden laatu. Vuonna 2009 valmistuneessa Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tai vuonna 2010 valmistuneessa Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ei ole Heinijärven kokonais- tai ekologista tilaa luokiteltu. Heinijärvellä harrastetaan virkistyskalastusta. Kalakanta koostuu särkikaloista, ahvenista, hauista ja lahnoista (Heinijärven suojelu ry). Heinijärveen on istutettu haukea.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 7 (16 ) 3.6 Pohjavedet 4 Veden korkeuden nosto 4.1 Yleistä Heinijärven läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat yli 5 km etäisyydellä pohjoispuolella sijaitsevat Koijärven ( ) ja Lukinharjun ( ) pohjavesialueet. Heinijärven vedenkorkeutta nostetaan Heinijoen yläosaan rakennettavan pohjapadon avulla, jonka purkautumiskäyrä on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-1). Pohjapadon tarkempi sijainti ilmenee pohjapadon asemapiirustuksesta VRT 311 (liite 5.). Pohjapadon rakentamisen vuoksi Heinijärven keskimääräinen alivedenkorkeus (MNW) nousee 20 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 10 cm. Keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) ja ylivedenkorkeus (HW) pysyvät nykyisellään. Heinijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 4-1). Taulukko 4-1. Heinijärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet. Vedenkorkeus Nykyinen Tuleva Muutos N 60 +m N 60 +m cm MHW 117,11 117,11 0 MW 116,82 116,92 10 MNW 116,6 116,8 20 Purkautum iskäyrä W (m) Q (m 3/s) 5 Kuva 4-1. Heinijärven pohjapadon purkautumiskäyrä. 4.2 Mitoitus Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO-ohjelmalla. Ohjelma laskee suorista osista koostuvan patokynnyksen purkautumisen. Purkautumista käsitellään vapaana ylisyöksynä, johon

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 8 (16 ) tarvittaessa voidaan ottaa mukaan alaveden padottava vaikutus. Purkautuminen lasketaan vaakasuoralle kynnyksen osalle Polenin kaavalla: Q= 2 3 μ b g H ja vinolle kynnyksen osalle kaavalla:,missä 5 5 ( 2 H 2 2 ) Q= 4 15 μtanα 2 g H 1 μ = purkautumiskerroin (Heinijärven laskelmissa käytetty arvo 0,5) b = vaakasuoran osan kynnyksen leveys (m) g = maan vetovoiman kiihtyvyys H = painekorkeus (m) Q = virtaama (m3/s) Kaavojen tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-2). H 2 H 0 H 1 α b Kuva 4-2. Esitys purkautumiskaavoissa esiintyvistä termeistä. Alaveden padottava vaikutus otetaan huomioon kertoimella K:,missä Ha K = 1 H y n Hy = yläveden painekorkeus (m) Ha = alaveden painekorkeus (m) n = painekorkeuden eksponentti virtaamaa laskettaessa

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 9 (16 ) Polenin kaava on yksinkertaistus Bernoullin yhtälöstä johdetusta Weisbachin patokaavasta. Ohjelmaa voidaan käyttää, kun virtausnopeus padon yläpuolella on pieni. Kaavan tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4-3). H y H a Kuva 4-3. Alavesi vaikuttaa purkautumiseen. 4.3 Padon rakentaminen 5 Toteuttamisaikataulu 6 Kustannusarvio Heinijokeen rakennetaan luonnonmukainen pohjapato, jolla on tarkoitus nostaa yläpuolisen Heinijärven ali- ja keskiveden korkeuksia. Pohjapadon tiivistysosa tehdään betonista. Pohjapadon rakennustyöt on tarkoitus tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa. Heinijoen virtaaman työnaikainen ohijuoksutus patopaikalla on tarkoitus tehdä pumppaamalla. Padon rakentaminen on kuvattu liitteessä 5. Heinijärven pohjapadon rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi vesiluvan saamisen jälkeen. Pohjapadon rakennustyö vesistössä tapahtuvien töiden osalta kestää arviolta kolme vuorokautta. Heinijärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 4720 euroa. Kustannukset eriteltyinä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 6-1).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 10 (16 ) Taulukko 6-1. Heinijärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio (alv. 0 %). Kustannuserä Kustannus (alv. 0%) Työnaikaiset mittaukset 650 Hyötypuun hakkuu 200 Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus 20 Kiviainesarina 60 Lämpöeriste 120 Massanvaihto 260 Tukiosa moreenista 240 Kuitukangas (kl N3) 60 Luiskaverhoilukivet 230 Betoninen tiivistysseinä 1800 Yleiskustannukset 1090 Yhteensä Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen 7.1 Veden laatu 7.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Vaikutukset vedenkorkeuteen Hankkeella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia veden laatuun. Rakentamisvaiheessa voi aiheutua tilapäistä veden samentumista. Lähtökohtana on, että pohjapadon rakentaminen toteutetaan kuivatyönä työpatojen suojassa. Pohjapadon rakentaminen vähentää vedenkorkeuden vaihtelua Heinijärvessä ja Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Vaikutukset Heinijärven vedenkorkeuksiin on esitetty edellä kohdassa 4.1. Lisäksi vaikutusten selvittämiseksi on tehty virtaus- ja vedenkorkeuslaskenta Hec-RAS-ohjelmalla perustuen Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän simuloituihin päivittäisiin Heinijärven tulovirtaamaarvoihin vuosilta Heinijärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen perustuen laskentatuloksiin sekä nykyiset vedenkorkeudet havaintoihin perustuen on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 7-1).

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 11 (16 ) Heinijärven vedenkorkeus (N 60 m) Pohjapadon rakentamisen jälkeen ja nykyisin Max tuleva Ka tuleva Min tuleva Max nykyinen viralliset havainnot Ka nykyinen viralliset havainnot Min nykyinen viralliset havainnot Max nykyinen epäviralliset havainnot Ka nykyinen epäviralliset havainnot Min nykyinen epäviralliset havainnot /01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 7-1. Heinijärven vedenkorkeudet pohjapadon rakentamisen jälkeen ja nykyisin Vaikutukset virtaamiin Pohjapadon rakentaminen vähentää virtaaman vaihtelua Heinijoessa nykyiseen verrattuna. Määritetyt nykyiset virtaamat pohjapadon rakennuspaikalla on esitetty kohdassa ja rakennettavan pohjapadon purkautumiskäyrä kohdassa 4.1. Pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta Heinijokeen purkautuva keskialivirtaama pienenee arvosta 0,1 m 3 /s arvoon 0,01 m 3 /s ja keskiylivirtaama kasvaa arvosta 1,04 m 3 /s arvoon 1,17 m 3 /s. Keski- ja ylivirtaama eivät muutu nykyiseen verrattuna. Nykyisin kesäaikaisen alivirtaaman Heinijärvestä Heinijokeen arvoidaan olevan lähes olematon. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa jatkuvan pienen virtaaman Heinijokeen. Alla olevassa kuvassa (Kuva 7-2) on esitetty Heinijoen virtaamat pohjapadon rakentamisen jälkeen perustuen Hec-RAS-ohjelmalla tehtyyn laskentaan, jossa lähtötietoina käytettiin vesistömallijärjestelmän simuloituja päivittäisiä Heinijärven tulovirtaama-arvoja vuosilta

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 12 (16 ) Heinijärven lähtövirtaama pohjapadolta Heinijokeen (m 3 /s) Max Ka Min 90% 10% /01/ 01/02/ 01/03/ 01/04/ 01/05/ 01/06/ 01/07/ 01/08/ 01/09/ 01/10/ 01/11/ 01/12/ Kuva 7-2. Virtaama Heinijokeen pohjapadon rakentamisen jälkeen. 7.3 Vesiliikenne 7.4 Kalasto ja kalastus 7.5 Virkistyskäyttö Vedenkorkeuden nosto parantaa veneilymahdollisuuksia Heinijärvellä. Heinijoessa pohjapato katkaisee reitin mutta haitan ei katsota olevan merkittävä, kun veneily Heinijoessa on vähäistä ja veneily on mahdollista vain pienillä veneillä, joiden siirtäminen padon ohi on mahdollista. Vedenkorkeuden nosto parantaa kalastusmahdollisuuksia Heinijärvellä. Vedenkorkeuden noston myötä lisääntyvä vesitilavuus vaikuttaa myönteisesti kalojen elinolosuhteisiin. Suunnitelman mukaisessa pohjapadossa on alivirtaama-aukko, joka takaa vesieliöiden elinolosuhteiden kannalta tärkeän alivirtaaman johtamisen Heinijokeen. Suunnitelman mukaisesti pohjapadon takaluiska on kaltevuudeltaan sellainen, että se mahdollistaa vesieliöiden liikkumisen padon yli. Vedenkorkeuden nosto parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia veneily- ja kalastusmahdollisuuksien parantumisen kautta. Vesistön tilan kohentuminen, vesimaiseman parantuminen, rantaviivan selkeytyminen ja yleisen viihtyvyyden lisääntyminen parantavat myös rantojen virkistyskäyttöä. Liitteenä olevassa raportissa Hyötyjen ja haittojen arviointi (liite 6.) on arvioitu Heinijärven vedenkorkeuden noston virkistyskäyttöhyötyjä.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 13 (16 ) 7.6 Rantarakenteet ja laitteet Heinijärven rantakiinteistöjen rakennuksille ei aiheudu haittoja. Myös rantarakenteille, kuten laitureille arvioidaan aiheutuvan haitan olevan vähäinen. 7.7 Natura ja luonnonsuojelualueet Heinijärven vedet eivät laske Natura alueelle, joten hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vaikutuksia Natura 2000-alueelle eikä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä suojelun perustana oleville luonnonarvoille. Vedenkorkeuden noston huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat järven vesikasvillisuuteen. Pitkällä aikavälillä vaikutus on nähtävissä lähinnä muutoksina vesikasvillisuusvyöhykkeissä. Alavammilla rannoilla, kuten luonnonsuojelualueiden edustalla, ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien vyöhykkeet voivat kaventua kelluslehtisten kasvien osalta (mm. ulpukat, lumpeet, uistinvita). Veden nousu ylemmäs rannoille todennäköisesti lisää luhtaisilla kasvupaikoilla menestyvien lajien (mm. sarat, kurjenjalka, suoputki) määrää tulvavyöhykkeessä ja rannan saranevoilla. Heinijoen luusuassa luhtainen ranta-alue jonkin verran laajenee. Luonnonsuojelualueilla tuleva vettymisvyöhykkeen raja siirtyy muutamia metrejä nykyistä pidemmälle, joten puustoisten soiden suotyypit ja niiden kasvillisuus säilyvät ennallaan. Heinijoen luonnonsuojelualue muuttuu jonkin verran kosteampaan suuntaan, minkä seurauksena kenttäkerroksen heinäisyys ja sarojen määrä todennäköisesti lisääntyy. Luonnonsuojelualueet säilyvät sopivina pesimäympäristöinä alueen linnustolle, kuten laulujoutsenelle ja kurjelle. Pohjapato rakennetaan Heinijokeen, Heinijoen luonnonsuojelualueen läheisyyteen sen lounaispuolelle. Vedenkorkeuden nousu ei muuta merkittävästi Heinijokeen rajoittuvia luonnonsuojelualueiden osia, sillä ranta on muuttunut joen perkauksen yhteydessä. Alavammilla rannan osilla luhtaisuutta ilmentävät lajit saattavat paikoin runsastua (mm. vehka, rentukka, ranta-alpi). Heinijoki virtaa järvestä poispäin, joten rakentamisaikainen veden samenemisvaikutus ei ulotu joen yläjuoksulla sijaitseville luonnonsuojelualueille. 7.8 Muut vaikutukset Heinijärven arvioidulla veden korkeuden nostolla ei näin ollen ole merkittäviä vaikutuksia järven luusuan rannoilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin. Näkyviä vaikutuksia saattaa pitkällä aikavälillä ilmetä rannan tulvavyöhykkeessä kasvien lajisuhteiden muutoksina. Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain 1 luvun 15 a :n tai 1 luvun 17 a :n vastaisia seurauksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia vesienhoidon suunnittelussa esitettyihin vesistöjen tilatavoitteiden saavuttamiseen.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 14 (16 ) 8 Hankkeen hyödyt ja haitat 9 Oikeudelliset edellytykset Hankkeella saavutetaan hyötyjä ainakin yleisen edun ja ympäristön, vesialueen omistajan, osakkaiden ja ranta-alueiden omistajien kannalta. Suurimmat hyödyt kunnostuksella saavutetaan vesistön virkistyskäyttöarvon paranemisen kautta. Hyötyjen rahallinen suuruus on arvioitu tilakohtaisesti hankkeen vaikutusalueen tiloille. Hankkeesta aiheutuvat pitkäaikaiset haitat ovat vedenkorkeuden nostamisen vuoksi aiheutuvat vahingot. Hankkeen vaikutuksesta ali- ja keskivedenkorkeudet nousevat. Ylivedenkorkeudet eivät nouse mutta tulvan kesto pitenee nykyisestä. Vahinkoa syntyy Heinijärven rantakiinteistöillä kokonaan veden alle jääville alueille sekä pelto-, tontti- ja metsäalueiden vettymisestä. Heinijärven kunnostuksesta aiheutuvat rahaksi muutetut kokonaishyödyt ovat yhteensä noin euroa ja kokonaishaitat yhteensä noin euroa. Hankkeella saavutettava laskennallinen hyöty on haittoja suurempi. Hankkeella saavutetaan lisäksi muita rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä, joten hankkeella saavutettava hyöty on suurempi kuin hankkeesta koituvat haitat. Hyötyjen ja haittojen arviointi on esitetty tarkemmin liitteessä 6. Vesilain mukaisen luvan tarpeeseen vaikuttavat hanketyyppi, yrityksen vaikutukset ja tarvittavien alueiden omistussuhteet. Muun muassa vesistöön rakentaminen, säännöstely ja järjestely ovat hankkeita, joihin sovelletaan VL 2 luvun yleissäännöksiä. Ympäristölupaviraston lupa on tarpeen mm. tapauksissa, joissa hanke sulkee tai supistaa vesistössä valtaväylän, yleisen tai muun säännöllisen liikenne- tai uittoväylän tai kalankulkutien (ns. sulkemiskielto, VL 1:12-14), muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa tai muuta vesiympäristöä siten, että tästä aiheutuu vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle (ns. muuttamiskielto, VL 1:15) tai voi aiheuttaa YSL 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun pilaantumisen vesialueella (VL 1:19). Jos VL 1:15 :n (muuttamiskielto) tarkoittama toimenpide aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vain yksityiselle, joka on suostunut toimenpiteeseen, ei hankkeeseen tarvita viranomaisen lupaa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon hankkeet, joilla muutetaan maa- aluetta pysyvästi vesialueeksi (VL 2:2.4). Hankkeeseen tarvittavan toisille kuuluvan alueen lunastaminen tai käyttöön saaminen edellyttää myös ympäristölupaviraston luvan, ellei asiasta sovita. Seurauksista riippumatta tarvitaan joihinkin hankkeisiin aina ympäristölupaviraston lupa. Tällaisia hankkeita ovat eräiden rakenteiden ja laitteiden tekeminen yleisen kulku- tai uittoväylän yli tai ali (VL 2:2) ja järven vedenpinnan nosto- ja muut hankkeet, joilla muutetaan maa-aluetta pysyvästi vesialueeksi, vaikka olisi saatu suostumukset toimenpiteille (VL 2:2.4). Pienrakentamishankkeissa ympäristölupavirasto voi myöntää oikeuden hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin alueisiin, jos tarvittava alue kuuluu suurimmalta osaltaan hakijalle joko omistusoikeuden tai pysyvän

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 15 (16 ) 10 Ehdotus lupaehdoiksi 11 Tarkkailu käyttöoikeuden perusteella. Lupa järjestelyyn puolestaan voidaan myöntää järjestelystä hyötyä saavan hakemuksesta tai sen hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen (VL 7:3.4). Edellä esitetyn perusteella Heinijärven vedenpinnan nostolle tarvitaan vesilain mukainen lupa. Hanke ei aiheuta haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristöön tai vesiluontoon eikä huononna paikkakunnan asutusja elinkeino-oloja. Hankkeella saavutettavat hyödyt ovat suuremmat verrattuna hankkeesta aiheutuviin haittoihin, joten vesilaissa tarkoitetut oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan hakija on saanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseksi suurimmalta osalta rantakiinteistöjen omistajista. Lähtökohtaisesti haittakorvauksia ei makseta, kun suurin osa kiinteistönomistajista on antanut suostumuksensa hankkeelle sekä usealla kiinteistöllä hyödyt ovat haittoja suuremmat (liite 6). Mikäli korvauksia määrätään, tulee ne määrätä kertakorvauksena. Hankkeesta ei ole odotettavissa pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Hankkeesta koituu tilapäistä rakentamisen aikaista veden samentumista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan seuraavasti: Tarkkailun taustanäytteeksi haetaan Heinijoesta patopaikan ylä- ja alapuolelta yhdet näytteet ennen töiden aloittamista. Padon rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan toimenpiteiden aikana kerran. Rakentamisen päättymisen jälkeen kahden viikon kuluttua suoritetaan jälkitarkkailu. Jos jälkitarkkailussa näkyy vielä toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia, jatketaan tarkkailua kahden viikon välein kunnes vaikutukset häviävät. Näytteistä määritetään alkaliniteetti, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sameus, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja rautapitoisuus. Kullakin näytteenottokerralla näytteet otetaan pisteillä näytteenottosyvyyden puolesta välistä. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto kaikkien tulosten valmistuttua. Tarkkailun tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Hankkeen toteuttamista seuraavien lähivuosien aikana vedenkorkeutta tulee tarkkailla viikoittain kolmen vuoden ajan vedenkorkeusasteikolta Tämän jälkeen vedenkorkeuden tarkkailun jatkamisesta ja sen tarpeesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. FCG Finnish Consulting Group Oy

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus 16 (16 ) 12 Lähteet Heinijärven suojelu ry. Verkkosivut. Vierailtu Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalue Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015.