Suunnitelma autojen yhteiskäytön edistämiseksi Helsingin seudulla LUONNOS 17.9.2010

Suunnitelma autojen yhteiskäytön edistämiseksi Helsingin seudulla LUONNOS 17.9.2010 1

Sisällys 1 YKSI AUTO, MONTA KÄYTTÄJÄÄ... 3 1.1 AUTO KÄYTTÖÖN ILMAN OMISTAMISEN HUOLIA... 3 1.2 YHTEISKÄYTÖSTÄ MONIA HYÖTYJÄ... 3 1.3 MALLIA MAAILMALTA: JULKISET JA YKSITYISET TOIMIJAT YHTEISELLÄ ASIALLA... 5 1.4 HELSINGIN SEUDULLA JO LÄHES 10 VUOTTA YHTEISKÄYTTÖPALVELUA... 6 1.5 AUTOJEN YHTEISKÄYTÖN EDISTÄMINEN TUKEE USEITA YHDENSUUNTAISIA PYRKIMYKSIÄ HELSINGIN SEUDULLA... 7 2 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÖ OSAKSI KESTÄVÄÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ... 9 2.1 TAVOITTEEKSI 29 000 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÄJÄÄ HELSINGIN SEUDULLA VUONNA 2020... 9 2.2 AUTOJEN YHTEISKÄYTÖN VAIKUTUKSET... 10 3 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÖPALVELUN TARJOAJAT... 11 4 TOIMENPITEET... 13 4.1 YHTEISKÄYTTÖISTEN AUTOJEN PYSÄKÖINTI... 13 4.1.1 Kadunvarsipaikkojen vuokrat edullisiksi... 13 4.1.2 Selkeät merkinnät yhteiskäyttöautojen nouto- ja palautuspaikoille... 13 4.1.3 Pysäköinninvalvonnan tehostaminen yhteiskäyttöautojen paikoilla... 14 4.1.4 Yhteiskäyttöautojen noutopaikoille oma tunnus... 14 4.1.5 Uusien nouto- ja palautuspaikkojen tarvekartoitus... 15 4.2 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 15 4.2.1 Noutopisteet kaupunkien sähköisiin palveluihin ja reittioppaaseen... 15 4.2.2 Viitoitus yhteiskäyttöisten autojen noutopaikoille joukkoliikenteen asemilla ja pysäkeillä... 16 4.2.3 Autojen yhteiskäytöstä tiedotetaan HSL:n asiakaspalvelupisteissä, viestintäkanavissa sekä työnantajayhteistyön puitteissa... 16 4.2.4 Autojen yhteiskäytön kampanja... 16 4.3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JULKISET ORGANISAATIOT AUTOJEN YHTEISKÄYTTÄJINÄ... 17 4.3.1 Helsingin kaupunki aktivoi yksikköjään autojen yhteiskäyttöön... 17 4.3.2 Espoon ja Vantaan kaupungit ryhtyvät käyttämään autojen yhteiskäyttöpalvelua... 18 4.3.3 Muissa Helsingin seudun kunnissa ryhdytään selvittämään autojen yhteiskäytön hyödyntämistä... 18 4.3.4 Valtionhallinnon organisaatioita kannustetaan autojen yhteiskäyttöön... 18 4.4 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÖ KAAVOITUKSESSA JA RAKENTAMISESSA... 19 4.4.1 Otetaan autojen yhteiskäytön edellytykset huomioon pysäköintipolitiikassa... 19 4.4.2 Ohjataan ja kannustetaan rakennuttajia ottamaan autojen yhteiskäyttö huomioon... 19 4.4.3 Tiedotetaan autojen yhteiskäytöstä osana alueiden markkinointia... 20 4.4.4 Vaikuttaminen kestävän rakentamisen edistämiseen... 20 5 TOIMEENPANO, SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 21 2

1 YKSI AUTO, MONTA KÄYTTÄJÄÄ 1.1 Auto käyttöön ilman omistamisen huolia Autojen yhteiskäyttö on hajautettua ja arkisiin tarpeisiin soveltuvaa joustavaa auton vuokrausta. Rekisteröitynyt asiakas saa auton käyttöönsä useista paikoista ja lyhyeksikin ajaksi mihin aikaan viikosta ja vuorokaudesta tahansa. Auton avaaminen ja sulkeminen tapahtuu älykortilla tai matkapuhelimella. Palvelu sopii niille, jotka eivät tarvitse autoa joka päivä, ja jotka ajavat vuodessa alle 10 000 kilometriä. Silloin palvelu tulee omaa autoa edullisemmaksi ja vapauttaa huoltohuolista sekä pysäköintipulmista. Autojen yhteiskäyttö säästää sekä tilaa, ilmastoa että rahaa. Palvelun hyödyt on todettu jo monessa eurooppalaisessa kaupungissa, ja autojen yhteiskäyttöä edistetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen rinnalla osana kestävää liikennejärjestelmää. Autojen yhteiskäyttö on kasvanut 1990-luvulta lähtien Euroopassa, ja viime vuosina se on lisääntynyt voimakkaasti myös Pohjois-Amerikassa. Sveitsi on autojen yhteiskäytön uranuurtajamaa: autojen yhteiskäyttäjiä on siellä 85 000, ja palvelu kattaa koko maan. Myös Ruotsissa on paljon autojen yhteiskäyttäjiä: palvelua on tarjolla 38 kaupungissa ja käyttäjiä yli 15 000. 1.2 Yhteiskäytöstä monia hyötyjä Keskeisin peruste autojen yhteiskäytön edistämiselle on sen autoilua vähentävä vaikutus ja sitä kautta syntyvät ympäristöhyödyt, mutta autojen yhteiskäytöstä on myös monia muita hyötyjä. 3

Taulukko 1. Autojen yhteiskäytön hyötyjä. Yksilöt - Mahdollisuus auton käyttöön tarvittaessa myös autottomille. - Käytettävissä erilaisia autoja erilaisiin tarpeisiin. - Kustannussäästöjä oman auton omistamiseen verrattuna, kun ajoa vuodessa kertyy vähän (hyviä autoja pienillä pääomakustannuksilla). - Selkeä kustannusrakenne lisää auton käytön ja omistamisen kustannustietoisuutta. - Ei auton omistamiseen ja ylläpitoon liittyviä huolia. - Terveyshyödyt lisääntyneen kävelyn ja pyöräilyn seurauksena. Kaupungit, yhteiskunta Rakennuttajat ja kiinteistönomistajat Yritykset ja työnantajat - Kestävämmät liikkumistottumukset autojen yhteiskäyttäjälle kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat ensisijaisia kulkutapoja. Pääkaupunkiseudun yhteisautoilijoista noin 80 % käyttää joukkoliikennettä päivittäin tai muutaman kerran viikossa, ja 70 %:lla on kausilipulla varustettu matkakortti. - Tehokkaampi tilankäyttö yksi yhteiskäyttöinen auto korvaa 4 25 yksityisautoa 1, tilaa vapautuu muuhun tarkoitukseen. - Vähemmän tieliikenteen päästöjä vähentyneen autoilun ja keskimääräistä vähäpäästöisemmän ja nopeasti uusiutuvan kaluston myötä. Autojen yhteiskäyttäjät tuottavat noin 300 kg/v vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaavan ikäinen väestö pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Vastaavia tuloksia on saatu myös Sveitsissä. - Vähemmän ruuhkia vähentyneen autoilun seurauksena. - Lähipalveluiden käyttö piristyy yhteisautoilijat tiedostavat automarkettikäynteihin liittyvät liikkumiskustannukset autonomistajia paremmin. - Autoriippuvuus vähentyy, kun autonkäyttö ja monipuoliset liikkumismahdollisuudet ovat mahdollisia myös autottomille. - Pysäköintipaikkatarve on vähäisempi, mikä mahdollistaa joko suuremman rakentamistehokkuuden tai viihtyisämmän ympäristön luomisen. - Pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannukset ovat pienemmät. Kustannussäästö rakentamattomasta pysäköintipaikasta on 30 000 40 000 /paikka, kun kyse on maanalaisesta pysäköinnistä. - Autojen yhteiskäyttö tuo lisäarvoa kiinteistöjen asukkaille ja yrityksille. - Kustannussäästöjä vähentyneestä pysäköintipaikkojen ja oman autokaluston tarpeesta. - Vähemmän vaivaa autokaluston ylläpidosta. - Enemmän vaihtoehtoja työasiamatkojen tekemiseen. - Autojen yhteiskäyttöä voi tarjota työntekijöille myös työsuhdeetuna. Valinnanmahdollisuus lisää henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista, etenkin jos samalla parannetaan mm. pyöräilyoloja. - Vähemmän ruuhkia vähentyneen autoilun seurauksena. 1 Korvaavuus riippuu monesta tekijästä, jotka vaihtelevat autojen yhteiskäyttöpalvelusta ja kaupungista toiseen: asiakkaiden määrä yhtä yhteiskäyttöautoa kohti, autosta luopuneiden määrä sekä auton hankkimatta jättäneiden määrä. 4

70 % 60 % 50 % Kulkutapojen käyttö talvella Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa 40 % Muutaman kerran kuukaudessa 30 % Kerran kuukaudessa 20 % 10 % 0 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kävely Pyöräily Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan Ei vastannut Kuva 1. Yhteiskäyttöauton käyttäjien (City Car Clubin asiakkaat) talvella käyttämät kulkutavat. Onko käytössä joukkoliikenteen matkakorttia? 80 % 70 % 69 % 60 % 50 % 40 % 30 % 28 % 20 % 10 % 2 % 0 % kyllä, siinä on käytössä kausilippu kyllä, siinä on käytössä vain arvoa ei Kuva 2. Yhteiskäyttöautojen käyttäjien (City Car Clubin asiakkaat) käyttämät joukkoliikenneliput. 1.3 Mallia maailmalta: julkiset ja yksityiset toimijat yhteisellä asialla Belgiassa autojen yhteiskäyttötoiminta alkoi vuonna 2002. Asiakkaita oli vuonna 2009 jo 8 000 ja palvelu oli levinnyt 16 kaupunkiin. Vuotuinen kasvu on 35 %. Belgian menestystarinan taustalla on laaja yhteistyörintama paikallisten viranomaisten, valtion hallinnon, yhteiskäyttöautoyritys Cambion, kolmen alueellisen joukkoliikenneoperaattorin, 5

Belgian rautateiden ja muutaman muun organisaation kanssa. Kolmen alueen joukkoliikenneoperaattorit ovat alueellisten yhteiskäyttöautoyritysten osakkaita ja ne panostavat voimakkaasti palvelun markkinointiin. Ruotsissa Vägverket on ollut aktiivinen autojen yhteiskäytön edistämisessä jo pitkään. Vägverket (nykyään Trafikverket) julkisti autojen yhteiskäytön edistämisstrategian vuonna 2003. Lisäksi Vägverket on muotoillut autojen yhteiskäytön virallisen määritelmän ja kriteerit ja tuottanut oppaan autojen yhteiskäyttöpalvelun hankintaan kuntien omaa käyttöä varten. Kuntien asiakkuus onkin ollut keskeinen keino edistää autojen yhteiskäyttöä Ruotsissa. Göteborgin kaupunki on tässä uranuurtaja. Palvelu kilpailutettiin siellä ensimmäisen kerran vuonna 2003. Samalla kaupunki poisti työntekijöiltä ilmaisen pysäköintimahdollisuuden sekä ryhtyi rajoittamaan oman auton käyttöä virkamatkoihin. Kaksi vuotta autojen yhteiskäyttöpalvelun käyttöönoton jälkeen palvelua käyttäneiden virastojen autoiluun liittyvät vuosikustannukset olivat laskeneet 30 prosenttia ja ajosuorite 20 prosenttia (110 000 km/v). Kaupungin asiakkuus mahdollisti palvelutarjonnan parantumisen myös yksityisasiakkaille. Isossa-Britanniassa autojen yhteiskäytön kasvu on tällä hetkellä voimakkainta Euroopassa. Autojen yhteiskäyttäjien määrä oli vuoden 2010 alussa 113 000 kun se vuoden 2008 alussa oli 32 000. Kasvu kohdistuu erityisesti Lontoon seudulle, missä taustalla on TfL:n (Transport for London) voimakas poliittinen ja taloudellinen tuki. TfL, joka on Lontoossa vastaava organisaatio kuin HSL Helsingin seudulla, julkaisi vuonna 2008 oman autojen yhteiskäyttöstrategiansa. Myös Ison-Britannian liikenneministeriö on teettänyt suunnitelman autojen yhteiskäyttöpalveluverkoston laajentumisesta. Valtio ja TfL panostavat huomattavia summia autojen yhteiskäytön edistämiseen. Bremenin kaupunki on autojen yhteiskäytön pioneereja. Sielläkin kaupunki hyväksyi autojen yhteiskäytön toimintasuunnitelman vuonna 2009. Vuonna 2009 yhteiskäyttäjiä oli 5 100, ja tavoitteena on kasvattaa määrä 20 000:een vuonna 2020. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä yhteiskäyttöisten autojen noutopaikkoja, lisäämällä tietoisuutta, kehittämällä liikkumisen palvelupaketteja sekä integroimalla autojen yhteiskäyttö uusien alueiden suunnitteluun. 1.4 Helsingin seudulla jo lähes 10 vuotta yhteiskäyttöpalvelua Autojen yhteiskäyttö on ollut mahdollista Helsingin seudulla vuodesta 2001 lähtien City Car Clubin tarjoamana palveluna. Kesäkuussa 2010 klubilla oli 3 000 asiakasta. Autojen yhteiskäyttäjien määrä kasvoi vuoden 2009 aikana 20 %. City Car Clubin autojen nouto- ja palautuspisteitä on pääkaupunkiseudulla yli 100. Helsingin kaupunki on ollut siinä mielessä edistyksellinen, että se on vuokrannut kadunvarsipysäköintipaikkoja yhteiskäyttöautoille jo toiminnan alusta lähtien. Tämä on ollut keskeinen edellytys toiminnan kehittymiselle. Helsingin kaupunki solmi vuonna 2007 puitesopimuksen City Car Clubin kanssa. Tämän johdosta viisi kaupungin virastoa tai yksikköä on liittynyt palvelun yritysasiakkaaksi elokuuhun 2010 mennessä 223 kaupungin työntekijää oli liittynyt City Car Clubin jäseneksi yrityskäyttäjinä elokuussa 2010. 6

Vuodesta 2008 lähtien on joukkoliikenteen kanta-asiakkaille tarjottu edullista liittymistä City Car Clubin jäseneksi, ensin HKL:n ja sitten YTV:n kanssa. Vuodesta 2010 yhteistyö on jatkunut HSL:n kanssa: HSL:n asiakkaat, joiden matkakortille on ladattu vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen kausi, saavat 100 euron arvoisen lahjakortin, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla City Car Clubin kuukausi- tai käyttömaksuihin ilman aikarajaa. HSL myös jakaa tuottamaansa yhteiskäyttöautoesitettä palvelupisteissä ja infotilaisuuksissa. Autojen yhteiskäytöstä kerrotaan lisäksi HSL:n verkkosivuilla ja muissa viestintäkanavissa. HSL:n tavoite on tarjota pääkaupunkiseudun asukkaille mahdollisuus elää ilman omaa autoa. Joukkoliikenne palvelee suurimmalla osalla matkoista, mutta henkilöauto on joskus välttämätön, ja silloin tarpeet on mahdollista täyttää yhteiskäyttöautoilla. Yhteistyö City Car Clubin ja Helsingin seudun joukkoliikenteen välillä sekä Helsingin kaupungin asiakkuus alkoivat suhteellisen myöhään. Yhteiskäyttäjien määrä on näiden yhteistyömuotojen jälkeen kasvanut voimakkaasti. Myös eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että julkisen sektorin tuki on merkittävä haluttaessa kasvattaa autojen yhteiskäyttäjien määrää. Number of customers 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Jan 2001 Apr 2001 Jul 2001 City Car Club customer growth Oct 2001 Jan 2002 Apr 2002 Jul 2002 Oct 2002 Jan 2003 Apr 2003 Jul 2003 Oct 2003 Jan 2004 Apr 2004 Jul 2004 Oct 2004 Jan 2005 Apr 2005 Jul 2005 Oct 2005 Jan 2006 Apr 2006 Jul 2006 Oct 2006 Jan 2007 Apr 2007 Jul 2007 Oct 2007 Jan 2008 Apr 2008 Jul 2008 Oct 2008 Jan 2009 Apr 2009 Jul 2009 Oct 2009 Jan 2010 Apr 2010 Jul 2010 Kuva 3. Autojen yhteiskäyttäjien määrän kasvu pääkaupunkiseudulla (City Car Clubin asiakkaat) 1.5 Autojen yhteiskäytön edistäminen tukee useita yhdensuuntaisia pyrkimyksiä Helsingin seudulla Tämän suunnitelman tarkoituksena on saada aikaiseksi yhteinen tahtotila ja verkosto autojen yhteiskäytön edistämiseen Helsingin seudulla ja tuoda autojen yhteiskäyttö entistä selkeämmin osaksi seudun liikennejärjestelmää ja sitä koskevaa suunnittelua. Autojen yhteiskäytön edistäminen on yksi keino edistää eri ohjelmissa ja strategioissa esitettyjä tavoitteita. Alla on esitetty joidenkin keskeisten ohjelmien tavoitteita ja toimenpiteitä, joihin autojen yhteiskäytön edistämisellä on myönteinen vaikutus. 7

Helsinki Strategiaohjelma 2009 2010 Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa kolme prosenttiyksikkö vuoden 2012 loppuun mennessä Liikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden Autojen yhteiskäyttö vähentää auton omistamisen tarvetta. Kun autoa ei omisteta, sitä ei käytetä niin helposti turhaan silloin, kun kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Autojen yhteiskäyttö vähentää autoilua ja siitä aiheutuvaa energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöhaittoja sekä tehostaa tilankäyttöä ja vähentää ruuhkia. parantamiseen. Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008 2016 Täydennetään Laadukkaan asumisen Helsinki - Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017 Rakennetaan uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Täydennysrakentamisen avulla pyritään vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja turvaamaan palvelutaso. Täydennysrakentamisessa noudatetaan kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden periaatteita ja se toteutetaan ensisijaisesti joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia luodaan kaavoituksen keinoin mm. tehostamalla vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia. Kaupunki selvittää vuoden 2009 alkuun mennessä millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat toteutetaan siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikat käyttäjille. Uudet asuinalueet, myös pientaloalueet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että joukkoliikenteen hyvä palvelutaso varmistetaan. Uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamisessa selvitetään mahdollisuutta toteuttaa vähäautoisia ja autottomia kortteleita. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Täydennetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2011) tullaan sisällyttämään autojen yhteiskäytön edistämissuunnitelman toteuttaminen yhtenä toimenpiteenä. Espoon ohjelmia? Täydennetään Vantaan ohjelmia? Täydennetään Autojen yhteiskäyttö tuo lisäarvoa uusille alueille ja mahdollistaa kestävän liikkumisen vähentämällä autoriippuvuutta. Autojen yhteiskäytön hyödyntäminen mahdollistaa edullisemman, tehokkaamman, ja viihtyisämmän täydennysrakentamisen, jos autopaikkoja voidaan rakentaa normaalia vähemmän. Autopaikkojen kustannusten uutta kohdentamista voidaan edesauttaa tarjoamalla autojen yhteiskäyttöä autopaikan vaihtoehtona. Autojen yhteiskäyttö parantaa alueen liikkumisen kokonaispalvelutasoa ja edesauttaa joukkoliikenteestä aktiivisempaa käyttöä. 8

2 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÖ OSAKSI KESTÄVÄÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ 2.1 Tavoitteeksi 29 000 autojen yhteiskäyttäjää Helsingin seudulla vuonna 2020 Motiva teetti vuonna 2010 selvityksen autojen yhteiskäytön potentiaalista Helsingin seudulla vuonna 2020 ja 2030 (Voltti 2010). Selvitys oli osa eurooppalaista momo Car- Sharing -hanketta, jota myös HSL ja KSV rahoittivat. Selvityksessä arvioitiin potentiaalisten autojen yhteiskäyttäjien määrää pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa useilla eri menetelmillä ja laadittiin ennuste vuosille 2020 ja 2030. Vuonna 2010 elokuussa pääkaupunkiseudulla oli 3 000 autojen yhteiskäyttäjää. Autojen yhteiskäyttäjien määrän tähän mennessä toteutuneen kasvun (24 % vuodessa) jatkuessa pääkaupunkiseudulla olisi 17 000 autojen yhteiskäyttäjää vuonna 2020 (1,5 % asukkaista) ja 39 000 käyttäjää vuonna 2030 (3,2 % asukkaista). Ulkomaisten esimerkkien valossa voidaan todeta, että voimakkaampi kasvu ja suuremmat käyttäjämäärät ovat mahdollisia, mikäli autojen yhteiskäyttöä edistetään merkittävästi mm. panostamalla tiedottamiseen. Jos pääkaupunkiseudulle sovelletaan esimerkiksi Belgian kasvukehitystä (34 % vuodessa), saadaan autojen yhteiskäyttäjien määräksi 29 000 vuonna 2020 (2,5 % asukkaista) ja 60 000 vuonna 2030 (4,9 % asukkaista). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Bremenin kaupungissa (asukkaita 548 000) on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2020 autojen yhteiskäyttäjien määrä on 20 000 eli 3,7 % asukkaista, kun määrä on nykyään 5 100 eli 0,9 % asukkaista. Isossa-Britanniassa autojen yhteiskäyttäjien määrän vuosittainen kasvu on ollut 70 100 % vuosina 2007 2010. Lontoossa autojen yhteiskäyttäjiä on jo 110 000 eli 1,5 % asukkaista. Pienemmässä kaupungissa Brightonissa käyttäjiä on 1,7 % asukkaista (2 300). Käyttäjämääräennusteet 2020 ja 2030 Vuosi 2020 PKS TKU TRE Nykyinen trendi 17 000 1 000 1 100 Tavoite 29 000 1 400 1 600 Vuosi 2030 PKS TKU TRE Nykyinen trendi 39 000 3 300 3 700 Tavoite 60 000 5 700 6 300 Tämän perustella asetetaan tavoitteeksi, että Helsingin seudulla on 29 000 autojen yhteiskäyttäjää vuonna 2020. Vuoden 2030 tavoite on 60 000 autojen yhteiskäyttäjää. 9

80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskäyttöautojen asiakasmääräennuste, pääkaupunkiseutu 2 005 2 010 2 015 2 020 2 025 2 030 2 035 2 040 2 045 2 050 Nykyinen trendi Tavoite Kuva 4. Yhteiskäyttöautojen käyttäjämääräennusteen pitkän aikavälin tarkastelu, pääkaupunkiseutu. 2.2 Autojen yhteiskäytön vaikutukset Potentiaalin arvioinnin yhteydessä arvioitiin autojen yhteiskäytön vaikutuksia ennustetilanteissa verrattuna tilanteeseen, jossa ei olisi lainkaan autojen yhteiskäyttöä. Vuoden 2020 tavoitteen mukaisessa tilanteessa (29 000 yhteisautoilijaa), pääkaupunkiseudulla olisi 10 900 autoa vähemmän kuin ilman autojen yhteiskäyttöä. Täydentyy. 10

3 AUTOJEN YHTEISKÄYTTÖPALVELUN TARJOAJAT Autojen yhteiskäytön edistäminen perustuu ensisijaisesti seudulla jo toimivan palveluntarjoajan City Car Clubin kanssa tehtävään yhteistyöhön, koska markkinoilla ei tällä hetkellä ole muita varsinaisia autojen yhteiskäyttöpalvelua tarjoavia yrityksiä yhtä laajalla tarjonnalla. Lisäksi vaikutuksia saadaan aikaiseksi nopeammin vakiintuneen toimijan kanssa. Yhteistyö City Car Clubin kanssa ei kuitenkaan sulje pois yhteistyötä muiden palveluntarjoajien kanssa niiden mahdollisesti ilmaantuessa. Lähellä autojen yhteiskäyttöä olevaa palvelua tarjoavat Helsingin seudulla tällä hetkellä ainakin Oliivi Autot Oy, Smart Travel Oy ja o2 media. Lisäksi Hertz on aloittanut autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoamisen Oulun kaupungin työntekijöille Sunfleet brändin nimellä. Sunfleet on Ruotsin suurin yhteiskäyttöautopalvelun tarjoaja. Helsingin seudun viranomaiset sitoutuvat neuvottelemaan myös muiden palveluntarjoajien kanssa vastaavasta yhteistyöstä kuin City Car Clubin kanssa, mikäli ne täyttävät autojen yhteiskäytön määritelmän ja sille asetetut laatuvaatimukset. Autojen yhteiskäytön määritelmä helpottaa autojen yhteiskäytön edistämistä ja päätöksiä eri toimijoiden tukemisen suhteen. Monissa Euroopan maissa on tällainen määrittely tehty (mm. Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, Belgia). Autojen yhteiskäytön määritelmä: Autojen yhteiskäyttö tarkoittaa palvelua, jossa joukko ihmisiä käyttää yhtä tai useampaa autoa. Autojen yhteiskäyttäjä tekee sopimuksen jäsenyydestä, varaa auton ennen ajoa ja maksaa siitä jälkikäteen käytetyn ajan ja/tai ajettujen kilometrien perusteella. Hintoihin täytyy sisältyä kaikki autonkäyttöön liittyvät kustannukset (mm. vakuutusmaksut, verot, polttoaine, jne.). Autoja voi varata, ottaa käyttöön ja palauttaa kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden (24/7). Autoja voi varata myös hyvin lyhyeksi ajaksi vain muutamaksi tunniksi kerrallaan. Vuokrasopimusta ei tehdä jokaista käyttökertaa varten erikseen. Auton varaamisen, käyttöönoton ja palauttamisen tulee olla nopeaa ja helppoa (esim. varaus Internetissä tai puhelimella, käyttöönotto älykortilla tai matkapuhelimella). Autojen täytyy sijaita lähellä käyttäjien koteja tai työpaikkoja ja liikenteen solmukohdissa. 11

Tarkemmat vaatimukset palveluntarjoajille: - Autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan tulee olla oikeushenkilö (esim. osakeyhtiö, yhdistys, paikallishallinnon organisaatio). - Yhtä autoa kohti tulee olla vähintään 6 käyttäjää. - Autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan tulee tarjota käyttäjilleen mahdollisuus seurata ja pitää kirjaa omista käyttökerroistaan. Jokaisesta käyttökerrasta eritellään käytetty aika ja ajetut kilometrit. Myös jokaista autoa kohden pitää pystyä erittelemään vuosittaiset ajosuoritteet. - Autot pitää olla rekisteröitynä oikeushenkilölle (ei kuitenkaan välttämättä autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajalle). - Autojen siisteydestä ja turvallisuudesta tulee pitää hyvää huolta. - Henkilökunnan tulisi mielellään olla saavutettavissa puhelimitse ympäri vuorokauden. - Autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan tulee toimittaa pyydettäessä tiedot asiakas- ja automääristään kaupungeittain. - Autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan tulee toteuttaa viranomaisten pyynnöstä asiakaskyselyjä vaikutusten seuraamiseksi. 12

4 TOIMENPITEET Helsingin seudun viranomaiset voivat edesauttaa autojen yhteiskäytön kasvua ja siten autoilun vähentymistä monin tavoin. Seuraavassa on kuvattu toimet, joiden toteuttamiseen tai edistämiseen Helsingin seudun viranomaiset sitoutuvat vuosina 2010 2013. Kunkin keinon osalta on kuvattu, mitä se edellyttää eri viranomaisilta. HSL vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisen koordinoinnista ja seuraa, miten eri viranomaisten vastuulla olevien toimenpiteiden toteutuminen edistyy. 4.1 Yhteiskäyttöisten autojen pysäköinti Helsingin kaupunki vuokraa yhteiskäyttöautoyritykselle kadunvarsipysäköintipaikkoja. Tämä on ollut keskeinen edellytys toiminnan kehittymiselle. Lisäksi autojen noutopaikkoja on esimerkiksi asemien liityntäpysäköintialueilla. City Car Clubilla onkin hyvin tiheä autojen nouto- ja palautuspisteverkosto: yli 100 paikkaa pääkaupunkiseudulla. Suurin osa sijaitsee Helsingin kaupungin alueella. Yhteiskäyttöautoyritys maksaa itse kunkin paikan perustamisesta eli lisäkilvellä varustetun pysäyttämiskiellon asettamisesta sekä tiemerkinnöistä. Ongelmana erityisesti ydinkeskustassa on luvaton pysäköinti ja puutteellinen valvonta yhteiskäyttöautoille varatuilla paikoilla. Hyvin toimivat nouto- ja palautuspaikat voisivat olla autojen yhteiskäytön tehokkaita markkinointipaikkoja. 4.1.1 Kadunvarsipaikkojen vuokrat edullisiksi Yhteiskäyttöautoille osoitettavien kadunvarsipaikkojen vuokra määritetään asukaspysäköintiluvan hinnan mukaiseksi. Myös muut pääkaupunkiseudun tai Helsingin seudun kunnat ryhtyvät vuokraamaan kadunvarsipaikkoja autojen yhteiskäyttöä varten, kun tarvetta ilmenee. Vastuu: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, muut Helsingin seudun kunnat Aikataulu: Helsinki 2010, muut kunnat vuodesta 2011 eteenpäin 4.1.2 Selkeät merkinnät yhteiskäyttöautojen nouto- ja palautuspaikoille Kaikki yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat merkitään selkeästi, esimerkiksi maalaamalla niihin pysäköintikieltomerkintä. Helsingissä kokeillaan parhaillaan keltaista maalausta, mille on saatu liikenne- ja viestintäministeriön kokeilulupa vuoden 2010 loppuun asti. Kokemusten perusteella kehitetään yhteiskäyttöautojen nouto- ja palautuspisteisiin sopiva merkintätapa. 13

Vastuu: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki Aikataulu: keväällä 2011 4.1.3 Pysäköinninvalvonnan tehostaminen yhteiskäyttöautojen paikoilla Yhteiskäyttöautoille osoitettujen paikkojen pysäköinninvalvontaa tehostetaan City Car Clubin kanssa sovittavina aikoina. Tätä varten laaditaan suunnitelma. Pysäköinninvalvonnan ja City Car Clubin yhteistyönä selvitetään myös yksityisen valvonnan mahdollisuuksia uusitun lainsäädännön puitteissa. Vastuu: Helsingin, Espoon ja Vantaan pysäköinninvalvontaviranomaiset, City Car Club Aikataulu: suunnittelu ja selvittäminen keväällä 2011, valvonta jatkuvaa 4.1.4 Yhteiskäyttöautojen noutopaikoille oma tunnus Suunnitellaan uusi yhteiskäyttöautojen noutopaikan tunnus, joka lisää autojen yhteiskäytön näkyvyyttä katukuvassa ja toimii samalla tehokkaana mainospaikkana autojen yhteiskäytölle. Tunnuksen täytyy istua hyvin kaupunkikuvaan sekä vanhoilla että uusilla alueilla. Kyseessä ei ole liikennemerkki vaan informatiivinen tunnus, jossa tulee olla: - yleinen autojen yhteiskäytön logo - palveluntarjoajan oma logo - yleistä tietoa autojen yhteiskäytöstä ja palveluntarjoajan yhteystiedot - kartta yhteiskäyttöisten autojen noutopisteiden verkosta - pistorasia sähköautojen akkujen latausta varten Autojen yhteiskäytölle suunnitellaan yleinen logo, jolla mahdollistetaan tunnuksen käyttäminen myös siinä tapauksessa, että Helsingin seudulle tulee muitakin palveluntarjoajia. Yleisen logon ja noutopisteiden tunnuksen suunnittelu otetaan osaksi Helsingin World Design Capital 2012 -vuotta. Merkin ja noutopisteiden suunnittelu kilpailutetaan yhtenä kyseiseen vuoteen liittyvänä tapahtumana. Muutamasta yhteiskäyttöautojen noutopaikasta voidaan tehdä liikkumisen solmupiste (vrt. mobil.punkt Bremenissä), jossa yhdistyy joukkoliikenteen solmukohta, yhteiskäyttöauton noutopiste sekä pyöräpysäköinti. Vastuu: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto, City Car Club, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Helsingin World Design Capital 2012 -vastuutaho Aikataulu: 2012 14

4.1.5 Uusien nouto- ja palautuspaikkojen tarvekartoitus Kartoitetaan, mille alueille olisi tarvetta sijoittaa uusia yhteiskäyttöisten autojen noutopaikkoja ja kuinka paljon. Keskeisiä kartoituskohteita ovat: - metro- ja juna-asemat - keskeiset bussi- ja raitiovaunupysäkit - tiiviit asuinalueet hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella - keskeiset työpaikka-alueet Vastuu: HSL, City Car Club, VR, Liikennevirasto, Helsingin seudun kuntien kaupunkisuunnitteluviranomaiset Aikataulu: 2010 2011 4.2 Tiedotus ja markkinointi Markkinointiresurssien puute on aloittavien autojen yhteiskäyttöpalvelujen kompastuskivi. Myöskään City Car Clubilla ei ole ollut mahdollisuutta panostaa todella näkyvään markkinointiin, minkä vuoksi tietoisuus autojen yhteiskäytöstä on levinnyt hitaasti. Markkinointiin osallistuminen on pysäköintipaikkojen vuokraamisen ohella merkittävin tukimuoto, jolla julkinen sektori voi edistää autojen yhteiskäyttöä. Esimerkit Belgiasta, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta osoittavat, että julkisen sektorin panostukset markkinointiin ja tiedottamiseen ovat merkittävästi kasvattaneet autojen yhteiskäyttäjien määrää. 4.2.1 Noutopisteet kaupunkien sähköisiin palveluihin ja reittioppaaseen Yhteiskäyttöautojen noutopaikkojen sijainnit lisätään mahdollisuuksien mukaan kaupunkien sähköisiin karttapalveluihin. Paikkojen sijaintitietojen päivitys on yhteiskäyttöautoyritysten vastuulla. Kaupunkien kotisivujen liikennettä käsitteleville sivuille lisätään tietoa autojen yhteiskäyttöpalvelusta. Lisätään Reittioppaaseen mahdollisuus katsoa yhteiskäyttöautojen noutopisteitä kartalla. Mahdollisuus katsoa erilaisia sijainteja teemakarttana on olemassa jo kävelyn ja pyöräilyn reittioppaassa (mm. kahvilat, liikuntapaikat, tietyöt). Ominaisuus on hyödynnettävissä viimeistään Reittioppaan uudessa välikerroksessa. Vastuu: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (paikkatiedot), Helsingin kaupungin kotisivujen toimitus, HSL, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki Aikataulu: 2011 15

4.2.2 Viitoitus yhteiskäyttöisten autojen noutopaikoille joukkoliikenteen asemilla ja pysäkeillä Selvitetään mahdollisuutta asentaa yhteiskäyttöisten autojen noutopaikoille opastavat viitat joukkoliikenteen asemille ja pysäkeille. Viitassa/opasteessa voidaan mahdollisesti hyödyntää yleistä autojen yhteiskäytön logoa (ks. toimenpide 4.1.4), silloin kun kyse ei ole katualueella olevasta liikenteenohjauslaitteesta. Vastuu: Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Liikennevirasto, VR, Uudenmaan ELYkeskus Aikataulu: 2012 4.2.3 Autojen yhteiskäytöstä tiedotetaan HSL:n asiakaspalvelupisteissä, viestintäkanavissa sekä työnantajayhteistyön puitteissa HSL:n autojen yhteiskäyttöesitettä jaetaan HSL:n asiakaspalvelupisteissä, tulevassa Ilmastoinfokeskuksessa, työnantajien infopaketeissa, uusien asukkaiden infopaketeissa ja erilaisissa infotilaisuuksissa (mm. messut, yritystilaisuudet). Autojen yhteiskäytöstä kerrotaan vähintään kerran vuodessa HSL:n Metro-lehden palstalla. Jutun aiheena voi olla esimerkiksi uuden noutopisteen perustaminen tai City Car Clubin asiakkaiden haastattelu. Auton yhteiskäyttöön liittyviä uutisia (esim. uudet autojen noutopisteet) julkaistaan HSL:n verkkosivujen etusivulla, Reittioppaan ilmoituskohdassa sekä HSL:n ilmoitusten yhteydessä raitiovaunujen, metrojen ja bussien sähköisissä näytöissä. HSL kannustaa seudun työnantajia autojen yhteiskäyttöön osana työnantajayhteistyötä. Autojen yhteiskäyttö otetaan huomioon liikkumissuunnitelmia laadittaessa ja nostettaessa esiin esimerkillisiä yrityksiä. Vastuu: HSL, Ilmastoinfokeskus Aikataulu: jatkuvaa toimintaa 2010 alkaen 4.2.4 Autojen yhteiskäytön kampanja Toteutetaan näkyvä autojen yhteiskäytön mainoskampanja, kun uusi yhteiskäyttöautojen noutopaikan logo ja tunnus on suunniteltu ja ensimmäiset tunnukset sijoitettu kadun varsille. Kampanjan elementtejä ovat: - lehdistötilaisuus ja nauhan leikkaus uuden yhteiskäyttöautojen noutopaikan tunnuksen lanseerauksen yhteydessä - ulkomainoksia bussien ja raitiovaunujen kyljissä, bussipysäkeillä, metroasemilla ja juna-asemilla - mainoksia bussien, ratikoiden, metron ja lähijunien sisällä 16

- mainoksia lehdissä (esim. Metro-lehti, VR:n Matkaan-lehti, paikallislehdet, Helsingin sanomat) - esittelytilaisuuksia eri kaupunginosissa yhteiskäyttöautojen noutopaikan ympärillä/lähellä - tarjotaan 2 kuukauden ilmaista joukkoliikenteen ja yhteiskäyttöautopalvelun kokeilua niille, jotka luopuvat omasta autostaan - kampanjan verkkosivut - sosiaalisen median hyödyntäminen Kampanja kestää vähintään puoli vuotta ja sitä koordinoi HSL. Kampanjan rahoituksesta neuvotellaan HSL:n, kaupunkien, HKL:n, VR:n ja Liikenneviraston kesken. Vastuu: HSL, Ilmastoinfokeskus, VR, Liikennevirasto (juna-asemat), HKL (metroasemat, raitiovaunut), Uudenmaan ELY-keskus Aikataulu: 2012-2013 4.3 Pääkaupunkiseudun julkiset organisaatiot autojen yhteiskäyttäjinä Autojen yhteiskäyttö on kustannustehokas ratkaisu paitsi yksityiskäyttäjille myös työnantajille. Paikallis- ja valtionhallinto ovat merkittäviä työnantajia Helsingin seudulla. Julkisten organisaatioiden asiakkuus on viime vuosina kasvattanut merkittävästi autojen yhteiskäyttäjien määrää Helsingissä. Kun yhteisökäyttäjiä tulee lisää, autojen yhteiskäyttöyritys voi parantaa tarjontaa ja palveluaan, mikä puolestaan lisää palvelun houkuttelevuutta myös yksityiskäyttäjille. Samalla julkiset organisaatiot säästävät kustannuksia liikkumisen tehostuessa. 4.3.1 Helsingin kaupunki aktivoi yksikköjään autojen yhteiskäyttöön Mahdollisuus hyödyntää autojen yhteiskäyttöä selvitetään kaikissa kaupungin virastoissa ja yksiköissä (ml. HSL ja HSY). Tämä edellyttää kartoituksen tekemistä kaupungin autokannasta, autojen ajosuoritteista ja käyttötarpeista sekä omilla autoilla tehtyjen ajojen kilometrikorvauksista. Myös autohankintojen keskittämistä hankintakeskukselle selvitetään. Autokannan kartoituksen perusteella tehdään suunnitelma siitä, miten osa kaupungin yksikköjen omista autoista vähitellen korvataan autojen yhteiskäytöllä. Samalla tarjotaan yhteiskäyttöisille autoille noutopaikkoja siellä, missä niitä tarvitaan lisää. Paikat voivat sijaita myös virastojen ja yksikköjen omilla pysäköintipaikoilla. Tehdään kaikkia yksikköjä koskeva hankintaohjeistus, jossa edellytetään autojen yhteiskäyttöpalvelun harkitsemista yhtenä vaihtoehtona autohankintojen rinnalla. Ohjeistetaan koko kaupungin tasolla tekemään virkamatkat ensisijaisesti kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä, yhteiskäyttöisillä autoilla tai kaupungin omilla autoilla tässä järjestyksessä. Oman auton käyttöä virkamatkoihin rajoitetaan voimakkaasti. Tähän liittyen on syytä rajoittaa myös oman auton ilmaista pysäköintiä työpaikalla: määritellään ne yksiköt ja toimipaikat, joissa työntekijöille ei tarjota ilmaista pysäköintimahdollisuutta. 17

Hankinta- ja matkustusohjeistuksen täytäntöönpanoa edesautetaan ekotukihenkilöiden järjestämillä koulutus- ja tiedotustilaisuuksilla. Itse ohjeistuksen lisäksi viestitään hyvistä esimerkeistä (esim. ympäristökeskus ja nuorisoasiainkeskus) ja vaikutuksista. Ohjeistusten noudattamista ja matkustamisen kustannuksia seurataan säännöllisesti. Ohjeistuksen laatimiseen ja vaikutusten seurantaan koko kaupungin tasolla nimetään vastuuhenkilö. Vastuu: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus, ekotukihenkilöt Aikataulu: toiminnan systematisointi 2011, jatkuvaa toimintaa 4.3.2 Espoon ja Vantaan kaupungit ryhtyvät käyttämään autojen yhteiskäyttöpalvelua Espoon ja Vantaan kaupungit solmivat puitesopimuksen City Car Clubin tai jonkun muun palveluntarjoajan kanssa ja ryhtyvät Helsingin kaupungin tapaan toimenpiteisiin autojen yhteiskäytön lisäämiseksi yksiköissään (ks. toimenpide 4.3.1). Yhteiskäyttöautojen noutopaikkoja lisätään sopiviin paikkoihin Espooseen ja Vantaalle sitä mukaa, kuin sopimuksia solmitaan yksikköjen kanssa. Paikat voivat olla virastojen ja yksikköjen omilla pysäköintipaikoilla tai julkisella alueella. Vastuu: Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki Aikataulu: 2011 4.3.3 Muissa Helsingin seudun kunnissa ryhdytään selvittämään autojen yhteiskäytön hyödyntämistä Muissa Helsingin seudun kunnissa seurataan pääkaupunkiseudun virastojen ja yksikköjen kokemuksia yhteiskäytöstä ja ryhdytään selvittämään palvelun hyödyntämismahdollisuuksia myös omassa kunnassa. Vastuu: HSL, Helsingin seudun kunnat Aikataulu: 2013 4.3.4 Valtionhallinnon organisaatioita kannustetaan autojen yhteiskäyttöön Pääkaupunkiseudulla sijaitsevia valtionhallinnon organisaatioita kannustetaan hyödyntämään autojen yhteiskäyttöä. Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus toimivat esimerkkeinä muille valtionhallinnon organisaatioille. Neuvotellaan yleisen ohjeistuksen kehittämisestä valtionhallinnon organisaatioille Hanselin kanssa. Vastuu: Liikennevirasto, Uudenmaan ELY, Hansel, 18

Aikataulu: 2011 4.4 Autojen yhteiskäyttö kaavoituksessa ja rakentamisessa Auton hankinta ja asuinpaikan valinta ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Autojen yhteiskäyttö voi olla vaihtoehto oman auton omistamiselle nimenomaan niillä alueilla, joilla autoa ei tarvitse päivittäiseen liikkumiseen vaan matkat hoituvat pääasiassa jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Tämä vaihtoehto tulisi ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa, pysäköintipolitiikassa ja asuntojen ja toimitilojen markkinoinnissa. 4.4.1 Otetaan autojen yhteiskäytön edellytykset huomioon pysäköintipolitiikassa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä muotoillaan pysäköintipolitiikan linjaukset, joihin sisällytetään ohjeistus autojen yhteiskäytön huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tilanteisiin, joissa rakennuttaja tai kiinteistönomistaja tekee yhteistyötä autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan kanssa, kehitetään menettelytapa, jolla voidaan lieventää vaatimuksia pysäköintipaikkojen minimimäärästä. Kaikissa kaavahankkeissa selvitetään autojen yhteiskäyttöpalvelun mahdollisuudet ja edellytykset yhdessä autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan/-jien kanssa. Tarvittaessa osoitetaan kaavassa yhteiskäyttöisten autojen noutopaikkojen määrä ja sijainti. Pysäköintipolitiikan linjauksiin voidaan myös yleisesti määritellä ne alueet ja tilanteet, joissa tulee varata tietty määrä paikkoja yhteiskäyttöisille autoille (paikkoja kerrosalaa kohti). Vastuu: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, HSL, ympäristöministeriö Aikataulu: linjaukset ja menettelytavat 2010, jatkuvaa toimintaa 4.4.2 Ohjataan ja kannustetaan rakennuttajia ottamaan autojen yhteiskäyttö huomioon Kaupunki tiedottaa rakennuttajille autojen yhteiskäytöstä ja siihen liittyvistä menettelytavoista ja normeista (ks. toimenpide 4.4.1). Rakennuttajille tuotetaan materiaalia autojen yhteiskäytöstä ja asia otetaan systemaattisesti esille rakennuttajapalavereissa. Palkitaan rakennuttajia, jotka integroivat autojen yhteiskäytön hankkeisiinsa ja tiedottavat asiakkailleen aktiivisesti autojen yhteiskäyttöpalvelun olemassaolosta. Kaupunki nostaa tällaisia rakennuttajia esiin hyvinä esimerkkeinä omissa viestintäkanavissaan. 19

Rakennuttajilta voidaan myös tontinluovutusehdoissa edellyttää autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoamista jossain muodossa tai siitä tiedottamista. Tontinluovutusehtojen vaihtoehtona kaupunki voi sopia alueen rakennuttajien ja autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajan kanssa tietynlaisen konseptin toteuttamisesta ja rahoittamisesta jollain alueella (vrt. jätteiden imukuljetuksesta sopiminen Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa, ostosten kotiinkuljetusinfrastruktuuri Suurpellossa). Vastuu: Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, muut Helsingin seudun kunnat Aikataulu: alkaen 2010, jatkuvaa toimintaa 4.4.3 Tiedotetaan autojen yhteiskäytöstä osana alueiden markkinointia Uusista alueista kertovilla verkkosivuilla (esim. www.uuttahelsinkiä.fi) kerrotaan autojen yhteiskäytöstä. Uusia alueita koskevissa materiaaleissa tuodaan esille mahdollisuus autojen yhteiskäyttöön soveltuvilla alueilla. Alueita voidaan erikseen markkinoida paikkoina, joissa ei välttämättä tarvitse omistaa omaa autoa kertoen samalla autottomuuden eduista. Autojen yhteiskäytöstä tiedotetaan erityisesti seuraavien uusien alueiden markkinoinnissa: - Jätkäsaari - Kalasatama - Marja-Vantaa - Otaniemi, Tapiola, Keilalahti -alue (ns. T3-alue) - Suurpelto Vastuu: Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, KSV viestintä, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, muut Helsingin seudun kunnat Aikataulu: alkaen 2010, jatkuvaa toimintaa 4.4.4 Vaikuttaminen kestävän rakentamisen edistämiseen Helsingin seudun viranomaiset pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan kestävän rakentamisen eri foorumeilla (esim. Green Building Council) siihen, että autojen yhteiskäyttö otetaan huomioon rakentamiseen liittyvissä ympäristösertifikaateissa ja muissa vastaavissa luokituksissa ja vaatimuksissa yhtenä rakennusten ympäristövaikutuksiin liittyvänä ominaisuutena. Vastuu: Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, HSL, HSY, Uudenmaan ELY-keskus Aikataulu: alkaen 2010, jatkuvaa toimintaa 20

5 TOIMEENPANO, SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnitelman toimeenpanoa varten perustetaan työryhmä, jota koordinoi HSL ja johon kutsutaan kaikki toimenpiteistä vastaavat tahot. Autojen yhteiskäyttöpalvelun tarjoajat velvoitetaan raportoimaan asiakasmäärien kehityksestä ja tekemään asiakaskyselyjä autonomistukseen ja liikkumistottumukseen liittyvistä muutoksista ja muista vaikutusarvioinnissa tarvittavista muuttujista. Uusille asiakkaille lähetetään automaattinen kysely. Kaikille asiakkaille tehdään kysely kerran vuodessa vuosien 2010-2013 aikana. Myöhemmin kyselyn tiheyttä harvennetaan. Autojen yhteiskäytön määrää seurataan ja vaikutusarviota päivitetään mm. asiakaskyselyjen perusteella vuosittain vuosien 2010-2013 aikana. Myöhemmin päivitystiheyttä harvennetaan. 21