ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

Samankaltaiset tiedostot
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Mielenterveys voimavarana

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

parasta aikaa päiväkodissa

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Jokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

M I K A L I N D É N

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Laiskuus on katsojan silmissä

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Mediakasvatuksen polut varhaiskasvatuksessa. Saara Salomaa Apulaisjohtaja, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen , Mertalan koulu Mari Muinonen

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? Majakka Markku ja Virve Pellinen

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Nuoret takuulla kuntoon

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Yle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Psyykkinen toimintakyky

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

R E S P E C T - P R O J E C T

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Sanomalehtien Liitto

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Transkriptio:

Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi

Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus MEDIA KESKEINEN OSA LASTEN ARKEA

BRÄNDÄTTY LAPSUUS?

MEDIA MUOKKAA KÄSITYKSIÄMME Media vaikutta sosiaalisen identiteettiin Muokkaa käsityksiämme eri kansalaisryhmistä, etnisistä ryhmistä, uskonnoista, ihmisistä mm. musiikkimaun perusteella jne. Myös lapsi ja nuori peilaa itseään näihin stereotypioihin ja saavat palautetta median muokkaamien käsitysten perusteella

RAKENNUSAINEITA IDENTITEETTITYÖHÖN Identiteettikehityksessä minän rakennusaineiksi haetaan samastumiskohteita eli hahmoja, joiden kautta eläytyä tarinoihin ja myötäelää heidän kokemuksiaan Media tarjoaa identiteetin rakennusaineita, roolimalleja ja sankarihahmoja, joihin samastua. Laajentaa lapsen ja nuoren kokemuksia maailmasta, tarjoaa stereotypioita sekä ideologisia ja sosiaalisia voimia medialla on välillinen vaikutus identiteetin ja persoonallisuuden kehittymiseen Ei merkitystä sillä, onko sisällöt totta vai tarua, fiktiivisiä vai realistisia

MEDIA MUOKKAA KESKEISIÄ KEHITYSVAIHEITA ERI IÄSSÄ Yksilöitymisvaihe (sadut, tarinat) Sukupuoli-identiteetin rakentaminen (prinsessat, sankarit) Kouluiässä tiedonjanoinen ja aktiivinen haasteiden etsijä saa mediasta minäpystyvyydelleen uusia koetinkiviä (ahmimisikä) Nuoruusiän keskeinen kehitystehtävä on minätietoisuuden sekä kuvan rakentaminen (Galleriat, profiilit, genret) Keskeistä on myös seksuaalisesti kehittyvän ruumiillisen minäkuvan hyväksyminen osaksi itseään ja identiteettiään

MEDIA MUOKKAA ERI ROOLEJA Minä oppijana Minä opettajana Minä kasvattajana Minä ystävänä

VIRTUAALISESTI VAPAA Virtuaalinen ympäristö sallii erilaisia roolikokeiluja sekä vuorovaikutuksen malleja, mitä kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus Ei sido todellista minää Anonyymiys Vapaus fyysisestä minästä, iästä, sukupuolesta, jne Sallii erilaisia tunnekokeiluja ja persoonallisuuden puolia Fantasiaympäristö sekä realistisempi ympäristö Nimimerkki on tärkeä väline jakaa informaatiota identiteetistään

MEDIA PEILINÄ MINÄN RAKENTAMISESSA Median idolit ja vertailukohteet antavat malleja, joiden peilaaminen ohjaa samalla arvioimaan minän ja maailman suhdetta Riskinä minäkuvan, identiteetin ja itsetunnon ongelmat: Sopimattomattomat idolit, roolimallit Itsearvostuksen puute, heikko itsetunto Korvaavien sosiaalisten suhteiden hakeminen mediasta Heikot tunteiden säätelytaidot Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus

MEDIA JA IDENTITEETTIONGELMAT Media tarjoaa epärealistisia samastumismalleja, minäihanteita, idoleja Kauneusihanteet ja kehonkuva Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus

Epärealistiset minäkäsitykset urheilussa, musiikissa tmv., jossa esikuvat mediasta Riittämättömyyden tunteet, itseinho, epävarmuus Minuus on visualisoitunut gallerioiden myötä ei riitä enää, että samastuu, vaan täytyy tulla nähdyksi Oksanen (2006): Ei riitä enää kysymys siitä, kuka minä olen vaan kuka minä voisin olla? tosi-tv ja minuuden brändäys Kiusaaminen

Tyydyttävä identiteetin saavuttaminen edellyttää tunteiden itsenäistymistä, erillistymistä Mitä heikommin kehittynyt identiteetti on, sitä hajaantuneempi käsitys nuorella on omasta erillisyydestään ja muista, ja sitä enemmän hänen täytyy luottaa ulkoisiin lähteisiin itsensä arvioimisessa Mitä hajanaisempi identiteetti, sitä voimakkaampia ovat median mallit Mitä heikompi itsetunto sitä haavoittuvaisempi todennäköisesti nettikiusaamisesta, häirinnästä sekä kontaktiyrityksille Heikommat itsehallinnan ja coping taidot riski myös riippuvuuksille

MEDIAKASVATUS KRIITTISEN MEDIALUKUTAIDON JA TURVALLISEN MEDIANKÄYTÖN LÄHTÖKOHTANA Tekniset taidot kehittyvät monilla hyvin varhain, sen sijaan sisällön lukutaito ja virtuaalisten sosiaalisten suhteiden käsityskyky ei kypsää vielä nuorillakaan Tarvitsevat aitoja vuorovaikutussuhteita ja tukea oppiakseen mm. hallitsemaan mediasta herääviä tunnereaktioitaan ja käsittelemään muun muassa näkemäänsä haitallista materiaalia Erottaakseen faktan ja fiktion, etäännyttääkseen median tarinat todellisuudesta Oppiakseen median taustarakenteita ja tuottajien tarkoitusperiä Tulee suojella nuorta haitallisilta sisällöiltä ja huolehtia, että media ei hallitse lasten ja nuorten elämää liiallisesti Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu mediakasvatus entistä tärkeämpää