ESITYSTEN TIIVISTELMÄT Liikuntalääketieteen päivät 6. 7.11.2012 Biomedicum, Helsinki Järjestäjät: Liikuntalääketieteen keskukset
SISÄLLYS Tiistai 6.11. Kai Savonen: MITÄ KAIKKEA ERGOSPIROMETRIA KERTOO??... 3 Kirsti Laine: LIIKUNTALÄÄKETIETEELLISEN TIEDON SAAVUTETTAVUUS... 4 Arja Uusitalo: SYKEVARIAATIOTUTKIMUS MENETELMÄNÄ JA KÄYTÄNNÖN TYÖKALUNA... 5 Harri Lindholm: SYDÄN TYÖSSÄ SYKEVARIAATIOTUTKIMUS TYÖKALUNA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA... 6 Esa Hynynen: SYDÄN PELISSÄ SYKEVARIAATION KÄYTTÖ VALMENNUKSESSA... 16 Keskiviikko 7.11. Kirsi Korpi: URHEILIJAN SYDÄN MITÄ EKG KERTOO?... 24 Katja Mjösund: SYDÄNLIHASTULEHDUS ONKO ALIDIAGNOSOITU SAIRAUS LIIKKUJIEN KESKUUDESSA?... 25 Arto Hautala: SYDÄNPOTILAAN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS... 26 Mika Lehto: LIIKKUJAN KIUSANA OLEVAT SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA... 27 Hannu Parikka: SYDÄNPERÄISET ÄKKIKUOLEMAT LIIKUNNASSA JA URHEILUSSA TAVALLISIMMAT SYYT JA VOI DAANKO ÄKKIKUOLEMIA EHKÄISTÄ?... 53 TYÖPAJAT: TYÖPAJA TUTKIJOILLE Kari Kalliokoski: LIIKUNNAN SYDÄNVAIKUTUSTEN TUTKIMINEN POSITRONIEMISSIOTOMOGRAFIALLA... 47 Riikka Kivelä: MOLEKYYLIBIOLOGIA LIIKUNTATUTKIJAN TYÖKALUNA... 48 Taija Juutinen: FYYSISEN AKTIIVISUUDEN ARVIOINTI EMG VAATTEILLA... 49 LIIKUNTALÄÄKETIEDETTÄ ERIKOISTUVILLE LÄÄKÄREILLE... 51 TYÖPAJA TERVEYDENHUOLLON JA LIIKUNNAN AMMATTILAISILLE Arto Hautala, Kitty Seppälä ja Eeva Leena Ylimäki MITEN RAKENNETAAN SYDÄNPOTILAAN LIIKUNTAOHJELMA?... 52 HUOM! Koulutuksesta haetaan erikoistumispisteitä Biomedicum vierailijaverkkotunnukset (Helsinki wireless visitor): LLT1 salasana 25945871, LLT2 salasana: 17680197 2
MITÄ KAIKKEA ERGOSPIROMETRIA KERTOO? Kai Savonen Ergospirometriatutkimuksessa voidaan ei invasiivisesti tutkia eri elinjärjestelmien integroitua vastetta suuriin lihasryhmiin samanaikaisesti kohdistuvaan fyysisen kuormitukseen. Samanaikaisesti voidaan tutkia hengitys ja verenkiertoelimistön sekä luurankolihaksiston suorituskykyä ja niitä rajoittavia tekijöitä, mitä tietoa ei saada eri elinjärjestelmien toimintaa lepotilassa mitattaessa. Ergospirometriatutkimuksessa saadaan objektiivinen arvio tutkittavan submaksimaalisesta ja maksimaalisesta suorituskyvystä; tutkimusta voidaan käyttää apuna suunniteltaessa yksilöllinen harjoitus tai kuntoutusohjelma; tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida tutkittavan valtimotautitapahtumariskiä; ja tutkimustuloksia voidaan käyttää potilaan hoitolinjasta päätettäessä. Muutama vuosikymmen sitten ergospirometria oli aikaa vievä tutkimus, joita tehtiin vain harvoilla poliklinikoilla ja tutkimuskeskuksissa. Mittauslaitteistojen ja niihin liittyvien tiedonkäsittelyohjelmien kehityttyä nopeasti muutaman edeltäneen vuosikymmenen aikana, ergospirometriatutkimusta käytetään nykyisin jatkuvasti enemmän erilaisiin tarkoituksiin sekä tutkimus että kliinisessä työssä. Keskeisimmät käyttöaiheet ovat selittämättömästi heikentyneen kardiorespiratorisen suorituskyvyn tutkiminen, kuormituksessa ilmenevien poikkeavien oireiden selvittely, ja suorituskyvyn sekä sitä rajoittavien tekijöiden objektiivinen osoittaminen. Kiinnostus ergospirometriatutkimukseen sekä tutkimus että kliinisessä työssä on lisääntynyt selkeästi sen jälkeen kun on toistuvasti havaittu, että lepotilassa mitatut hengitys ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavat arvot eivät ennusta näiden elinjärjestelmien maksimaalista suorituskykyä. Tästä seuraa, että lepotilassa mitatut arvot eivät riittävästi kuvaa elinjärjestelmän häiriön aiheuttamaa rajoitusta potilaan jokapäiväisen elämän perustoiminnoissa. Lisäksi nykyinen terveydentila kuten myös tulevaa terveydentilaa ennustavat vaara ja suojaavat tekijät ovat lähes poikkeuksetta enemmän yhteydessä maksimaalisessa suorituksessa kuin lepotilassa mitattuihin arvoihin. Tulevaisuudessa ergospirometriatutkimuksessa mitattavia muuttujia (esim. maksimaalinen hapenottokyky) tullaan todennäköisesti yhä enemmän käyttämään erilaisten tutkimusten päätemuuttujana kuvaamaan hengitys ja verenkiertoelimistöön kohdistuvien erilaisten hoitojen ja kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuutta. Asianmukaisesti mitattuna ergospirometriatutkimuksen mittaustulokset ovat objektiivisia, toistettavia, ja niistä saatava tieto on kliinisesti relevanttia kuvaamaan nimenomaan tutkittavan suorituskykyä arkipäivän perustoiminnoissa. Ergospirometriatutkimuksen kustannus hyötysuhde tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti paranemaan laitteistojen parantuessa virtausantureiden ja hengityskaasuantureiden kehityksen myötä. Myös tiedonkäsittelyohjelmien parantuminen ja laitteistojen aiempaa helpompi kalibrointi laskee yksittäisen ergospirometriatutkimuksen kustannuksia, jolloin toivottavasti ymmärrys tutkimuksen käyttökelpoisuudesta eri tilanteissa leviää yhä laajemmin kliinikoiden ja tutkijoiden keskuuteen. On kuitenkin tärkeää julkaista ajantasaisia, edustaviin otoksiin perustuvia viitearvoja ergospirometriatutkimuksen eri muuttujista tulosten järkevää tulkintaa varten. Hyödyllisiä www linkkejä: http://www.cpxinternational.com (kv. ergospirometriatutkijoiden yhdistys) http://www.ersnet.org/education/courses.html (Euroopan keuhkolääkäriyhdistys) http://www.escardio.org/communities/eacpr (Euroopan kardiologiyhdistyksen alajaosto) http://www.acsm cepa.org (USA:n liikuntafysiologien yhdistys) http://www.csep.ca (Kanadan liikuntafysiologien yhdistys) http://www.cardiology.org (Stanfordin yliopiston / VA:n Palo Alton keskus) 3
LIIKUNTALÄÄKETIETEELLISEN TIEDON SAAVUTETTAVUUS Kirsti Laine 4
SYKEVARIAATIOTUTKIMUS MENETELMÄNÄ JA KÄYTÄNNÖN TYÖKALUNA Arja Uusitalo 5
SYDÄN TYÖSSÄ SYKEVARIAATIOTUTKIMUS TYÖKALUNA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Harri Lindholm 6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
SYDÄN PELISSÄ SYKEVARIAATION KÄYTTÖ VALMENNUKSESSA Esa Hynynen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jy v ä sk y lä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta Harjoittelu / kuormittaminen => väsymysoireita. Väsymysoireet pyrkivät estämään suorituskyvyn ehtymistä. Harjoittelulla väsymystä voidaan siirtää pitemmälle, mutta mitä kovempaa harjoitellaan, sitä tärkeämpää riittävä palautuminen on. Harjoittelun optimointi 16
Harjoittelu-ylikuormitustila -jatkumo Meeusen ym. European Journal of Sports Science, 6: 1-14, 2006 Palautumisen seurantaa yöunen aikaiseen sykevaihteluun perustuen Yö on kaikkein tärkein vaihe vuorokaudesta sekä fyysisen että psyykkisen palautumisen kannalta Levon aikana parasympaattinen aktiivisuus normaalisti koholla = sykevariaatio Eli kuunnellaanpa sydämen ääntä yöllä! 17
Sykevaihteluanalyysit Satunnainen keräily ei näytä toimivan, vaan tarvitaan säännöllistä analysointia. Palautumisen analyysiä 18
Viimeinen kuukausi Osakaan Kalevan kisat Tekniikka / nopeus Kiihtyvä 25 km Kova 30 km 8 x 1 km 8 x 400 m Kiihtyvä 25 km -30-25 -20-15 -10-5 0 MM 50 km 250 230 210 190 170 150 130 110 90 Viimeinen kuukausi kisaan 2007 2008 2009 2010-30 -25-20 -15-10 -5 0 250 230 210 190 170 150 130 110 90 19
Joukkueurheilijat? Yksilöiden välillä on eroja kaikessa! Eli käsittele pelaajia yksilöinä, sillä he ovat sellaisia! Mieti myös palautteen anto, joukkueena vai yksilöinä? Ylikuormittunut keskikenttäpelaaja Firstbeatin stressianalyysissä näkyi kuormittumista maaliskuun ajan. Kuormittuminen johtui suurelta osin harjoittelusta, sillä harjoittelun kuormittavuus kasvoi maaliskuun ajan. Nummela, 2010 20
Ylikuormittunut keskikenttäpelaaja Harjoittelun kuormittavuus näkyi myös submaksimaalisen testin sykkeessä. Harjoittelun kuormittavuus näkyi myös nopeuden heikkenemisenä huhtikuussa. Nummela, 2010 Kehittynyt puolustuspelaaja Harjoittelun kehittävyys näkyi Firstbeatin yösykeanalyysissä stressireaktioiden pienenemisenä, että palautumisen kasvuna. Kestävyysominaisuuksien kehittyminen näkyi submaksimaalisen sykkeen laskuna erityisesti harjoittelun keventämisen jälkeen huhtikuussa. Nummela, 2010 21
Taitoluistelijoiden kuormitusseuranta Stressin lähde? Jos palautuminen on huonoa, niin mistä se sitten johtuu? Stressin lähde ei aina ole itsestään selvää, esim. urheilijalla stressin aiheuttajana voi harjoittelun ja kilpailemisen lisäksi olla esim. koulu tai työ yms. tekijät 22
Stressin hallintaa! Positiivinen stressi auttaa suoriutumaan paremmin. Pitkään jatkuessaan sekin voi muuttua kuluttavaksi ja tulos heikkenee. Joissain tilanteissa varmin tapa selvitä stressistä lienee välttää sitä Urheilijan ei tosin kannata kovin pitkään välttää harjoittelua, vaan pikemminkin muuttaa harjoittelua toimivammaksi. Kotiin vietäväksi: Harjoittelu aiheuttaa jonkinasteisen järkytyksen elimistössä Teho, kesto, olosuhteet, edeltävä tila yms. vaikuttavat Kunnon kehittyessä vaste vaimenee Erilaisia seurantamenetelmiä on paljon Tärkeintä on käyttää jotain sopivaa seurantamenetelmää systemaattisesti Vaatii opettelua ja kokeilua erilaisissa harjoitustiloissa / olosuhteissa 23
URHEILIJAN SYDÄN MITÄ EKG KERTOO? Kirsi Korpi 24
SYDÄNLIHASTULEHDUS ONKO ALIDIAGNOSOITU SAIRAUS LIIKKUJIEN KESKUUDESSA? Katja Mjösund SYDÄNLIHASTULEHDUS LIIKKUJILLA Myokardiitti eli sydänlihastulehdus on sydämen akuutti tai krooninen tulehdus, joka heikentää sydämen toimintaa ja altistaa vaarallisille rytmihäiriöillä erityisesti rasituksessa. Sydänlihastulehduksen syynä on Euroopassa tavallisimmin virus, usein ylähengitystieinfektioita aiheuttavat virukset kuten influenssavirus, adenovirus ja coxsackie B. Hengitystieinfektioihin voi jo sinänsä liittyä sydänlihastulehdus; ohimenevää sydänlihasärsytystä tai sydänlihastulehdusta on itse asiassa todettu esiintyvän noin 1 2 prosentissa tavallisista hengitystieinfektioista. Tyypillinen sydänlihastulehduksen oire on väsymys, hengenahdistus tai rintakipu. Lisääntyneet sydämen rytmihäiriöt, selittämätön väsymys myös arkielämässä ja heikentynyt suorituskyky ovat tavallisia. Oireet ilmaantuvat yleensä infektiotaudin ensipäivinä, rintakipu tyypillisimmin kolmantena päivänä. Diagnoosi tehdään EKG tutkimuksen perusteella ja tarvittaessa lisänä käytetään laboratoriokokeita, sydämen ultraäänitutkimusta ja tietyissä tapauksissa erikoistutkimuksia, kuten MRI:tä tai sydänlihasbiopsiaa. Viruksen aiheuttaman sydänlihastulehduksen ennuste on hyvä, mutta toipumisaika on kuukausia. Perushoito on lepo, ja rasittava liikunta on aina kiellettyä. Sydänlihastulehduksen esiintyvyydeksi suomalaisilla varusmiehillä on todettu 1.7 /10000 miesvuotta. Koska myokardiitti voi esiintyä myös lievänä ja oireettomana ylähengitystieinfektion yhteydessä, ja toisaalta kuormittava liikunta ylähengitystieinfekion aikana voi lisätä riskiä sairastua sydänlihastulehdukseen, tulee erityisesti liikunnan harrastajien ja urheilijoiden olla tietoisia sydänlihastulehduksen riskeistä. Rasittava liikunta ei sovi flunssaiselle. Liikuntaa tulee välttää infektioiden aikana varsinkin, jos ruumiinlämpö on kohonnut tai liikkujalla esiintyy yleisoireita (sairas ja vetämätön olo, lihas ja nivelkivut, päänsärky). Kurkkukivun ja erityisesti peitteisen nielun yhteydessä on syytä erityiseen varovaisuuteen. Sydänlihastulehduksen on todettu olevan tärkeä nuoren aikuisen odottamattoman äkkikuoleman syy, ja jokainen ehkäisty tapaus on arvokas. Liikunnan harrastajien, urheilijoiden ja heidän kanssaan toimivien henkilöiden kuten lääkärien, fysioterapeuttien ja valmentajien tulee olla tietoisia ylähengitystieinfektion aikaisen liikunnan riskeistä sydämelle ja tyypillisistä sydänlihastulehduksen oireista. 25
SYDÄNPOTILAAN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS Arto Hautala Sydämen omien valtimoiden sairaus eli sepelvaltimotauti on tärkein kuolinsyy ja merkittävä terveydenhuollon kustannustekijä Suomessa. Sepelvaltimotauti aiheuttaa vuosittain arviolta 13 000 kuolemaa, mikä tarkoittaa noin 25% sekä naisten että miesten kuolemista. Sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt selvästi työikäisessä väestössä, mutta taudin aiheuttama kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle ei ole vähentynyt. Tämä johtuu siitä, että sairastuminen on siirtynyt myöhempään ikään ja iäkkäiden määrä väestössä on kasvanut. Sydänpotilaan vaaratekijöihin, ennusteeseen ja elämänlaatuun voidaan vaikuttaa tehokkaasti sydänkuntoutuksella. Erityisesti liikuntapainotteisen sydänkuntoutuksen on todettu olevan vaikuttavaa. Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 % ja sydänkuolleisuutta noin 30 % enemmän verrattuna tavanomaiseen sydänpotilaan jatkohoitoon. Tuorein tutkimustieto vahvistaa pallolaajennushoidon jälkeisen sydänkuntoutuksen pienentävän kokonaiskuolleisuutta jopa 45% verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole osallistuneet sydänkuntoutukseen. Sydänpotilaan hoidossa ja lääkityksessä tapahtuneet muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että liikunnallinen kuntoutus voidaan aloittaa nopeasti jo sairaalavaiheessa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Toipilasvaiheessa ja läpi elämän jatkuvassa kunnon ylläpitovaiheessa säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja arjen fyysisesti aktiivinen elämäntapa ovat sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen ja hyvän elämänlaadun kulmakiviä. Suomalaisista sydänpotilaista arviolta vain 10 30% ohjautuu sairaalavaiheen jälkeen kuntoutukseen. Valitettavasti Suomessa ei ole järjestelmällistä sydänkuntoutusta huolimatta siitä, että sydänsairauksien kuntoutuksen hyödyistä on vankka tieteellinen näyttö. Esimerkiksi Saksassa ja Liettuassa sydänkuntoutuksen osallistumisprosentti on yli 50, mutta näissä maissa sydänkuntoutuksesta onkin säädetty lailla. Kansainvälisissä tutkimuksissa liikunnallisen sydänkuntoutuksen on todettu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia. Tätä tietoa ei voida kuitenkaan suoraan soveltaa suomalaiseen hoitokäytäntöön, koska terveydenhuoltojärjestelmät ja terveydenhuollon suhteelliset hinnat vaihtelevat eri maissa. Olemme käynnistäneet Suomessa tutkimuksen, jossa selvitetään liikunnallisen sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta. Tutkimustulosten toivotaan perustelevan päätöksentekijöille ja lainsäätäjille liikunnallisen sydänkuntoutuksen olevan myös kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta välttämätön osa toimivaa sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjua. 26
LIIKKUJAN KIUSANA OLEVAT SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää veteraaniurheilijalla Äkkikuoleman riskiä sydäntulehduksen yhteydessä Äkkikuoleman riskiä sydänsairaalla 27
Urheilijan rytmihäiriöt Urheilijan rytmihäiriöt Tavalliset rytmihäiriöt tavallisia myös urheilijalla Tulee diagnosoida asianmukaisesti Eteistykytykset voidaan hoitaa ablaatiolla Vaarallisten rytmihäiriöiden mahdollisuus tulee tiedostaa ja tarvittaessa tutkia Miksi urheilijalla on enemmän rytmihäiriöitä? Rasituksen aikainen sympatikonia ja sykkeen nousu Sympatikusaktiivisuudesta riippuvat arytmiat Täyttöpaineiden nousu > eteisextrasystolia /takykardia, eteisvärinä Rakenteelliseen sydänsairauteen liittyvien rytmihäiriöiden laukeaminen 28
Miksi urheilijalla on enemmän rytmihäiriöitä? Urheilun aiheuttamat adaptiiviset muutokset Lepotilanteen vagotonia Lepotilanteen bradykardia Urheilun aiheuttamat rakenteelliset muutokset Lokerokokojen kasvu Fibroosi; eteiset, oikea kammio 29
Perusteita Aktivaation alku sinussolmukkeesta Normaali johtuminen Taajuus 50-80/min 30
Kala 2006 Sinusbradykardia / sinusarrest 31
Sinusbradykardia / sinusarrest Jopa 1/3 aikuisilla kestävyysurheilijoilla Normaali > 30 / min Ei yli 3 sek taukoja Sinusbradykardia / sinusarrest Asianmukainen sykkeennousu rasituksen yhteydessä Oireettomuus > ei rajoitteita Jos oireita bradykardiasta / synkopee > selvittelyt (echo, ras.koe, holter) Tarvittaessa 2-3 kk:n tauko, ja vasta re-evaluation jälkeen takaisin radalle 32
Sinusbradykardia / sinusarrest Jos tahdistin > ei kontaktiurheilua, joukkuepalloiluja Eteisekstrasystolia 33
Eteisekstrasystolia Eteisekstrasystolia On kaikilla Voi lisääntyä urheilijan rauhallisen sykkeen yhteydessä Hoito äärimmäisen harvoin tarpeellista Jos ei oireita, eikä epäilyä rakenteellisesta sydänsairaudesta > ei mitään rajoitteita 34
Kammioekstrasystolia Kammioekstrasystolia 35
Arvioi Kammioekstrasystolia kuinka paljon miten käyttäytyvät Lepo vs. rasitus Varhainen? millaisessa sydämessä sukuanamneesi! Kammioekstrasystolia Jos terveen sydämen hyvänlaatuisesti käyttäytyvät VES:t > ei rajoitteita Jos hyvin runsaasti > seuranta Jos rakenteellinen sydänsairaus/rytmihäiriösairaus > vain IA ryhmän lajit sallittuja 36
Kammiotakykardiat Ei liity tavallisesti urheilijan sydämeen Kunnolliset selvitykset! Jos hitaita jolkotuksia, jotka jäävät rasituksessa pois, eikä muita löydöksiä > ei rajoitteita Eteis kammiokatkokset 37
Eteis kammiokatkokset Eteis kammiokatkokset Lieviä muotoja >50%:lla, pausseja 30%:lla Ei yli 3 sek taukoja Oireettomuus Asianmukainen sykkeennousu ja AV-johtumisen paraneminen rasituksen yhteydessä > ei rajoitteita Jos tahdistin > ei kontaktiurheilua, joukkuepalloiluja 38
Supraventrikulaariset takykardiat, SVT Supraventrikulaariset takykardiat, SVT Lyhyet pyrähdykset sallittuja Tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö nuorilla 39
Supraventrikulaariset takykardiat, SVT Jos pyräykset lyhyitä ei rakenteellista sydänsairautta ei kollapsia tms. > ei rajoitteita Supraventrikulaariset takykardiat, SVT Katetriablaatiohoidon jälkeen 2 4 vkon tauko, jonka jälkeen voi palata urheiluun 40
Eteisvärinä, flimmeri Eteisvärinä, flimmeri Abdulla 2009 41
Eteisvärinä, flimmeri 20 Prevalence of AF (%) 16 12 8 4 0 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Age (years) Ostrander 1965, Wolf 1991, Furberg 1994, Go 2001, Stewart 2001, Majeed 2001, Wilhelmsen 2001, Ohsawa 2005, Heeringa 2006, Murphy 2007, Lehto 2009 Eteisvärinä, flimmeri 42
Eteisvärinä, flimmeri Jos pyräykset lyhyitä ei kollapsia tms. eikä rakenteellista sydänsairautta > ei rajoitteita Kilpaurheilijalle Eteisvärinä, flimmeri Mielellään katetriablaatiohoito Jos antikoagulaatiohoito > ei lajeja, joissa kontakti Ablaatiohoidon jälkeen 4 6 vkon urheilutauko Veteraanille Katetriablaatiohoito? Jos rakenteellinen sydänsairaus > se ratkaisee rajoitteet Lääkehoito usein hankalaa (Tahdistin + lääkehoito?) 43
WPW WPW 44
WPW Maksimaalinen rasitus EKG kaikille Invasiiviset tutkimukset ja hoito, jos: Rytmihäiriön oireita Eteisvärinää RR väli < 250ms (> 240/min) Nuori potilas? Perinnölliset rytmihäiriösairaudet LQTS ARVD CPVT Brugada SQTS 45
Perinnölliset rytmihäiriösairaudet LQTS, ARVD, CPVT, Brugada, SQTS Sukuanamneesi! Hyvät perustutkimukset Spesialistin arvio Jos ICD > vain IA urheilut sallittuja Muistilista Kaikki epänormaalius ei ole urheilijan sydäntä Anamneesi Oireet Sukuanamneesi Status Tutkimukset EKG Maksimaalinen rasituskoe > spesialistille 46
TYÖPAJA TUTKIJOILLE LIIKUNNAN SYDÄNVAIKUTUSTEN TUTKIMINEN POSITRONIEMISSIOTO MOGRAFIALLA Kari Kalliokoski 47
TYÖPAJA TUTKIJOILLE Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Riikka Kivelä 48
TYÖPAJA TUTKIJOILLE FYYSISEN AKTIIVISUUDEN ARVIOINTI EMG VAATTEILLA Taija Juutinen Neuromuscular Research Center, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Monet fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen tarkoitetut laitteet mittaavat luotettavasti kohtalaista ja intensiivistä liikuntaa, mutta heikommin matalatehoista liikettä. Esimerkiksi sykemittari on oiva väline sykettä kohottavan liikuntaharrastuksen tehokkuuden mittaamisessa, mutta tavallisena työpäivänä istumisen ja seisomisen välistä eroa se ei pysty erottelemaan. Kiihtyvyysmittarit puolestaan ovat potentiaalisia myös matalampitehoisen aktiivisuuden tunnistamisessa, mutta ongelmia on; esimerkiksi työmatkapyöräily voi olla hyvinkin intensiivistä, mutta sen tunnistaminen raskaaksi liikunnaksi ilman päiväkirjaa on vaikeaa. Toisaalta myös lasten luonnollinen liikkuminen sisältää sellaisiakin aktiviteettejä, joissa kiihtyvyysmittari ei värähdä, mutta lihasten aktiivisuus on selvästi noussut (kuva 1). Erityisesti matalatehoisen aktiivisuuden luotettavaan arviointiin olemme käyttäneet lihasten sähköistä aktiivisuutta tutkittavien päivittäisissä toiminnoissa käyttämällä erikoisvalmisteisia shortseja (Finni ym. 2007, Finni ym. 2012). Vertailututkimuksemme ovat osoittaneet, että reisilihaksista mitattu lihasaktiivisuus ennustaa energiankulutusta paremmin kuin syke tai kiihtyvyysmittari matalilla intensiteeteillä (Tikkanen ym. 2010). Olemme käyttäneet lihasaktiivisuusmittauksia mm. arkiliikuntaintervention tehokkuuden todentamisessa istumatyötä tekevillä (Pesola ym. 2012). Kuva 1. Yhdeltä lapselta mitatun reisilihasten aktiivisuuden ja kiihtyvyyden välinen yhteys laboratoriotesteissä (kävely, yhden jalan seisonta, juoksu, sivuttaishyppelyt, yhden jalan hyppelyt) ja päiväkotiaikana strukturoimattomassa leikissä (leikkiminen palikoilla lattiatasossa, istuminen ja laulaminen, vauhdikas sisäleikki, leikkiminen hiekkalaatikolla, ulkoleikki). Vaaka akselin kiihtyvyys tarkoittaa kehoon kohdistuvien iskujen voimakkuutta mitatuissa tilanteissa ja pysty akselin lihasaktiivisuudet etu ja takareisien keskiarvoa. Tulokset Maria Mikkosen biomekaniikan kandidaatintutkielmasta. EMG vaatetutkimuksia: Finni T, Haakana P, Pesola AJ, Pullinen T. Exercise for fitness does not decrease the muscular inactivity time during normal daily life. Scand J Med Sci Sport 2012, Mar 15. doi: 10.1111/j.1600 0838.2012.01456.x. Finni T, Hu M, Kettunen P, Vilavuo T, Cheng S. Measurement of EMG activity with textile electrodes embedded into clothing. Physiol Meas 2007, 28: 1405 1419. 49
Finni T, Sääkslahti A, Laukkanen A, Pesola A, Sipilä S. A family based tailored counselling to increase nonexercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: Design and methods of a year long randomized controlled trial. BMC Public Health 2011, 11:944. Juutinen Finni T. Lihas lepää pääosan päivää liikkuvallakin. Liikunta ja Tiede 2010, 47, 4(10):26 29. Kuula A S. Energy expenditure and muscle activity in non exercise activity among elderly. Biomekaniikan pro gradu tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2011. Mikkola S. Comparison of acceleration and EMG signals in quantifying physical activity. Biomekaniikan pro gradu tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2012. Mikkonen M. EMG shortsit, kiihtyvyysmittari ja observointi päiväkoti ikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa. Kandidaatintutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2012. Pesola A, Laukkanen A, Haakana P, Havu M, Sipilä S, Sääkslahti S, Finni T. Yksilöllisellä neuvonnalla saadaan vähennettyä istumatyöntekijöiden lihasten inaktiivisuutta. Liikuntalääketieteen päivät 6. 7.11.2012, Helsinki, Finland. Pesola A. Inactivity is an independent health risk: objectively measured muscle activity and inactivity during normal daily life of ordinary people. Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2011. Tikkanen O, Haakana P, Kärkkäinen S, Kallinen M, Pullinen T, Finni T. Thigh muscle EMG, heart rate and accelerometer as estimators of energy consumption during treadmill walking and running. Käsikirjoitus valmisteilla. Abstrakti esitetty Liikuntalääketieteen päivillä 21.11.2010. Tikkanen O, Hu M, Vilavuo T, Tolvanen P, Cheng S, Finni T. Ventilatory threshold during incremental running can be estimated using EMG shorts. Physiol Meas 2012, 33: 603 614. 50
LIIKUNTALÄÄKETIEDETTÄ ERIKOISTUVILLE LÄÄKÄREILLE Heikki Tikkanen 51
TYÖPAJA TERVEYDENHUOLLON JA LIIKUNNAN AMMATTILAISILLE MITEN RAKENNETAAN SYDÄNPOTILAAN LIIKUNTAOHJELMA? Arto Hautala, Kitty Seppälä, Eeva Leena Ylimäki 52
SYDÄNPERÄISET ÄKKIKUOLEMAT LIIKUNNASSA JA URHEILUSSA TAVALLISIMMAT SYYT JA VOI DAANKO ÄKKIKUOLEMIA EHKÄISTÄ? Hannu Parikka 53
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA DJO Nordic AB FysioLine HealthVisor Oy HUR Labs Oy Kir Fix Oy Kuntoväline Oy Medical Tech Oy Suomen Sydänliitto ry PÄIVIEN MATERIAALISALKKU OSOITTEESSA www.lts.fi. 54