UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa
Sisällysluettelo 1. Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 2 3. Miksi yrittäjyyskasvatukseen tulee panostaa? 3 4. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen Uudenkaupungissa 4 LÄHTEET 6 1
1 Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa Yrittäjyyskasvatuksella ja yrittäjyyden edistämisellä on Suomessa kohtuullisen pitkät perinteet. Ensi askeleet aiheen tiimoilta otettiin 1950 60-luvuilla taloudellisen kasvatuksen kautta. Toisessa vaiheessa 1980-luvulla panostettiin yrittäjäkoulutukseen ja lopulta 1990-luvulla yrittäjäkasvatukseen. Erityisesti 1990-luvun alussa yrittäjyyskasvatus sai ajankohdan laman vuosina sisällöllisesti työvoima- ja elinkeinopoliittisen merkityksen, jonka lähtökohtana olikin ensisijaisesti vaikea työllisyystilanne. Nähtiin, että koulun yhtenä tehtävänä oli iskostaa nuorille ajatus siitä, että itsensä työllistäminen yrittäjyyden kautta saattaisi olla ainakin jossakin elämän vaiheessa mahdollista. Nykymuotoisen yrittäjyyskasvatuksen katsotaankin saaneen alkunsa juuri 1990-luvun lamavuosista. Opetushallituksen toimesta ryhdyttiin pohtimaan keinoja yrittäjyyden kehittämiseksi. Tämän työn seurauksena yrittäjyyskasvatus tuli osaksi vuosina 1994-1995 uudistettuja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteita. Lisäksi suunniteltiin yrittäjyyden täydennyskoulutusta opettajille ja eri koulumuotoihin soveltuvia oppimateriaaleja. 2000-luvun alussa uudistetuissa opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus kytkettiin osaksi aihekokonaisuutta osallistuva ja aktiivinen kansalainen. Näin tehtiin sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmissa. 2000-luvun aikana yrittäjyyskasvatusstrategiat ovat tulleet osaksi niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin toimintaa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Työelämätaidot ja yrittäjyys on yksi seitsemästä laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta, joka nivotaan osaksi opetusta Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat saavat perusopetuksen aikana valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat: [saavat] kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. (Opetushallitus 2014, 23.) 2 Mitä yrittäjyyskasvatus on? Yrittäjyyskasvatus voidaan määritellä monella tavalla. Lähtökohtana kaikissa määritelmissä on kuitenkin laaja-alaisuus. Opetusministeriö on määritellyt yrittäjyyden ja yrityskasvatuksen varsin seuraavasti: Yrittäjyys on yksilöin kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.) Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan pääasiassa opetushallinnon alalla tehtävää laaja-alaista työtä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Yrittäjyyskasvatusta tekevät ja toimintaa tukevat myös useat työelämätahot ja järjestöt. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena on myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan. (Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.) Tiivistettynä voitaneen todeta, että yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kehittää oppijoissa tietoja, taitoja sekä asenteita, jotka ovat eduksi työelämässä niin yrittäjänä, esimiehenä kuin työntekijänä. 2
Edellisten määritelmien lisäksi, yrittäjyyskasvatuksen sisältö voidaan määritellä myös omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kautta. Ensiksi mainitulla tarkoitetaan yksilön omatoimisuuden ja aktiivisen vastuunottamisen kehittämistä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan puolestaan ryhmän yhteisöllisen ajattelun ja yhdessä tekemisen taitojen vahvistamista. Ulkoisella yrittäjyydellä viitataan puolestaan yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaamisen vahvistamista eli käytännöllisiä yrittäjyyden tietojen ja taitojen kehittämistä. Edellä esitelty luokittelu yhdistettynä yrittäjyyskasvatukseen varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka, luovat yrittäjyyskasvatukselle yhtenäisen ja ehjän polun: Edellä esitetyt yrittäjyyskasvatuksen sisällöt on poimittavissa myös perusopetuksen uudesta opetussuunnitelmasta työelämätaitojen ja yrittäjyyden laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta. 3 Miksi yrittäjyyskasvatukseen tulee panostaa? Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja sen merkityksen ymmärtämiseksi, on tärkeää pohtia sitä maailmaa, jossa elämme. Muutokset ympärillämme asettavat meille haasteita, jotka ovat nähtävissä niin uhkina kuin mahdollisuuksinakin. Ensinnäkin yhteiskunta ja työelämä muuttuvat ympärillämme hengästyttävällä vauhdilla. Teknologian kehittyminen, energian ja luonnonvarojen niukkuus, ilmaston muutos, maapallon väkiluvun kasvu, väestön ikääntyminen länsimaissa ja monikulttuurisuuden lisääntyminen voidaan nähdä niin uhkana kuin mahdollisuutena uudelle yrittäjyydelle ja osaamisen kehittämiselle. Suomi on osa globaalia taloutta ja suomalaiset työpaikat ja yritykset ovat osa globaalia työelämää. Globaalien haasteiden lisäksi Suomella on omat sisäiset haasteensa, jotka toki ovat sidoksissa globaaleihin muutoksiin. Yrittäjyyden kehittäminen ja uuden yritystoiminnan laaja-alainen edistäminen on tunnistettu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Maamme julkinen talous on kriisissä pitkittyneen taantuman sekä kestävyysvajeen vuoksi. Yrittäjyydestä on tullut arvostettua, toivottavaa ja jopa välttämätöntä. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää joko menojen supistamista tai tulojen lisäämistä. Jälkimmäisen 3
vaihtoehdon kohdalla yhtenä keskeisenä tekijänä on uusien yrityksien ja yrittäjyyden luominen verotulojen kasvattamiseksi. Kannattavinta olisi kyetä luomaan vientikauppaa harjoittavia yrityksiä. Yrittäjyyden lisääminen on välttämätöntä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta. Yrittäjyyden tukeminen on nostettu keskeisiksi teemoiksi paitsi valtakunnan tasolla myös maakuntamme yrittäjyyskasvatusstrategissa sekä Uudenkaupungin kaupungin strategiassa. Yrittäjyyden lisääminen on kuitenkin pitkän tähtäimen työtä, johon opetuksen kehittämisellä voidaan vaikuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjyyskasvatuksen näkökulmaa on vahvistettava osana opetussuunnitelmatyötä ja sen toteuttamista perusopetuksessa. 4 Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen Uudenkaupungissa Yrittäjyyskasvatuksen visio on selkeä: edistää oppilaiden omaehtoista, sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä, jotta tämän päivän lapset ja nuoret aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiselle asteelle saakka olisivat valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Mitkä ovat sitten ne keinot, joilla Uudenkaupungin perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksesta huolehditaan? Uusikaupunkilaisille nuorille luodaan yrittäjyyskasvatuksen oppimispolku, joka kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan ikäkautensa mukaisesti yrittäjyys- ja työelämätaitoja. Suunta oppimispolulla on tiivistettynä se, että siirryttäessä kouluasteilla ylöspäin, myös yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen omaksuminen vahvistuu. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla painopiste on enemmänkin itsetuntemuksessa ja yleisen elämänasenteen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyskasvatus rohkaisee lapsia luottamaan omiin kykyihinsä. Lasta kannustetaan ratkaisemaan erilaisia haasteita ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa erehtyminenkin on turvallista. Perusopetuksen alaluokkien puolella yrittäjyyskasvatuksessa painottuvat yhteiskunta-, talous- ja työelämätiedot ja taidot. Niin ikään perusopetuksessa painottuvat yhteistoiminnallisuus, yritteliäisyys ja aloitekyky, vastuullisuus, innovatiivisuus ja itsetuntemus. Perusopetuksen yläluokilla jatketaan yrittäjyys- ja työelämätaitojen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen painopisteenä on tulevaisuuteen innostaminen ja oman jutun löytäminen edessä olevien valintojen tueksi. Oppilasta rohkaistaan näkemään omat mahdollisuutensa ja kokeilemaan uusia asioita. Peruskoulun vuosiluokat 1-6 Yrittäjyys- ja työelämätaidot Oppimisympäristöt ja - menetelmät 1. Tuetaan oppilaan omien 1. Oppimistavoitteet vahvuuksien löytämistä asetetaan oppijalähtöisesti. myönteisen ja kannustavan Oppilaat osallistuvat arvioinnin keinoin. toiminnan suunnitteluun ja 2. Harjoitellaan erilaisia arviointiin. työelämätaitoja ryhmissä 2. Opetusmenetelmissä työskennellen. käytetään tulevaisuuteen 3. Kehitetään itsearviointia ja innostamisen vertaisarviointia. pedagogiikkaa ja 4. Tutustutaan yhteiskunnan monipuolisia toimintaan erilaisissa oppimismenetelmiä kuten koulun ulkopuolisissa ilmiöpohjaista tai oppimisympäristöissä. projektioppimista. 5. Vahvistetaan oppilaan 3. Monialaisia ymmärrystä taloudesta oppimiskokonaisuuksia, 4
Peruskoulun vuosiluokat 7-9 oman talouden ja yhteiskunnankin näkökulmasta. 6. Mahdollistetaan oppilaiden omaehtoinen toiminta koulussa. 7. Kehitetään oppilaiden laajaalaista osaamista pitkäkestoisten, monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. 1. Vahvistetaan oppilaiden laaja-alaista osaamista opetusta eheyttämällä mm. projektien ja monialaisten, pitkäkestoisten oppimiskokonaisuuksien avulla. 2. Rohkaistaan oppijoita oman osaamisen tunnistamiseen ja esille tuomiseen harrastukset ja kiinnostuksen kohteet huomioiden. 3. Harjoitellaan tiimityötä, yhteistoiminnallisuutta ja johtajuutta ryhmissä työskennellen. Oppilaat arvioivat omaa toimintaansa ja ryhmän työskentelyä. 4. Vahvistetaan yhteiskuntaja taloustietämystä sekä opetellaan oman talouden hallintaa. 5. Yrittäjyys- ja työelämätaitoja harjoitellaan yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa sekä työssä oppien. 6. Ohjataan oppilaita löytämään paikkansa jatko- yhteisiä teemapäiviä ja projekteja kehitetään ja toteutetaan eri luokkien kesken sekä yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa. 4. Tehdään yhteistyötä eri kouluasteiden välillä. 5. Harjoitellaan kansainvälistä yhteistyötä eri tavoin. 6. Kaikki alakoulun oppilaat osallistuvat yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuuteen Yrityskylässä 5- tai 6- luokalla. 1. Työelämä- ja yritysyhteistyötä tehdään säännöllisesti ja tavoitteellisesti kaikilla vuosiluokilla. 2. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan oppiainerajat ylittäen erilaisia yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä hyödyntäen. 3. Yrittäjyyden teemapäiviä ja -viikkoja järjestetään yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kuten nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa. 4. Kehitetään oppilaskuntaja tukioppilastoimintaa oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta tukevaksi. 5. Uudistetaan TETharjoittelua ja kehitetään uusia toimintamalleja työelämäyhteistyöhön. 6. Kehitetään valinnaisaineita yrittäjyyskasvatusta tukeviksi. 5
opinnoissa ja näkemään työllistymisen mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla koulutuksen jälkeen. LÄHTEET: Nuoret tekevät tulevaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan yrityskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020. Marja Heinistö, Villinikkarit Oy ja Leena Eskola. 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki: Opetushallitus. 2014. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi. Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle. Varsinais-Suomen koulutusstrategian visio 2015+. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Jyväskylän perusopetuksessa 2013-2016. Äänekosken yrittäjyyskasvatuksen strategia. Jokainen voi hioa itsestään esiin timantin yhdessä muiden kanssa. 6