LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta
Parikkala Syväoron nykyinen liikenne Parikkala Syväoron liikenne on tavaraliikennettä. Nykyisin rajan ylittää Parikkala Syväoron kautta keskimäärin 60 rekkaa vuorokaudessa. Rekat kuljettavat puutavaraa Venäjältä Suomeen. Rajanylityspaikan liikennemäärä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana noin 18 000:sta noin 12 000:een. Syynä tähän on ainakin osin se, että Syväorossa rajanylitykseen vaaditaan erillislupa. Puutavaran tuonti väheni myös Venäjän puutavaran vientitullien vuoksi. Nyt Venäjän WTOjäsenyys on laskenut tulleja ja puutavaran tuonti Suomeen on hitaasti kääntynyt kasvuun. Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset ja järjestelyt riittävät hyvin nykyiselle liikenteelle. Liikennemäärät voivat kasvaa 100 000 rajanylittäjään ilman, että rajanylityspaikalla tarvitsee tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Tärkeimmät Parikkala Syväoron liikennemääriin vaikuttavat tekijät ovat tällä hetkellä: liittovaltion tien parantaminen tien perukorjaus ja päällystäminen Ihalasta Syväoroon henkilöliikenteen ja kaiken tavaraliikenteen salliminen ilman poikkeuslupaa Syväoro Parikkalan rajanylityspaikan muuttaminen monenkeskiseksi viisumivapaus. Kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat lähivuosina. Niiden jälkeen henkilö- ja tavaraliikenteen salliminen rajanylityspaikalla ilman erillislupia ja rajanylityspaikan muuttaminen kansainväliseksi ovat välttämättömiä, jotta liikenne kasvaa ja nopeutuu. Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutusta liikennemääriin vasta sen jälkeen, kun rajanylitys on mahdollista ilman poikkeuslupia. Liikennemääriin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lähemmin seuraavissa luvuissa. Rajanylitysliikenteen kaksinkertaistuminen Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan liikennemäärien arvioidaan kasvavan 1,5 2 kertaa nykyistä suuremmaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaa noin 20 30 miljoonaa rajanylittäjää (Kuva 2). Henkilöliikenteessä pitkät jonotusajat voivat kuitenkin rajoittaa rajanylitysten määrän kasvua. 13
Kuva 2. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen kapasiteetit ja liikennemääräarviot. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali 10.7.2013, Rajavartiolaitos.) Itärajan tavaraliikenteen ennuste Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti ja sen kehitys on seurannut yleistä talouskehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut (Julkaisuja 5/2013) Suomen ja Venäjän välisen liikenteen tulevaa kehitystä soveltamalla mallia, jonka avulla voidaan tarkastella vaikutusalueen strategisen tason kehittämisvaihtoehtoja erilaisissa kuljetustilanteissa ja vertailla liikenneverkkovaihtoehtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia. Saman mallin avulla tehtiin tätä selvitystä varten Parikkala Syväoron tavaraliikenne-ennuste, jota on käsitelty kappaleessa 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisen ennusteen mukaan tiekuljetukset kasvavat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 tasoon nähden. Tällöin kuljetukset lisääntyvät etenkin E18-tiellä. Myös transitoliikenteen odotetaan kasvavan Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla. Itärajan henkilöliikenteen ennuste Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen (Julkaisuja 5/2013) mukaan itärajan henkilöliikenteen määrä tulee kasvamaan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa on määritelty rajanylittävät vuorovaikutusalueet. Suomen ja Venäjän yhteiseen vuorovaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin (n. 1,5 miljoonaa asukasta) ja Pietarin (n. 7 miljoonaa asukasta) metropolialueet sekä muita 14
Suomen alueita (n. 0,5 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden ennustetaan tekevän 2,5 3 rajanylitysmatkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä 22,5 27 miljoonaa matkaa vuodessa. Lähivyöhykkeeseen sen sijaan kuuluvat rajan läheiset alueet, kuten Svetogorsk ja Viipuri lähialueineen (n. 0,2 miljoonaa asukasta) sekä Imatra, Lappeenranta, Kotka ja Hamina (yhteensä n. 0,45 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden odotetaan tekevän 3 4 matkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä noin 1,35 1,8 miljoonaa matkaa vuosittain. Kuten kartasta 1 ilmenee, Parikkala, Savonlinna ja Lahdenpohja kuuluvat Pietarin vaikutusalueeseen ja Suomi Venäjä-vuorovaikutusvyöhykkeeseen. Lähivyöhykkeessä on kuitenkin aukko Lahdenpohjan ja Parikkalan kohdalla, koska rajanylitykseen tarvitaan erillislupa Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Lähivyöhyke voidaan yhtenäistää poistamalla rajanylitysliikenteen rajoitukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Silloin myös Parikkala, Lahdenpohja ja Savonlinna kuuluvat lähivyöhykkeeseen ja Pietarin vaikutusalue ulottuu entistä pidemmälle. Suomi - Venäjä lähivyöhyke Vaikutusalueen asukasluku Venäjä: Svetogorsk, Viipuri ym. n. 0,2 milj. as. Suomi: Imatra, Lappeenranta, Hamina, Kotka n. 0,2 milj. as. Suomi - Venäjä vuorovaikutusvyöhyke : Helsingin metropolialue/pietari/leningradin alue Vaikutusalueen asukasluku Helsingin metropolialue n. 1,5 milj. as. Muu Suomi: 0,5 milj. as. Pietari + Leningradin alue 7,0 milj. as. Yhteensä 0,45 milj. as. Yhteensä 9 milj. as. Kartta 1. Vuorovaikutusvyöhykkeet. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 5/2013) 15
Kartta 2. Sortavala-tie (osat A, B ja C), Skandinavia-tie ja Kola-tie. 21
Kartta 3. Sortavala-tien uusi linjaus Leningradin oblastin rajalta Sortavalaan ja sen rakennusaikataulu. Uusi linjaus on merkitty karttaan kirkkaanpunaisella ja Ihala-Ravio-valtion raja -tie vihreällä. 22
Kartta 5. Etäisyydet Petroskoista ja Pietarista Sortavala-tien ja Ihala-Raivio-valtion raja -tien valmistumisen sekä Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen. Huom. Etäisyydet ovat arvioita, jotka on laskettu internetin karttapalvelujen perusteella. Lisäksi Sortavala-tien liittyminen nykyiseen tieverkkoon voi aiheuttaa muutamien kilometrien eroja. 25
Näistä 91 on kuormattuja, jolloin kuormattujen ajoneuvojen määrä on 31 000 ajoneuvoa vuosittain (Taulukko 1). Rajanylityspaikan palvelutason paranemisen jälkeen tavaraa kuljetetaan Parikkalan kautta myös Venäjälle päin. Ennusteen mukaan noin 30 prosenttia rajanylityspaikan potentiaalisista tavaramääristä suuntautuu Suomesta Venäjälle. Taulukko 1. Kuormattujen kuorma-autojen toteutuneet määrät raja-asemilla vuonna 2011 sekä ennusteet vuosille 2020 ja 2030. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaikutukset muiden rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen määriin ovat vähäiset. Ennusteen mukaan Parikkala Syväoron avaaminen kansainvälisenä vähentää muiden Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen ennustettuja kuljetusmääriä vain 1 4 prosenttia. Vaikutus tulee näkymään lähinnä Imatralla, jossa raskas liikenne vähenee 3-4 prosentilla eli noin 15 30 ajoneuvolla vuorokaudessa. Näistä noin puolet on tyhjiä kuorma-autoja. Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla ennustemäärät eivät muutu oleellisesti. Tarkastelluilla hankkeilla on hyvin vähän vaikutusta myöskään Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennusteessa oletettiin, että tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 määriin verrattuna. Suomen vienti Venäjälle kasvaa vastaavasti 33 prosenttia ja 100 prosenttia. Ennuste on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä (Liite 3). Ennusteen perusteella Parikkala Syväoro tulee olemaan merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka, jonka liikennemäärät kasvavat huomattavasti kansainvälisen liikenteen aloittamisen jälkeen. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen ei juuri vähennä lähimpien rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen rajanylitysmääriä, vaikka Parikkala Syväoron rajanylitysten määrät kasvavat 4-5-kertaa suuremmiksi. Tämä kertoo siitä, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle on kysyntää ja rajanylityspaikka houkuttelee uusia rajanylittäjiä. 27
2.4. Viranomaisten arviot Parikkala Syväoron kokonaisliikenteestä Suomen viranomaisten arviot Parikkala Syväoron liikennemääristä kansainvälistämisen jälkeen ovat noin 50 000 100 000 rajanylittäjää vuodessa. Rajaviranomaisten puolesta venäläiset voisivat sallia henkilöliikenteen Parikkala Syväorossa ilman, että suuret investoinnit ovat Suomen puolella välttämättömiä. Investoinnit ovat tarpeen, kun rajanylitysmäärät kasvavat noin 100 000:een. Kun Parikkalaan rakennetaan täysin uusi raja-asema, se tullaan mitoittamaan 500 000 rajanylittäjälle vuodessa. Tavoitteessa on otettu huomioon se, että aiemmin avattujen kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikennearviot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kansainvälistämisen jälkeen Parikkala Syväoroon todennäköisesti siirtyy rajanylittäjiä muilta rajanylityspaikoilta, lähinnä Imatralta ja Niiralasta. Rajanylityspaikan kansainvälistäminen tuo helpotusta isojen rajanylityspaikkojen ruuhkiin etenkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä lomasesonkeina. Rajanylityspaikka tarjoaisi uuden reitin myös ostosmatkailijoille. Pietarilaisten ostosmatkailu suuntautuu tällä hetkellä Lappeenrantaan ja Imatralle, ja Petroskoista mennään ostoksille Joensuuhun. Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen osa Petroskoista tulevista ostosmatkailijoista voi suunnata ostoksille myös Parikkalaan, Savonlinnaan, Imatralle tai Lappeenrantaan. Lisäksi Parikkala Syväoro voi toimia rajanylityspaikkana niille matkailijoille, jotka suuntaavat lomailemaan Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Keski-Suomesta Laatokalle ja Pietariin. Suomesta Venäjälle suuntautuvien ostosmatkojen määrän suuri kasvu on epätodennäköisempää, sillä Venäjältä haetaan lähinnä polttoainetta, tupakkaa ja alkoholia. 3. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitseva Parikkala Syväoron rajanylityspaikka perustettiin vuonna 1996. Rajanylitysliikenne alkoi perustamista seuraavana vuonna, ja on jatkunut vuodesta 2000 lähtien keskeytyksettä. Rajanylityspaikka on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8 19. Rajanylityspaikka sijaitsee kahden suuren järvialueen, Laatokan ja Saimaan välissä. Parikkala sijaitsee 115 kilometrin etäisyydellä Niirala-Värtsilän rajanylityspaikasta ja 60 kilometrin etäisyydellä Imatra-Svetogorskin rajanylityspaikasta. Parikkala Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jota vuoden 1994 valtionsopimuksen mukaan suomalainen ja venäläinen henkilö-, ajoneuvo- ja tavaraliikenne voi käyttää yksinkertaistetussa järjestyksessä. Rajaviranomaiset 28
6. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan edellytykset ja mahdollisuudet 6.1. Perustelut Parikkala-Syväoron kehittämiselle Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämiselle on kaksi tärkeää perustetta: uudet tiet ja tavaraliikenteen huomattava kysyntä. 1) Tiet Uusi, kunnostettu liittovaltion Sortavala-tie Pietarista Lahdenpohjaan on merkittävin Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan kehittämistä puoltava tekijä. Se on toinen merkittävä liittovaltion tie Pietarista rajalle ja tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpi. Skandinavia-tien (Pietari Viipuri Vaalimaa) välityskyky käy pieneksi, vaikka se rakennetaankin kaksisajoraitaiseksi lähivuosina. Rajan ylittäväinen autojen osuus sen liikenteestä on jo yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on jo niin suuri, että Pietarista rajalle tarvitaan toinen valtatietasoinen väylä. Se siis on nyt olemassa. Osa Soratavala-tien liikenteestä suuntautuu Imatralle, mutta tarvitaan ehdottomasti myös Parikkala Syväoron rajanylityspaikka. Liikenneministeriön vuoden 1993 selvityksen (A Study on transport Infrastructure of St. Petersburg and the Leningrad region) liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2005 rajanylittäviä autoja on 16 900 (B scen. moderate growth). Se on lähellä tämän päivän tilannetta, joka on noin 12 000 autoa. Saman ennusteen mukaan maksimipotentiaali Pietarin ja Suomen välillä on 69 000 autoa vuorokaudessa. Ennusteessa Pietarin alueen asukasmäärä oli ennusteessa 5 miljoonaa. Nyt se on 7 miljoonaa. Nämä luvut osoittavat, että Pietarin alueen kysyntä on erittäin suuri ja että liikenteen kasvun voi olettaa jatkuvan kohtalaisena. 2) Tavaraliikenne Parikkala Syväoro olisi merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raskaan liikenteen rajanylitykset kasvavat 4 5- kertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Ennuste tukee vahvasti Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Ennustetta on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.3. 3) Saimaan ja Laatokan luonto- ja kulttuurimatkailu Parikkalan ja Lahdenpohjan sijainti Saimaan ja Laatokan välissä mahdollistaa erinomaiset edellytykset matkailupalvelujen kehittämiselle. Saimaan ja Laatokan luontokohteet sekä Valamon luostari tulevat houkuttelemaan huomattavasti nykyistä enemmän venäläisiä ja suomalaisia turisteja Sortavala-tien ja Ihala- Raivio-valtion raja -tien parannusten valmistumisen jälkeen. 4) Ostosmatkailu Venäläisten ostosmatkailu käynnistyy Parikkalan alueella, kun henkilöliikenne sallitaan Parikkala Syväorossa ilman erillislupia. Ostosmatkailu lisää tuotteiden ja 40
palvelujen kysyntää, luo edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle ja tuo alueelle lisää tuloja. 6.2. Poliittinen keskustelu Suomen ja Venäjän viranomaiset pitävät Parikkala Syväoroa tärkeänä rajanylityspaikkana. Viranomaiset ovat valmiita laajentamaan rajanylityspaikan toimintaa, kun asiasta on saatu kummankin valtion päätös. Karjalan tasavalta on nostanut asian esiin viimeksi tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen ja suomalaisen delegaation tapaamisessa elokuussa 2013. Hudilainen kertoi suomalaisille Ihala-Raivio-valtion raja -tien rakentamisesta ja rajanylityspaikan kehittämisestä. Hudilainen totesi, että Karjalan tasavalta on tehnyt hakemuksen Venäjän valtion raja -ohjelmaan Parikkala Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan rakentamisesta. Karjalan tasavallan tavoitteena on, että vaatimusten mukainen Syväoron raja-asema otetaan käyttöön vuosina 2015 2016. Rajanylityspaikka on Karjalan tasavallan ensisijainen kehityskohde. Parikkala Syväorosta on keskustelu myös erilaisissa foorumeissa ja kokouksissa, joissa viranomaisten suhtautuminen rajanylityspaikan rajoitusten poistamiseen ja kansainvälistämiseen on ollut myönteinen. Yle uutisten (12.7.2013) mukaan Suomen ulkoministeriön kanta on myönteinen Parikkala Syväoron kansainvälistämiselle. 7. Yhteenveto ja suositukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on kahden valtion ja neljän alueen yhdistäjä. Se sijaitsee merkittävällä paikalla lähellä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin rajaa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajanylityspaikan kautta muodostuu lyhyt reitti Saimaan ja Laatokan luontokohteiden välille. Rajanylityspaikan nykyinen tilapäinen status kuitenkin rajoittaa matkailu- ja liiketoimintayhteyksien muodostumista alueiden välillä sekä vaikeuttaa palvelujen ja yritystoiminnan kehittymistä. Karjalan tasavallan alueella käynnistyneet tiehankkeet parantavat merkittävästi Parikkala Syväoron mahdollisuuksia toimia kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Sortavala-tiestä muodostuu uusi yhteys Suomeen. Tie tulee houkuttelemaan huomattavia määriä tavaraliikennettä ja matkustajia Pietarista. Peruskorjattu Ihala- Raivio-valtion raja -tie on hyvälaatuinen tieyhteys Sortavala-tieltä Parikkala Syväoroon. Parikkala Syväoron kansainvälistämisestä tulee tehdä valtiotasoinen päätös. Se pitää saada aikaan nopeasti, sillä tie rajanylityspaikalle on valmis vuoteen 2015 mennessä ja federaation Sortavala-tie on valmis Sortavalaan asti vuoteen 2017 mennessä. Silloin kansainvälinen rajanylitysliikenne on mahdollista aloittaa. 41
Parikkala Syväoroon tehdyn tavaraliikenne-ennusteen mukaan rajanylityspaikalla tulee olemaan merkittävästi tavaraliikennettä rajanylityspaikan kansainvälistämisen ja Karjalan tasavallan alueella käynnissä olevien tiehankkeiden valmistumisen jälkeen. Raskaan liikenteen määrä kasvaa 4 5- kertaiseksi vuoden 2011 määrästä. Se tarkoittaa, että raskaan liikenteen liikennemäärät kasvavat Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan vastaavien liikennemäärien tasolle. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen on merkittävä kehityssysäys Parikkalan ja Lahdenpohjan alueille. Loma- ja ostosmatkailu lisää palvelujen ja tuotteiden kysyntää rajan läheisyydessä. Palvelujen määrä ja laatu nousevat, mikä parantaa alueen työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Alueen yritykset hyötyvät myös parantuneista kuljetusyhteyksistä ja yhteistyömahdollisuuksista. Ehdotamme, että Parikkalan kunta järjestää tapaamisen, jossa ovat mukana Venäjän rajanylityspaikkahallinnon päällikkö ja Suomen rajaviranomaiset. Tapaamisen tarkoituksena olisi Parikkala Syväoron tilanteen selvittäminen ja ryhtyminen toimenpiteisiin rajanylityspaikan kehittämiseksi. Lisäksi ehdotamme, että rajanylityspaikasta tehdään uutta esittelymateriaalia, jossa parantuneiden tieyhteyksien hyödyt nostetaan esiin ja jossa esitellään rajanylityspaikalle tehtyä tavaraliikenne-ennustetta. 42
PARIKKALA - SYVÄORO RAJANYLITYSPAIKAN TAVARALIIKENNE- ENNUSTE 28.8.2013 1 (7) Tiivistelmä Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuustekijöitä. Talouden kysynnän ja tarjonnan muutokset vaikuttavat tavaroiden liikkumiseen. Tässä työssä lähtökohdaksi valittiin selvityksessä Suomen ja venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 (LVM:n julkaisuja 5/2013) tehdyt oletukset Venäjän talouden ja kaupan kasvusta. Suomen tuonti Venäjältä kasvaisi selvityksen mukaan 21 % ja vienti Venäjälle 33 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä vastaava kasvu olisi 63 % ja 100 %. Parikkala - Syväoro raja-aseman avaaminen ympärivuorokautiselle tavaraliikenteelle helpottaisi jatkossa osaltaan Kaakkois-Suomen raja-asemien ruuhkautumista. Karjalassa parannettavat tieyhteydet (Ihala-Raivio-valtion raja -tie sekä Sortavala -tie uudella linjauksella) nopeuttaisivat Suomen ja Venäjän välisiä tiekuljetuksia erityisesti Parikkala Syväoro raja-aseman kautta, mutta myös esimerkiksi Niiralan rajaaseman kautta tapahtuvat kuljetukset voisivat hyötyä tiehankkeista. Parikala Syväoro raja-aseman kautta kuljetetaan nykyisin tavaraa (pääosin raakapuuta) lähinnä vain Venäjältä Suomeen päin. Vuonna 2011 raja-aseman ylitti keskimäärin 21 raskasta kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteen mukaan rajaaseman potentiaalinen tavaraliikenne voisi kasvaa 4 5 kertaa nykyisiä määriä suuremmaksi. Tämä tarkoittaisi vuoden 2020 tilanteessa yhteensä noin 150 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormattuja ajoneuvoja tästä olisi vajaat 90. Potentiaalisia tavararyhmiä raja-aseman kautta tapahtuviksi kuljetuksiksi ovat raaka-aineet, kemikaalit sekä myös paperi- ja metallituotteet. Raja-aseman palvelutason parantaminen ja nopeammat tieyhteydet Venäjän Karjalassa mahdollistaisivat tavaroiden kuljetukset nykyistä paremmin myös Suomesta Venäjälle päin. Ennusteen mukaan raja-aseman potentiaalisista tavaramääristä noin 30 % voisi suuntautua Suomesta Venäjälle. Vaikutukset muiden Kaakkois-Suomen raja-asemien tieliikenteen kuljetusmäärin olisivat varsin vähäisiä. Eniten vaikutusta olisi Imatran raja-aseman kautta tapahtuviin kuljetuksiin. Raskas liikenne vähenisi ennusteen mukaan kuitenkin vain 3 4 %:lla eli 15 30 ajoneuvolla vuorokaudessa. Tästä määrästä noin puolet olisi tyhjiä kuormaautoja. Niiralan raja-aseman potentiaaliset ennustemäärät eivät oleellisesti muuttuisi. Tarkastelluilla hankkeilla olisi vähäisiä vaikutuksia myös Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennustetut potentiaaliset rautatiekuljetukset Imatran ja Niiralan raja-asemien kautta vähenisivät yhteensä noin 150 000 tonnilla vuonna 2020.