HANKINTAPÄÄTÖS KOSKIEN PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN TUOTANTOA (PERUSTURVAN PALVELUTUOTANNON ULKOISTAMINEN YHTEISYRITYKSELLE) Kh 109 10.6.2014 Kaupunki on kaksi kertaa v. 2007 jälkeen hylännyt ajatuksen yksityisen kumppanin mukaan ottamisesta palvelutuotantoon. Ulkoistamisen yhteydessä yhteisyritys ottaa vastuun palveluiden tuottamisesta. Kaupungille jää määräysvalta siitä, kenelle palveluja tarjotaan, missä toimipisteissä palveluja tarjotaan, minkälaista laatua palvelutarjonnalta edellytetään ja kuinka paljon tuotettavasta palvelusta maksetaan. Pieksämäen perusturvan kustannukset ovat voimakkaasti erkaantuneet 60 suurimman kunnan keskiarvosta. Vuonna 2007 Pieksämäen perusturvan asukaslukuun suhteutetut nettomenot ylittivät keskiarvon 8,1 M ja vuonna 2013 ero oli jo 16,4 M. Prosenteissa laskien Pieksämäen kustannukset ylittivät vertailukeskiarvon vuonna 2007 19 % ja vuonna 2013 ylitys oli jo 28,5 %. Tämä kiihtyvä menokehitys söi kuntaliitoksella vuosina 2007-2010 saadut hyödyt neljässä vuodessa. Sama kehitys kriisiytti vuosina 2011-2013 Pieksämäen kaupungin talouden siten, että kaikkina vuosina tilinpäätös oli alijäämäinen ja vuosina 2014-2016 kaupunkia uhkaa jo10 M vuosittainen alijäämä. Menokehitys käy ilmi liitteestä 1. Kaupunginvaltuusto hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman pienensi perusturvan talousarvioesitystä 2 M :lla ja edellytti samalla, että perusturva pienentää menojaan vuoteen 2016 mennessä vielä lisää 3 M. Perusturva ei ole kyennyt tekemään valtuuston päätöksen edellyttämää tasapainotusohjelmaa. Edellä sanotusta johtuen johtoryhmä on valmistellut kevään aikana myös muita hallinnonaloja koskevan talouden tasapainotusohjelman. Johtoryhmän laatima tasapainotusohjelma yhdessä perusturvalautakunnan hyväksymän tasapainotusohjelman kanssa parantaa kaupungin tulosta vuonna 2016 noin 10,3 M :lla. Ohjelmaan sisältyy suuri veron korotus (+1.25 %) sekä maksujen korotuksia. Näiden tuotto on 4 M vuodessa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy merkittävästi kaupungin omaisuuden myyntiä. Tasapainotusohjelman huono puoli on se, ettei senkään avulla voida välttää kriisikuntakriteerien täyttymistä vuoden 2016 lopussa. Lisäksi vuoden 2017 tulos muodostuisi alijäämäiseksi. Liite 2. Kuntien tulevien vuosien talouskehitykseen sisältyy epävarmuustekijöitä, joiden toteutuminen entisestään heikentäisi Pieksämäen tulevien vuosien talouden tuloksia. Pieksämäen kaupunki on linjannut haluavansa pysyä itsenäisenä. Tämän edellytyksenä on puolestaan se, että kaupunki säilyttää taloudellisen itsemääräämisoikeutensa myös tulevina vuosina.
Taloudellisen itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi kaupungin tulisi kyetä hyväksymään sellainen talouden tasapainotuskokonaisuus, joka saattaa kaupungin talouden pysyvästi ylijäämäiseksi ja poistaa varmuudella taseen alijäämät vuoden 2016 loppuun mennessä. Kokonaisuuden tulee olla myös niin vahva, että se kestää lähivuosien talouteen liittyvät suuretkin epävarmuudet. Edellä sanottuun voidaan päästä, jos kaupunki pääpiirteissään toteuttaa johtoryhmän esittämän talouden tasapainotusohjelman ja sen lisäksi päättää ulkoistaa perusturvan palvelutuotannon yhteisyritykselle. Tämän lisäksi tulee valmistautua myymään Pieksämäen Veden liikelaitos kaupungin omistamalle osakeyhtiölle vuoden 2016 aikana. Perusturvan ulkoistamispäätös täytyisi pystyä tekemään mahdollisimman nopeasti seuraavista syistä johtuen: - kaupunki ei voi yksipuolisesti toteuttaa ulkoistusta, kuntien ja kaupunkien suunnittelema kokonaisulkoistusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti eikä johtavien lääkäritalojen kapasiteetti riitä kovin moniin ulkoistuksiin - ulkoistamisprosessi on onnistuessaankin hidas - kaupungin talous ei siedä enää yhtäkään vuotta perusturvan paisuvaa menokehitystä - onnistunut ulkoistaminen pienentää Pieksämäen työpaikkamenetyksiä - ulkoistamiseen sisältyy vähintään 4 M edestä sellaista tuloksen parantamismahdollisuutta, mitä Pieksämäen kaupunki ei voi omalla toiminnallaan edes teoriassa saavuttaa - ulkoistamispäätöksen tekeminen, myönteinen tai kielteinen ohjaa voimakkaasti muiden talouden tasapainottamissuunnitelmien toteuttamista. Yhteisyritys joutuu ulkoistettavan palvelutuotannon osalta hyväksymään erityisen tiukan kustannusraamin ensimmäisten 3-5 vuoden ajaksi, tämän lisäksi perusturvan ulkoistamisen toinen tärkeä tavoite on saada aikaan sopimus, jolla osakeyhtiö ottaa vastuulleen koko perusturvan tulevan kustannuskehityksen. Tämä ei ole mahdollista ellei yhteisyrityksellä ole suorassa käskyvallassa kaikki perusturvan ohjauselementit eli organisaatio-osat. Jos kustannuskehitys ei ole sopimuksen mukaista tai esimerkiksi 6. vuoden hinnankorotuksista, ei päästä sopimukseen on kaupungilla oikeus sanoa sopimus irti. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt laajasti kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyviä mahdollisuuksia, keinoja ja uhkia seminaarissaan 27.5.2014. Pieksämäen kaupungin talouden tilaa kuvaava materiaali, yksityiskohtainen tasapainotusohjelma sekä eri tasapainotusvaihtoehtojen vertailu on toimitettu valtuutetuille talousseminaarin yhteydessä. Työyhteisötoimikunta on kokouksessaan 4.6.2014 :ssä 5 antanut asiasta seuraavan sisältöisen lausunnon:
Vilkkaan keskustelun jälkeen työyhteisötoimikunta lausui, että työntekijöiden asema tulisi ottaa hyvin huomioon ja tärkeää olisi, että sopimus olisi mahdollisimman hyvin ja asiantuntevasti laadittu. KPMG:n loppuraportti Pieksämäen perusturvan kehittämisestä on esityslistan liitteenä 3. Sopimusluonnos, johon päätösehdotuksessa on viitattu, on esityslistan liitteenä 4. Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää - ulkoistaa perusturvan palvelutuotannon yhteisyritykselle jäljempänä todetussa laajuudessa - kilpailuttaa yhteistyökumppanin hankinnan ja palvelutuotannon - että ulkoistettavaan kokonaisuuteen eivät kuulu perusturvan vastuualueen viranomaistyötä tekevät viranhaltijat kuten mm. aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, etuuskäsittelijät, lastenvalvoja, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyö, vanhus- ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, hallintoylilääkäri - antaa kaupunginhallituksen ja perusturvalautakunnan tehtäväksi valmistella ulkoistamiseen liittyvän sopimuksen ja muut asiakirjat sekä toteuttaa kilpailutuksen. Ulkoistamissopimuksen tulee soveltuvin osin noudattaa niitä periaatteita mitä vuoden 2012 syksyllä valmisteltuun ja johtavien terveydenhuoltoalan yritysten hyväksymään sopimusluonnokseen oli kirjattu. - että asian valmistelussa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Päätös: Kaupunginhallitus muutti asioiden käsittelyjärjestystä siten, että tämä asia käsiteltiin pykälän 102 jälkeen. Jäsen Jaana Leskinen ja valtuuston puheenjohtaja Soili Moilanen ilmoittivat esteellisyytensä ja olivat poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Jaana Leskisen varajäsen Marja- Liisa Kähkönen oli kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. Risto Ockenström teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen, jota ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ehdotuksen. Risto Ockenström ilmoitti jättävänsä asiaan eriävän mielipiteen, liitteenä. Jäsen Johanna Lehvonen ja valtuuston II varapuheenjohtaja Heikki Skyttä poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Kv 41 17.6.2014 Päätös:
Valtuutettu Raimo Julkunen esitti asian palauttamista kaupunginhallituksen käsittelyyn, jota kannattivat valtuutetut Alpo Salo ja Veli- Pekka Myyryläinen. Keskustelun kuluessa valtuutetut Eino Törrönen, Ilpo Hänninen, Anja Manninen, Marjatta Paltto, Pekka Seppä, Petri Karjalainen ja Mikko Laakso kannattivat asian käsittelemistä tässä kokouksessa. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esitys asian jättämisestä pöydälle, jota on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki äänestysjärjestyksen, joka hyväksyttiin: Ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Raimo Julkusen esitystä asian palauttamisesta kaupunginhallituksen käsittelyyn äänestävät ei. Puheenjohtaja totesi, että toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä on annettu 23 jaa ääntä ja 20 ei ääntä, joten asian käsittelyä jatketaan. Äänestyspöytäkirja on liitteenä 5. Keskustelun kuluessa valtuutetut Sanna Hirvonen, Anja Manninen, Martti Karjalainen, Mikko Laakso, Pekka Lipsanen, Saku Heinonen, Raimo Mähönen ja Marjatta Paltto kannattivat kaupunginhallituksen ehdotuksen hyväksymistä. Valtuutettu Alpo Salo esitti, että kaupunginhallituksen ehdotusta ei hyväksytä. Valtuutetut Risto Mykkänen, Marja-Liisa Kähkönen, Raimo Hämäläinen ja Pauli Rytkönen kannattivat Alpo Salon esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava esitys, jota on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Alpo Salon esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 25 jaa ääntä, 17 ei ääntä, yhden pidättäytyessä äänestämästä. Äänestyspöytäkirja on liitteenä 6. Puheenjohtaja julisti valtuuston äänestyksen jälkeen äänin 25-17 päättäneen hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 44 3.2.2015 Kaupunginhallitus asetti 12.8.2014 (128) työryhmän johtamaan ja ohjaamaan yhteisyrityksen perustamiseen ja perusturvan palvelutuotannon ulkoistamiseen tähtäävää valmistelutyötä. Työryhmään nimettiin kaupunginhallituksen jäsenet Mikko Laakso, Tapio Klen, Raimo Mähönen sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ilpo Hänninen. Viranhaltijoista työryhmään nimettiin ylilääkäri Juhani Keinonen, hallintojohtaja Ulla Nykänen ja kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Työntekijäjärjestöt nimesivät työryhmään pääluottamusmiehet Anna Uusi-Simolan ja Sinikka Asikaisen.
Työryhmä kokoontui kuusi kertaa. Muistio työryhmän viimeisestä kokouksesta on liitteenä 7. Työryhmä hyväksyi jäljempänä olevan kilpailutuksen tuloksen. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena oli Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ulkoistaminen. Tarjoajalta edellytettiin yhteiskunnallisen yrityksen tunnusmerkit täyttävän yhteisyrityksen perustamista, joka toimii palvelut tuottavana yhtiönä. Hankintayksikkö edellytti tarjoajan perustavan yhtiön, jonka kotipaikka on koko sopimuskauden Pieksämäki ja jossa kaupungilla on 49 % omistus. Hankinta-asiakirjoissa edellytettiin, että tarjoajista enemmistöosakkaaksi valitaan yksityinen yhteisö, jonka tarjoama toimintamalli, avainhenkilöiden osaaminen, taloudellinen kantokyky ja aiemmin onnistuneiden julkisen sektorin ulkoistuksien kautta muodostunut laaja osaaminen vastaavat parhaiten tarjouspyynnön tavoitteisiin sekä Pieksämäen palvelutarpeeseen. Hankinnan ennakoidun arvon ilmoitettiin ylittävän hankintalain 15 :ssä mainitun kynnysarvon. Hankinnan sopimuskaudesta ilmoitettiin tavoitteeksi, että hankintasopimus tulee voimaan 28.2.2015 ja palvelutuotanto alkaa viimeistään 1.5.2015, ellei sopimusneuvotteluissa toisin sovita. Sopimus on voimassa kymmenen vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimukseen sisältyy lisäksi yksi viiden (5) vuoden pituinen optiokausi. Sopimuskauden alku sisältää enintään kolmen kuukauden haltuunottoprojektin. Jos sopimuksen voimaantulo siirtyy esim. viranomaismenettelyjen tai valitusprosessin vuoksi, myös sen päättyminen siirtyy vastaavasti siten, että sopimuskausi on kuitenkin 10 vuoden mittainen. Hankintamenettely Hankintamenettelynä käytettiin avointa menettelyä. Tarjouskilpailua koskeva hankintailmoitus julkaistiin HILMA-ilmoituskanavassa, www.hankintailmoitukset.fi 1.12.2014, jonka jälkeen hankinnasta julkaistiin korjausilmoitukset 23.12.2014 ja 7.1.2015. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi ja tarjoajien valinta Hankintailmoituksen mukaisesti tarjouspyyntö tuli toimittaa hankintayksikölle tarjouspalvelu.fi -portaaliin 15.1.2015 klo 12.00 mennessä. Asetettuun määräaikaan mennessä saapuivat seuraavat kolme tarjousta: Suomen Terveystalo Mediverkko Terveyspalvelut Pihlajalinna Terveys :n, Dextra :n, Jokilaakson Terveys :n ja Mäntänvuoren Terveys :n muodostama ryhmittymä (jäljempänä Pihlajalinna-ryhmittymä )
Tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset oli esitetty tarjouspyynnössä ja sen liitteissä. Tarjoajien soveltuvuus tarkastettiin ja kaikkien tarjoajien todettiin täyttävän soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi Tarjottavaa palvelua koskevat vaatimukset määriteltiin tarjouspyynnön liitteenä olevissa tarjouslomakkeissa. Tarjoajien edellytettiin vastaavan kaikkiin tarjouslomakkeen kysymyksiin sekä liittävän kaikki vaadittavat asiakirjat ja selvitykset tarjouksensa liitteeksi. Tarjousten tarkastuksessa kaikki kolme tarjousta todettiin tarjouspyynnön mukaisiksi ja hyväksyttiin mukaan tarjousvertailuun. Tarjousten vertailu Tarjoukset vertailtiin tarjouspyynnössä ilmoitetuilla vertailuperusteilla ja pisteillä. Tarjousvertailun maksimipisteiksi oli ilmoitettu 200 pistettä, jotka jakautuivat tarjoajien kesken seuraavasti: 1. Toimintamalli Enimmäispisteet 1.1 Toimintamallin yleis Mediverkko Terveyspalvelut Suomen Terveystalo 20 15,5 11 16 1.2. Toimintamallit, 7 kpl yht. 80 1.2.1 Perustason avovastaanotto ja tukipalvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 2,5 1,5 3,5 B) Aiempi referenssi 4 0 4 4 C) Asiakkaan palaute 2 0 2 2 1.2.2 Koti- ja laitospalvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 3,5 1 3,5 B) Aiempi referenssi 4 0 2 4 C) Asiakkaan palaute 2 0 2 2 1.2.3 Vammaisten palvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 4 2 3 B) Aiempi referenssi 4 0 2 4 C) Asiakkaan palaute 2 0 2 2 1.2.4 Perheiden palvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 3,5 2 3,5 B) Aiempi referenssi 4 0 2 4 C) Asiakkaan palaute 2 0 2 2 1.2.5 Päihde ja mielenterveyspalvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 3 1 3,5 B) Aiempi referenssi 4 0 2 4 C) Asiakkaan palaute 2 0 2 2 Pihlajalinnaryhmittymä
2. Haltuunottoprojekti yht. 30 Mediverkko Terveyspalvelut Suomen Terveystalo 2.1 Haltuunottosuunnitelma 10 10 8 8 2.2 Haltuunottotiimi 10 10 8,75 10 2.3 Haltuunottotiimin vastuuhenkilön haastattelu 3. Henkilöstö ja johtaminen 3.1 Yhteisyritykseen esitetyn toimitusjohtajan kokemus 3.2 Henkilöstösuunnitelma 3.3 Yhteisyritykseen esitetyn toimitusjohtajan haastattelu 4. Toiminnan seuranta, raportointi ja ohjaus 4.1 Tarjoajan esitys palvelutuotannon ohjauksesta 10 9 9 10 yht. 30 Mediverkko Terveyspalvelut Suomen Terveystalo 10 7 8 10 10 9 5,5 7 10 9 8,5 10 20 Mediverkko Terveyspalvelut Suomen Terveystalo 20 13 12 18 5. Kehittäminen 20 Mediverkko Terveyspalvelut 5.1 Kehittämissuunnitelma ja innovaatiot Suomen Terveystalo 20 15,42 15,83 20 1.2.6 Erikoissairaanhoidon palvelut A) Palvelukokonaisuuden 4 3,5 2,5 3,5 B) Aiempi referenssi 4 4 4 4 C) Asiakkaan palaute 2 2 1 2 1.2.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio A) Palvelukokonaisuuden 8 6,5 7 8 B) Aiempi referenssi 8 0 4 8 C) Asiakkaan palaute 4 0 4 4 Pihlajalinnaryhmittymä Pihlajalinnaryhmittymä Pihlajalinnaryhmittymä Pihlajalinnaryhmittymä Yhteensä 200 130,42 138,58 185,50 Yhteenveto Tarjouskilpailussa vertaillut tarjoukset sijoittuivat paremmuusjärjestyksessä seuraavasti: TARJOAJA PISTEET SIJOITUS TARJOUS- KILPAILUSSA 1. Mediverkko Terveyspalvelut 130,42 3 2. Suomen Terveystalo 138,58 2 3. Pihlajalinna-ryhmittymä 185,50 1
Tarjousten vertailu perusteluineen on (OM). Hankinnan yritysvaikutusten arviointi on (OM). Valmistelija: kaupunginjohtaja Tapio Turunen, 044 588 2200 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää - todeta tarjouskilpailun voittajaksi Pihlajalinna Terveys :n, Dextra :n, Jokilaakson Terveys :n ja Mäntänvuoren Terveys :n muodostaman ryhmittymän - päättää perustaa yhteiskunnallisen yhteisyrityksen tarjouspyynnössä ja sen liitteissä kuvatulla tavalla - valita yhteisyrityksen osakkaaksi tarjouskilpailun voittaneen ryhmittymän esittämän Pihlajalinna Terveys :n - päättää ulkoistaa Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon perustettavalle yhteisyritykselle tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti Päätös: Jaana Leskinen ilmoitti, ettei arvioi olevansa esteellinen asian käsittelyyn. Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että Jaana Leskisen esteellisyydestä on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestyksen, jonka mukaan ne, jotka katsovat Jaana Leskinen olevan esteellinen, äänestävät JAA ja ne, jotka katsovat, että Jaana Leskinen ei ole esteellinen, äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Jaana Leskinen poistui kokouksesta. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 10 JAA ääntä, EI ääniä ei annettu. Äänestysluettelo on liitteenä 8. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti todenneen Jaana Leskisen esteelliseksi asian käsittelyyn. Jaana Leskisen varajäsen Marja-Liisa Kähkönen oli kokouksessa tämän asian käsittelyn osalta. Risto Ockenström teki esityksen asian pöydälle jättämisestä, jota Piia Tenhunen ja Alpo Salo kannattivat. Arvo Levänen,Tapio Klen ja Hanna Ylönen kannattivat asian käsittelyn jatkamista. Puheenjohtaja teki esityksen äänestysjärjestyksestä, jonka mukaan ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle, äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA ääntä ja 6 EI ääntä. Äänestysluettelo on liitteenä 9. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 6 5 päättäneen jättää asian pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että neljätoista valtuutettua on allekirjoittanut ja toimittanut puheenjohtajalle kirjelmän, liitteenä 10, jonka mukaan allekirjoittaneet vaativat Kuntalain 54 :n perusteella asian valmiste-
lemista kiireellisesti. Puheenjohtaja totesi kutsuvansa kaupunginhallituksen koolle em. neljäntoista valtuutetun allekirjoittamaan kirjelmään ja Kuntalain 54 :ään perustuen. Kh 45 10.2.2015 Perusturvan ulkoistusta on käsitelty työyhteisötoimikunnan kokouksissa 11.9.2014 10, 6.11.2014 13 ja 4.2.2015 2. Liitteenä 11 on tarjousten vertailun julkiset versiot. Niistä on poistettu kohdat, jotka tarjousten jättäjät ovat itse luokitelleet olevan liikesalaisuuksia. Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää - todeta tarjouskilpailun voittajaksi Pihlajalinna Terveys :n, Dextra :n, Jokilaakson Terveys :n ja Mäntänvuoren Terveys :n muodostaman ryhmittymän - päättää perustaa yhteiskunnallisen yhteisyrityksen tarjouspyynnössä ja sen liitteissä kuvatulla tavalla - valita yhteisyrityksen osakkaaksi tarjouskilpailun voittaneen ryhmittymän esittämän Pihlajalinna Terveys :n - päättää ulkoistaa Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon perustettavalle yhteisyritykselle tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti Päätös: Risto Ockenström teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan seuraavan ehdotuksen, jota Alpo Salo ja Piia Tenhunen kannattivat: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hylätä tehdyt tarjoukset yhteisyrityksen perustamisesta ja Pieksämäen perusturvan palvelujen siirtämisestä sopimuksella perustettavalle yhtiölle ja valtuusto päättää jatkaa perusturvan palvelutuotantoa ja sen kehittämistä kaupungin omana toimintana. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, jota on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin. Ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Risto Ockenströmin esitystä äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 JAA -ääntä ja 7 EI -ääntä. Äänestysluettelo liitteenä 12. Puheenjohtaja totesi Risto Ockenströmin esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Esittelijä kaupunginjohtaja Tapio Turunen jätti asiaan eriävän mielipiteen, liitteenä 13.
Kv 19 10.2.2015 Päätös: Ilpo Hänninen esitti, että valtuusto hyväksyy kaupunginjohtajan ehdotuksen, eikä hyväksy kaupunginhallituksen tekemää esitystä. Anja Manninen esitti asian jättämistä pöydälle, jota Tapio Klen ja Mikko Laakso kannattivat. Alpo Salo kannatti asian käsittelyn jatkamista. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esitys asian jättämisestä pöydälle, jota on kannatettu, tulee asiasta suorittaa äänestys. Puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysjärjestyksen, joka hyväksyttiin: Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 34 JAA -ääntä, 7 EI -ääntä ja kaksi valtuutettua äänesti tyhjää. Äänestysluettelo liitteenä 14. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena olevan, että asian käsittely jatkuu. Anja Manninen käytti puheenvuoron, jossa hän kannatti Ilpo Hännisen tekemää esitystä hylätä kaupunginhallituksen esitys ja sen sijaan perustaa yhteisyritys ja valita siihen kumppaniksi tarjouskilpailun voittaneen ryhmittymän Pihlajalinna Terveys. Keskustelun kuluessa Ilpo Hännisen esitystä kannattivat Marjatta Paltto, Mikko Laakso, Sanna Hirvonen, Eino Törrönen, Martti Karjalainen, Petri Karjalainen, Tapio Klen, Hanna Ylönen ja Saku Heinonen. Alpo Salo, Heikki Skyttä, Sinikka Riipinen, Yrjö Merikoski, Pauli Rytkönen, Tarja Varonen, Paavo Korhonen, Risto Mykkänen, Ari Kekäläinen, Raimo Hämäläinen, Marja-Liisa Kähkönen ja Anu Rajasuo kannattivat puheenvuoroissaan kaupunginhallituksen tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava esitys, jota on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti seuraavan päätösehdotuksen, joka hyväksyttiin: Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ilpo Hännisen tekemää esitystä äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 25 JAA -ääntä ja 18 EI -ääntä. Äänestysluettelo on liitteenä 15.