Kuntarakenteen uudistus

Samankaltaiset tiedostot
Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät Seinäjoki

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Kuntien käyttötalouden kannustinmalli. Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus. Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Finanssipolitiikan säännöt ja kuntatalous

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

Kaupunginhallitus Valtuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/ /2012

Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari Turussa

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Sitoumuksemme lähipalveluiden ja vaikuttamisen turvaamiseksi

Rakennelaki ja kuntauudistus

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II:

Talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Ajankohtaista kunta-asiaa

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun

Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 14. Kuntarakenne paikkatietomenetelmien näkökulmasta

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Kaupungistuminen ja kannustimet

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta

VIITE: VM 079:00/2012; Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien sopimus yhteistyön kehittämisestä. Kunnanhallitus

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Valtuusto Sivu 1 / 1

Heikki Taimio. Erikoistutkija

Perussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

Valtakatu 26, Kemi

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Teemu Lehtinen Toimitusjohtaja

MITEN MAAKUNTIEN TOIMINTAA RAHOITETAAN? -TUTKIMUSHANKE

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Katsaus hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenneuudistukseen

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Maakunnan ja kuntien vuorovaikutus. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kuntamarkkinat

KUUMA-seudun alustavat hallitusohjelmatavoitteet 2019

Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari

Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta

Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM 162:00/ )

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Ero

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Järjestämislaki, Sillanaukee

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio:

Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti Moisio (VATT) 2

Vahvojen peruskuntien Suomi - kommentteja kuntauudistukseen (1/2): Valtion johdolla toteutettu kuntauudistus on tarpeellinen Kestävyysvaje ja väestön ikääntyminen Kokonaisnäkemys ja koordinaatio Vahvan kunnan määrittely riippuu ennen kaikkea paikallistason tehtävistä Terveydenhuolto 3 Antti Moisio (VATT)

Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset (=palvelutarve), mrd euroa Lähde: VM Antti Moisio (VATT) 4

Vahvojen peruskuntien Suomi - kommentteja kuntauudistukseen (2/2): Riippumatta siitä, onko kuntia 70 vai 336, on syytä varmistaa, että kuntapäättäjillä on kannustimet tehokkaaseen palvelutuotantoon ja verotuksen kurissapitämiseen: paikallisdemokratia heterogeenisuus, kuntien välinen hyödyllinen kilpailu paikallisen päätöksenteon autonomia rahoitusjärjestelmä (ei pehmeää budjettirajoitetta) Kuntien määrää ei pitäisi supistaa liian radikaalisti, koska em. kannustinvaikutukset voisivat heikentyä, eikä skaalaeduista ole vakuuttavaa näyttöä 5

Työssäkäyntialueet ja kuntauudistus Kuvan lähde: VM Antti Moisio (VATT) 6

Riittävä väestöpohja Kuntaliitokset (+) Liitos sisäistää palvelutuotannon ulkoisvaikutuksia Mittakaavahyödyt Liitoksella aikaansaatu koordinaatio voi olla hyödyllistä (kilpailun sijaan), esim. maankäytössä/kaavoituksessa Kuntayhtymien päätöksenteko epädemokraattista Ylhäältä johdetun kuntauudistuksen puolesta puhuu se, että paikallispoliitikkojen itsekkäät kannustimet voivat ajaa liitospäätöksiä 7

Kuntaliitokset (-) Liitosten hyödyistä ei ole selvää näyttöä Poliittinen vastuu voi heikentyä Suuressa kunnassa vaikeampaa saada tietoa paikallisista preferensseistä ja olosuhteista Kuntien yhteistyöllä voidaan ratkaista mittakaava- ja ulkoisvaikutuskysymyksiä osin jopa paremmin kuin kuntaliitoksella Liitokseen liittyvät common pool ongelmat Liitostukia tai pakkoliitoksia ei pitäisi käyttää liitoksille, joissa tuottavuustutkimusten optimikoot selvästi ylittyy Vapaaehtoisuuteen perustuvia liitoksia puoltaa kuntien parempi informaatio, keskusvalta ei myöskään vapaa poliittisista kannustimista 8

Uudistus tulee toteuttaa huolella Kuntauudistus tulisi toteuttaa erittäin huolellisesti, jotta ns. common pool ongelmilta vältytään (Ruotsin, Tanskan esimerkit) Kuntatalouden FIPO-säännöt Antti Moisio (VATT) 9

Kuntatalouden olennaisia kysymyksiä (kuntauudistuksen lisäksi) Kuntien tehtävät ja uusien tehtävien rahoitus Kuntien tulopohja: Tulopohjan suhdanneriippuvuuden vähentäminen Valtionosuusjärjestelmä Budjettikuria lisäävät ja velkaantumista rajoittavat säännöt 10

Kommentteja metropolialueen hallintomalleihin Aiemmat tutkimukset: Metropolialueita koskeva taloustieteellinen tutkimus HeVa-selvitykset, kaksiportaisen hallintomallin selvitys VATT:ssa tehty selvitys Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimukset OECD Territorial Review: Helsinki Antti Moisio (VATT) 11

Metropolialueen hallintomallien vertailu: taloustieteellinen lähestymistapa Ulkoisvaikutukset Palvelujen ns. ylikunnalliset vaikutukset Mittakaavaedut Kuntien tehtävät, aiempi yhteistyö, Tasa-arvo Äänestäjä-veronmaksajien heterogeenisuus Osallistuminen ja demokratia Läheisyysperiaate Käytännössä ei ole mahdollista määritellä kunnille yhtä optimikokoa, koska ulkoisvaikutukset, mittakaavaedut ja preferenssit usein tuntemattomia Antti Moisio (VATT) 12

Pääkaupunkiseudun metropolihallinnolle esitetyt vaihtoehdot Hajautettu malli Kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos Espoo-Helsinki-Kauniainen-Vantaa (-Sipoo), tai jokin näiden suppeampi yhdistelmä Kaksiportainen hallintomalli Jokin näiden yhdistelmä Antti Moisio (VATT) 13

Yleiset havainnot Kaikki kolme hallintomallivaihtoehtoa voisivat ratkoa metropolialueen ongelmia Kullakin hallintomallilla hyviä ja huonoja puolia Käytössä ei ole tutkimustietoa eri vaihtoehtojen mittakaavahyödyistä tai ulkoisvaikutuksista Helsingin metropolialueelta Antti Moisio (VATT) 14

Kuntaliitos Pääkaupunkiseudulla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan liitos olisi nopein ja yksinkertaisin tapa ratkaista metropolialueen eräitä keskeisiä ongelmia: Palvelujen ylikunnalliset vaikutukset Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen tasa-arvo Kuntien välinen haitallinen kilpailu Mittakaavahyötyjen saavuttaminen haasteellista Riskinä kustannusten kasvu Antti Moisio (VATT) 15

Kaksiportainen hallintomalli Seutuhallinnon päätösvalta maankäyttöä, asumista, ja elinkeinopolitiikkaa koskien vaatisi kuntien välistä tasausjärjestelmää ja/tai seutuveroa Tällainen hallintomalli olisi ylimitoitettu vain näiden tehtävien hoidon näkökulmasta => myös terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus seutuhallinnolle? Riskinä hallinnollinen mutkikkuus ja siitä aiheutuva tehottomuus ja kustannusten kasvu Tanskan ja Norjan kokemukset huonoja maakuntatasolla järjestetystä terveydenhuollosta Antti Moisio (VATT) 16

Kuntien yhteistyö Kunnat tekevät Helsingin seudulla jo nyt merkittävää yhteistyötä Yhteistyön lisääminen maankäyttöön ja suuriin liikenneratkaisuihin liittyen Eräs vaihtoehto yhteistyöelimelle voisi olla OECD:n jo vuonna 2003 ehdottama metropolialueen yhteinen supervirasto Päättäjinä alueen kuntien johtavat paikallispoliitikot Valmistelisi ja koordinoisi metropolialuetta koskevia kysymyksiä Riskinä epäselvistä vastuusuhteista ja hallinnon heikosta läpinäkyvyydestä seuraavat ongelmat Antti Moisio (VATT) 17

Kiitos! Antti Moisio antti.moisio@vatt.fi Antti Moisio (VATT) 18