1 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / SU Sito Oy / Olavi Janhunen Länsiväylän (Kt51) parantaminen Suomenojan liittymän kohdalla Katusuunnitelmat 6493 KATUSUUNNITELMAN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Hannus I Ali-Suomenoja Eestinmalmi 1B Yli-Suomenoja (Teoll.alue) Yli-Suomenoja II Finnoonniitty Suomenojan teollisuusalue Finnoonsilta Espoonväylä (Finnoontie) Martinsillantie Kuitinmäentie 1. Katuluokka Finnoonsilta toimii osana etelä-pohjoissuuntaista pääkatuyhteyttä Suomenojan eritasoliittymän kohdalla. Se sijoittuu kaavojen Hannus I, Ali-Suomenoja, Yli-Suomenoja, Yli- Suomenoja II ja Eestinmalmi 1 B alueelle. Espoonväylä (Finnoontie) on etelä-pohjoissuuntainen pääkatuyhteys. Katusuunnitelma koskee kadun eteläpäätä kaavojen Yli-Suomenoja, Yli-Suomenja II, Yli-Suomenoja (teoll.alue), Suomenojan teollisuusalue ja Finnoonniitty alueella. Martinsillantie on länsi-itäsuuntainen pääkatu. Katusuunnitelma koskee kadun itäpäätä kaavojen Eestinmalmi IB, Yli-Suomenoja ja Yli-Suomenoja (Teoll.alue) alueella. Kuitinmäentie on länsi-itäsuuntainen pääkatu. Katusuunnitelma koskee kadun länsipään liittymäjärjestelyä kaavojen Yli-Suomenoja ja Suomenojan teollisuusalue alueella. Kaikkien suunnitelmaa koskevien pääkatujen katuluokka on 1. 2. Poikkileikkaus Finnoonsilta ajoradan leveys on 2 x 7,00 m, kääntyvät kaistat 3,00 m (Finnån risteyssillalla 3,5m) poikkileikkaus on harjakalteva
2 ajoradan länsireunassa on reunakivellä erotettu 0.50 metriä leveä kiveys ja 4,00 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie ajoradan itäreunassa on paaluvälillä 40-100 reunakivellä erotettu 3,5m leveä jalankulku- ja pyörätie, joka johtaa Länsiväylän rampin pysäkille. Espoonväylä (Finnoontie) ajoradan leveys on 2 x 7,00 m, kääntyvät kaistat 3,00 m paaluvälillä 100 400 kadun länsireunassa on etelään suuntautuva 3,50 m leveä joukkoliikennekaista ajoradan poikkikaltevuus vaihtelee kadun vaakageometrian mukaan kadun länsireunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalle erotettu 3,50 metriä leveä jalankulku- ja polkupyörätie kadun itäreunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalla erotettu 3,00 metriä leveä jalankulku- ja polkupyörätie. Martinsillantie ajoradan leveys on 2 x 7,00 m, lisäkaistat 3,50 m leveitä, vasemmalle kääntyvien kaistat 3,00 m leveät poikkileikkaus on harjakalteva kadun eteläreunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalle erotettu 3,00-4,50 metriä leveä jalankulku- ja polkupyörätie kadun pohjoisreunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalla erotettu 3,00 metriä leveä jalankulku- ja polkupyörätie. Kuitinmäentie Kuitinmäentien osalta kaistajärjestelyt säilyvät ennallaan. ajoradan leveys on 2 x 7,00 m, pohjoiseen liittyvä kaista 3,0-3,50 m leveä poikkileikkaus on harjakalteva kadun eteläreunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalle erotettu 4,00 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie kadun pohjoisreunassa on vaihtelevan levyisellä erotuskaistalla erotettu 4,50 metriä leveä jalankulku- ja polkupyörätie. 3. Liikenne Liikennemäärät ja liikenne ennuste Liikennemäärä Finnoonsillalla on nykyisin noin 20 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Vilkkaimpia liikennesuuntia Finnoon kiertoliittymässä ovat Espoonväylä (15 500 ajon/vrk) ja Kuitinmäentie (12 100 ajon/vrk). Finnoonsilta ja Finnoon kiertoliittymä ruuhkautuvat jo nykyisin huipputuntien aikana. Suomenojan liittymäalueen tiesuunnitelmassa käytetty liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen kohteen yleissuunnitelmaan. Liikenneennuste vuodelle 2035 on laadittu maankäytön suunnittelutietojen perustella. Suunnittelualueen liikennemäärätiedot on esitettynä kuvassa 1.
3 Kuva 1. nykyiset liikennemäärät (KAVL 2010) ja Liikenne-ennuste (KAVL 2035) Finnoonsolmu on keskeinen liikennettä palveleva solmupiste Länsiväylän ja ympäröivän kaupunkirakenteen välillä. Finnoonsolmun toimivuus heijastuu laajalle alueelle. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut eritasoliittymän ja kiertoliittymän toimivuus siten, että eritasoliittymän silta ja rampit eivät saa ruuhkautua Länsiväylälle. Katujen tasoliittymät varustetaan liikennevalo-ohjauksella. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteydet ovat alueella hyvät. Kaikkien katujen varsilla on erilliset kevyen liikenteen väylät. Kaksitasoisen kiertoliittymän alin kerros on varattu kevyen liikenteen käyttöön ja yhteydet joka suuntaan ja bussipysäkeille ovat sujuvat kiertoliittymän kautta. Joukkoliikenne Suunnittelualueen läpi kulkee useita Espoon sisäisiä linjoja ja seutulinjoja. Suomenojan eritasoliittymän alue on suosittu vaihtopaikka linjalta toiselle. Sisäisistä linjoista 12,13,14 ja 43 kulkevat Finnoon kiertoliittymän kautta katuverkolla. Seutulinjoista 154,156,158,160 sekä 160 K kulkevat pohjoisesta ja idästä kiertoliittymän kautta Länsiväylälle. Lisäksi eritasoliittymää käyttävät Hannuksentietä pitkin kulkevat sisäiset linjat 2 ja 3 sekä seutulinjat 143, 145 ja 504. Länsimetron aloitettua liikennöinnin suurin osa Etelä-Espoon seutulinjoista korvataan metron liityntäliikenteen linjoilla. Metron päättyessä Matinkylään Finnoon kiertoliittymää käyttää suunnitelmien mukaan kolme uutta liityntälinjaa, joiden reitti kulkee Kuitinmäentien kautta Matinkylään. Sisäisistä linjoista liikennöintiä jatkavat nykyiset linjat 14 ja 43. Länsiväylän kautta Matinkylän metroasemalla liikennöi länsisuunnasta lisäksi kuusi liityntälinjaa.
4 4. Istutukset Katujen parantamisen yhteydessä uusitaan suuri osa nykyisistä istutuksista. Uusiminen tehdään suunnittelualueen tuoreen rakentamisen yhteydessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Finnoontien, Finnoonsillan, Martinsillantien ja Kuitinmäentien ympäristö viimeistellään kaupunkiympäristöön soveltuvilla kiveyksillä sekä puu- ja pensasistutuksilla. Kiveykset uusitaan nykyisen mallin mukaan. Nykyisen Finnoonsolmun ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien välisten luiskien istutukset uusitaan suurimmaksi osaksi väylien leventämisen myötä. Kiveyksissä ja istutuksissa noudatetaan nykytilanteen periaatteita. Siltapaikat ja luiskat viimeistellään kaupunkiympäristöön sopiviksi. 5. Vaikutus kaupunkikuvaan Suunnitellut tie- ja katujärjestelyt ovat nykyisillä tie- ja katualueilla tehtäviä kaistajärjestelyjä. Niiden vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan ovat vähäiset. Katujen ympäristörakentaminen tehdään suunnittelualueen tuoreen rakentamisen yhteydessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. 6. Kuivatus, vesihuolto, johdot ja laitteet Katujen kuivatus hoidetaan nykyisiä hulevesiviemäreitä tarvittavilta osin täydentäen nykyisiin uomiin. Alikulkusiltojen kuivatus toteutetaan painovoimaisella sadevesiviemäröinnillä, kuten nykyisinkin. Erillisten kevyen liikenteen väylien kuivatus hoidetaan avo-ojin. Finnoon kiertoliittymän luoteisnurkassa Fortum Oyj:n kaukolämpöputkia siirretään, koska kevyen liikenteen tasausta joudutaan alentamaan. Muita kohdalla tulevia toimenpiteitä ovat sähkö- ja telejohtojen siirrot sekä HSY:n vesijohdon eristäminen. 7. Katujen rakenteet Katurakennekerrokset on suunniteltu Espoon teknisen keskuksen katujen päällysrakenteiden mitoitusohjeen mukaisesti. Kaikki suunnitellut kadut ovat pääkatuja. Päällysrakennepaksuudet vaihtelevat pohjamaan mukaisesti. Suunniteltujen katujen päällysrakenteet mahtuvat katualueille. Nykyinen Finnån risteyssilta (S1) peruskunnostetaan ja siltaa levennetään n. 13 metriä. Silta on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta. Eteläinen maatuki perustetaan kallion varaisesti ja muut tuet perustetaan teräsbetonisille lyöntipaaluille.
5 Suomenojan kiertoliittymän nykyisistä alikulkukäytävistä kahta (S11 ja S14) levennetään n. 5-13 metriä. Sillat ovat tyypiltään teräsbetonisia laattasiltoja ja ne perustetaan porapaaluille. Sillan S14 alikulkukorkeuden (3,2m) varmistamiseksi alittavan kevyen liikenteen väylän tasausta alennetaan noin 20 metrin matkalla. Espoonväylän länsipuolelle suunnitellut meluaidat toteutetaan puurakenteisista elementeistä ja värisävyiltään siniharmaina. Meluaidoissa käytetään kahta eri siniharmaan sävyä: vaaleampaa taustan ponttilaudoituksessa ja tummempaa teräspilareissa, rimoissa ja pellityksissä. Kadun puolella käytetään tiheydeltään vaihtelevaa puurimoitusta, ja harvemmissa rimoituskohdissa käytetään köynnöksiä tukevia köynnösvaijereita. Asutuksen puolella väritys on sama kuin kadun puolella mutta ilman rimoitusta. Asuintonttien kohdalla käytetään köynnöksiä tukevia köynnösvaijereita myös tonttien puolella 8. Rakennuskustannukset Koko kaava-alueen katujen rakentamiskustannukset yhteensä ilman arvonlisäveroa ovat noin 6 830 000, josta vesihuollon osuus on noin 145 000 (kustannustaso Maku 6/2012, 134,7;2005=100). Kustannusarviot kaduittain: Kadun nimi Kokonaiskustannusarvio Vesihuollon osuus Finnoonsilta 3 645 000 38 000 Espoonväylä 2 190 000 63 000 Martinsillantie 710 000 44 000 Finnoonsillan kustannusarvio pitää sisällään Finnoon risteyssillan (S1) kustannukset, jotka ovat 2 325 000 sekä kiertoliittymän lounaisneljänneksen alikulkukäytävän sillan leventämisen (S11) 242 000. Espoonväylän kustannusarvio pitää sisällään kiertoliittymän luoteisneljänneksen alikulkukäytävän leventämisen 350 000 (S14) sekä erillisinä lasketut kevyen liikenteen väylät K23J ja K25J. Muiden omistamien johtojen siirroista aiheutuvat kustannukset ovat lisäksi 285 000. 9. Pohjasuhdekuvaus Katusuunnitelmia laadittaessa on ollut käytettävissä alueelle edellisessä rakennusvaiheessa kattavasti tehdyt pohjatutkimustiedot. Katusuunnitelmavaiheessa on ohjelmoitu ja tehty varmistavia lisätutkimuksia. Suomenojan eritasoliittymän kohdalla Länsiväylä sijoittuu kovapohjaisten alueiden väliselle matalalle pehmeikölle. Pehmeikkö ulottuu risteyssillan pohjoispuolella osittain myös ylittävän pääkadun (Finnoonsilta) alueelle. Espoonväylä, Martinsillantie ja Kuitinmäentie sijoittuvat suunnittelualueella pääosin kitkamaa- tai kalliopohjaisille alueille.
6 Kallioalueita sijoittuu Finnonsillan eteläpäähän ja Finnoon kiertoliittymän luoteisneljänneksen alueelle. 10. Muuta Katujen rakennustyöt aloitettaneen vuonna 2013.