KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Esityslista 9.6.2015 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 15.06.2015 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rantakoski Kari Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Elsa Lafond, kielenkääntäjä Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen 9.6.2015 Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 8 Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset KV 9 Mariakodin potilaspaikkojen lisäys KV 10 Kanslistin toimi KV 11 Rakennustarkastajan virka KV 12 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 KV 13 Arviointikertomuksen tarkennus ja allekirjoittaminen KV 14 Tarkastuksen yhteenveto 2014 KV 15 Tarkastuskertomus 2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen 17.6.2015 klo 12.30 Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen 18.6.2015 klo 09.00 14.00 Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 1 HALL:166 /2013 KV 8 Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset KH 03.06.2015, 53 KH 03.03.2015, 35 KV 05.03.2014, 8 KH 20.02.2014, 20 KV 27.11.2013, 71 KH 19.11.2013, 158 Valmistelija M.S: Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan 1.7.2013. Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Lakiin on myös lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia on muutettu Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikasäännöksen voimaantulo vahvistetaan erikseen sote-järjestämislain etenemisen tarkennuttua. Sote-järjestämislaki on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014. Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto arvioi uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Suupohjan rannikkoseudun yhteistyöneuvottelukunta on kokouksessaan 24.10.2013 keskustellut kuntaselvityskysymyksestä. Yhteistyöneuvottelukunnan kokouksessa eivät Kaskisten edustajat ottaneet kantaa Närpiön ja Kristiinankaupungin ehdotukseen koskien esitystä selvityksen tekemiseksi Vaasan kanssa. Teuvan kunnanhallituksen puheenjohtaja on 6.11.2013 (sähköpostitse) tehnyt aloitteen selvityksen tekemiseksi Teuvan, Karijoen, Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kesken. Hän on saanut valtuutuksen Teuvan valtuustoryhmiltä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin vastaus valtiovarainministeriölle on seuraava: Kaksikielinen Kaskisten kaupunki haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina, joka tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kaupunki katsoo, että kaupungin nykyiset kaksikieliset sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tulee säilyä kaupungissa. Kaupungissa on terveyskeskus ja oma lääkäri, vanhuksille tarkoitettu tehostettu palveluasuminen (Mariakoti), kotihoito kotona asuville ikääntyneille sekä perusturvatoimisto, jossa perusturvajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja asiakaspalvelu Kaskisissa ovat kaksikielisiä. Kuntarakennelain 4 c :n edellyttämä 20.000 asukkaan väestöpohja, joka on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013 31.12.2019 (L 28.6.2013/478), on perustuslain vastainen. Kaikkia kuntia tulee kohdella tasavertaisesti riippumatta asukasluvusta tai kunnan koosta.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 2 Kuntarakennelain mukaisen kuntien selvitysvelvollisuuden määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on tullut voimaan. Sote-laki ei vielä ole loppuun käsitelty eduskunnassa, ainoastaan sote-lain väliraportti on kuntien saatavilla ennen 30.11.2013, jolloin kuntien on jätettävä ilmoitus yhdistymisselvityksistä valtiovarainministeriölle. Kaupunki katsoo, että kunnallisen yhteistyön tulee olla todellinen vaihtoehto yhdistymiselle, koska vahvoja 50.000 asukkaan peruskuntia ei voida muodostaa kaikkialle maahan. Suupohjan rannikkoseutu sijaitsee kaukana keskuksista. Yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta, ei pakolla. Kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että koska kaupunki on velvollinen osallistumaan selvityksiin, se tässä vaiheessa selvittää yhteistyötä/yhdistymistä seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva ja Karijoki. Kaupunki on perinteisesti tehnyt paljon yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa sekä ollut yhteistyössä Teuvan ja Karijoen kanssa. Kaskisten työssäkäyntialue kattaa Närpiön ja Kristiinankaupungin lisäksi myös Teuvan ja Karijoen. Merkittävä määrä Teuvan kunnan asukkaista käy töissä Kaskisten teollisuuslaitoksissa ja satamassa. Metsä-Botnian selluloosatehtaan lopettaminen Kaskisissa vuonna 2009 oli kova isku Teuvan kunnalle, moni työntekijöistä oli Teuvalta. Valtioneuvoston nimittäessä Kaskisten kaupungin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 2009 2010 käynnistettiin Kaskisissa yhteistyöprojekti mm. naapurikuntien Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa (Nova Business Botnica) sekä Teuvan kunnan kanssa (Nova Business Botnica 2). Hankkeiden tavoitteena oli edistää 100 korvaavan työpaikan syntymistä alueelle. Metsä Woodin ytneuvottelut Kaskisten yksikössä koskivat myös monia teuvalaisia työntekijöitä. Kaupungin vastaukset valtiovarainministeriön webropolkysymyksiin ovat tämän pykälän liitteenä. Kaupunginhallitus Keskustelussa Sonja Lapveteläinen esitti, että päätetään tehdä selvitys Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Carl-Gustav Mangs ja Kari Rantakoski kannattivat Sonja Lapveteläisen ehdotusta. Tauno Sarja ja Lasse Lähdesluoma kannattivat kaupunginjohtajan päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava nimenhuutoäänestys, siten että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat vastaavat jaa ja Sonja Lapveteläisen ehdotusta kannattavat ei. Äänestyksen lopputulos oli 4 jaa -ääntä (Hovi Ilkka, Lähdesluoma Lasse, Holm Juhani, Sarja Tauno) vastaan 3 ei -ääntä (Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Rantakoski Kari). Näin kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen selvityskumppaneista. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginjohtajan päätösesityksen myös muilta osin. Kaupungin vastaukset valtiovarainministeriön webropolkysymyksiin ovat tämän pykälän liitteenä. Tämä pykälä päätettiin julistaa välittömästi tarkastetuksi.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 3 KV 71 Kaupunginvaltuusto keskusteli asiasta pitkään. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun aikana oli Jesper Wikström esittänyt, että selvitys tehdään Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Mirja Högstrand ja Carl-Gustav Mangs olivat kannattaneet hänen ehdotustaan. Tauno Sarja, Sakari Mäntysaari ja Juhani Holm ilmoittivat kannattavansa kaupunginhallituksen päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä siten, että kaupunginhallituksen esitystä kannattavat vastasivat jaa ja Jesper Wikströmin ehdotusta kannattavat ei. Äänestyksen tulos oli 10 jaa-ääntä (Hovi Ilkka, Häggblom Kari, Aarnio Juhani, Holm Juhani, Mäntysaari Sakari, Nordback Marco, Salo Jukka, Sarja Tauno, Virta Erkki, Österman Jarkko) vastaan 7 ei-ääntä (Högstrand Mirja, Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Rosenberg Peter, Skur Catharina, Mertala Kirsi, Wikström Jesper). Kaupunginvaltuusto päätti näin hyväksyä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. KH 20 Valmistelija M.S. Valtiovarainministeriö pyytää kuntien lausuntoja kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Hallitus on osana kehyskannanottoaan keväällä 2013 todennut, että se varautuu asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana. Ottaen huomioon tehdyn esityksen erityisestä selvityksestä, kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet, kuntien ilmoitukset selvitysalueista sekä hallituksen kehyskannanoton, valtiovarainministeriö pyytää Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnilta sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupungeilta lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen oheisen selvitysmääräysluonnoksen mukaisesti. Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä. Toisin sanoen kuntarakennelain mukaan Isonkyrön, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kuntien sekä Vaasan kaupungin on selvitettävä yhdistymistä yhdessä. Selvitystyö alkaa 1.4.2014 ja päättyy viimeistään 30.11.2014 mennessä. Valtiovarainministeriö tulee lähettämään kunnille erillisen kuntajakoselvittäjää koskevan lausuntopyynnön. Lausunnot pyydetään toimittamaan 7.3.2014 mennessä osoitteella valtiovarainministerio@vm.fi. Päätösehdotus (M.S.) Kaskisten kaupungin lausunto erityisen kuntajakoselvityksen johdosta on seuraava: Kaksikielinen Kaskisten kaupunki haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina, joka tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kaupunki katsoo, että kaupungin nykyisten kaksikielisten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden tulee säilyä kaupungissa. Kaupungissa on terveyskeskus ja oma lääkäri, vanhuksille tarkoitettu tehostettu palveluasuminen (Mariakoti), kotihoito kotona asuville ikääntyneille sekä perusturvatoimisto, jossa perusturvajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja asiakaspalvelu Kaskisissa ovat kaksikielisiä.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 4 Kuntarakennelain 4 c :n edellyttämä 20.000 asukkaan väestöpohja, joka on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013 31.12.2019 (L 28.6.2013/478), on perustuslain vastainen. Kaikkia kuntia tulee kohdella tasavertaisesti riippumatta asukasluvusta tai kunnan koosta. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa, näin oikeuskanslerin kunta- ja Sote-uudistuksen aikataulua koskevan kannanoton mukaan. Sote-järjestämislakia ei ole vielä käsitelty loppuun eduskunnassa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Raportti on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Kuntien lausunnot SOTE-järjestämislaista pyydetään antamaan 13.3.2014 mennessä. Kaskisten kaupunki sai uuden lausuntopyynnön 14.2.2014: Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007, Paras-puitelaki) on säädetty perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisestä kuntien yhteistoiminta-alueilla. Lain mukainen yhteistoimintavelvoite on voimassa vuoden 2014 loppuun. Jotta olemassa olevaa kuntien yhteistoimintaa ei purettaisi ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toiminnan käynnistämistä, sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelut lakiehdotus Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamiseksi vuoden 2016 loppuun. Lakiehdotus on tarkoitus liittää eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaksi laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot ehdotuksesta laiksi Paras-puitelain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella osana sote-esitystä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien lausunnot Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta pyydetään antamaan 13.3.2014 mennessä.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 5 Koska Sote-järjestämislaki on vielä kesken sellaisten yksittäiselle Kaskisten kunnalle suurten ja tärkeiden kysymysten osalta, kuten kunnan nykyisten kaksikielisten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden säilyttäminen sekä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Kaskisten kaupunki ei tässä vaiheessa voi sitoutua ottamaan lopullista kantaa osallistumiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen Vaasan ympäristökuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa Kaskisten kunnallista palvelutuotantoa. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on oikeus selvitysaikaan, joka päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kaskisten kaupunki noudattaa tätä selvitysaikataulua. Kaskisten kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia, joissa menettelytapa, mm. kansanäänestysmenettelyä koskevien säädösehdotuksien osalta, on voimassa olevan perustuslain vastainen: Kuntarakennelaki, 16 4 momentti: Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistämistä koskevasta ehdotuksestaan. 16 5 momentti: Jos selvittäjä ehdottaa kansanäänestyksen toimittamista, ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntien yhdistymisestä. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki ilmoitti aiemmin valtiovarainministeriölle, että koska kaupunki on velvollinen osallistumaan selvityksiin, se tässä vaiheessa selvittää yhteistyötä/yhdistymistä seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva ja Karijoki. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki harjoittaa yhteistyötä sekä Etelä-Pohjanmaan että Suupohjan alueen kuntien kanssa peruskouluopetuksen ja keskiasteen koulutuksen, elinkeinoelämän, infrastruktuurin (satama ja Kaskinen-Seinäjoki -rata), teknisen sektorin, raakaveden hankinnan, jätehuollon ym. osalta. Kaskisten kaupunki ei tässä vaiheessa sitoudu osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen Vaasan ympäristökuntien kanssa. Sote-järjestämislaki on vielä kesken. Kaskisten nykyiset kaksikieliset sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut omine lääkäreineen ja perusturvajohtajineen ovat asukkaille tärkeitä. Kaupunki noudattaa kannanottoa kuntien 6 kuukauden selvitysajasta sen jälkeen, kun Sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kaupunginhallitus Keskustelun aikana Carl-Gustav Mangs esitti, että Kaskisten kaupunki tekee erillisen kuntajakoselvityksen Vaasan seudun kuntien kanssa sekä selvityksen Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Sonja Lapveteläinen kannatti esitystä. Tauno Sarja ja Lasse Lähdesluoma kannattivat kaupunginjohtajan päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä siten, että kaupunginjohtajan päätösehdotusta kannattavat äänestivät jaa ja Carl-Gustav Mangsin ehdotusta kannattavat äänestivät ei. Äänestyksen tulos oli 4 jaa-ääntä (Holm Juhani, Hovi Ilkka, Lähdesluoma Lasse, Sarja Tauno) vastaan 3 ei-ääntä (Lapveteläinen Sonja, Louhi Hannu, Mangs Carl-Gustav). Kaupunginhallitus päätti täten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 6 KV 8 Kaupunginvaltuusto Keskustelun aikana Jesper Wikström teki ehdotuksen, että Kaskisten kaupunki tekisi erillisen kuntajakoselvityksen Vaasan seudun kuntien kanssa sekä erillisen selvityksen Kristiinankaupungin ja Närpiön kanssa. Catharina Skur, Mirja Högstrand ja Saara Erämaa-Hyvärinen kannattivat tätä päätösehdotusta. Tauno Sarja ilmoitti että hän tuki kaupunginhallituksen päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi päätettyään keskustelun, että asiasta suoritetaan äänestys, joka tapahtuu nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattavat Jesper Wikströmin ehdotusta vastaavat ei. Äänestyksen tulos oli 10 jaa ääntä (Hovi Ilkka, Häggblom Kari, Lähdesluoma Lasse, Holm Juhani, Mäntysaari Sakari, Aarnio Juhani, Salo Jukka, Sarja Tauno, Virta Erkki, Österman Jarkko) vastaan 7 ei ääntä (Högstrand Mirja, Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Björklund Solveig, Skur Catharina, Erämaa- Hyvärinen Saara, Wikström Jesper). Kaupunginvaltuusto päätti täten hyväksyä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. Tämä pykälä julistettiin välittömästi tarkastetuksi. KH 35 Valmistelija M.S Erityinen kuntajakoselvitys Isonkyrön, Mustasaaren, Korsnäsin, Laihian, Maalahden ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä, joka alkoi 7.4.2014, on päättynyt 31.12.2014. Kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo ovat jättäneet kuntajakoselvityksen, joka koostuu kolmesta osasta: Kuntajakoselvittäjien ehdotus, yhdistymissopimus ja selvitysosa. Kuntajakoselvittäjät ehdottavat seuraavaa: Vaasan alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa eli Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri lakkaavat 31.12.2016 ja niistä muodostetaan uusi kunta 1.1.2017. Uuden kunnan nimi on Vaasa. Se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen Vaasan vaakunan. Selvittäjät toteavat, että uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielten nykyisen alueellisen aseman säilyttämiseksi kuntajakoselvittäjät esittävät yhdistymissopimuksessa lähivaltuustomallia. Se toteutuessaan mahdollistaisi mm. palveluiden tuottamisen alueellisesti asukkaille heidän äidinkielellään. Kaksikielisyys takaa uuden Vaasan monikulttuurisuuden ja luo osaltaan pohjaa elinvoiman turvaamiseen. Yhtenä kuntana kymmenen kunnan selvitysalue kykenee parhaiten kehittämään elinvoimaansa ja säilyttämään suhteellisen asemansa kehittyvien kaupunkiseutujen joukossa. Väestöltään kasvava uusi Vaasa voi kehittyä niin houkuttelevaksi, että se kykenee selviytymään lähitulevaisuuden väestön vanhenemisen aiheuttamista suurista palvelutarpeen kasvun haasteista. Kun uudenkaan Vaasan työvoiman määrä ei juuri kasva vuoteen 2030 mennessä, alueen houkuttelevuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Vain tässä onnistuminen voi turvata alueelle kaavaillun uusien työpaikkojen määrän toteutumisen valmistumassa olevassa Vaasan seudun elinkeinostrategiassa 2015-2020 esitetyllä tavalla.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 7 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus kuvaa asianomaisten kuntien yhdistymisen periaatteita, järjestelyjä ja rakenteita. Sopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen ja on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää 5 vuotta päättyen 31.12.2021. Yhdistymissopimuksen liitteenä on yhteinen tahdonilmaus, jonka tarkoituksena on edelleen vahvistaa yhdistyvien kuntien välistä luottamusta tavoitteena poliittisen tahdon ilmaisu pitemmäksi aikaa kuin sopimuksen voimassaolo. Yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: luottamus, vastuullisuus, yhteistyökyky, tasa-arvoisuus ja yrittäjyys. Uuden Vaasan visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Vaasa on Länsi-Suomen monikulttuurinen, yhteistyöverkoston vetovoimainen kasvukeskus. Arvot ja visio on työstetty yhteistyössä Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnan kanssa. Uusi Vaasa vahvistaisi asemaansa verkostoitumalla ympäröivän alueen keskusten Kokkolan, Porin ja Seinäjoen kanssa mutta myös yli Merenkurkun Ruotsin puolelle erityisesti Uumajan kanssa. Uuden Vaasan strategiatyössä panostetaan erityisesti lähidemokratian vahvistamiseen (esim. palvelutuotannonjohtaminen Mustasaaressa ja maaseutu- ja saaristoasioiden hoitaminen Närpiössä), kielellisten oikeuksien turvaamiseen (kielisuunnitelma) ja koko uuden Vaasan alueen kehityspotentiaalien hyödyntämiseen. Uuden Vaasan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseudun ja saariston asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja. On tärkeää turvata maaseudun ja saariston elinvoimaisuus. Yhdistymishallitus nimetään ja sen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymistä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenen/jäsenet ja heille varajäsenen/-jäsenet. Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymissopimuksessa säädetään tarkemmin yhdistymishallituksen koosta ja kokoonpanosta ottaen huomioon kymmenen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet. Nykyisen kuntalain mukaisesti uuden Vaasan kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa 2016. Ensimmäisellä vaalikaudella uuden Vaasan kaupunginhallitus koostuisi 17 jäsenestä. Uuden kunnan kaupunginhallitukseen valitaan ensimmäisellä vaalikaudella vähintään yksi varsinainen jäsen ja hänelle varajäsen kustakin yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan eri hallinnonalojen luottamuselinten vaaleissa. Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 8 lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen. Uudessa Vaasassa lähivaltuustojen yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia kielten nykyisestä asemasta. Erityistä huomiota kiinnitetään asukkaiden oikeuteen saada palveluja omalla äidinkielellään. Kielelliselle pohjalle perustuvaa organisaatiota koskevat säännöt huomioidaan muodostamalla sivistystoimelle ruotsinkielinen ja suomenkielinen lautakunta sekä muille toimielimille tarvittavat kieleen perustuvat jaostot. Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palvelujen järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä kymmenen kunnan henkilöstömäärä on n. 7000 työntekijää, kun samasta ajankohdasta sosiaali- ja terveystoimen tuottajakuntayhtymään siirtyy alueen kunnista n. 4300 työntekijää, mikäli eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Henkilöstön asemaa vuosina 2015 2016 täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kymmenen kuntaa. Uuden Vaasan kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Yhdistymissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Selvitysosassa on lyhyt yhteenveto eri työryhmien tekemästä työstä. Kuntien nimeämistä luottamushenkilöistä koostunut demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä on käsitellyt hallintoon, lähidemokratiaan, kielellisiin kysymyksiin, maaseutu kaupunki -suhteeseen, saaristoasioihin sekä lähipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Taloustyöryhmä, henkilöstötyö-ryhmä, SOTE-työryhmä, sivistystoimen työryhmä, teknisen toimen työryhmä ja ICT-työryhmä ovat koostuneet yksinomaan kunti-

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 9 en viranhaltijoista. Työryhmien rooli suhteessa kuntajakoselvittäjiin on ollut selvityksen toimeksiannon mukainen eli paikallista asiantuntemusta tuova ja avustava. Taloustyöryhmä, joka on tehnyt erilaisia uutta kuntaa koskevia taloudellisia laskelmia, on loppuraportissaan sitä mieltä, että sote-uudistus ja kuntauudistus eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Uudistukset on erotettava toisistaan ja toteutettava eri ajankohtina. Sote-uudistus on toteutettava ennen kuntauudistusta. Loppuraportit sekä kuntajakoselvitys osa I, osa II ja osa III ovat tämän pykälän liitteinä. Esitykset ja loppuraportit ovat saatavissa myös verkko-osoitteessa www.vaasa.fi/kuntajakoselvitys tai www.vaasa.fi/på svenska/kommunindelningsutredning. Eduskunnan oikeuskansleri on aiemmin lausunut, että kunnilla on 6 kuukautta aikaa ottaa kantaa kuntajakoselvitykseen SOTE-lainsäädännön valmistumisen jälkeen. SOTE-lainsäädäntö on vielä kesken, ja tässä vaiheessa on epäselvää ehtiikö nykyinen eduskunta käsitellä lakia vai siirtyykö SOTE-lainsäädäntötyö seuraavalle hallitukselle, joka nimitetään kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Perustuslakivaliokunta on äskettäin todennut, että nykyinen ehdotus SOTElainsäädännöksi on perustuslain vastainen ja että lakiehdotukseen on tehtävä huomattavia muutoksia. Selvitysmiehet Ossi Repo ja Jan-Erik Enestam ovat informoineet kaupungin luottamushenkilöitä kuntajakoselvityksestä useaan otteeseen. Selvitysmies Jan-Erik Enestam informoi kuntajakoselvityksestä Kaskisissa 18.2.2015. Kaksikielinen tiedotustilaisuus oli avoin yleisölle. Päätösehdotus (M.S) Kaupunginhallitus tutustuu tässä vaiheessa erityiseen kuntajakoselvitykseen Isonkyrön, Mustasaaren, Korsnäsin, Laihian, Maalahden ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kaupunginhallitus päättää asettaa kuntajakoselvityksen julkisesti nähtäville 10.3.-9.4.2015 välisenä aikana kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalossa, kaupunginkirjastossa sekä kaupungin kotisivulla www.kaskinen.fi (suomeksi) ja www.kasko.fi (ruotsiksi). Nähtävilläolo kuulutetaan Kaupunki tiedottaa -lehtisessä, joka jaetaan kaikkiin kaskislaisiin talouksiin. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen sillä lisäyksellä, että kuulutuksessa tiedotetaan mahdollisuudesta tehdä huomautuksia kaupungille. KH 53 Vaasan alueen kuntajakoselvittäjien ehdotus:

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 10 Vaasan kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle 11.11.2013 päivätyn esityksen kuntajakolain (1698/2009) neljännen luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Valtiovarainministeriö teki asiasta päätöksen 4.4.2014 ja määräsi kuntajakolain 15 :n perusteella toimeenpantavaksi erityinen kuntajakoselvitys Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon. Saamansa määräyksen mukaisesti selvittäjät Enestam ja Repo ovat tehneet kuntarakennelain (1698/2009) 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta Vaasan seudulla kymmenen kunnan alueella. Heidän tehtävänsä alkoi 7.4.2014 ja päättyi 31.12.2014. Kuntajakoselvitys sisältää kuntajakoselvittäjien esityksen, yhdistymissopimuksen sekä selvitysosan. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä. Sen lisäksi erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan lisäksi myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Selvitysosassa esitetty kymmenen kunnan tarkastelu ja siihen liittyvät taustaselvitykset sekä työryhmien raportit kuten myös lukuisat keskustelutilaisuudet alueen asukkaiden ja kunnallispäättäjien kanssa ovat vakuuttaneet selvittäjät siitä, että Vaasan seudun kymmenen kunnan strateginen kehittävä yhdistyminen täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä edellytystä. Lisäksi kymmenen kuntaa muodostaa varsin eheän työssäkäynti- ja asiointialueen sekä toiminnallisen kokonaisuuden. Uusi kaksikielinen kunta tulee olemaan elinvoimainen ja toimintakykyinen Pohjanmaan maakunnan, laajemminkin koko Länsi-Suomen ja Ruotsin Uumajan alueen näkökulmasta. Selvitystyön aikana selvittäjät ovat tarkastelleet myös ns. 3+7 -mallia. Siinä alueen kolme eteläisintä kuntaa muodostaisivat oman uuden kuntansa ja loput seitsemän kuntaa omansa. Selvitystyö osoitti kuitenkin, että Kaskisten kaupungin, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupungin yhdistäminen uudeksi kunnaksi ei tekisi aluetta riittävän elinkelpoiseksi väestömäärältään, demograafiselta kehitykseltään tai taloudeltaan.

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 11 Kuntajakoselvittäjät katsovat, että yhtenä kuntana kymmenen kunnan selvitysalue kykenee parhaiten kehittämään elinvoimaansa ja säilyttämään suhteellisen asemansa kehittyvien kaupunkiseutujen joukossa. Väestöltään kasvava uusi Vaasa voi kehittyä niin houkuttelevaksi, että se kykenee selviytymään lähitulevaisuuden väestön vanhenemisen aiheuttamista suurista palvelutarpeen kasvun haasteista. Kun uudenkaan Vaasan työvoiman määrä ei juuri kasva vuoteen 2030 mennessä, alueen houkuttelevuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Vain tässä onnistuminen voi turvata alueelle kaavaillun uusien työpaikkojen määrän toteutumisen valmistumassa olevan Vaasan seudun elinkeinostrategiassa 2015 2020 esitetyllä tavalla. Uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielten nykyisen alueellisen aseman säilyttämiseksi kuntajakoselvittäjät esittävät yhdistymissopimuksessa lähivaltuustomallia. Se toteutuessaan mahdollistaisi mm. palveluiden tuottamisen alueellisesti asukkaille heidän äidinkielellään kuten nykyisinkin. Kaksikielisyys takaa uuden Vaasan monikulttuurisuuden ja luo osaltaan pohjaa elinvoiman turvaamiseen. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo tekevät Isonkyrön kunnalle, Kaskisten kaupungille, Korsnäsin kunnalle, Kristiinankaupungille, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnille, Närpiön ja Vaasan kaupungeille sekä Vöyrin kunnalle seuraavan ehdotuksen: Vaasan alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri) lakkaavat 31.12.2016 ja niistä muodostetaan uusi kunta 1.1.2017. Uuden kunnan nimi on Vaasa. Se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen Vaasan vaakunan. Kuntajakoselvityksen materiaali sekä liitteet on kuulutettu ja ne ovat olleet nähtävillä Kaskisissa 10.03.2015-09.04.2015 välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana kaupungille ei ole saapunut huomautuksia eikä kannanottoja. Yhdistymissopimusehdotuksen kohdassa 2.5 Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen (s. 5-6) sanotaan seuraavaa: Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Vaasan alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Vaasasta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä ja huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Yhden kunnan organisaatio on vakaa ja siinä on selkeät johtosuhteet, jolloin demokratia toteutuu paremmin kuin kuntien yhteistoimintajärjestelmässä. Myös edunvalvonta on vahvempaa kuin nykyisellä tavalla toimien. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kuntayhtymille. Vahva kunta kykenee myös parhaiten takaamaan seudun kestävän kilpailukyvyn. Kuntien tietoon ei ole tullut miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käy. Edellinen eduskunta ei hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Kuntia tulee kuulla kysymyksissä, jotka koskevat kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvien tehtävien siirtoa, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta. Julkisuudessa on keskusteltu eri malleista, mm. kuntayhtymämallista ja maakuntamallista, mutta tässä vaiheessa ei ole olemassa valmiita malleja. Kunnille on annettava kohtuullinen aika lausuntojen antamiseen näistä asioista, oikeuskanslerin aikaisempien kan-

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 12 nanottojen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa suuren osan kunnan budjetista ja kattaa laajan tehtäväkentän. Kaksikieliset lähipalvelut ovat tärkeitä Kaskisissa myös jatkossa; sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tärkeitä Kaskisten asukkaille. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotot, vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä kotipalvelu ovat tärkeitä. Perusturvatoimiston kaksikieliset palvelut ovat tärkeitä sosiaalityössä, lastensuojelussa, toimeentulotuessa. Kaskisissa on ikääntyvä väestö, ja kaupungissa tarvitaan työttömien palveluja. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on 6 kuukautta aikaa kuntajakoselvityksen käsittelemiseen sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Kaupunginjohtajat ovat keväällä 2015 laatineet selvityksen Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön välisestä kunnallisesta yhteistyöstä. Närpiön kaupungista tulee kaksikielinen vasta vuoden 2016 alussa, valitusprosessista johtuen. Kristiinankaupunki on jo kaksikielinen. Kuntajakoselvittäjien Enestam ja Repo mukaan Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö eivät muodosta riittävän elinkelpoista yksikköä väestömäärältään, demograafiselta kehitykseltään tai taloudeltaan. Kaksikielinen Kaskinen on perinteisesti harjoittanut yhteistyötä myös itään, Suupohjan seudun suuntaan, mm. sivistystoimen, teknisen toimen, jätehuollon, rautatien, satamatoiminnan ja elinkeinoelämän osalta. Kaskisten yhteistyö Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seudun kanssa on tärkeää ja sen tulee sisältyä selvitykseen Kaskisten nykyisestä ja tulevasta yhteistyöstä. Yhdistymissopimuksen kohdasta: 5.2. Lähidemokratia (s. 10) Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu nykyisten kuntien alueelliselle pohjalle. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen. Uuden Vaasan kunnan uusi valtuusto päättää budjettivaroja myöntäessään Kaskisten kunnallisesta palvelutasosta tulevaisuudessa, mikäli Kaskinen olisi kuntaliitoksen osana. Yhdistymissopimuksen kohdasta 8.2 Lähipalveluilla keskeinen merkitys (s. 14)

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 13 Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Kuntajakoselvittäjien yhdistymissopimusehdotuksen mukaan Kaskisten lähipalvelut vähenevät eikä kunnallisen palvelutason jatkumisesta Kaskisissa anneta minkäänlaisia takeita. Yhdistymissopimuksen kohdasta: 9.2 Valtion yhdistymisavustuksen käyttö (s. 15) Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v.). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Voidaan todeta, että valtion yhdistymisavustus 10 kunnalle on suhteellisen pieni ja se maksetaan kolmen vuoden aikana eli vuosina 2017-2019. Yhdistymissopimus on myös voimassa kolme vuotta, ts. 1.1.2017-31.12.2019. Yhdistymissopimuksen kohdasta 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo (s. 4) Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen 30.06.2015 tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Vaasa aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017 31.12.2021 välisen ajan. Luottamuksen vahvistamiseksi selvityshenkilöt esittävät myös yhteisen tahdonilmauksen hyväksymistä. (Liite 1) Yhdistymissopimuksen Liitteestä 1 Tahdonilmaus: Sitoudumme siksi noudattamaan niitä periaatteita ja suuntaviivoja, joista olemme sopineet yhdistymissopimuksessa myös sen jälkeen kun sopimus ei ole enää juridisesti voimassa. Yhteinen tahtomme on, että näitä peruspilareita eivät tulevat päätöksentekijät muuta. Voidaan todeta, että tahdonilmaus joka koskee yhdistymissopimuksen päättymisen jälkeistä aikaa, ts. vuodesta 2020 lähtien, ei ole päätöksentekijöitä juridisesti sitova eikä anna Suupohjan alueen kuntalaisille minkäänlaisia takeita tulevasta palvelutasosta uudessa Vaasassa. Yhdistymissopimuksen kohdasta 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (s. 15)

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 14 Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Tunnetusti ei ole olemassa taloudellisia laskelmia, jotka takaisivat että kunnallisten verovarojen keräämistarve vähenee kolmantena vuonna. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen lopputulos on vielä epäselvä, ja valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset vaikuttavat kuntien talouteen ja lisäävät suurempien kunnallisten verotulojen tarvetta. Todennäköisesti verotulojen saantitarve kasvaa kuntaliitoksen yhteydessä johtuen yleisestä heikosta taloudellisesta kehityksestä maassamme. Selvityksessä mukana olevan Isonkyrön kunnan kunnanhallitus ehdotti 27.4.2015 kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hylkää yhdistymisehdotukset Vaasan ja Seinäjoen kanssa mm. siksi, että ne perustuvat osin eduskunnassa hyväksymättä jääneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki-esitykseen. Lisäksi kunnanhallitus katsoo, että itsenäisenä kuntana Isokyrö voi parhaiten turvata palvelujen kehityksen sekä alueen elinvoimaisuuden. Isokyrö on valmis yhteistyöhön molempien sekä Vaasan että Seinäjoen seutujen - kanssa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupunki hylkää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien yhdistämissopimukseksi. Sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Yhdistymissopimus perustuu osin eduskunnassa hyväksymättä jääneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki-esitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ei ole toteutunut. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on 6 kuukautta aikaa kuntajakoselvityksen käsittelemiseen sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Kaskisten kaupunki katsoo, että itsenäisenä kaupunkina Kaskinen voi parhaiten turvata asukkailleen tärkeät lähipalvelut. Yhdistymisen myötä kaupunki menettää tärkeät lähipalvelut. Kaskisten päätöksentekijät voivat tehdä päätöksiä ja vaikuttaa kaupungin sataman ja elinkeinoelämän kehittämiseen Kaskisten ollessa itsenäinen kaupunki. Paikallisen elinkeinoelämän kehitys vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen. Yhdistyminen kaventaa demokratiaa monessa kunnassa. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki jatkaa itsenäisenä kaupunkina nykyistä yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seutukunnan kanssa. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavilla lisäyksillä viimeiseen kappaleeseen (kursiivilla merkityt muutokset):

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 15 Kaksikielinen Kaskisten kaupunki jatkaa itsenäisenä kaupunkina tehden yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seutukunnan sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. KV 8 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 16 HALL:68 /2015 KV 9 Mariakodin potilaspaikkojen lisäys KH 03.06.2015, 58 PEL 34, 20.5.2015 Tällä hetkellä Mariakodilla on 19 asukasta ja 11 hoitajaa. Kun käyttöaste on 100 % on hoitajamitoitus on 0,57. Todellisuudessa hoitajamitoitus vaihtelee tilapäisten paikkojen käyttöasteen mukaan ja on noin 6,0-6,3. Paikkojen voidaan todeta olevan tämän hetkisen tilanteen mukaan riittämättömiä, sillä kotihoidossa on huonokuntoisia potilaita ja kaupungin ikäjakauman huomioon ottaen voidaan odottaa potilasmäärien kasvua. Lisäksi on tarvetta hoitaa ainakin osaa ns. vuodeosastolle lähetettäviä potilaita Mariakodilla, sillä kustannukset naapurikunnille lähetettävistä potilaista ovat nousseet ja paikat eivät riitä Kaskislaisille. Lisäpaikkoja tullaan myös käyttämään omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseen. Tarkoituksena on luoda mahdollisimman joustava ja monitoiminen palvelu Mariakodille, jolloin potilaiden terveydenhoito ja huolenpito voidaan jatkossakin järjestää lähellä potilasta ja omaisia. Kokouksessa ovat nähtävillä laskelmat kustannuksista sekä muutoksien tuomasta kokonaiskustannuksien säästöistä. Päätösehdotus / TK Pel päättää lisätä Mariakodin potilaspaikkamäärän 19:sta 22:een. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston teettämien suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi Pel päättää esittää kh:lle ja edelleen kv:lle, että henkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin suunnilleen samassa kuin tällä hetkellä. Tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää saumatonta yhteistyötä kotihoidon kanssa. Perusturvalautakunta päättää lisätä Mariakodin potilaspaikkamäärän 19:sta 22:een. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston teettämien suunnitelmien mukaisesti. Pel päättää esittää kh:lle määräraha-anomuksen neljän huoneen remonttiin. Remontit maksavat 15.000 20.000 /huone. Lisäksi Pel päättää esittää kh:lle ja edelleen kv:lle, että henkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin samassa kuin tällä hetkellä. Henkilökunnan työsuhteet alkavat kun potilaita voidaan vastaanottaa uusittuihin huoneisiin. Tämän vuoden talousarviossa on jo Mariakodin kunnostamiseen varattuna 15.000, sekä muihin toimitiloihin 40.000. Lisääntyneet palkkakustannukset 80.000 yhdestä sairaanhoitajasta ja yhdestä lähihoitajasta katetaan ostopalveluja vähentämällä. Tämä pykälä julistettiin heti tarkastetuksi. KH 58 Päätösehdotus (M.S.) -Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Mariakodin potilaspaikkamäärän lisäämistä 19:sta 21:een. -Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle muutoksen hyväksymistä vuoden 2015 ta-

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 17 lousarvioon siten, että talousarvion investointiosaan otetaan yhteensä 70.000 euron määräraha 2 Mariakodin huoneen korjaukseen asiakashuoneiksi. Vastaavan hoitajan huoneen muuttaminen asiakashuoneeksi aloitetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Toisen asiakashuoneen korjaukset aloitetaan syksyllä 2015 suunnitelmien valmistuttua. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston perusturvaosaston kanssa yhteistyössä laatimien suunnitelmien mukaisesti. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mariakodin hoitohenkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin suunnilleen samassa kuin tällä hetkellä. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin sairaanhoitajan toimen, ensisijaisena sijoituspaikkana Mariakoti, perustamista 1.9.2015 lähtien. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin lähihoitajan toimen, ensisijaisena sijoituspaikkana Mariakoti, perustamista 1.10.2015 lähtien. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että perusturvaosaston käyttöbudjettiin vuodelle 2015 otetaan 21.000 euron määräraha (ml. palkkasivukustannukset) kyseisten tointen täyttämistä varten. Sairaanhoitajan toimi ja lähihoitajan toimi voidaan julistaa haettavaksi mahdollisimman pian, mutta ne täytetään potilashuoneiden korjauksen jälkeen kesällä/syksyllä 2015. Lisääntyneet palkkakustannukset, vuositasolla (12 kk) yht. 80.000 euroa, katetaan ostopalveluja vähentämällä. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ottaa asian ylimääräisenä viralliseen käsittelyyn ja hyväksyä päätösehdotuksen. KV 9 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 18 HALL:67 /2015 KV 10 Kanslistin toimi KH 03.06.2015, 55 Valmistelija MaKa: Teknisen keskuksen kansliassa tällä hetkellä toimiva kanslisti on jäämässä vuoden vaihteen 2016 jälkeen eläkkeelle. Hänen tehtäviinsä kuuluvat teknisen osaston kanslistityöt sekä muut sovitut kanslistipoolin tehtävät. Erityistehtävinä hänellä on arkistointitehtävät, joihin hän on kouluttautunut erikseen. Kaupungin arkistointisuunnitelmaa ollaan laatimassa vastaamaan nykyistä organisaatiota sekä voimassa olevia säädöksiä. Tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, olisi työhön pystyttävä kohdistamaan lisää osaavia resursseja niin kauan kuin niitä on organisaatiossa saatavilla. Teknisen osaston kanslistitehtäviin sekä muihin kanslistipoolin tehtäviin, joita nykyinen kanslisti on hoitanut, on tarpeellista mahdollistaa riittävä perehtyminen tehtävien sujumiseksi. Näistä syistä olisi järkevää täyttää kanslistin toimi mahdollisimman pian. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kanslistipoolin kanslistin toimi, ensisijainen toimipiste teknisessä keskuksessa, laitetaan hakuun täytettäväksi 1.9.2015 lähtien. Kanslistin tehtävät käsittävät toimistotöitä ml. ostoreskontra ja arkistointitehtävät sekä asiakaspalvelua. Tehtävässä edellytetään sopivaa alan koulutusta ja/tai työkokemusta, sekä atk-taitoja ja molempien kotimaisten kielten hallintaa. Tehtävässä edellytetään lisäksi kykyä työskennellä itsenäisesti, asiakaspalveluasennetta, yhteistyö- ja organisointikykyä. Palkkaus kvtes:in mukainen (01TOI010). Koeaika 6 kk. Toimi julistetaan haettavaksi 10.7.2015 klo 15.00 mennessä. Hakuilmoitus julkaistaan Suupohjan sanomissa, Sydösterbottenissa, MOL.fi-sivuilla, kaupungin kotisivuilla ja kaupunki tiedottaa lehdessä. Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se myöntää tätä varten 11.000 euron lisämäärärahan momentille 5000.1121. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen sillä muutoksella, että koeaika on 4 kk. Lisäksi ilmoitus tulee julkaista myös Suupohjan Seudussa. KV 10 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 15.06.2015 19 TEK:52 /2015 KV 11 Rakennustarkastajan virka KH 03.06.2015, 56 TL 23.04.2015, 15 Valmistelu / MM Rakennustarkastaja RL:n määräaikainen virkasuhde päättyy 31.12.2015. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan jatkossakin osaava henkilö hoitamaan rakennustarkastajan tehtäviä. Myös kaupungin osa-aikaisen rakennusmestarin eläköityminen tulee tapahtumaan vuodenvaihteen 2015 jälkeen. Kyseiset kaksi virkaa voidaan yhdistää, jolloin näistä osa-alueista vastaava viranhaltija olisi tavoitettavissa normaalisti kaikkina arkipäivinä virka-aikaan. Kaupungilla on edessä kiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvia kiinteistöjen saneerauksia, jotka tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Näiden saneerausprojektien käynnistämiseen, sekä valvontaan tarvitaan rakennusalan ammattilainen. Edellä mainitun yhdistetyn viran hoitaja voisi aloittaa työnsä käynnistämällä nämä kysesiset projektit ja ottaa vastuun niiden loppuunsaattamisesta kokonaisvaltaisesti. Näin ollen kyseisen tulevan viranhaltijan rekrytointiprosessi tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Päätösehdotus / MM Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi, että rakennustarkastajan virka muutetaan 100 %:ksi 1.1.2016 alkaen, sisältäen kaupungin kiinteistövastaavan työtehtävät. Saneerausprojektit tulisi saada käynnistettyä mahdollisimman nopeasti ja siksi kyseisen viran henkilörekrytointi tulee aloittaa välittömästi ja anotaan tarvittavat lisämäärärahat. Tekninen lautakunta Rauno Leppinen poistui kokouksesta klo 19.30 ennen tämän pykälän käsittelyä. Tekninen lautakunta hyväksyi tehdyn päätösehdotuksen. KH 56 Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää perustaa 1.9.2015 lähtien kokopäiväisen rakennustarkastajan viran (100 %), johon sisältyvät kaupungin kiinteistövastaavan työtehtävät. Kaupungilla on edessä kiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvia kiinteistöjen saneerauksia, jotka tulee aloittaa mahdollisimman pian. Näiden saneerausprojektien käynnistämiseen sekä valvontaan tarvitaan rakennusalan ammattilainen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousarvion 2015 muutoksen siten, että siihen otetaan 19.600 euron lisämääräraha kokopäiväisen rakennustarkastajan/kiinteistövastaavan viran perustamiseen 1.9.2015 lähtien. Uusi viranhaltija voi työskennellä yhdessä nykyisen rakennustarkastajan (40 %) kanssa 31.12.2015 saakka. Rakennustarkastajan/kiinteistövastaavan pätevyysvaatimukset sekä tehtäväkuvaus annetaan kaupunginhallitukselle ennen kokousta 3.6.2015. Kaupunginhallitus