Opetussuunnitelma Ammatillinen peruskoulutus Hyväksytty 1.0/18.8.2011 Johtoryhmä
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 2 (12) Sisällys 1... 3 2 Erityisen tuen tarpeen arvioiminen opiskelijavalinnassa... 3 3 Kielitaidon arvioiminen opiskelijavalintaprosessin aikana... 3 4 Opetusjärjestelyt ja opiskelijan ohjaus ja tuki... 4 4.1 Opetusjärjestelyt... 4 4.2 Toteutusesimerkki ryhmäopetuksessa: suomi toisena kielenä... 4 4.3 Ohjaus ja tuki opintojen aikana... 5 4.4 Opiskelijan arvioinnin periaatteet... 5 5 Opiskelu valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa... 5 6 Opiskelu tutkintotavoitteisessa koulutuksessa... 6 6.1 Kielten opiskelu... 6 6.1.1 Äidinkieli... 6 6.1.2 Toinen kotimainen kieli... 6 6.1.3 Vieras kieli... 7 6.2 Opetussuunnitelma Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov... 7 6.2.1 Tavoitteet ja sisällöt... 7 6.2.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 9 6.3 Osaamisen arviointi ja tutkintotodistusmerkinnät... 11 6.3.1 Ammattiosaamisen näytöt... 11 6.3.2 Äidinkielen arviointi... 11 6.3.3 Toisen kotimaisen kielen arviointi... 11 7 Viitteet... 12
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 3 (12) 1 Ammattiopisto Luovi tarjoaa koulutuspaikkoja ensisijaisesti erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajille tai eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville opiskelijoille. Maahanmuuttaja- ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden opintojen tavoitteet tai ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan opiskelijan tavoitteiden mukaisesti joko - valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suunnitelman perusteita tai - ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen kieli, tuetaan etenkin kielten opinnoissa erityisin järjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri, maassaoloaika sekä koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppimisympäristöissä otetaan huomioon mm. viittomakielisen mahdollisuus toimia tulkin kanssa ja kommunikoida luontevasti. 2 Erityisen tuen tarpeen arvioiminen opiskelijavalinnassa Opiskelijavalinnassa maahanmuuttaja- ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien hakijoiden opiskelijavalinnassa noudatetaan samoja kriteerejä kuin muussa opiskelijavalinnassa. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan hakuasiakirjojen kuten opinto- ja työtodistus, lääkärinlausunto, kuntoutustutkimus, psykologin -, sosiaalityöntekijän ja/tai erityisopettajan lausunto; haastattelun ja erilaisten testien, kartoitusten ja koulutuskokeilujen perusteella. Mikäli hakuvaiheessa ei tarvittavia liitteitä erityisen tuen tarpeen määrittämiseksi ole toimitettu, ohjataan hakijaa hankkimaan ne. Liitteiden puute ei kuitenkaan estä valintaprosessissa mukana olemista, jolleivät ne jää kokonaan toimittamatta. Pelkästään hakijan oma ilmoitus erityisen tuen tarpeesta ei riitä erityisopetuksen perusteeksi. 3 Kielitaidon arvioiminen opiskelijavalintaprosessin aikana Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien hakijoiden kielitaito ja maahanmuuttajien kohdalla Suomeen kotoutumista koskeva tausta kartoitetaan ennen opiskelujen alkua. Moniammatillinen opiskelijavalinnan työryhmä arvioi hakijan mahdollisuudet osallistua suomenkieliseen opetukseen. Opiskelijavalinnan ohjauskeskustelussa on mukana opiskelija ja hänen tukihenkilönsä, mahdollisuuksien mukaan suomi toisena kielenä opettaja ja tuleva luokanvalvoja/ammatillinen opettaja muun opiskelijavalintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Ohjauskeskustelussa kartoitetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Riittävän kielitaidon arvioimiseksi voidaan käyttää myös suullista ja/tai kirjallista kielikoetta, jonka valmistelee suomi toisena kielenä opettaja. Kielikokeessa arvioidaan puhumista, puheen ymmärtämistä, kielen rakennetta, sanastoa, tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Riittävää kielitaidon tasoa voidaan arvioida myös koulutuskokeilun yhteydessä haastatteluin ja kielikokein.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 4 (12) Mikäli opinnoissa tarvittavat suomen kielen valmiudet - muiden valmiuksien ohella - ovat riittävän hyvät, opiskelija ohjataan ammatillisiin opintoihin. Jos opiskelijan suomen kielen valmiudet opintojen alussa eivät ole riittävät, hänet ohjataan valmentavaan koulutukseen, jossa hän voi opiskella lisää kieltä tai hänet voidaan ohjata muihin lisäkieliopintoihin. 4 Opetusjärjestelyt ja opiskelijan ohjaus ja tuki 4.1 Opetusjärjestelyt Ammattiopisto Luovissa maahanmuuttaja- ja opiskelijat opiskelevat sekä valmentavassa että tutkintotavoitteisessa koulutuksessa pääsääntöisesti samoissa ryhmissä kuin äidinkielenään suomea puhuvat. Usein yksikössä on vain muutama maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva opiskelija, jolloin ryhmämuotoinen toteutuu lähinnä suomi toisena kielenä (S2) - opetuksessa. Suomen kielen järjestelyt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin sekä lukuvuosittain. Etenkin Ammattiopisto Luovin suurimmissa yksiköissä on mahdollista toteuttaa suomen kielen ta suomi toisena kielenä ryhmänä. Myös valmentavan koulutuksen opiskelijat voivat osallistua S2 - ryhmiin joko henkilökohtaisin oppimistavoittein tai tutkintotavoittein. Usein opiskelija opiskelee suomen kieltä henkilökohtaisin tavoittein tai S2-tutkintotavoittein viestinnän ja vuorovaikutuksen / äidinkielen oppitunneilla. Opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti käytetään hänelle soveltuvia oppimateriaaleja ja menetelmiä. Yksilöta toteutetaan opiskelijan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 4.2 Toteutusesimerkki ryhmäopetuksessa: suomi toisena kielenä Kielitaidon tukeminen opintojen alussa Opintojen alussa luokanvalvoja / äidinkielen opettaja ohjaa opiskelijaa osallistumaan S2-kielen lähiopetukseen. Alkuvaiheessa S2-kielen oppitunnit toimivat opiskelijalle ohjaustupana, josta opiskelija saa ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua opintoihinsa ja oppimisen vaikeuksiin. Opintojen alussa luokanvalvoja / S2-kielen opettaja / äidinkielen opettaja varmistaa, että opiskelijan kanssa työskentelevät tietävät riittävästi opiskelijan kielitaitotasosta voidakseen huomioida sen opetuksessaan ja ohjauksessaan. Opiskelija saa yksilöta, jotta hän oppii ymmärtämään suomenkielisiä oman alansa termejä ja tekstejä. Alkuvaiheessa opiskelijalle nimetään opiskelijatutor, joka toimii opiskelijan tukena muihin opiskelijoihin ja oppilaitoksen arkipäivään tutustuttaessa. Opetusjärjestelyt opintojen aikana Kieliopintoihin järjestetään S2-kielen ta 2 oppituntia viikossa. Tunneilla opiskellaan ja vahvistetaan niitä suomen kielen osa-alueita, joihin opiskelija tarvitsee harjoitusta. Opiskelija osallistuu myös oman ryhmänsä äidinkielen opetukseen.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 5 (12) 4.3 Ohjaus ja tuki opintojen aikana Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmän opiskelija saa samoin perustein tarvitsemansa ohjaus- ja tukipalvelut kuin muutkin opiskelijat - opintososiaalinen neuvonta ja ohjaus - asumisen palvelut, asumisvalmennus - sosiaali- ja terveyspalvelut - opinto-ohjaus - ammatinvalinnan ohjaus - jatko-opinto-ohjaus - työelämävalmennus - yksilö- ja lisä. Opiskelijalla on oikeus tulkki- ja viittomakielen tulkkipalveluihin. 4.4 Opiskelijan arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden oppiminen ja osaaminen arvioidaan samoin periaattein kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. 5 Opiskelu valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijat noudattavat valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suunnitelman perustetta. Opetussuunnitelman perusteen pohjalta Ammattiopisto Luovi on laatinut suunnitelmat - ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava ja ohjaus (valmentava 1) - työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava ja ohjaus (valmentava 2). Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka osana on henkilökohtainen suunnitelma (HOPS). Opiskelijan henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan olemassa oleva kielitaito ja suomenkielen ja kulttuurin oppimistavoitteet sekä opintojen laajuus. Henkilökohtainen suunnitelma sisältää myös suunnitelmat opiskelijan oppimista parhaiten tukevista menetelmä- ja oppimisympäristöratkaisuista. Opiskelijan oppimistavoitteissa huomioidaan paitsi opiskelun tavoitteet myös työelämän vaatimukset ja tarpeet.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 6 (12) 6 Opiskelu tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 6.1 Kielten opiskelu Seuraavia valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/1999) mukaisia järjestelyjä sovelletaan maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. 6.1.1 Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 2. momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä ta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan henkilökohtaiseen suunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijoille pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan myös hänen oman äidinkielensä ta. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan (L 630/1998, 12 3 mom.) opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli (2 ov) tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. 6.1.2 Toinen kotimainen kieli Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov). Tarvittaessa voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 7 (12) 6.1.3 Vieras kieli Opiskelijan opintoihin kuuluu myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. 6.2 Opetussuunnitelma Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov 6.2.1 Tavoitteet ja sisällöt Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov - tutkinnon osa koostuu opintojaksoista 1. Media- ja tekstitaidot sekä työnhakutaidot 2 ov 2. Vuorovaikutustaidot 1 ov 3. Kielen ja kulttuurin tuntemus 1 ov. Tavoitteet Taulukkoon on koottu osaamiselle asetetut tavoitteet ja arvioinnin kohteet opintojaksoittain. Opintojakso Tavoitteet 1. Media- ja tekstitaidot sekä työnhakutaidot 2 ov Arvioinninkohteet 1, 2, 3, 4, 5, 6 Opiskelija ymmärtää oman alansa kirjallisten oppimateriaalien keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen - oppikirjojen, työ ja käyttöohjeiden käyttö - tiedonhaku paikallisista ja oman ammattialan lehdistä ja verkkoteksteistä sekä Selkouutisista: mediatekstien ajankohtaisaiheet, keskeinen sisältö ja sovellus omaan elämään - oppilaitoksen verkko-oppimisalustan Moodlen ja yksikössä käytössä olevan pikaviestinohjelman käyttö tuottaa ammatissaan tarpeellisia tekstejä, laatii työnhakuun liittyvät asiakirjat ja osaa toimia työnhakutilanteissa - lukijalähtöiset, selkeät ja lyhyet ammattitekstit yhteistyökumppaneille esim. kohtelias s-postiviesti, saate, tekstiviestit, pikaviestit, erilaiset tiedotteet ja raportit - lähdetekstien selostus ja kommentointi, tekijänoikeudet, lähdeviitteet ja lähdeluettelo, lähdekritiikki - oma CV, työhakemus tai työnhakuportfolio - alan työnhakukanavat ja niiden käyttö - Opiskelija suunnittelee, mihin Topi-, kesätyö- tai työpaikkoihin hän haluaa hakea. Hän laatii ja lähettää s-postiviestin valitsemilleen työnantajille. Tämän jälkeen hän harjoittelee soittamaan ja soittaa valitsemilleen työpaikoille. Hän valmistautuu työhaastatteluun ja käy työhaastattelussa. hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä oman alansa ammattisanaston ja sanontatavat - tarvittaessa kieliopin kertaus oman alansa tekstien kautta - ajankohtaisten oppimisympäristön tekstien kielen ja julkaisuasun muokkaus ja tarkistus eli kielenhuollon perussääntöjen kertaus tarpeen mukaan, Wordin kieliasun tarkistus toiminto, vertaispalaute: esim. Sydämellisen palvelun käsikirja, netiketti, Kestävän kehityksen periaatteet huoneentaulu hakee tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 8 (12) 2. Vuorovaikutustaidot 1 ov Arvioinninkohteet 3, 4, 5 3. Kielen ja kulttuurin tuntemus 1 ov Arvioinninkohteet 2, 3, 4, 5, 6 - vierailu oppilaitoksen ja paikkakunnan kirjastoon: kirjaston lainauskäytänteet ja tiedonhakuohjelmien käyttö - tutustuminen suomen kielen netti- ja kirjaversio sanakirjoihin - oma oman ammattialan ja omaan elämään keskeisesti liittyvien asioiden sanakirjan alulle saattaminen ja päivittäminen hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen oman alansa suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti oman alansa käsiteltäviä asioita sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn - suomalainen puhe- ja sanaton viestintä - oma viestintätyyli ja sen kehittäminen - rakentava työ- ja arkielämän keskustelutaito, erilaiset pari- ja ryhmäviestintätilanteet: esim. tiimipalaverit, työtehtävän esittely tai ohjeistus - neuvottelut ja kokoukset omassa ryhmässä ja yhteistyökumppaneiden kanssa, oman mielipiteen ilmaisu ja perustelu, asiakirjoista muistio, kokouskutsu ja pöytäkirja - ongelmanratkaisutilanteet - erilaiset tilannepuheet - opinnäytteen suullisen tai kirjallisen esittelyn suunnittelu, havainnollistaminen ja toteutus valitulle kohderyhmälle saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään - elokuvissa, teatterissa tai muussa kulttuuritapahtumassa käynti - erilaisia puheenvuoroja erilaisissa oppimisympäristöissä oman ja muiden kulttuurien ajankohtaisista kielen ja kulttuurin aiheista esim. suullisesti, kirjallisesti tai kuvallisesti suomen kielellä mahdollisesti äidinkielellään - nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä, tulkinta ja sovellus omaan elämään osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 9 (12) 6.2.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinninkohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija 1. Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa hankkii ammattialaansa liitty- hakee tietoa erilaisista lähteistä kannalta keskeistä vää tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä 2. Tekstien ymmärtäminen 3. Kirjallinen viestintä 4. Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen 5. Kielen ja kulttuurin tunteminen tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet a) - ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun b) - kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen 6. Kielenopiskelu tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita. ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheis-ta, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärret-tävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatapoja sekä työelämän toimintatavoista sekä ottaa huomioon kulttuurien soveltaa kulttuurienvälistä välisen viestinnän omassa viestintää ja omaa vuorovaikutuksessaan kulttuuriosaamistaan soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi. soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 10 (12) Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Opintojen tavoitteiden mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan tavoitteiden mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden mukaisiksi Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa noudattaen. Osaamisen osoittamistavat Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, se osoitetaan muulla tavoin kuten esimerkiksi: portfolio eli osaamiskansio arviointikeskustelut itsearviointi, vertaisarviointi suulliset tai kirjalliset tehtävät havainnointi. Arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 11 (12) 6.3 Osaamisen arviointi ja tutkintotodistusmerkinnät 6.3.1 Ammattiosaamisen näytöt Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen kieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella on suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tarvittaessa valmennetaan siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat valmennetaan selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. 6.3.2 Äidinkielen arviointi Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen suomen kielen osaamistaan on arvioitava suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä -ta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi -tasoiseksi, osaaminen arvioidaan äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen merkitään, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 3. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista. 6.3.3 Toisen kotimaisen kielen arviointi Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen merkitään, mitä hän on sen tilalla opiskellut.
Opetussuunnitelma 1.0/18.8.2011 12 (12) 7 Viitteet Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmän opiskelijan opintojen järjestämisessä ja tavoitteissa sovelletaan Ammattiopisto Luovin ammatillisen peruskoulutuksen suunnitelmaa Yhteinen osa Yhteinen osa, opiskelijalle Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Työssäoppimisen, työelämään valmentautumisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava ja ohjaus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja ohjaus Tutkintokohtaiset suunnitelmat sekä muita täydentäviä asiakirjoja, ohjeita ja lomakkeita.