Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / 2 0 0 7 Enterprise Risk Management -malli kasvattaa Ifin kapasiteettia Nanoteknologia uusi teollinen vallankumous
Sisältö Pääkirjoitus VICTOR HABBICK VISIONS/SCIENCE PHOTO LIBRARY/SKOY Index Open Keeping businesses alive! Nanoteknologia uusi teollinen vallankumous 10 Uhkaako öljypalo yritystäsi? 22 Skanska rakentaa tunnelin Oslon sataman alle.......................4 Virheettömät työsuoritukset lisäävät työturvallisuutta ja tuottavuutta...........7 RM Institute riskienhallinnan asiakasyhteistyötä Ifin ja Aon-meklariyhtiön kesken......9 Nanoteknologia uusi teollinen vallankumous...........................10 Sairaalapalosta opittiin paljon............14 Mitä on kokonaisvaltainen riskienhallinta?..15 Tulityölupamenettely ja merikuljetukset 26 Pitkälle kehitetty Enterprise Risk Management -malli mahdollisti Ifin kapasiteetin kasvattamisen...............18 Uhkaako öljypalo yritystäsi?..............22 Vakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijan rooli työtapaturmien riskienhallinnassa....24 Tulityölupamenettely ja merikuljetukset....26 Ifille logistiikka-alaa palveleva osaamiskeskus.................28 Vakuuttaminen ja riskienhallinta Venäjällä..30 Pääomamarkkinat ja niiden myötä myös yritykset keskittyvät yhä enenevässä määrin lyhyen aikavälin tuottojen maksimointiin. Nykyään on yleistä, että projektin tai sijoituksen odotetaan maksavan itsensä takaisin jo 3 4 vuodessa. Tämänsuuntainen ajattelu vaikuttaa selvästi myös yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Henkilöstön ja johtajien liikkuvuus on lisääntynyt, ja yritykset ovat alkaneet painottaa nimenomaan lyhyen aikavälin tuloksia ja palkita henkilöstöä niistä. Painopiste on pääsääntöisesti niillä osa-alueilla, joiden kehitystä voidaan mitata kvartaaleittain. Mutta entä ne osa-alueet, joilla asiat eivät tapahdu seuraavan vuosineljänneksen tai edes seuraavan vuoden aikana? Esimerkiksi vakuuttaminen on juuri tällainen osa-alue. Se liittyy nimenomaan niihin asioihin, joiden ei odoteta tapahtuvan seuraavan vuosineljänneksen tai vuoden aikana. Itse asiassa monien vakuutettujen riskien odotettu vahinkotiheys on vähemmän kuin yksi vahinko tuhatta vuotta kohden. Vakuutuksia kuitenkin tarvitaan nimenomaan sellaisten tapausten varalta, joita sattuu harvoin, mutta joilla voi toteutuessaan olla vakavat seuraukset. Koska yhdeksänä vuotena kymmenestä mitään ei kui- tenkaan tapahdu, vakuuttamatta jättäminen voi tuntua taloudellisesti houkuttelevalta. Noina vuosina ei tunnu kovinkaan tärkeältä, millainen vakuutusturva yrityksellä on tai millaiset sen vakuutusehdot ovat. Mutta mitä jos vakuuttamatta jätetty vuosi onkin juuri se kymmenes vahinkovuosi? Tällöin lyhyen aikavälin voittojen maksimointi saattaa osoittautua hyvinkin tappiolliseksi. Lyhyen aikavälin tuottojen ja pitkän aikavälin kannattavuuden välistä tasapainoa on vaikea turvata vakuuttamisen alueella. Nykypäivänä monet yritykset yrittävät saada tämän tasapainon taas kohdalleen, vaikka niiden toimintaympäristössä painotetaankin lyhyen aikavälin ajattelua. Miten kattava vakuutusturva yrityksen pitäisi hankkia? Mitkä riskit tai kuinka suuren osan riskeistä yritys kantaa itse, joko suoraan tai captive-yhtiön kautta? Mikä olisi optimaalinen sijoitus vahinkojen ennaltaehkäisyyn? Entä paljonko yrityksen kannattaa sijoittaa vakuutusosaamiseen ja -neuvontaan? Lyhyen aikavälin tuottoon tuijottamisen sijasta on tärkeää löytää oikea tasapaino, sillä pahimmassa tapauksessa kyse voi olla koko yrityksen olemassaolosta. Yritys voi varmistaa lyhyen aikavälin tuottonsa ottamalla riskienhallintaan ja vakuutusratkaisuihin pitkän aikavälin näkökulman. Pohdittaessa yrityksen kannalta optimaalista tasapainoa kannattaa hyödyntää Ifin osaamista, kokemusta ja tuotteita. Me tunnemme riskit ja hoidamme epätodennäköisiä vahinkotapahtumia joka päivä. Tai niin kuin meillä on tapana sanoa: We keep businesses alive. Morten Thorsrud Julkaisija If Suurasiakkaat Vattuniemenkuja 8 A, Helsinki 00025 IF puh. 010 515 10 www.if-insurance.com/ industrial Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Per Hagström Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino PunaMusta Oy Osoitteenmuutokset inkeri.salin@if.fi Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN 1459-3904 Kannen kuva Kuvapörssi Oy / Jupiterimages IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007
If vakuuttaa miljardihankkeen Skanska rakentaa tunnelin Oslon sataman alle Oslon sataman alle valmistuva Bjørvikan tunneli on haastava ja kiintoisa hanke, jonka rakennus- ja asennustöiden, vesikuljetusten ja mahdollisten vastuuvahinkojen vakuuttajana toimii If. Tässä hankkeessa on syytä hallita Arkhimedeen ja Newtonin lait. Muutaman vuoden kuluttua Oslon satama-altaan tuntumassa on vieri vieressä kaksi huomattavaa rakennustyömaata kuivalle maalle rakennetaan uusi oopperatalo ja veden alle valmistuu tunneli. Tunneli koostuu moduuleista, jotka rakennetaan Norjan länsirannikolla, Bergenin kupeessa sijaitsevassa Hanøytangenissa. Hanøytangenista moduulit, joiden yhteispaino on 180 tuhatta tonnia, hinataan vajaassa viikossa rannikkoa pit- kin Osloon ja asennetaan satama-altaan pohjalle. Lopputuloksena on kaksi kolmikaistaista tietä. Kun nämä tiet täyttyvät sadoista autoista ja ihmisistä, kaiken pitää toimia täydellisesti. Hankkeen pääurakoitsija on Skanska. Koska kallioperä on syvällä, tunneli toteutetaan vuonon pohjalle laskettavista betonielementeistä. Vaikka Skanskalla on mittava kokemus betonirakentamisesta, hankkeessa on myös paljon uutta. Siksi Skanska on valinnut yhteistyökumppaneikseen alankomaalaiset BAM Civiel bv- ja Volker Stevin Construction Europe -yhtiöt, joilla on paljon kokemusta vastaavista tunnelihankkeista. Rakennusprosessin, hinauksen, asennuksen ja mahdolliset vastuuvahingot vakuuttaa If. Mittava rakennushanke Tähän tunneli on tarkoitus rakentaa. Valkoinen rakennus on oopperatalo. Tunneli koostuu kuudesta betonimoduulista, joiden pituus on 112 metriä, korkeus 10 metriä ja leveys 30 metriä. Moduulit rakennetaan Norjan länsirannikolla, mistä ne hinataan yksitellen, kolmen vuoden aikana rannikkoa pitkin Oslon satama-altaaseen. Vuonna 2009 moduulit asennetaan satama-altaan pohjalle tehtyyn noin 675 metriä pitkään uraan, jossa sallitaan vain 1,5 senttimetrin toleranssi eli korkeusero. Valmiissa tunnelissa on kaksi väliseinällä erotettua kolmikaistaista tietä. Hankkeen kustannukset ovat lähes miljardi Norjan kruunua (noin 122 milj. euroa). Vaikka jokainen tunnelimoduuli painaa 30 miljoonaa kiloa, suurin haaste on kuitenkin veden aiheuttaman nosteen kumoaminen eli ilmaa täynnä olevien moduulien upottaminen veden alle. Tässä hankkeessa onkin syytä hallita Arkhimedeen ja Newtonin lait sekä monet muut fysiikan opit. On selvää, että Skanska haluaa hallita hankkeeseen liittyvät riskit varmistamalla työn laadun sekä tekemällä worst case -analyysejä ja testejä ääriolosuhteissa. Samat seikat ovat erityisen tärkeitä myös Ifille vakuutusten kattavuudesta ja hinnasta sovittaessa. Toimiva asiakassuhde Haasteista huolimatta If on onnistunut kokoamaan Skanskan toivomusten mukaisen vakuutuspaketin yhdessä jälleenvakuuttajien kanssa. Ifin valintaa hankkeen vakuuttajaksi on varmasti tukenut se, että Skanskalla on toimiva asiakassuhde Ifin kanssa myös monissa muissa meneillään olevissa hankkeissa. Lisäksi Ifillä on kokemusta rakennusurakoinnin vakuuttamisesta Norjassa yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Veidekke, AF, NCC, Mesta, Selvaagbygg ja Skanska. Tunnelihankkeen yhteydessä If on joutunut ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa lukuisiin kysymyksiin, Ifin suurasiakasliiketoiminnan edusta- Moduulit rakennetaan Norjan länsirannikolla Bergenissä. Oslonvuonon suulla, takana Oscarsborgin linnoitus ja Drøbakin kylä. 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 5
Stora Enso Stora Enson turvallisuusjohtaja Jim Bergeron: Virheettömät työsuoritukset lisäävät työturvallisuutta ja tuottavuutta Tunnelimoduuliin tutustumassa. Vihreä lippu on ylhäällä. Hankkeen päähenkilöt vakuutusten osalta ovat Rolf Devik, If, Trond Nørholmen, If, Knut Laukvik, Skanska, Per Jørgensen, Skanska, Jan Todal, If, Steinar Tangen, If, ja Olav Ytrehorn, Skanska. ja Rolf Devik kertoo. Emme ole ennen vakuuttaneet vastaavia hankkeita, joten sekä rakennuttajan että urakoitsijan vaatimuksia vastaavan vakuutustarjouksen laatiminen oli haastava tehtävä. Jos vakuutusturvassa on aukko, underwriting-ehdot ovat virheelliset tai riskit on arvioitu väärin, seuraukset voivat olla todella vakavat. Päävastuussa vakuutusturvan kartoittamisesta ovat olleet Rolf Devik sekä hänen kollegansa Steinar Tangen (kuljetukset), Jan Todal (vastuu) ja Trond Nørholmen (projekti). Samat henkilöt vastaavat myös yhteydenpidosta Skanskaan rakennushankkeen aikana. Vaarallisilla vesillä Tässä hankkeessa liikutaan monessakin mielessä vaarallisilla vesillä. Olemme joutuneet pohtimaan valtavien betonikappaleiden hinaamiseen liittyviä riskejä ja miettimään, mitä voi tapahtua, jos tuuli yltyy ja hinaaja kaatuu tai jos lasti törmää satamaan tai ohi kulkevaan tankkeriin. Tai entä jos valmiin tunnelin elementit siirtyvät paikoiltaan? Entäpä jos kaivaustöiden yhteydessä löytyy muinaisjäännöksiä tai jos sattuu uhreja vaativa onnettomuus tai vuoto? Niin, riskejä on lukuisia, mutta monet niistä ovat erittäin pieniä. Lisäksi on hyvä miettiä, mitä vakuutussopimuksen ulkopuolelle jätetään. Vakuutussopimus syntyi, ja vakuutuskausi kestää noin vuoteen 2010, jolloin tunneli on tarkoitus ottaa käyttöön. Vakuutus on voimassa jatkuvasti, ja Ifille raportoidaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä, poikkeuksista, riskeistä ja muista vakuutuksen kannalta tärkeistä seikoista. Tuoreimman raportin mukaan kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Toiveissa on, että reilun kolmen vuoden kuluttua Skanska, If ja Norjan tieviranomaiset voivat todeta tunnelin valmiiksi. Hienosta ja toimivasta liikenneväylästä hyötyvät niin lähiseutujen asukkaat, jotka pääsevät eroon autovirroista, kuin ne 130 000 autoilijaakin, joiden odotetaan käyttävän tunnelia päivittäin. Kuvat: Skanska, Statens Vegvesen ja kirjoittaja PER SCHEI per.schei@if.no Työsuojelu on haasteiden edessä: kuinka hallita sitä jatkuvaa muutosta, joka kansainvälisessä taloudessa on joka päivä ajankohtainen? Koko työsuojelun perusajatus on hyvin yksinkertainen. Jokainen työ ja työvaihe pitää tehdä oikein heti ensimmäisellä kerralla, kiteyttää Stora Enson turvallisuusjohtaja Jim Bergeron. Bergeron on ollut turvallisuusalalla koko työuransa, aluksi kemian teollisuudessa, sitten tutkijana ja opettajana ja sen jälkeen operatiivisissa turvallisuustehtävissä metsäteollisuudessa. Pitkän kokemuksensa perusteel- la hän tietää, että työturvallisuudessa ei ole kyse pelkästä tapaturmien torjunnasta, vaan asioita on katsottava laajemmin bisnesnäkökulmasta. Parantamalla työturvallisuutta voidaan parantaa myös tuotantolaitoksen kilpailukykyä, koska turvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Turvallisuusguruna tunnetun Bergeronin tontti on laajentunut siinä missä Stora Ensonkin. Hän aloitti Consolidated Papersilla ja siirtyi viime vuodenvaihteessa Stora Enson Pohjois-Amerikan turvallisuusjohtajan paikalta koko konsernin turvallisuusjohtajaksi. Bergeronille ammatinvalinta oli selviö jo 28 vuotta sitten. Onhan se hienoa, kun on mahdollisuus auttaa kanssaihmisiään ja koko yritystä työskentelemään turvallisemmassa ympäristössä. Työturvallisuutta ympäri maailman Stora Enso on asettanut työsuojelutoimintansa tavoitteeksi nolla tapaturmaa, ja Jim Bergeron on tämän tavoitteen uuttera puolestapuhuja. 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 7
Johdon sitoutuminen on tärkein asia hyvässä turvallisuuskulttuurissa, Bergeron painottaa. Markku Jeskanen Jim Bergeronin mukaan tapaturmat ovat torjuttavissa, kun oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla. Toimistoni sijaitsee Wisconsinissa Yhdysvalloissa, mutta vietän yhä enemmän aikaa lentokoneessa, sillä matkustan paljon, hän kertoo. Bergeronin mukaan virheettömän työn kokonaisuus voidaan jakaa neljään pääkohtaan, ja kun kaikki palaset loksahtavat paikalleen, tuloksena on turvallinen kokonaisuus. Nämä neljä ominaisuutta ovat: johtajuus, selkeät odotukset, mitattavuus ja sitoutuminen. Työsuojelun konkari on pohtinut paljon johtamisen merkitystä. Kuinka sen avulla pystytään aikaansaamaan hyvä kierre organisaatiossa ja tekemään töitä jatkuvasti ilman tapaturmia. Johdon sitoutuminen on tärkein asia hyvässä turvallisuuskulttuurissa, Bergeron painottaa. Onnistunut johtaminen on toimintaa, jossa pelikentällä olevat ihmiset antavat parastaan ja viestivät toisilleen omia kokemuksiaan niin, että koko joukkue oppii alati uutta. Bergeronin mielestä arkipäivän hyvässä johtamisessa yksilön ja yrityksen arvomaailmojen on oltava sopusoinnussa. Myös työn vaatimusten ja osaamisen pitää olla tasapainossa. Se auttaa henkilöstöä kokemaan turvallisuusasiat omakohtaisesti, mikä lisää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Työn tekeminen virheettömästi heti ensimmäisellä kerralla on ainoa oikea tapa ajatella työturvallisuutta. Lähemmin tarkasteltuna hyvään esimiestoimintaan sisältyy kaksi ulottuvuutta. Ne ovat osallistaminen ja suorituksen johtaminen. Osallistaminen sisältää alaisten kuuntelemisen, oikeudenmukaisen kohtelun ja luottamuksen rakentamisen palautteen antamisineen. Suorituksen johtaminen puolestaan tarkoittaa tavoitteiden asettamista, ohjaamista ja neuvontaa niin, että ihmiset osaavat työskennellä ilman tapaturmia. Erittäin tarpeellisena pidän myös sitä, että jokaiselle työsuojeluorganisaatioon kuuluvalle selvitetään tarkasti hänen tehtävänsä ja niihin liittyvät odotukset. Työturvallisuuskysymysten ratkaiseminen vaatii kaikkien organisaatiotasojen osallistumista, koulutusta, työryhmiä ja vuorovaikutusta. Vastuu työturvallisuudesta on aina osastoilla eli siellä missä työtä tehdään. Johdon sitoutuminen on tärkeää, mutta myös henkilöstön täytyy tuntea vastuunsa omasta turvallisuudestaan, Bergeron korostaa. Tapaturmat ovat torjuttavissa, kun oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla, hän tiivistää rekrytoinnin ja koulutuksen osuutta turvallisuustyössä. Työyhteisössä on myös osattava antaa arvoa hyville suorituksille. Käytännön toiminnan kulmakivenä on turvallisuuskulttuurin ja -ajattelun luominen. Siihen kuuluu myös työsuojelun esillä pitäminen positiivisella tavalla, mikä rohkaisee toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Toimenpiteiden tuulee olla mitattavissa ja tarkistettavissa Markku Jeskanen Turvallisuudesta huolehtiminen nivoutuu yritykseen parhaiten osana normaalia ohjaus- ja johtamisjärjestelmää samalla tavalla kuin esimerkiksi laatuasiat. Tämä edellyttää sitä, että turvallisuustoiminta on mitattavissa ja tarvittaessa ulkopuolisen tarkistettavissa. Isossa konsernissa hyviä kokemuksia voidaan levittää käyttöön eri tehtaille. Työturvallisuusasioita sekä sattuneita tapaturmia seurataan tarkasti, tulokset raportoidaan tehtaan ylintä johtoa myöten, Bergeron kertoo Stora Enson toimintamallista. Verkostoituneessa maailmassa putoaa se, joka ei piittaa yleisistä normeista. Paikallisiin normeihin, kulttuuriin ja esimerkiksi uskonnollisiin tapoihin perehtyminen on tärkeää, koska toimintaympäristö on nykyään paljon moni-ilmeisempi kuin ennen. Esimies, joka on johtamiensa ihmisten puolella, voi auttaa heitä tekemään työnsä entistä turvallisemmin. He ovat saman joukkueen jäseniä, jotka etsivät yhdessä tietä huippusuoritukseen ja menestykseen, Bergeron sanoo. Hyvä esimies ja johtaja on sellainen, joka kykenee luomaan ihmisille yhteisen mielikuvan saavutettavasta päämäärästä ja innostamaan heitä matkalla kohti tätä päämäärää. Erityisen hyvin tämä pätee juuri turvallisuustyössä, jossa menestyminen vaatii monen ihmisen yhteistä ponnistelua. Hyvä johtaminen auttaa ihmisiä osallistumaan hankkeisiin, joiden kautta he kokevat olevansa merkittävä osa organisaatiota ja turvallisuustyötä. Ihmisten omat arvot ja organisaation päämäärät on mahdollista yhdistää, Bergeron korostaa. Yhdysvalloissa työturvallisuustoiminta on työnantajan vastuulla. Johto huolehtii, ettei työtapaturmia satu. Korvausvastuu mahdollisissa laiminlyöntitapauksissa on yleensä selvästi suurempi kuin Pohjoismaissa. Viranomaisvalvontakin on pääsääntöisesti tiukempaa. Bergeronille motivaation perustana on myös oikeudenmukaisuuden kokemus. Nolla tapaturmaa on yksi oikeudenmukaisuuden mitta. Emme voi hyväksyä, että joku menettää työtapaturmassa terveytensä tai henkensä, hän sanoo. Bergeron ei halua korostaa maakohtaisia kulttuurieroja turvallisuustyössä, koska tosiasiassa saman yhtiön kahdella eri tehtaalla voi olla erilaiset työsuojelutulokset, vaikka tehtaat sijaitsevat maantieteellisesti hyvinkin lähellä toisiaan. On tärkeää nähdä turvallisuusasiat osana laajempaa kokonaisuutta. Työturvallisuudesta huolehtiminen on sekä moraalinen että imagokysymys, se on keskeinen osa yhteiskuntavastuutamme. Bergeron sanoo antavansa suuren arvon Ifin riskienhallintaosaamiselle, joka tärkeällä tavalla tukee Stora Enson omaa kansainvälistä riskienhallintatyötä. Harry Nordqvist harry.nordqvist@if.fi RM Institute riskienhallinnan asiakasyhteistyötä Ifin ja Aon-meklariyhtiön kesken Helmikuun alussa If ja Aon kutsuivat asiakkaitaan riskienhallintatapahtumaan Ruotsin pelastuslaitoksen SRSA:n oppilaitokseen Revingeen Malmön lähelle. Osallistujat pääsivät käyttämään kaikkia aistejaan, ja tapahtumasta saadun palautteen perusteella päivä oli asiakkaille hyvin antoisa. Sekä teoriasisällöltään että käytännön toteutukseltaan korkeatasoisen ohjelman toteuttivat SRSA:n Thomas K Nilsson, riskienhallintayhtiö 4C Strategiesin Andreas Malm ja Ifin Ulf Rönndahl. Ohjelma alkoi lounasaikaan SRSA:n markkinointipäällikön Magnus Qvantin tervetuliaispuheella, jonka yhteydessä hän kertoi lyhyesti SRSA:n oppilaitosten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Lyhyen lounastauon jälkeen ryhmä siirtyi Revingen oppilaitoksen upouusiin palotutkimustiloihin. Suurin osa iltapäivästä kului tutkittaessa tulen käyttäytymistä eri tyyppisissä materiaaleissa ja asiakkaiden tuotteissa. Pääsimme näkemään, miten erilaiset automaattiset sammutusjärjestelmät toimivat tai tietyissä tilanteissa eivät toimi. Sammutuslaitteistojen oikean mitoituksen tärkeys kävi selkeästi ilmi testeistä. Testatut järjestelmät olivat: 1. Sprinkleri 2. Vesisumusammutus 3. Vaahtosammutus Sammutusjärjestelmien esittelyn jälkeen testattiin, miten erilaiset paloilmaisinlaitteistot eli savuilmaisin- ja lämpöilmaisinjärjestelmät toimivat eri tyyppisissä palo- tilanteissa. Tässäkin tapauksessa testit osoittivat hyvin selkeästi, että vääränlainen tekniikka on hukkainvestointi. Testatut järjestelmät olivat: 1. Optinen ilmaisin 2. Ioni-ilmaisin 3. Linjailmaisin 4. Lämpöilmaisin 5. Näytteenottoilmaisin Mielestäni kaikki osallistujat saivat ajattelemisen aihetta ja olen varma siitä, että kotiin päästyään moni tarttuu puhelimeen ja ryhtyy tarkistamaan asioita, totesi eräs osanottaja tapahtuman jälkeen. Teimme ensi kertaa tämäntyyppistä yhteistyötä meklariyhtiön kanssa, mutta kerta ei varmasti jää viimeiseksi, kertoivat Ken Henningson ja Björn Wiahl, jotka vastasivat tapahtuman järjestämisestä yhdessä Aon Swedenin Stefan Bendesin kanssa. Tapahtuma tallennettiin videolle, ja osallistujat saivat mukaansa DVD- ja CDtallenteet, joita he voivat hyödyntää omissa organisaatioissaan haluamallaan tavalla. Ken Henningson ken.henningson@if.se Björn Wiahl bjorn.wiahl@if.se 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 9
Nanoteknologia ei ole itsenäinen tiede tai teknologia. Termi yhdistää monia eri tieteen ja tuotantotekniikan aloja, ja koskee äärimmäisen pieniä, jopa vain yksittäisistä atomeista tai molekyyleistä muodostuvia hiukkasia. Satoja nanoteknologiaa hyödyntäviä tuotteita on jo saatavilla ja tulevat sovellukset näyttävät loputtomilta biolääketieteen, tietotekniikan, kuluttajatuotteitten ja energiantuotannon aloilla. Tähän mennessä olemme jo kuulleet pinnoitteista, joiden avulla on kehitetty tarttumattomia pannuja, itsestään puhdistuvia ikkunalaseja, naarmuuntumattomia maaleja ja aurinkovoiteita. Tulevaisuudessa käytössämme voi olla laitteita, jotka pystyvät liikkumaan ihmiskehossa ja parantamaan sairauksia solutasolla tai nanorobotteja, jotka rakentuvat itsestään. Nanoteknologia uusi teollinen vallankumous VICTOR HABBICK VISIONS/SCIENCE PHOTO LIBRARY/SKOY Mitä nanoteknologia on? Yksi nanometri on millimetrin miljoonasosa. Ihmisen hius on noin 100 000 nm paksuinen. Puhuttaessa nanoteknologiasta tarkoitetaan yleensä 1 100 nanometrin kokoisiin hiukkasiin kohdistuvaa tutkimusta ja teknologiaa. Päämääränä on luoda materiaaleja, joilla on juuri pienen kokonsa takia uusia ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Ajatus nanoteknologiasta ei ole uusi. Richard Feynman piti vuonna 1959 Caltechissä puheen There is Plenty of Room at the Bottom (Pohjalla on paljon tilaa). Hänen mielestään yksittäisten atomien käsittely olisi entistä tehokkaampi synteettisen kemian muoto. Mutta vasta paljon myöhemmin tehdyt keksinnöt ovat johtaneet kiihtyvään tutkimustyöhön ja kaupallisiin sovelluksiin. Tähän vaikutti erityisesti, kun IBM:n tutkijat Gerd Binning ja Heinrich Rohrer vuonna 1981 keksivät pyyhkäisyläpivalaisuelektronimikroskoopin (scanning 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 11
tunneling microscope). Keksijät saivat vuonna 1986 Nobelin fysiikan palkinnon. Nanokokoisia hiukkasia kuten viruksia ja vulkaanisen tuhkan hiukkasia syntyy luonnossakin jonkin verran. Ihmisen toiminnassa hiukkasia syntyy muun muassa dieselmoottoreissa ja muissa polttoprosesseissa. On arvioitu, että näissä tahattomissa prosesseissa syntyy n. 50 000 kg nanokokoisia materiaaleja vuodessa. Hiukkasia pidetään terveydelle haitallisina ja niiden uskotaan aiheuttavan hengityselinsairauksia, mutta tutkimustulokset ovat vielä vajavaisia. Nanoteknologian tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kokonaan uusia materiaaleja, joita ei ole koskaan ennen ollut olemassa. Nanomateriaalien ominaisuudet voivat olla yllättävän erilaisia verrattuina samoihin kemiallisiin aineisiin perinteisessä muodossaan. Nanokoossa toimivat kvanttifysiikan eivätkä klassisen fysiikan lait. Eristävät aineet voivat olla sähköä johtavia ja liukenemattomat aineet liukenevia. Myös muut ominaisuudet kuten kovuus ja kestävyys voivat lisääntyä rajusti, jolloin nämä materiaalit sopivat erityisen hyvin kevyisiin rakenteisiin. Monet uusista ominaisuuksista ovat haluttuja mitä erilaisimpiin tuotteisiin. Mitä pienempi hiukkanen on, sitä suurempi on sen pinta-alan ja tilavuuden suhde. Tämän seurauksena aine reagoi tavallista herkemmin muiden aineiden kanssa. Tällainen ominaisuus voi olla käyttökelpoinen lääketieteen sovelluksissa, mutta se voi aiheuttaa myös uusia terveysvaaroja. Nanoteknologia on saanut innostuneen vastaanoton luvatessaan huikeata teknistä kehitystä kaikilla aloilla. Jotkut pelkoa herättävät ennustukset tuntuvat pelkältä science fictionilta, kuten ajatus itseänsä kopioivan nanokoneen pääsemisestä irralleen ja kaiken elollisen muuttumisesta harmaaksi mönjäksi. Mutta jo tänään tunnetut sovellukset ovat usein yllättäviä tai jopa mielikuvituksellisia. Nanomateriaalien tuotanto Nanomateriaaleja voidaan tuottaa periaatteessa kahdella tavalla. Pienentämisessä (top-down) isompaa määrää käsitellään poistamalla siitä ainetta kunnes vain nanokoon ainetta on jäljellä. Kokoamisessa (bottom-up) uusi materiaali luodaan atomi tai molekyyli kerrallaan käyttäen kemiallisia, sähköisiä tai fyysisiä voimia. Tämä tekniikka on vasta kehittymässä eikä toistaiseksi ole mahdollista tuottaa suuria määriä monimutkaisia rakenteita. Nanomateriaalit voidaan jakaa pääosin seuraaviin ryhmiin: Hiilipallot ja hiiliputket Hiilipallot muodostuvat vähintään 60 hiilimolekyylistä ja muistuttavat muodoltaan jalkapalloa. Niitä uskotaan voitavan käyttää esimerkiksi kehonsisäisissä lääketieteellisissä laitteissa. Kaikkein monipuolisimpiin sovelluksiin sopivana tähän mennessä kehitetyistä nanomateriaaleista pidetään hiiliputkia. Hiiliputki on äärimmäisen kevyttä ainetta, vetolujuus ylittää teräksen 20-kertaisesti ja se johtaa sähköä 1 000 kertaa enemmän pintaalaan nähden kuin kupari. Lisäksi se on erittäin pysyvä. Vaikka aine onkin erittäin lupaava, sitä voidaan tuottaa vielä varsin pieniä määriä. Metalleihin perustuvat aineet Kvanttipisteet, nanokulta, nanohopea ja metallioksidit. Kvanttipisteet voivat säteillä LED-valoa ja muuttaa väriään. Sovelluksia voisi olla optoelektroniikassa ja nopeissa tietokoneissa. Dendrimerit Nanokokoisia polymeerejä. Komposiitit, jotka yhdistävät nanomateriaaleja muihin aineisiin Näitä käytetään jo autonosissa ja pakkaustuotteissa parantamaan mekaanista sekä lämmön- ja palonkestävyyttä. Nanoteknologian neljä kehitysvaihetta Nanoteknologian on ennustettu kehittyvän neljässä vaiheessa: Vuoteen 2001: passiiviset nanorakenteet kuten pinnoitteet, nanohiukkaset, nanorakenteiset metallit, polymeerit, keraamiset aineet, katalyytit, komposiittimateriaalit ja näytöt. 2007: aktiiviset nanorakenteet kuten transistorit, vahvistimet, täsmälääkkeet ja -kemikaalit, bio-laitteet, polttokennot, aurinkokennot jne. Vuoteen 2010 mennessä: kolmiulotteiset nanojärjestelmät ja näistä muodostuvat järjestelmät kuten kokoonpanotekniikat, nanotason verkottuminen, täsmälääkkeet. Vuoteen 2015 20 mennessä: molekyylimuotoiset nanosysteemit ja -laitteet, atomien ja molekyylien suunnittelu. Nanoteknologia ja talous Uudet teknologiat edellyttävät perustutkimuksesta ja sovelluksista kiinnostuneita rahoittajia. Nanoteknologia on vetänyt puoleensa yhä enemmän pääomaa. Alan kiihtyvä kasvu ja talousvaikutusten valtavat ulottuvuudet voivat kuitenkin nanoforum nanoforum aiheuttaa epätasapainoa maailmantalouteen. Tällä hetkellä vain muutamat maat hallitsevat investointeja. Johtavan konsulttiyrityksen, Lux Research Inc:in juuri ilmestyneen tilaston mukaan valtiot käyttivät vuonna 2006 nanoteknologiaan 6,4 miljardia dollaria. Johtavat maat olivat Yhdysvallat 1 780, Japani 975 ja Saksa 565 miljoonaa dollaria. Käyttämällä ostovoimakorjausta, jolla alemman kustannustason maa saadaan vertailukelpoiseksi, Kiina käytti 906 miljoonaa dollaria vastaavan määrän. Yksityiset yritykset käyttivät vuonna 2006 nanoteknologian tutkimukseen 5,3 miljardia dollaria. Samaan aikaan nanoteknologiaa sisältävien tuotteitten myynti maailmassa oli 50 miljardia dollaria. Ennusteen mukaan nanoteknologiaa sisältävien tuotteitten myynti tulee kasvamaan 15 %:iin maailman teollisuustuotannosta vuoteen 2014 mennessä. US National Science Foundation taas arvioi, että tuohon aikaan Yhdysvalloissa sovelluksista 80 % edustaisivat uusia materiaaleja, elektroniikkaa ja lääkkeitä ja loput kemikaaleja, avaruustekniikkaa ja työkaluja. Koska käyttötarkoitukset ovat rajattomat, kaikki toimialat tietokoneista kemikaaleihin ja kännyköistä lääkkeisiin investoivat oman alansa tutkimukseen. Esimerkiksi Nokia ilmoitti maaliskuussa 2007 perustavansa nanoteknologia-tutkimuskeskuksen Cambridgen yliopiston yhteyteen. Riskit ja riskienhallinta Koska sovellusten kirjo on laaja ja uuden teknologian vaikutus talouteen suuri, myös riskit voivat olla varsin vaihtelevia. Liiketoimintaa ja aineettomia oikeuksia koskevien ja poliittisten riskien lisäksi terveysriskit on selvitettävä tarkasti. Nanohiukkaset voivat päästä ihmiskehoon hengityksen, ruuansulatuksen tai suoraan ihon kautta ja ne voivat periaatteessa kerääntyä kehoon. On mahdollista, että ne läpäisevät solun seinämiä. Niiden myrkyllisyyttä tai syöpää aiheuttavia ominaisuuksia ei ole vielä kattavasti tutkittu. Kun tuotantomäärät ovat vielä pieniä, myös altistus näille aineille on vähäistä. Lisäksi useimmissa käyttötarkoituksissa hiukkaset on liitetty muihin materiaaleihin, mikä vähentää mahdollisuutta suoraan altistukseen. Ensimmäinen alue, jossa haitalliset vaikutukset voisivat tulla esille, on työturvallisuus. Vaikka nanomateriaalit eivät lähtökohtaisesti ole sen vaarallisempia kuin muutkaan aineet, niiden kaikkia terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Terveysvaikutusten tutkimukseen on panostettu viime vuosina huomattavasti samalla, kun uuden tekniikan käytännön sovellukset ovat yleistyneet. Myös tuotevastuu- ja takaisinvetoriskit tulevat nousemaan esiin vähitellen. Tuotteet päätyvät loppukäyttäjille. Jos vielä tunnistamattomat terveysvaikutukset osoittautuisivat sellaisiksi, jotka voidaan havaita vasta, kun lukemattomat kuluttajat olisivat käyttäneet tuotteita pitkään, voisi kokonaisriski teoriassa kumuloitua jättimäiseksi. Asbestin aiheuttaman massavahingon kaltaista vaaraa pidetään erittäin epätodennäköisenä, mutta suuren riskin teoreettiseenkin uhkaan on suhtauduttava vakavasti etukäteen. Toinen tärkeä tuntematon riskialue on ympäristö. Onko mahdollista, että materiaalit päätyvät ympäristöön ja aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa? Ja kuinka käytettyjen tuotteitten jätehuolto pitäisi järjestää? Nanomateriaalit eivät välttämättä hajoa luonnossa samalla tavalla kuin suurempikokoiset aineet. Ne voivat liittyä luonnossa esiintyviin aineisiin tai kumuloitua. Toisaalta samanaikaisesti tutkitaan myös nanohiukkasten mahdollista käyttöä ympäristön puhdistamiskeinona. Hiukkasten on havaittu pystyvän neutraloimaan ympäristöä esimerkiksi PCB:stä tai klooriyhdisteistä tai voivan toimia sensoreina ympäristön tilaa tarkasteltaessa. Nanoteknologia tarjoaa uusia sovellusmahdollisuuksia monille jo olemassa nanoforum oleville teollisuuden aloille ja tuotteille. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikutus ulottuu kaikkiin teollisuuden aloihin ja kaikkien on myös vastattava riskienhallinnan haasteisiin. Riskienhallinta ei ole kuitenkaan suoraviivaista, koska ei ole olemassa vain tiettyä nanoriskiä, jota pitäisi hallita. Ongelmana onkin se, että toistaiseksi ei vielä ole olemassa terminologiaa, standardeja, mittauskeinoja tai tunnettuja riskienhallinnan työkaluja, jotka sopisivat juuri nanoteknologian erityisriskeihin. Esimerkiksi kemiallisten aineiden hyväksymismenettelyt eivät yleensä erota saman kemiallisen aineen nanomuotoa, vaikka aineiden ominaisuudet voivat olla täysin erilaiset. Etiikka ja viranomaisvalvonta Muiden uusien teknologioiden tavoin myös nanoteknologia on synnyttänyt eettisiä keskusteluja yhteiskunnissa. Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia otettaessa käyttöön tuotteita, jotka voivat päätyä ihmisiin tai ympäristöön tai vaikuttaa tietoliikennejärjestelmiin? Ovatko kaupallisessa liiketoiminnassa otetut riskit hyväksyttävällä tasolla verrattuina tuotteiden hyötyihin ja tulevaisuuden odotuksiin? Viranomaisvalvonnan luominen on edessä oleva iso yhteiskunnallinen tehtävä. Muuttujia on paljon, etenkin kun edes nanoteknologian edellyttämiä sanastoa, tavoitteita ja mitattavuutta ei vielä ole olemassa. Terveys- ja ympäristöviranomaiset työskentelevät tiiviisti määrittääkseen valvonnan tavoitteet ja keinot. Vakuutukset Nanoteknologia on uutta. Riskejä ei vielä tunneta ja ne voivat pysyä piilevinä pitkän aikaa. Tämän takia riskien vakuuttaminen voi olla hankalaa, sillä vakuutukset perustuvat riskin suuruuden ja todennäköisyyden arviointiin käytettävissä olevien tilastojen tai muiden arviointimenetelmien pohjalta. Riskit kohdistuvat selkeimmin työtapaturmavakuutukseen sekä toiminta-, tuote- ja ympäristövastuuvakuutukseen ja takaisinvetovakuutukseen. Toistaiseksi riskit on hyväksytty vakuutusmarkkinoilla eikä rajoitusehtoja ole yleisesti käytössä. Vakuutusalalla tarkastellaan tilannetta kriittisesti, mutta vakuutusyhtiöt ovat myös myönteisiä uuden teknologian kehitykselle ja tukevat osaltaan tekniikan ja talouden kehitystä. Jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re on ilmaissut seuraavat odotuksensa siitä, mitä nanoteknologian riskienhallinnan osa-alueita tulisi kehittää, jolloin myös vakuutusalan intressit otettaisiin huomioon: Riskien tutkimus, arviointi ja valvonta Terminologia ja standardointi Hyvä riskienhallintatapa ja hyväksymismenettelyt Avoin tiedonkulku ja yhteistyö Tämä lähestymistapa osoittaa, että olemme vielä varhaisessa vaiheessa riskien vakuuttamiskelpoisuuden arvioinnissa. Tähän saakka markkinoille tulleet tuotteet ovat pääosin olleet tunnettuja tuotteita, joihin on lisätty nanomateriaaleja kestävyyden tai muun perusominaisuuden parantamiseksi. Tämän vuoksi uusi riskielementti on edelleen voitu hyväksyä vakuutusten piiriin. Vakuutusyhtiöt seuraavat kehitystä tarkasti. Toivottavasti tulevia uutisia hallitsevat saavutukset eivätkä uhat. Nanometri 1 nm = 1/1 000 000 mm (ihmisen hius: n. 100 000 nm) Nanokoossa toimivat kvanttifysiikan, eivät klassisen fysiikan lait. => Eristävät aineet voivat olla sähköä johtavia ja liukenemattomat aineet liukenevia. Mitä pienempi hiukkanen on, sitä suurempi on sen pinta-alan ja tilavuuden suhde. => Aine reagoi tavallista herkemmin muiden aineiden kanssa. Matti Sjögren matti.sjogren@if.fi 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 13
Lessons from losses Kuvapörssi Oy / Jupiterimages Sairaalapalosta opittiin paljon Pienestäkin sairaalapalosta saattaa kehittyä vakava onnettomuus, sillä henkilövahinkojen vaara on sairaalassa aina merkittävä uhkatekijä. Sairaalat ja erityisesti niiden leikkaussalit ovat erityisen herkkiä noki- ja savuvahingoille, koska niiden pitää olla erittäin puhtaita. Mitä on kokonaisvaltainen riskienhallinta? Riski mielletään yleensä kielteisenä, kuten vahinkojen tai tappion mahdollisuutena. Ifin ja muiden vahinkovakuutusyhtiöiden suurimmat riskit ovat vakuutusriskejä, mutta myös luottoriskit, markkinariskit, operatiiviset riskit ja liiketoimintariskit vaikuttavat niiden toimintaan. Riskien ja niiden merkityksen erot pankki-, vahinkovakuutusja henkivakuutustoiminnassa Eräänä talvi-iltana tammikuussa 2005 syttyi norjalaisen sairaalan leikkausosaston lämmitys- ja kuivauslaitteistossa pieni tulipalo. Palo aiheutti osastolla huomattavat noki- ja savuvahingot. Palo-osastointi toimi moitteetta sairaalan työntekijöiden oikean toiminnan ansiosta. Palokunta saapui paikalle muutamassa minuutissa, ja itse palo saatiin sammutettua nopeasti. Siitä huolimatta savu ja noki levisivät koko leikkausosastolle, koska kaikkia ovia ei ollut suljettu kunnolla. Vaikka palon syttyessä yhden potilaan leikkaus oli kesken ja myrkyllinen savu levisi nopeasti, kukaan ei loukkaantunut. Sairaalan sydämen eli leikkausosaston toiminta kuitenkin halvaantui, koska kaikki huipputekniset laitteet, lääkkeet ja varastot sekä itse rakennus kärsivät tulipalon sammutuksesta syntyneistä savu-, noki- ja vesivahingoista. Minimoi vahingot vakiinnuta potilaan tila välittömästi Kun sairaalan leikkaustoiminta pysähtyy, suuri osa sairaalan normaaleista toiminnoista estyy. Siksi tärkeintä onkin pyrkiä löytämään keinot, joilla leikkaussalien seisonta-aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Ensimmäisenä on pyrittävä vakiinnuttamaan potilaan tila eli varmistamaan, että vahingot eivät pääse pahenemaan. Tässä vaiheessa aika on rahaa, ja myös huipputeknisten laitteiden oikea käsittely on tärkeää. Ammattitaitoinen henkilökunta täytyy siis saada paikalle muutaman tunnin kuluessa. Vaik- ka sairaaloiden huippuammattilaiset tuntevat päivittäin käyttämänsä laitteet hyvin, tässä vaiheessa tehtävää vahinkojen rajoittamistyötä johtamaan tarvitaan meidän asiantuntijamme, jotka osaavat tulipalon seurauksien minimoinnin parhaiten. Samalla tiivis yhteistyö sairaalan työntekijöiden kanssa ja heidän tietotaitonsa hyödyntäminen ovat arvossaan. Kun potilaat on evakuoitu, sairaalan henkilökuntaa pitäisi myös opastaa rajoittamaan tulipalon aiheuttamia vahinkoja esimerkiksi tuulettamalla savua pois, katkaisemalla sähköt kaikista sähköja tietojenkäsittelylaitteista, jotka ovat kärsineet tuli-, savu- tai vesivahinkoja, viemällä siirrettävät laitteet turvaan. Keskeytysajan minimointi yhteistyöllä ja työntekijöitä hyödyntämällä Kun kaikki mahdollinen on tehty lisävahinkojen ehkäisemiseksi, on aika arvioida tilanne niin, että siitä saadaan selkeä kokonaiskuva. Jotta jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sujuisi mahdollisimman tehokkaasti, on ensiarvoisen tärkeää tehdä suunnitelmat tiiviissä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Lähes aina on mahdollista, ja myös erittäin tehokasta, hyödyntää sairaalan omia työntekijöitä siivoustyössä. Norjassa tapahtuneen sairaalatulipalon yhteydessä tämä toimintamalli osoittautui äärimmäisen tehokkaaksi. Kun Ifin oma väki, Ifin siivoustoiminnan asiantuntijat ja sairaalan henkilökunta tekivät yh- teistyötä ja suunnittelu ja priorisointi toteutettiin oikein, toiminnan keskeytysaika jäi minimiin. Vaikka suuri osa leikkaustoiminnassa käytettävistä erikoislaitteista pitikin tarkastaa ja kalibroida uudelleen, ensimmäinen leikkaussali saatiin käyttöön alle viikossa. Kun tulipalosta oli kulunut neljä viikkoa, 80 prosenttia leikkaussaleista oli jälleen täydessä käytössä. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman oikeanlaista yhteistyötä sairaalan ja myös leikkausvälineistön toimittajien kanssa. Pientenkin tulipalojen seuraukset voivat olla mittavat, vaikka sairaalat suhtautuvat tulipalon riskiin erittäin vakavasti, esimerkiksi kouluttamalla henkilökunnan hyvin tulipalojen varalta, varmistamalla selkeät ja toimivat evakuointireitit ja käyttämällä oikeanlaista palo-osastointia ja palohälytyslaitteistoja. Vahinkojen minimoiminen ensimmäisten tuntien aikana tulipalon jälkeen on tärkeää, kuten myös sairaalan työntekijöiden tietotaidon ja osaamisen hyödyntäminen. Tässä artikkelissa esitellyn tulipalon jälkiarvioinnin ansiosta myös palon aiheuttaneen kuivauslaitteiston käyttöä ja rakennetta parannettiin. Jan Roald Olsen jan.roald.olsen@if.no Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta täysin varmasti, mutta tulevaisuuteen liittyviä epävarmuuksia voidaan hallita monin eri tavoin. Riskienhallinta on tärkeää sekä pienille että suurille yrityksille riippumatta siitä, ovatko ne teollisuusyrityksiä vai esimerkiksi rahoituslaitoksia. Erityisesti vakuutusyhtiöissä riskit ja riskienhallinta ovat osa päivittäistä liiketoimintaa, sillä vakuuttaminen itsessään tarkoittaa riskien siirtämistä vakuutetulta vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuutusyhtiön riskienhallinnan tarkoituksena on tunnistaa, analysoida, hallita ja vähentää niitä riskejä, jotka voivat estää yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan, sekä luoda, ottaa käyttöön ja kehittää erilaisia riskienhallintamenetelmiä. Riskejä liittyy niin vakuutustuotteiden hinnoitteluun, kustannusten hallintaan, sijoitusstrategioihin kuin korvauskäsittelyynkin. Tämän vuoksi pyrimme varmistamaan, että riskienhallintatyötä tehdään jatkuvasti koko organisaatiossa. Riskienhallintaprosessimme perimmäinen tavoite on varmistaa pääoman riittävyys suhteessa niihin riskeihin, jotka ovat meidän vastuullamme, sekä vähentää yhtiön taloudellisen tuloksen heilahtelua. Viimeisten parin vuoden aikana riskienhallinta on kehittynyt perinteisestä, erillisestä riskienhallintatoiminnasta kokonaisvaltaiseksi riskienhallinnaksi (ERM, Enterprise Risk Management), jossa korostetaan riskien kokonaisvaltaista hallintaa koko yrityksen tasolla sekä riskienhallinnan integroimista yrityksen muihin liiketoimintaprosesseihin. Tätä kehitystä ovat edesauttaneet seuraavat tekijät: Riskien monimutkaistuminen Tarve tehostaa pääoman käyttöä Yrityksen omistajien ja johdon vaatimukset Valvovien viranomaisten ja luokituslaitosten vaatimukset Riskien mittaamiseen liittyvien menetelmien kehittyminen Yksi tätä muutosta vakuutusalalla vauhdittaneista tekijöistä on parhaillaan käynnissä oleva, EU:n käynnistämä Solvenssi II -projekti, jonka tavoitteena on määritellä vakuutusalalle uudet, yleiseurooppalaiset, riskeihin perustuvat pääomavaatimukset. Uudet säännökset kannustavat vakuutusyhtiöitä mittaamaan ja hallitsemaan kaikkia riskejään entistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Solvenssi II:n odotetaan astuvan voimaan vuonna 2010. If osallistuu aktiivisesti tähän muutosprosessiin toteuttamalla omaa Best in Risk -strategiaansa sekä alan johtavaa riskienhallintamenetelmää. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Ifissä kokonaisvaltainen riskienhallinta merkitsee kaikkien riskien arviointia, hyödyntämistä, rahoittamista ja valvontaa sen varmistamiseksi, että yhtiön kokonaisriskin ja pääomarakenteen välinen suhde on oi- 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 15
Liiketoiminnan kaikkiin osiin liittyy riskejä kea 1). Kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessimme ansiosta hallitsemme kaikkia If-konsernin riskejä kattavasti. Kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan sisältyy esimerkiksi kerrannaisriskien ja koko yritystä koskevien riskien tunnistaminen, riskinottopolitiikan ja -strategian määritteleminen, pääoman käytön tehostaminen. Kerrannaisriskien ja koko yritystä koskevien riskien tunnistaminen Riskien perusteellinen arviointi edellyttää, että yritys mittaa jatkuvasti kaikkia taloudellisia ja operatiivisia riskejään ja että tämä tehdään kattavasti koko organisaatiossa. Arvioinnin yhteydessä on tunnistettava eri riskien ja riskilajien väliset riippuvuudet yrityksen kaikkien tuotteiden osalta sekä yrityksen kaikilla liiketoiminta-alueilla, maantieteellisillä alueilla ja juridisissa yksiköissä. Yksi kokonaisvaltaisen riskienhallinnan päätavoitteista on riskien kokonaismäärän ja niiden välisten riippuvuuksien määrittäminen. Näin saadaan arvokasta tietoa riskien vaikutuksesta toisiinsa sekä riskien hajauttamisesta esimerkiksi erilaisten liiketoimintayhdistelmien ja sijoitusstrategioiden avulla. If on kehittänyt erilaisia menetelmiä kokonaisriskinsä arvioimiseksi riskilajeittain esimerkiksi tietyllä liiketoiminta-alueella tai tietyssä maassa sekä konsernin kokonaisriskin laskemiseksi. Tämän ansiosta pystymme määrittämään kulloisenkin riskitasomme ja riskitoleranssimme. Riskinottopolitiikan ja -strategian määritteleminen 1) Perustuu amerikkalaisen Casualty Actuarial Societyn kokonaisvaltaisen riskienhallinnan määritelmään. Tehokas ja kokonaisvaltainen riskienhallinta helpottaa riskien ja hyötyjen välisen yhteyden ymmärtämistä ja tukee näin yrityksen strategista päätöksentekoa ja auttaa yritystä saamaan pääomalleen parhaan mahdollisen tuoton. Tämä puolestaan helpottaa esimerkiksi tuotteiden suunnitteluun ja hinnoitteluun, jälleenvakuutusohjelmien suunnitteluun ja markkinoiden ja tuotteiden laajentamisstrategioihin liittyvää päätöksentekoa. Pääoman käytön tehostaminen Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla voidaan tehostaa pääoman käyttöä mitoittamalla pääoman hallinta riskien mukaisesti ja riskien hajauttamisvaikutukset huomioiden. Tehokkaan riskienhallinnan ja riskien mittaamisen ansiosta vakavaraisuus/riskipääoman tarve voidaan määrittää entistä tarkemmin, mikä vähentää ylimääräisen pääoman määrää ja sen myötä pääomakustannuksia. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käyttöönotto Kokonaisvaltaisen riskienhallintamallin käyttöönottamiseksi Ifin hallitus hyväksyi konsernille uuden riskienhallintaorganisaation toukokuussa 2005. Riskienhallintaorganisaatio on kuvattu seuraavassa kaaviossa. Riskienhallintaorganisaatio Uuden riskienhallinnan ohjausmallin tavoitteena on luoda konsernille keskitetty riskienhallintatoiminto, joka vastaa kaikkien riskien seurannasta, tunnistaa ja tarvittaessa mitata kaikki organisaation riskit ja niiden kokonaismäärä, kehittää ja ottaa käyttöön viranomaisvaatimusten ja riskien raportointia koskevien sisäisten ohjeiden mukaiset raportointikäytännöt. Ifin riskienvalvontavaliokunta (IRCC, If Risk Control Committee) tukee uuden riskienhallinnan ohjausmallin avulla Ifin konsernijohtajaa ja hallitusta riskien valvontaan liittyvien vaatimusten täyttämisessä. Riskienvalvontavaliokunta vastaa konsernin riskienhallintajärjestelmien ja -prosessien valvonnasta ja koordinoi sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvää toimintaa. Valiokunta kokoontuu vähintään neljännesvuosittain. Kokouksen esityslistalla on mm. kokonaisriski ja yhteenveto pääomituksesta sekä tarkemmat raportit eri riskialueilta ja juridisista yksiköistä. Riskienvalvontavaliokunnan alivaliokunnat vastaavat erityyppisten riskien mittaamisesta ja valvonnasta. Tietystä riskialueesta vastaava alivaliokunta vastaa aluetta koskevien riskiraporttien tuottamisesta ja päivittämisestä riskienvalvontavaliokunnan kokouksia varten. Riskienhallintajohtaja koordinoi käytännön riskienhallintatyötä riskienvalvontavaliokunnan puolesta ja huolehtii siitä, että riskiraportit toimitetaan valiokunnalle asianmukaisesti. Riskienhallintajohtaja vastaa myös siitä, että konsernilla on kokonaisvaltainen näkemys riskeistään ja seuraa jatkuvasti konsernin kokonaisriskiä. Lisäksi riskienhallintajohtaja arvioi ja toteuttaa riskienhallintaan liittyviä prosesseja ja varmistaa, että Ifissä noudatetaan voimassa olevia lakeja, periaatteita ja ohjeita. Riskien mittaaminen Vakuutustoimintaan tai sijoitusomaisuuteen liittyvien erityisriskien lisäksi Ifillä on näiden riskien yhteisvaikutukseen liittyviä riskejä. Osa riskeistä voi kehittyä vastakkaisiin suuntiin, mikä antaa luonnollista suojausvaikutusta. Riskien kumuloitumisen ja hajauttamisen tutkimisessa käytetään DFA-analyysejä (Dynamic Financial Analysis). DFA-malli perustuu sijoitus- ja vakuutustoiminnan Monte Carlo -simulaatioihin ja sen tarkoituksena on mitata tilastollisten menetelmien avulla eri riskilajien riskiprofiilit sekä kokonaisriski. Mallia käytetään esimerkiksi eri jälleenvakuutusstrategioiden ja sijoitusten kohdentamisvaihtoehtojen tutkimiseksi, ja sen perusteella voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi optimaalisesta omapidätystasosta tai osakesijoitusten osuudesta konsernin sijoituskannassa. DFA-mallia käytetään myös eri vakuutusluokkiin kohdennettavan pääoman perusteena sen mukaan, millaisia riskejä kuhunkin vakuutusluokkaan liittyy. Kun kohdistettavan pääoman määrä suhteutetaan riskin määrään, tuotteiden hinnoittelua voidaan kehittää entistä tarkemmaksi. DFA-mallia käytetään myös niin sanotun taloudellisen pääoman laskemiseen. Taloudellinen pääoma on kokonaisriskin mittari, joka kuvaa erityyppisten riskien kantamiseksi tarvittavaa pääomaa tietyllä luotettavuus- ja riskitasolla. Yhtiön taloudellisen pääoman määrään vaikuttavat vakuutus-, markkina-, luotto- ja operatiiviset riskit. Arvon luominen Uskomme, että tehokas riskienhallintamalli antaa lisäarvoa sekä Ifin asiakkaille että omistajille. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla saamme lisää tietoa vastuullamme olevasta kokonaisriskis- Pääoma on puskuri odottamattomien tappioiden varalta tä sekä koko yritystä koskevista riskeistä. Kun lisäksi tunnemme yksittäiset riskit entistä paremmin, pystymme tehostamaan yhtiön pääoman käyttöä. Tämä koituu viime kädessä asiakkaidemme hyväksi, sillä entistä parempi riskiprofiili tehostaa tuotteiden hinnoittelua siten, että se vastaa entistä tarkemmin vakuutusyhtiön kantaman riskin määrää. Riskien asiantuntijana voimme jakaa riskeihin liittyvää osaamistamme asiakkaillemme ja auttaa heitä tekemään ennakoivaa riskienhallintatyötä esimerkiksi antamalla heille neuvoja riskejä vähentävistä toimenpiteistä sekä vakuutustarpeista. Kerromme mielellämme myös esimerkiksi riskienhallintamallin käyttöönottoon liittyvistä kokemuksistamme sekä Risk Governance -asioista. Ifissä kokonaisvaltainen riskienhallinta on helpottanut esimerkiksi tuotteiden suunnitteluun ja hinnoitteluun, sijoitusstrategioihin ja jälleenvakuutusohjelmien suunnitteluun liittyvää päätöksentekoa. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla voimme varmistaa, että meillä on vahva tase ja että riskipääomamme on oikeassa suhteessa riskiemme määrään. Tämän ansiosta olemme asiakkaillemme erittäin vahva ja luotettava vakuutuksenantaja. Kokonaisvaltainen riskienhallinta ei mielestämme ole luksusta vaan välttämätön työkalu, jonka avulla yritys voi tehostaa riskienhallintaansa ja tukea strategista päätöksentekoaan ja sitä kautta edistää sidosryhmiensä (sekä omistajiensa että asiakkaidensa) etua. Vahva riskienhallintamalli on keskeinen menestystekijä sekä pienille että suurille yrityksille, jotka kilpailevat yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä. KNUT-ARNE ALSAKER knut-arne.alsaker@if.se 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 17
Pitkälle kehitetty Enterprise Risk Management -malli Kuvapörssi Oy / Jupiterimages Riskeihin perustuva pääoman allokointi Kaikki vakuutusyhtiöt tarvitsevat pääomaa turvatakseen toimintaansa riskien varalta. Pääoman määrä riippuu luonnollisesti riskitasosta. Ifissä pääperiaate pääoman (perimmiltään osakkeenomistajien pääoman) allokoinnissa eri vakuutuslajeihin on niiden vaikutus yhtiön kokonaisriskikenttään: riskiä ei arvioida irralmahdollisti Ifin kapasiteetin kasvattamisen Suurten riskien vakuuttajana If on lisännyt kapasiteettiaan ja siirtynyt pohjoismaisten markkinoiden kärkeen. Kapasiteetin kasvattamista tukee se, että If on viime vuosien aikana nostanut myös omapidätystä. Omaisuusvakuutuksen automaattinen kapasiteetti nostettiin 200 miljoonaan euroon. Muutoksen mahdollistivat Ifin pitkäaikainen ja vakaa suhde jälleenvakuuttajiin sekä jälleenvakuuttajien luottamus Ifin underwritingiin ja vakuutusosaamiseen yleensä. Muutos kertoo myös luottamuksesta Ifin suurasiakasliiketoiminta-alueen organisaatioon: underwritereilla on käytössään huomattava henkilökohtainen kapasiteetti, mikä mahdollistaa nopeat päätöksentekoprosessit. Underwriteria tukevat myös analyyttiset työkalut, jotka ottavat huomioon esimerkiksi vakuutusratkaisun eri kerrokset (layerit) sekä turvan laajuuden. Asiakkaillemme ja meklareille lisääntynyt kapasiteetti merkitsee yhteistoiminnan nopeutumista. Ifin suurasiakasliiketoiminta-alue pystyykin nyt entistä paremmin: toimimaan päävakuuttajana pohjoismaisten asiakkaidemme globaaleissa ohjelmissa tarjoamaan yksittäisille riskeille suurempaa kapasiteettia kuin perinteisesti on totuttu näkemään pitämään riskiä itsellään enemmän kuin aikaisemmin ja hinnoittelemaan kapasiteetin tehokkaasti. Tässä artikkelissa kuvataan kokonaisvaltaisen riskienhallinta-ajattelumallimme perusteita. Toivottavasti artikkeli tarjoaa asiakkaillemme uusia ajatuksia optimaalisen riskienhallinnan kehittämiseen. Ifin kapasiteetti sekä omapidätys Tärkeät elementit ajattelumallissamme ovat: Dynamic Financial Analysis -mallintaminen Sijoitustoimintojen tasapainotettu riskinottaminen Riskeihin perustuva pääoman allokointi Uudistettu jälleenvakuutusstrategia Edelleen kehitetty underwriting Dynamic Financial Analysis -mallintaminen Pääoman käyttö suhteessa riskinottoon, sijoituspolitiikka, jälleenvakuutusstrategia sekä pääoman allokointi eri vakuutuslajeihin, maihin ja riskeihin hallinnoidaan Ifissä keskitetyssä aktuaariyksikössä käyttäen DFA-mallia (Dynamic Financial Analysis). Tämä malli on kehitetty kymmenen viime vuoden aikana, ja nykyään osaamisemme tällä alalla on maailman kärkiluokkaa. Se auttaa meitä liiketoimintaa koskevien päätösten tekemisessä. Uusien vakuutusalaa koskevien säädösten myötä (Solvency 2) tällaiset työkalut ovat tärkeitä myös kokonaisvaltaisessa ERM-työssä (Enterprise Risk Management). DFA-työkalua käytetään Ifissä riskien kokonaisvaltaiseen arviointiin mukaan lukien vakuutusriskit, sijoitusriskit, luottoriskit ja liikeriskit sekä operatiiviset riskit. Viimemainitun osalta kvantitatiivinen mallinnus on tosin vielä alkuvaiheessa. Lainsäädännöllisten ja luottoluokituslaitosten (S&P:n A-luokituksen ylläpitäminen) vaatimusten sekä DFA-malliin perustuen Ifillä on kolme kulmakiveä eri vakuutustoimintojen riskiprofiilien määrittämiselle: Pääoman allokointi perustuen riskikontribuutioon Ifissä konsernitasolla Sijoitustoimintojen tasapainoitettu riskinottaminen Jälleenvakuutus pääomatyökaluna konsernitasolla Tasapainotettu riskinottaminen sijoitustoiminnassa Pääperiaatteet Ifin sijoitusstrategiassa ovat varallisuuden ja velkojen vastaavuus sekä sijoitusten hajauttaminen. Jotta yhtiön kokonaisriskitasoa voitaisiin alentaa, on otettava huomioon sijoitusten allokointi sekä vastuuvarausten rakenne ja vaatimukset. Kiinteätuottoisen sijoitusportfolion kesto perustuu vastuiden kestoon. Näin voimme rajata varallisuuden ja vastuiden taloudellista vaikutusta. Sijoitustoiminnan tasapainoista riskiprofiilia edesauttaa myös sijoitusten hajautus eri instrumentteihin sekä eri markkina-alueille. 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 19
laan muusta portfoliosta. Pikemminkin keskitytään analysoimaan miten jokin tietty vakuutuslaji vaikuttaa koko Ifin liiketuloksen volatiliteettiin. Toiminnan hajautuksen edut saadaan käyttöön, koska riskit eivät täysin korreloi keskenään: itse asiassa eräät riskit toimivat päinvastaisiin suuntiin luoden suojautumiskeinoja. Yhtiön koko, sen toiminta maantieteellisesti eri alueilla ja useissa vakuutuslajeissa onkin eduksi Ifille, ja nämä seikat otetaan huomioon pääoman allokoinnissa eri vakuutuslajeille. Tämä on perustana Ifin suurasiakasliiketoiminnan kyvylle kirjoittaa riskejä, joita pienessä portfoliosssa pidettäisiin melko volatiileina. Alla oleva kuva joka perustuu Ifin suurasiakasliiketoiminta-alueen todelliseen analyysiin osoittaa hyvin kahden toisiaan korreloimattoman vakuutuslajin yhdistämisen vaikutuksen. Ifin suurasiakasliiketoiminta-alueen omaisuus- ja vastuuvakuutusten vahinkosuhteen volatiliteetti. Kuvassa täysin korreloitu (katko-)viiva osoittaa, että vahinkosuhteessa on paljon suurempi vaihteluväli verrattuna yhdistettyyn vahinkosuhteeseen. Mitä kapeampi tämä väli on, sitä vakaampi on vakuutusyhtiön vahinkosuhde vuodesta toiseen. Toisena esimerkkinä voisimme mainita, että 1,8 miljardin euron Pohjoismaiden ja Baltian ajoneuvovakuutusportfolio tasapainottaa korreloimattomuutensa avulla omaisuusvakuutusriskien suurehkoa volatiliteettia Ifin suurasiakastoiminnoissa. Uudistettu jälleenvakuutusstrategia Jälleenvakuutus hankitaan Ifissä aina konsernitasolla (ottaen luonnollisesti huomioon konsernin eri osien vakaus), koska tämä tukee kokonaisvaltaista riskikontribuutioon perustuvaa pääoman allokointia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että If hankkii erittäin tehokkaan ja virtaviivaistetun jälleenvakuutusratkaisun, joka suojaa Ifin kokonaispääomaa, mutta sallii korkeamman tulosvaihtelun yksittäisissä vakuutuslajeissa tai maissa kuin perinteinen jokaista portfliota tasapainottava jälleenvakuutus. Toisaalta sekin on syytä mainita, että myös If elää kvartaalitalouden todellisuudessa. Näin ollen jälleenvakuutuksella on varauduttu siten, että sillä saadaan suojattua muutamia lyhyen aikavälin avainlukuja. Tässä kuvassa tavanomainen jälleenvakuutusohjelma keskittyy turvaamaan tasetta. Tasapainottava jälleenvakuutusohjelma suojaa puolestaan vakuutusyhtiön (neljännesvuosittaista) tulosta. Edelleen kehitetty underwriting Eräs kiintoisa seuraus konsernitason riskienhallinasta on, että yksittäisen underwriterin portfolio ei voine tulokseltaan olla kovinkaan vakaa. Tämän vuoksi on kehitetty uusia konsepteja kuten 4-eye-underwriting-prosessi ja re-underwriting-kokoukset. Samanaikaisesti on lisätty underwritereiden ja organisaation eri osien välistä yhteistyötä, jotta kaikki riskit ja asiakkaat käyvät läpi samanlaisen underwriting-prosessin. Tämä kaikki on kuitenkin tehty säilyttäen kunkin underwriterin valtuudet ja vastuut. Toisin sanoen olemme yhdistäneet parhaat osaset analyyttisistä työkaluista ja kollektiivisesta lähestymistavasta vaarantamatta underwriterin vastuuta ja unohtamatta yksittäisen underwriterin keskeistä merkitystä prosessissa. Asiakastrendit Näemmekö samankaltaisia trendejä asiakkaidemme keskuudessa? On selvää, että Enterprise Risk Management (ERM), joka oli seurausta Sarbanes-Oxley säädoksistä (SOX) Enronin, WorldComin ja muiden vastaavien skandaalien jälkimainingeista, on antanut kokonaisvaltaiselle riskienhallinnalle paljon painoarvoa. SOX ja ERM yhdessä korostavat sitä, että yrityksillä on oltava selkeä kuva potentiaalisista riskeistä ja suunnitelma näiden riskien varalle. Tätä ennen yrityksen johdon on arvioitava ja päätettävä yhtiön riskinkantohalukkuus. ERM on kaiken muun ohessa selvästikin nostanut kiinnostusta tehokkaampiin vakuutusratkaisuihin. Käytännössä selvimmin nähtävissä olevat trendit asiakkaidemme keskuudessa ovat riskinkantohalun ja kapasiteetin lisääntyminen, kokonaisvaltainen lähestymistapa riskienhallintaan, vakuutusyhtiöön kohdistuvat palvelu- ja laatuodotukset ja captive -strategioiden selkiyttäminen. Riskinkantohalun ja kapasiteetin lisääntyminen Tarve suurempaan kapasitettiin on ollut selvästi havaittavissa. Kartoittaessaan riskejä ja niitä vastaavia riskienhallintakeinoja mukaan lukien vakuutukset yritykset ovat alkaneet arvioida, ovatko vanhat suurvahinkoskenaariot ja vakuutusmäärät riittäviä, kun huomioidaan toiminnassa vuosien saatossa tapahtuneet muutokset. Samanaikaisesti ovat yleistyneet yhä laajempia vakuutusturvia koskevat kysymykset vakuutuksenottajien varautuessa aiempaa harvinaisempien vahinkojen varalta. Eikä tämä luonnollisestikaan koske ainoastaan vakuutusohjelmien alimpia kerroksia (working layers). Yhä tärkeämpää on, että samansisältöinen suoja on olemassa läpi koko vakuutusohjelman. Tämä trendi on nähtävissä sekä vastuuettä omaisuusvakuutuslajeissa. Edellä mainittu vastaa myös tapaa, jolla If arvioi jälleenvakuutusturvaa. Alla oleva kuva osoittaa riskin todennäköisyyden ja mahdollisen riskin taloudellisen suuruuden suhteen arvioitaessa vakuutusta kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen lähestymistapa riskienhallintaan Asiakkaamme ovat havahtuneet Ifin tapaan huomaamaan, että taloudelliset riskit voivat vaikuttaa perinteistä omaisuusvahinkoa laajemmin yrityksen tulokseen. Kuitenkin myös liikeriskit (esimerkiksi osakkeen arvo), operatiiviset riskit sekä muut riskitekijät on otettava huomioon. Esimerkiksi suuri palovahinko yrityksen tärkeimmässä tuotantolaitoksessa tai suuri tuotevastuuvahinko voisi vaikuttaa yhtiön osakkeen arvoon paljon enemmän kuin vahingon suora rahallinen arvo antaisi olettaa. Niinpä kokonaisvaltainen riskienhallintanäkökulma on tarpeen arvioitaessa sopivaa vakuutusturvan rakennetta. Vakuutusyhtiöön kohdistuvat palvelu- ja laatuodotukset ERM pakottaa kiinnittämään huomiota myös yhtiön resurssien tehokkaaseen käyttöön ERM ei siis rajoitu ainoastaan pääoman tehokkuuteen. Jotta yritys voi olla riskienhallinnassa ajan tasalla, sen on voitava luottaa myös ulkopuolisiin palveluntarjoajiin. Puhuttaessa vakuutusyhtiöstä tämä vaatimus ei kohdistu ainoastaan puhtaisiin underwriting-kysymyksiin, vaan myös vahinkojen hoitoon, riskienhallintapalveluihin ja globaaliin mutta samanaikaisesti paikalliseen palveluun missä tahansa asiakkaat toimivatkin. Esimerkkinä Ifin vastauksesta kasvaviin vaatimuksiin olemme räätälöineet vahinkojen hoitomalleja, jotka vastaavat eri asiakkaiden tarpeita (Claims Models). Lisäksi parannamme edelleen kansainvälisten vakuutusohjelmiemme palvelutasoa (ISM). Captive-strategioiden selkiyttäminen Pohjoismaissa captive-yhtiöitä pidettiin 1970-luvulla enemmän taloudellisina apuyhtiönä kuin todellisina riskienhallinnan työkaluina. Captive-yhtiöden kehityksen alkuvaiheessa niitä hoitivatkin yleensä yritysten talousjohtajat. Kehitys 1990-luvulla teki kuitenkin captiveyhtiöistä yhä enemmän riskienhallinnan apuvälineitä yritysten riskienhallintajohtajille. Perusteellisen riskikartoituksen ja riskinkantohalukkuuden arvioinnin jälkeen captiveä onkin käytetty keinona pitää riskiä yrityksellä itsellään sekä keinona vakuuttaa riskejä, jotka eivät ole vakuutettavissa tavanomaisilla omaisuus- tai vastuuvakuutuksilla kuten esimerkiksi eräät auto- ja lääketeollisuuden riskit. Mutta captive-strategiat on arvioitava kuten minkä tahansa riskin kantajan riskit kokonaisvaltaisesti. Kuten vakuutusyhtiöiden yleensä myös yritysten, jotka käyttävät captive-yhtiötä, tulisi harkita ainakin seuraavia seikkoja: Operatiiviset riskit, esimerkiksi vahinkojen käsittely ja ulkomaisten yksiköiden palvelu ympäri maailmaa Jälleenvakuutuskustannukset verrattuna riskin pitämiseen itsellä Varausten tekeminen/taseriski Markkinariskit Exit suunnitelma captive-ratkaisusta Esimerkki 1: Yritykselle, jolla on toimintaa ja tarvetta paikallisille vakuutuksille sekä palvelulle ympäri maailmaa, voisi kenties olla parempi ratkaisu käyttää jälleenvakuutuscaptiveä kuin ensivakuutuscaptiveä. Esimerkki 2: Valmisteltaessa yrityskauppaa yritys päättää lopettaa vastuuriskien kirjoittamisen captiveyhtiön taseeseen välttääkseen vanhojen riskien asettamista myytäväksi. Loppusanat Lainsäädännöllinen ympäristö kuten Solvency 2, SOX ja tämän myötä ERM asettaa positiivista painetta meidän ja asiakkaidemme riskienhallintatyöhön ja pääoman allokointiin. Meidän on oltava hyvin perillä riskikartastamme ja samanaikaisesti arvioitava, kuinka allokoimme käytettävissä olevan pääoman mahdollisimman tehokkaasti. If on kasvattanut jälleenvakuutuskapasiteettiaan vastatakseen pohjoismaisten asiakkaidemme tarpeisiin. Samanaikaisesti teemme jatkuvasti työtä parantaaksemme palvelutasoamme, jotta pystymme jatkossakin toimimaan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan sekä suurten riskien vaatimalla tasolla. Siksi uskon, että pystymme yhdessä asiakkaidemme kanssa vastaamaan suurten riskien ja pääomatehokkuuden asettamiin haasteisiin. Espen Husstad espen.husstad@if.no 20 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 21
Muovisiin IBC-kontteihin liittyy erittäin suuri paloriski. IBC-kontista vuotanut palava neste on ollut merkittävänä tekijänä useissa tuhoisissa tulipaloissa. Uhkaako öljypalo yritystäsi? Öljy on palava neste. Vaikka se ei leimahda liekkeihin helposti, on aina tunnistettava öljyyn sen varastointiin ja käyttöön liittyvät paloriskit. Onko kaikki mahdollinen tehty, jotta yrityksesi olisi turvassa öljypalolta? Erityyppisiä öljyjä varastoidaan ja käsitellään monissa laitoksissa ja yrityksissä päivittäin suuria määriä. Dieselöljyä tarvitaan ajoneuvojen ja varavoima-generaattoreiden polttoaineeksi, muuntajia jäähdytetään öljyllä ja koneiden ja laitteiden toiminta edellyttää jatkuvaa voitelua tai öljyn säännöllistä lisäämistä. Myös voimansiirtolaitteistot sisältävät hydrauliöljyä, metalli- ja konepajateollisuudessa käytetään karkaisuöljyjä ja öljypohjaisia leikkuunesteitä, elintarvikkeiden valmistuksessa hyödynnetään ruokaöljyjä ja prosesseissa siirretään lämpöä kuumaöljyllä. Vaikka tiedämme, että öljy palaa, ei edellä mainittuja öljyjä useinkaan mielletä palaviksi materiaaleiksi. Syy voi olla se, että tuotteita ei kemikaalilain mukaan luokitella syttyviksi nesteiksi, mikäli niiden leimahduspiste on korkeampi kuin 55 ºC. Maantiekuljetuksissa palaviksi nesteiksi luokitellaan ja merkitään kärjellään seisovalla punaisella neliöllä vain tuotteet, joiden leimahduspiste on 23...61 ºC. Koska öljyjen leimahduspiste on yleensä huomattavasti korkeampi, ei niiden pakkauksissa ole palavan nesteen varoitusmerkintöjä. Yrityksessä tulisi kuitenkin tiedostaa öljyihin liittyvät paloriskit. Erityisesti paineenalaiset tai kuumat öljyt voivat olla vaarallisia, mutta kaikki öljyt voivat epäedullisissa oloissa syttyä palamaan ja aiheuttaa sisältämänsä suuren lämpökuorman takia tuhoisia tulipaloja. Sattuneita vahinkoja 1. Höyryturbiinin suuresta voiteluöljysäiliöstä vuotanut öljy syttyi palamaan, kun se osui kuumiin pintoihin. Lähellä sijainneita, prosessin kannalta välttämättömiä laitteita vaurioitui korjauskelvottomiksi. Vakavat seuraukset aiheutuivat siitä, että suojaamaton öljysäiliö sijaitsi tärkeiden tuotantolaitteiden välittömässä läheisyydessä. Huomattava osa tuotannosta keskeytyi useiksi viikoiksi. 2. Hydraulijärjestelmän painetta päätettiin nostaa ja järjestelmään vaihdettiin uusi, tehokkaampi pumppu. Samalla kuitenkin unohdettiin vaihtaa paineletku vahvempaan. Kun pumppu käynnistettiin, letku irtosi liitoksesta ja hydrauliöljyä purkautui kovalla paineella. Öljy osui jännitteiseen sähkökaapeliin ja se syttyi tuleen. Palossa tuhoutui runsaasti omaisuutta ja työntekijöitä loukkaantui vakavasti. 3. Kuumaöljyn käyttölämpötila voi olla yli 300 ºC. Usein palo kuitenkin aiheutuu öljyvuodosta mineraalivillaeristeisiin. Siellä öljyn pinta-ala kasvaa, öljy hapettuu helposti ja hajoaa tuotteiksi, joilla on öljyä alhaisempi leimahduspiste. Seurauksena on lopulta itsesyttyminen ja palo. Eräässä tällaisessa tuhoisassa tulipalossa sammuttamiseen tarvittiin lähes 2 000 litraa sammutusvaahtoa ja suuri määrä sammutusvoimia ja -kalustoa. Muovisiin IBC-kontteihin (IBC = Intermediate Bulk Container) liittyy erittäin suuri paloriski. IBC-kontista vuotanut palava neste on ollut merkittävänä tekijänä useissa tuhoisissa tulipaloissa. Kun muovikontti joutuu alttiiksi palolle, leviää sen sisältämä neste säiliön seinämän rikkouduttua nopeasti laajalle alueelle ja syttyy palamaan. Samoin voi käydä kontin rikkoutuessa ja nesteen vuotaessa ulos, jos paikalla on syttymislähde. Jo yksikin 1 m³:n kokoinen öljykontti voi saada aikaan suuren palon, ja vaarana on lähellä olevien muiden konttien tai muun palavan materiaalin syttyminen. Palontorjunnan perusasiat, ylimääräisen palokuorman poistaminen ja syttymislähteiden staattinen sähkö, tulityöt, kuumat pinnat, tupakointi jne. valvonta ovat itsestään selvyyksiä. Riskiä voi pienentää myös vaihtamalla tuote vähemmän palovaaralliseen, mikäli mahdollista. Varastoi öljy oikein Kun varastoit palavia öljyjä, pidä pääsääntönä, että suojaetäisyydet ovat riittävät. Suositeltavaa on varastoida näitä nesteitä riittävän etäällä muista rakennuksista, erillisessä rakennuksessa. Muussa tapauksessa öljyt tulee sijoittaa omaan, vähintään EI 60 -rakentein osastoituun tilaansa, josta on mielellään suora käynti ulos tai ainakin mahdollisimman lyhyt matka nesteen vastaanottopisteeseen. Näin vältät paloriskin, joka aiheutuu nesteiden kuljettamisesta muiden tilojen läpi. Automaattinen sprinklerijärjestelmä on paras menetelmä, jolla alkanutta paloa hillitään. Palavien öljyjen varastotilat ja suuria määriä öljyä sisältävät käyttökohteet, esimerkiksi hydrauliikkakeskukset, tuleekin varustaa tarpeeksi tehokkaalla järjestelmällä, tarvittaessa käytetään sopivaa kalvovaahtoa. Erityistapauksissa voidaan sprinklerin ohella tai sijasta käyttää kaasu- tai vesisumusammutusta. Nykytiedon mukaan ei ole mahdollista suunnitella riittävän tehokasta sprinklerisuojausta kohteille, joissa säilytetään suuria määriä muovisia IBC-kontteja. Siksuunnitella ne kohteet, joissa syttyvä palo ei voi uhata lähistöympäristöä. Asenna kohteeseen sopivat palonilmaisimet, jotka hälyttävät palokunnan paikalle. Tämä sammuttaa palon vaikkapa johtamalla suljettuun varastotilaan sammutusvaahtoa kiinteiden yhteyksien kautta. Estä vuodot ajoissa Vuotojen varalta tarvitaan valuma-altaat yksittäisten astioiden ja säiliöiden alle. Varasto- ja käyttötilat tulee samoin allastaa, esimerkiksi varustamalla tilat kynnyksellä, jotta valuva öljy ei pääse leviämään tilan ulkopuolelle. Erityisesti ne tilat, joissa käydään harvoin, kuten dieselvaravoiman konehuone, on syytä varustaa nestevuotoilmaisimella, jotta vuodot havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suurehkosta varastotilasta tulisi olla viemäri kauempana sijaitsevaan altaaseen, jonne öljy ja sammutusvesi joko sprinklerisuuttimista tuleva tai palokunnan käyttämä vesi voidaan johtaa. Näin estetään öljyn pääsy sammutusveden mukana ympäristöön ja samalla ehkä suurikin ympäristövahinko. Öljyjä käytetään useimmiten suljetuissa järjestelmissä, mikä estää palojen syttymisen, kun ne eivät pääse kontaktiin syttymislähteiden kanssa. Ennakkohuollolla pyritään estämään laitteistojen rikkoutumisesta aiheutuva vuotoriski. On tärkeää, että öljyjärjestelmässä on luotettava mekanismi, jonka avulla nestevirtaus saadaan pysähtymään palotilanteessa. Esimerkiksi öljypumppu saadaan pysähtymään automaattisesti, kun sprinklerilaitteistoon kytketään virtauskytkimen hälytys. Pumpun pysäytyksen tai sulkuventtiilin sulkemisen tulisi olla mahdollista myös etäämpää turvallisesta paikasta, esimerkiksi varastotilan ulkopuolelta, siltä varalta, että palo on jo päässyt syttymään. Leimahduspiste Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalissa ilmanpaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen. Minimoi riskit Öljyjen varastoinnissa, käsittelyssä ja käytössä tulee tietää niihin liittyvä paloriski. Palojen syttyminen on pyrittävä ehkäisemään jo ennakolta. Paloon on silti varauduttava riittävillä teknisillä suojauskeinoilla, sammutussuunnitelmin ja kouluttamalla henkilökunta ehkäisemään vaaratilanteita sekä toimimaan oikein palon sattuessa. Hydrauliikkakeskuksen sprinklaus on hyvää riskienhallintaa. si tarvitaan joko riittävä suojaetäisyys rakennuksista tai luotettavasti osastoitu varastotila. Muovikontin korvaaminen metallikontilla vähentää selvästi riskejä. Manuaalisesti sammutettaviksi voi ANNA MARIA VÄHÄKUOPUS anna.maria.vahakuopus@if.fi Jukka Forssén jukka.forssen@if.fi 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 23
Vakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijan rooli työtapaturmien riskienhallinnassa Työturvallisuusasiantuntijan on osattava riskienhallinta, turvallisuusjohtaminen ja tapaturmavakuuttaminen. Lisäksi hänen on kyettävä esittämään selkeästi näkemyksensä riskitilanteesta ja toimenpideehdotuksista niin yritysjohdolle kuin työntekijöillekin. Nykyisin asiantuntijatyössä korostuvat teknisen osaamisen ohella yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Myös vakuutusalalla työturvallisuusasiantuntija toimii yhdessä sekä vahinkoja vakuutusasiantuntijoiden kanssa että myynnistä vastaavien henkilöiden ja vakuutusmeklareiden kanssa. Asiantuntija riskien arviointiin Työturvallisuuden riskien asiantuntemusta tarvitaan, kun vakuutusyhtiö arvioi, onko vakuutettava riski hyvä vai huono tai jotain siltä väliltä. Uuden asiakassuhteen alkaessa vakuutusyhtiö ei tunne asiakkaan vahinkohistoriaa, tapaturmatunnuslukuja eikä sattuneita vakavia vahinkoja. Työturvallisuusasiantuntijan tekemä työturvallisuuden ennakkokartoitus paikan päällä auttaa näiden riskien täsmentämisessä. Perehtyminen turvallisuusjohtamiseen ja työsuojelukäytäntöihin auttaa alkavaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Myös nykyisten asiakkaiden riskikehitystä on aika ajoin tarvetta arvioida yhdessä vakuutus- ja riskienhallinta-asiantuntijoiden kanssa. Tällöin voidaan tunnistaa myös vahingontorjuntatyön painopistealueet ja asettaa tavoitteet riskien pienentämiseksi. Vakuuttamiseen liittyvissä tehtävissä tarpeet ovat eri Pohjoismaissa erilaisia Suomen, Norjan ja Tanskan tapaturmavakuutuksissa on kaikissa omat kansalliset erityispiirteensä. Tunti turvallisuudelle Kuvapörssi Oy / Jupiterimages liista vahingoista ja esittää keinoja tällaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi. Mitä jos -esimerkein asiantuntija havainnollistaa todennäköisimpiä vakavia tapaturmia ja kertoo niistä syntyvät vakuutusmaksut ja välilliset seuraamukset. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi esitetään myös esimerkkejä. Jos yrityksen vahinkotilanne on keskimääräistä huonompi, yritysjohtoa motivoidaan ja herätellään kiinnittämään enemmän huomiota työturvallisuuteen. Käytäntö on osoittanut, että hyvän turvallisuustason yritykset ovat erittäin kiinnostuneita hyvistä neuvoista ja haluavat vielä parempia tuloksia. Tällöin keskustellaan uusista haasteista, esimerkiksi turvallisen käyttäytymisen kehittämisestä tai aliurakoitsijoiden turvallisuustason parantamisesta. Tietoa työturvallisuudesta Työturvallisuustietoa on nykyään paljon saatavissa. Useat valtakunnalliset ja kansainväliset asiantuntijat tuottavat informaatiota tutkimuksista, vahinkotilastoista ja hyvistä torjuntaratkaisuista. Työturvallisuusasiantuntijamme ovat käytäntöön suuntautuneita, heillä on kokemusta sattuneiden työtapaturmien tutkimisesta ja monien yritysten työturvallisuustyöstä. Vakuuttajan edustajina heillä on Työturvallisuus on tärkeää erityisesti teollisuuden suuryritysten menestyksen ja maineen turvaamisessa. Yhä useampi yritys on asettanut turvallisuustyönsä päämääräksi nolla tapaturmaa. Silloin korostuvat myös ylimmän johdon vastuut kuten turvallisuuden johtamisjärjestelmät, auditoinnit ja riskien arviointiohjelmat sekä päätökset turvallisuuden investoinneista ja resursseista. Ylin johto päättää myös turvallisuuskulttuurin ja asenteiden kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Niinpä vakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijaa pyydetäänkin usein mukaan johtoryhmän kokouksiin kertomaan näkemyksensä yrityksen työturvallisuustilanteesta ja kehittämistarpeista. Tällaisessa Ifin Tunti turvallisuudelle -tilaisuudessa riskienhallinta-asiantuntija esittelee tilastovertailujen avulla asiakkaan työturvallisuustilannetta vertaamalla sitä toimialan muihin yrityksiin. Hän selvittää myös korvauskustannusten ja vakuutusmaksujen väliset yhteydet. Hän kertoo esimerkkejä sattuneista kalmyös tieto siitä, missä ja miten tapaturmat tyypillisesti sattuvat kyseisen toimialan yrityksissä. Siten he voivat tuottaa tilanteeseen sopivaa tietoa ja tehdä ehdotuksia uusista ratkaisuista ja työskentelytavoista oman kokemuksensa pohjalta. If News -verkkosivuillamme julkaisemme myös ajankohtaisia Lessons from losses -vahinkotiedotteita. If Loginin nimellä tunnettu, suurasiakkaille tarkoitettu verkkopalvelumme sisältää paitsi valmiudet tapaturmailmoitusten lähettämiseen sähköisinä vakuutusyhtiöön, myös asiakasyrityksen omien vahinkojen listaukset ja omat vahinkotilastot sekä numeerisessa että graafisessa muodossa. Myös riskienhallinnan yrityskohtaiset Survey-, Navigator- ja ASKELMA-raportit ovat saatavissa samasta palvelusta. Työturvallisuusasiantuntija antaa tarvittaessa neuvoja tilastojen tulkinnassa ja oikean tiedon löytämisessä. EU-direktiivien vaatimusten mukaisesti työnantajan tulee huolehtia siitä, että työpaikan vaara- ja haittatekijät on riittävästi selvitetty ja niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle arvioitu. Asiantuntijapalvelumme antaa asiakkaille käytännön neuvontaa ja koulutusta riskienarviointiin. Navigator- ja ASKEL- MA-arviointityökalumme auttavat tunnistamaan tärkeimmät riskit työturvallisuuden kannalta. Niiden avulla on myös helppo todentaa työturvallisuusohjelman vahvuudet ja kehittämistarpeet. ASKEL- MAn pohjalta on If Login -palveluumme nyttemmin kehitetty myös riskienarvioinnin itsearviointityökalu, joka on saanut erittäin myönteisen vastaanoton asiakkailta. Tässä vaiheessa se on käytettävissä vain suomenkielisenä. Työhönpaluun edistäminen Merkittävä osa työtapaturmavakuutuksen kustannuksista syntyy eläkkeistä, jotka aiheutuvat vakavista työtapaturmista ja ammattitaudeista. Kuntoutuksen ja työhönpaluun edistäminen sekä täyskustannusvastuun mahdollistama nopea hoitoon pääsy ovat tapaturmavakuuttamiseen liittyvän riskienhallintapalvelun keskeinen osa. Työturvallisuuden asiantuntijat ovat mukana sekä ennalta ehkäisevässä työssä että työhönpaluuta edistävissä toimissa. He toimivat yhdessä asiakkaan ja vakuutusyhtiön asiantuntijoiden kanssa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä kannattaa yleensä hyvissä ajoin keskustella mahdollisuudesta uudelleen sijoittamiseen ja toisaalta eläkeratkaisujen kustannuksista. Näin on ylimmän johdon, henkilöstöjohdon sekä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa usein saatu aikaan kaikkien osapuolten kannalta myönteinen, kustannuksia säästävä ja työkyvyn palauttamista edistävä ratkaisu. Tiivistäen Lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kattavuus ja korvauskäytännöt ovat Norjassa, Suomessa ja Tanskassa erilaisia, joten myös työturvallisuusasiantuntijan tehtävät painottuvat eri tavoin. Tyypillisiä nykyaikaisen vakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijan tehtäviä ovat: Vakuutusratkaisuihin ja vakuutusten hoitoon liittyvät riskien arvioinnit Työsuojelun painopisteiden tunnistaminen riskien arviointien ja tapaturmatilastojen avulla sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden edistäminen asiakasyrityksissä Edistää työtapaturmista oppimista esittämällä vahinkoihin liittyviä kuvauksia ja kokemuksia Yritysjohdon motivointi ja kannustaminen työturvallisuuden parannuksiin Työturvallisuuden parhaiden käytäntöjen edistäminen ja viestittäminen asiakasyrityksille Käytännön turvallisuustyön työkalujen, tiedon ja yhteistyöverkostojen välittäminen asiakkaille Työhönpaluun edistäminen pitkittyneiden poissaolojen jälkeen ja työkyvyttömyystapauksissa (Artikkeli perustuu pääasiassa kirjoittajan pitämään esitelmään International Conference in Occupatioal Risk Prevention-kongressissa Sevillassa). KARI HÄKKINEN kari.hakkinen@if.fi 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 25
Index Open Index Open Tulityön tekijällä on oltava tulityökortti, jonka saa suorittamalla erityisen koulutuksen. Tulityölupa koskee aina tiettyä työtä, ja luvan myöntää työkohteen haltija tai siitä vastuussa oleva henkilö. Tulityölupa ei siis ole yleinen valtuutus tehdä tulitöitä työmaalla missä ja milloin tahansa, vaan se annetaan määrätylle työlle määrättynä aikana. Tulityölupamenettely ja Joillakin alueilla tulityömääräysten noudattaminen on vielä hyvin satunnaista. Satamissa tapahtuva alusten lastaus- ja purkausoperointi on yksi tällainen alue. ISPS turvallisuuskoodi (The Internamerikuljetukset Tulityökäsite tunnetaan jo melko hyvin ympäri maailmaa ainakin suuremmilla työmailla, tehdaslaitoksissa ja konepajoilla. Vaikka käsite on ollut käytössä jo parin vuosikymmenen ajan, määräyksiä noudatetaan vaihtelevasti ja edelleen lähes 40 % tulipaloista on aiheutunut tulityösäännösten puutteellisesta noudattamisesta. Riskialttiit lastaus ja purkaus tional Ship s and Port Facility Safety Code Satama- ja laivatoimintojen turvallisuuskoodi) tunnetaan varmasti jokaisessa kansainvälistä liikennettä harjoittavassa aluksessa. Sen noudattamisessa ollaan hyvin tarkkoja, koska laiminlyönneistä ja niistä kiinnijäämisestä on seurauksena ankarat sanktiot. Hitsaaminen ja poltto- ja laikkaleikkaaminen ovat laivoilla lähes jokapäiväistä työtä, mutta paloturvallisuusajattelu rajoittuu usein vain laivan konehuoneen puolelle, kunnossapito- ja korjaustöihin. Yleensä tiedetään missä saa hitsata ja mitä rajoituksia esim. hitsauskohteen lähellä olevat polttoainetankit asettavat työl- le. Tämän alueen ulkopuolella esim. lastitiloissa paloturvallisuus ei useinkaan ole riittävällä tasolla. Lastin kiinnittämiseen tarvittavia tulitöitä tekee kustannussyistä yhä enenevässä määrin laivaväki itse. Painavien koneiden ja teräskonstruktioiden kiinnittämisessä joudutaan käyttämään järeää hitsausta, jotta lasti saadaan pysymään paikallaan merimatkan aikana. Matkan jälkeen kiinnitykset on poistettava leikkauslaikalla tai polttamalla. Suurimmat vaaratilanteet syntyvät, kun tulityöpaikan läheisyydessä on palavaa materiaalia. Ennakointi vähentää riskejä Eräässä läheltä piti -tilanteessa suuren moottorin sivuille hitsattiin teräslevypaloja. Niiden tarkoituksena oli estää moottorin sivusuuntainen liikkuminen. Kuljetussuojaksi moottorin päälle oli vedetty muovinen pressuhuppu. Työskennellessään suojamaskin takana hitsaaja pystyi seuraamaan työkohdettaan, mutta ei nähnyt, että kuuma rauta oli sytyttänyt moottorin pressun tuleen. Tuli alkoi levitä moottorin suojapeitettä myöten ylös. Tällä kertaa lähistöllä olevien työmiesten huudot kiinnittivät hitsaajan huomion paloon, ja tulen eteneminen saatiin pysäytettyä tukahduttamalla liekit pressun liepeisiin. Paikalla ei ollut sammutinta. Tilanne oli edennyt jo palon syttymiseen, mihin tulityösäännöksien noudattamisella myös varaudutaan. Palon ennaltaehkäisy olisi estänyt tilanteen etenemisen näin pitkälle. Työpaikan raivaus, palovaaran tunnistaminen ja riittävät turvaetäisyydet tulityökohteessa ovat tärkeimmät toimenpiteet ennen töiden aloitusta. Edellä mainitussa tapauksessa tulityön tekijä ei ollut poistanut työkohteesta palavaa materiaalia, toisin sanoen nostanut pressun helmaa ylös. Pari vuotta aikaisemmin lähes samanlaisissa olosuhteissa, kuljetuksen loppuvaiheessa purkaussatamassa, laikalla leikkaamalla oli poistettu teräskiinnikkeitä lastin ympäriltä. Lounastauko keskeytti kuitenkin työt. Laivan väki lähti syömään, eikä ketään jäänyt paikalle vartioon. Lounastunnin puolessa välissä ruumasta alkoi tulla voimakasta savua. Lastina olleen moottorin pressu oli ilmiliekeissä. Vaikka tulen leviäminen saatiin rajoitettua pienelle alueelle, vahingot olivat mittavat. Moottorista tuhoutui kalliita sähköosia ja mm. turboahtimet vaurioituivat käyttökelvottomiksi. Vahingon arvo oli yli 200 000 euroa. Työn suunnittelu parantaa turvallisuutta Logistiikkaketjussa turvallisuusajattelu 26 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 27
tulisi nähdä laajana kokonaisuutena. Työturvallisuus ja tapaturmattomat päivät ovat olleet jo pitkään tärkeä mittari palvelutoimittajan laatua tarkasteltaessa. Työturvallisuusviranomainen voi hyvin puuttua henkilöturvallisuusriskeihin laivan lastauksessa, mutta harvemmin esille nostetaan paloturvallisuuden kannalta vaaralliset työtavat. Tankkilaivat ovat tästä poikkeus. Työn suunnittelulla ja ajoituksella voitaisiin merkittävästi parantaa paloturvallisuutta. Räikeimmät esimerkit tulityökulttuurin noudattamisesta löytyvät suurista projektilaivauksista. Lastauksen edetessä tehdään kirvesmiestyöt ja hitsaustyöt sulassa sovussa. Usein tämä tapahtuu siten, että kirvesmies on lastin päällä moottorisahan kanssa lankkutuentoja tekemässä ja hitsari jossain alapuolella kiinnittämässä viimeisiä teräslenkkejä. Ruuman pohjalla on runsaasti lankunpätkiä ja sahanpuruja, kun vieressä palaa hitsipuikko. On tärkeää, että hitsausräiskeiden leviäminen lähellä olevien puulaatikoiden alle estetään, sillä paloriski on suuri. Työkohteessa on myös oltava sammutin siltä varalta, että kaikesta varotoiminnasta huolimatta tuli pääsee irti. On myös huolehdittava työn jälkeisestä palovartioinnista. Koko työväki ei myöskään saisi lähteä samaan aikaan tauolle. Turvallisuus on jokaisen työntekijän asia Monikansallisten miehistöjen yleistyessä laivoissa turvallisuusasioissa on selvästi taannuttu. Ongelma ei ole se, etteivätkö yksittäiset työntekijät pystyisi teknises- Index Open ti suorittamaan heiltä vaadittavia tehtäviä, vaan työyhteisöltä puuttuu usein laajempi näkemys siitä, mitä turvallisuus- ja laatuajattelu sisältää. Ja ennen kaikkea, että se on jokaisen työntekijän asia. Aluksen komentosillan alapuolelle suurilla kirjaimilla maalattu Safety First ei iskulauseena pitkälle riitä, jos sen takaa ei löydy asianmukaista turvallisuuskulttuuria. Aluksilla noudatettavasta turvallisuudesta ja turvallisuusjohtamisen tasosta vastaa aina viime kädessä kuljetustoimintaa harjoittava varustamo. Ketkä sitten voivat vaikuttaa asiaan? Ne, joiden intressi on uhattuna. Rahtaussopimuksissa puhutaan yleisesti mm. osapuolten laatuvelvoitteista ja lastin käsittelyssä hyvästä merimiestaidosta, mutta erityinen maininta tulityösäännösten noudattamisvelvollisuudesta on edelleen harvinaista. Rakennusteollisuudessa ja urakoinnissa tulityömenettelyn kirjaaminen sopimuksiin on jo rutiinia, ja asia on ymmärretty kaikkien osapuolten hyödyksi. Vastaavan käytännön sisällyttäminen kuljetusketjuun ja esim. rahtaussopimuksiin ei olisi varmaankaan ylivoimaista. Vaikka aluksen perässä liehuukin vieraan maan lippu, se ei tarkoita, että aluksella voidaan toi- If vastaa logistiikkamarkkinoiden uusiin haasteisiin perustamalla logistiikka-alan toimijoita palvelevan osaamiskeskuksen. Osaamiskeskuksen tarkoituksena on välittää ja kehittää logistiikka-alaan liittyvää tietoa, jonka avulla yritykset pystyvät paremmin palvelemaan nykyisiä ja uusia asiakkaitaan. Tavaran kuljettamiselle on aina jokin syy. Kuljetustarve aiheutuu siitä, että ihmisillä ja yrityksillä on jatkuva tarve saada hyödykkeitä joko kulutettavaksi tai tuotantotarkoituksiin. Toisaalta yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen edellyttää myös kaupankäynnin ja tuotannon lisäämistä. Tutkimusten mukaan maan bruttokansantuotteen kasvu lisää myös tavarankuljetuksia kyseisessä maassa. Koska monet maat kuuluvat erilaisiin kauppajärjestöihin, integraatio laajenee entisestään. Yksi monimutkaisen kuljetusketjun tärkeistä osapuolista on huolintaliike. Huolitsijan päätehtävänä on perinteisesti ollut kuljetuksen eri vaiheiden yhdistäminen huolehtimalla tavaran uudelleenlastaamisesta kuljetusvälineestä toiseen. Huolintaliike on valmistellut kuljetuksen ja huolehtinut siitä, että tavarat toimitetaan perille oikeaan aikaan, hyvässä kunnossa ja mahdollisimman edullisesti. Huolintaliike on ollut paikalla myös tavaran määränpäässä ja huolehtinut kaikista tavaran tuontiin tai vientiin liittyvistä paperitöistä. Huolitsijalla on ollut kansainvälisessä kaupassa alun perin välittäjän rooli. Toisaalta huolitsija ei ole vastannut kuljetuksesta muuten kuin siltä osin, että hänen tuli valita hyvämaineinen rahdinkuljettaja. Ifille logistiikka-alaa palveleva osaamiskeskus mia lastaus- tai purkaussatamassa noudatettavista paloturvallisuusmääräyksistä piittaamatta. logistiikkayhtiö? hankkijoina pääurakoitsijoille eli huolin- viivakoodeja, kuljetusasiakirjat lähetetään Huolintaliike, rahdinkuljettaja vai Nykyään huolintaliikkeet toimivat yhä taliikkeille, joita nykyään kutsutaan usein sähköisessä muodossa ja niin edelleen. enenevässä määrin myös rahdinkuljettajina. logistiikkayhtiöiksi. Logistiikkayhtiöiden markkinat ovat Huolintaliikkeen ei kuitenkaan Nykyaikaiseen toimintatapaan kuuluu yleisesti ottaen voimakkaassa muutosvai- tarvitse omistaa kuljetusvälineitä itse, tietokoneiden avulla tapahtuva viestintä heessa. Muutospaineiden takana on ennen vaan se voi ostaa kuljetuspalvelut esimerkiksi kuljetusketjun osapuolten välillä. Terminaalit kaikkea tarve alentaa yksikkökustannuksia, ILKKA KALPIO ilkka.kalpio@if.fi kuljetusliikkeeltä tai varusta- molta. Nämä puolestaan toimivat ali- ja kuljetusvälineet on tietokoneis- tettu, kuljetusprosessissa hyödynnetään mutta myös halu tarjota kuljetuspalveluasiakkaille kattavia kuljetusratkaisuja. Suu- Index Open rimmat logistiikkatoimijat tarjoavat asiakkailleen maailmanlaajuista palvelua. Kun ennen kilpailivat keskenään eri kuljetusmuodot, nykyään keskenään kilpailevat kuljetusyhtiöt, jotka tarjoavat asiakkaille kaikki mahdolliset kuljetustapavaihtoehdot. Asiakkaan valitsemat kuljetusmuodot muodostavat kuljetusketjun, joka voi ulottua maasta toiseen ja joka myös kehittyy jatkuvasti. Tämä lisää logistiseen ajatteluun liittyviä vaatimuksia ja edellyttää kuljetusliikkeiltä uusia toimintatapoja. Logistiikka-alan johtavaksi vakuuttajaksi Pohjoismaissa Vastatakseen logistiikkamarkkinoiden kehitykseen If on perustanut logistiikkaalan toimijoita palvelevan osaamiskeskuksen. Logistiikka-alan toimijoita ovat esimerkiksi huolintaliikkeet, kuljetusliikkeet, ahtaajat, laivanselvittäjät, satamat, varastot, kuljetus- ja huolinta-alan järjestöt, varustamot ja konttiyhtiöt. Ifin osaamiskeskuksen tarkoituksena on välittää ja kehittää logistiikka-alaan liittyvää tietoa, jonka avulla alan yritykset saavat uusia asiakkaita ja pystyvät myös pitämään heidät. Pohjoismaisessa osaamiskeskuksessa työskentelee edustajia Ifin tärkeimmistä yksiköistä eli myynti-, underwriting-, korvauskäsittely- ja riskienhallintatoiminnoista. Osaamiskeskuksen tärkeimpinä tavoitteina on olla viiden vuoden kuluessa johtava logistiikka-alan toimijoiden vakuuttaja kaikissa Pohjoismaissa, kehittää logistiikka-alan toimijoille tarkoitettu pohjoismainen tuote ja siihen liittyvät järjestelmät, kehittää logistiikka-alalle pohjoismainen riskienhallinnan palvelukonsepti ja kehittää pohjoismainen korvauspalvelukonsepti. Bertil Lindh bertil.lindh@if.se 28 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 29
Vakuuttaminen ja riskienhallinta Venäjällä Venäjä on ulkomaisille yrityksille haastava toimintaympäristö, eikä riskienhallinta ole siellä yhtä laajalti tunnettua kuin Pohjoismaissa. Pohjoismaisten yritysten investoinnit Venäjälle kasvavat jatkuvasti. Arvioiden mukaan maassa toimii tällä hetkellä yli 800 suomalaisyritystä ja yli 250 ruotsalaisyritystä. Norjalaisten ja tanskalaisten yritysten määrä on Venäjällä vielä vähäinen. Useimmat pohjoismaiset yritykset toimivat Moskovassa ja muualla Luoteis-Venäjän alueella. Venäjän vakuutusmarkkinat Vakuutusalalla on pitkät perinteet myös Venäjällä. Maan ensimmäinen vakuutusyhtiö perustettiin vuonna 1786 ja ensimmäinen vakuutusalaa valvova elin vuonna 1894. 1900-luvun alussa Venäjä oli maailman toiseksi suurin vakuutusmarkkina pa- lovakuutusmaksujen määrällä mitattuna. Sen jälkeen maassa on tapahtunut paljon, ja nykyään Venäjä on yksi maailman nopeimmin kasvavista vakuutusmarkkinoista. Venäjän vakuuttamisaste (vakuutusmaksutulon suhde BKT:hen) on alle kolme prosenttia, ja vakuutusmaksutulo asukasta kohden on hieman yli 120 Yhdysvaltain dollaria. Arvioiden mukaan vain 15 prosenttia Venäjän potentiaalisista omaisuusriskeistä on vakuutettu. Toisaalta peräti 90 prosenttia autoista on liikennevakuutettu liikennevakuutus tuli Venäjällä pakolliseksi vuonna 2003. Venäjän vakuutusala on edelleen melko pirstaloitunut: vuoden 2007 alussa maassa toimi 918 vakuutusyhtiötä. Maan vakuutusvalvontaviranomaisen uusien pääomavaatimusten myötä yhtiöiden lukumäärä on kuitenkin laskusuunnassa, ja yhtiöiden arvioidaan vähenevän huomattavasti vielä tämän vuoden aikana. Vaikka Venäjän vakuutusmarkkinat ovatkin avautuneet ulkomaiselle pääomalle, ulkomaisten vakuutusyhtiöiden määrä on edelleen hyvin pieni, ja If on markkinoiden ainoa pohjoismainen vakuutusyhtiö. Kaikki suurimmat kansainväliset meklariyhtiöt, kuten AON, Marsh ja Willis, ovat toimineet Venäjällä jo vuosia. Venäjän vakuutusalalle on tyypillistä se, että alivakuuttaminen on yhä melko yleistä eikä vakuutusyhtiöiden vastuunkantokyky ole useinkaan riittävä. Vakuutustoiminta Venäjällä Venäjän vakuutuslainsäädäntö kieltää vakuutusturvan ostamisen ulkomailta. Mikäli yrityksellä on toimilupa Venäjällä ja se haluaa vakuuttaa maassa olevia riskejään, vakuutus on otettava Venäjällä toimivalta vakuutusyhtiöltä. Jos vakuutus on otettu ulkomailta, vahingon perusteella maksettava vakuutuskorvaus on Venäjällä veronalaista tuloa. Yritysriskien vakuuttaminen on Venäjällä pitkälti samanlaista kuin Euroopassakin. Vakuutusehdot ovat hyvin samantapaisia kuin Euroopassa, mutta erojakin on. Joissakin tapauksissa vakuutusehdoissa ja -turvissa saattaa olla enemmän rajoituksia kuin Pohjoismaissa. Yritysvakuutusten vakuutusmaksutaso on usein korkeampi kuin Pohjoismaissa. Venäjällä ei peritä vakuutusmaksuveroa, mutta vakuutusten välittäminen on arvonlisäveron alaista toimintaa. maassa toimivia asiakkaita sekä edustaa Vakuutusyhtiö Sampoa ja valvoa sen etuja Venäjällä. Todettakoon, että Sammon edustuston ensimmäisen virallisen perustamisluvan on allekirjoittanut Vladimir Vladimirovich Putin, josta tuli sittemmin Venäjän presidentti. Vuodesta 1995 lähtien If (ja sen edeltäjä, Vakuutusyhtiö Sampo) ovat palvelleet Venäjällä toimivia asiakkaitaan paikallisten yhteistyökumppaneidensa avulla, joiden toimintaa yhtiön Pietarin edustusto on valvonut. Venäjän talouskasvun myötä monet Ifin pohjoismaiset asiakkaat ovat laajentaneet toimintaansa Venäjällä, ja pohjoismaisten sijoitusten määrä maassa kasvaa jatkuvasti. Koska If haluaa palvella Venäjällä toimivia pohjoismaisia yritysasiakkaitaan entistä paremmin, If-konsernin johto on päättänyt ottaa seuraavan askeleen ja perustaa maahan vahinkovakuutusyhtiön. CSJF If Insurance sai toimiluvan joulukuussa 2006 ja aloitti liiketoimintansa tammikuussa 2007. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Pietarissa, minkä lisäksi yhtiö avaa konttorin Moskovassa myöhemmin tänä vuonna. Yhtiön työntekijät ovat hyvin koulutettuja, ja heillä on vankka vakuutusalan kokemus Venäjän johtavista vakuutusyhtiöistä. Kaikki työntekijät puhuvat englantia, ja osa hallitsee myös muita vieraita kieliä. CSJC If Insurance tarjoaa pohjoismaisille yritysasiakkailleen omaisuus-, vastuuja kuljetusvakuutuksia. Moottoriajoneuvovakuutukset sekä yritysten henkilöstölle tarkoitetut vakuutukset hoidetaan yhteistyökumppaneiden avulla. Riskikartoitukset tehdään yhteistyössä Ifin pohjoismaisten riski-insinöörien kanssa. Venäjä Venäjän federaatio on pinta-alaltaan maailman suurin valtio yli kolme kertaa läntisen Euroopan kokoinen. Federaatio koostuu 88 liittovaltiosubjektista (tasavallasta, autonomisesta piiristä, aluepiiristä ja alueesta). Venäjällä asuu noin 143 miljoonaa ihmistä, jotka edustavat lähes 200:aa eri kansallisuutta. Maan pääkaupungissa Moskovassa asuu noin 10 miljoonaa ja toiseksi suurimmassa kaupungissa Pietarissa noin 5 miljoonaa ihmistä. Venäjän suuruudesta kertoo myös se, että maassa on 11 kaupunkia, joissa on yli miljoona asukasta, ja 11 eri aikavyöhykettä. If Venäjällä lehtikuva/age Vakuutusyhtiö Sampo avasi oman edustuston Venäjällä vuonna 1995. Edustuston tarkoituksena oli vahvistaa yhtiön toimintaa alueella ja palvella yhtiön Merja Vainio merja.vainio@if.fi 30 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2007 31
SWEDEN If P&C Insurance S-106 80 Stockholm SWEDEN Visit: Barks väg 15 If tel. P&C +46 Insurance (0)771 43 00 00 S-106 fax. +46 80(0)8 Stockholm 568 859 59 Visit: firstname.lastname@if.se Barks väg 15 tel. +46 (0)771 43 00 00 fax. If P&C +46 Insurance (0)8 568 859 59 firstname.lastname@if.se Vikingsgatan 4 S-405 36 Gothenburg If tel. P&C +46 Insurance (0)771 43 00 00 Vikingsgatan fax. +46 (0)314 34 564 10 S-405 firstname.lastname@if.se 36 Gothenburg tel. +46 (0)771 43 00 00 fax. If P&C +46 Insurance (0)31 34 564 10 firstname.lastname@if.se Västra Varvsgatan 19 S-211 19 Malmö If tel. P&C +46 Insurance (0)771 43 00 00 Västra fax. +46 Varvsgatan (0)40 14 80 1920 S-211 firstname.lastname@if.se 19 Malmö tel. +46 (0)771 43 00 00 fax. If P&C +46 Insurance (0)40 14 80 20 firstname.lastname@if.se Box 190 S-851 03 Sundsvall If Visit: P&CUniversitetsallén Insurance 2 Box tel. +46 190 (0)771 43 00 00 S-851 fax. +46 03(0)60 Sundsvall 18 50 11 Visit: firstname.lastname@if.se Universitetsallén 2 tel. +46 (0)771 43 00 00 DENMARK fax. +46 (0)60 18 50 11 If firstname.lastname@if.se P&C Insurance Stamholmen fi 159 DENMARK DK-2650 Hvidovre If tel. P&C +45Insurance 36 87 42 80 Stamholmen fifax. +45 36 87 159 48 65 DK-2650 firstname.lastname@if.dk Hvidovre tel. +45 36 87 42 80 fax. +45 36 87 48 65 firstname.lastname@if.dk FINLAND If P&C Insurance FIN-00025 IF FINLAND Visit: Vattuniemenkuja 8 A If Helsinki P&C Insurance FIN-00025 tel. +35 8 10 IF515 10 Visit: fax. +35 Vattuniemenkuja 8 10 514 4028 8 A Helsinki firstname.lastname@if.fi tel. +35 8 10 515 10 If fax. P&C +35Insurance 8 10 514 4028 FIN-00025 firstname.lastname@if.fi IF Visit: Niittyportti 4 A If Espoo P&C Insurance FIN-00025 tel. +35 8 10IF 515 10 Visit: fax. +35 Niittyportti 8 10 5144 4028 A Espoo firstname.lastname@if.fi tel. +35 8 10 515 10 fax. NORWAY +35 8 10 514 4028 firstname.lastname@if.fi If P&C Insurance P.O. Box 240 NORWAY N-1326 Lysaker If Visit: P&CLysaker Insurance Torg 35 P.O. tel. +47 Box98 24000 24 00 N-1326 fax. +47Lysaker 67 84 02 60 Visit: firstname.lastname@if.no Lysaker Torg 35 tel. +47 98 00 24 00 fax. If Safety +47 67 Centre 84 02 60 firstname.lastname@if.no Ringvoll N-1827 Hobøl If tel. Safety +47 69 Centre 92 06 00 Ringvoll fax. +47 69 92 06 01 N-1827 sikkerhetssenteret@if.no Hobøl tel. +47 69 92 06 00 fax. +47 69 92 06 01 sikkerhetssenteret@if.no FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage FRANCE F-75001 Paris AND LUXEMBOURG tel. If Assurances +33 1 42 86 France 00 64 fax. 4, rue +33 Cambon, 1 42 862e 09étage 76 F-75001 firstname.lastname@if.se Paris tel. +33 1 42 86 00 64 GERMANY fax. +33 1 42 86 09 76 If firstname.lastname@if.se Schadenversicherung AG Direktion für Deutschland GERMANY Siemensstrasse 9 If D-63263 Schadenversicherung Neu-Isenburg AG Direktion tel. +49 6102 für Deutschland 710 70 Siemensstrasse fax. +49 6102 710 9 771 D-63263 firstname.lastname@if.se Neu-Isenburg tel. +49 6102 710 70 fax. THE +49 NETHERLANDS 6102 710 771 firstname.lastname@if.se AND BELGIUM If P&C Insurance THE Boompjes NETHERLANDS 413 NL-3011 AND BELGIUM XZ Rotterdam If tel. P&C +31Insurance 10 201 00 50 Boompjes fax. +31 10413 413 77 99 NL-3011 firstname.lastname@if.se XZ Rotterdam tel. +31 10 201 00 50 fax. GREAT +31BRITAIN 10 413 77 99 firstname.lastname@if.se If P&C Insurance 2nd floor, 40 Lime Street GREAT London BRITAIN EC3M 7AW If tel. P&C +44 Insurance 20 7984 7600 2nd fax. +44 floor, 20 407984 Lime7629 Street London firstname.lastname@if.se EC3M 7AW tel. +44 20 7984 7600 fax. +44 20 7984 7629 firstname.lastname@if.se ESTONIA AS If Eesti Kindlustus Pronksi 19 ESTONIA EE-10124 Tallinn AS tel. If +372 Eesti6 Kindlustus 671 100 Pronksi fax. +372 196 671 101 EE-10124 firstname.lastname@if.ee Tallinn tel. +372 6 671 100 fax. LATVIA +372 6 671 101 firstname.lastname@if.ee AS If Latvia Kronvalda bulvaris 3 LATVIA LV-1010 Riga AS tel. If +371 Latvia 7 094 777 Kronvalda fax. +371 7bulvaris 094 7013 LV-1010 firstname.lastname@if.lv Riga tel. +371 7 094 777 fax. LITHUANIA +371 7 094 701 firstname.lastname@if.lv UAB If Draudimas Zalgirio 88 LITHUANIA LT-09303 Vilnius UAB tel. +370 If Draudimas 5 210 9800 Zalgirio fax. + 370 885 263 6056 LT-09303 firstname.lastname@if.lt Vilnius tel. +370 5 210 9800 fax. RUSSIA + 370 5 263 6056 firstname.lastname@if.lt If St.Petersburg Representative Office P.O.Box 16, FIN-53501 Lappeenranta RUSSIA Visit: Malaya Konyushennaya 1/3, If office St.Petersburg B 42 Representative Office P.O.Box 191186 St.Petersburg, 16, FIN-53501Russia Lappeenranta Visit: tel. +7Malaya 812 329 Konyushennaya 2540 1/3, office fax. +7B 812 42 329 2541 191186 merja.vainio@if.fi St.Petersburg, Russia tel. +7 812 329 2540 fax. +7 812 329 2541 merja.vainio@if.fi...... Relax, we ll help you. Relax, we ll help you.