KEURUUN KAUPUNKI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.9.2015, TARK. 18.12.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva Keuruun kaupunki ja MML2015).
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Maakuntakaava... 6 3.2.2 Yleiskaava... 7 3.2.3 Asemakaava... 8 3.2.4 Rakennusjärjestys... 9 3.2.5 Rakennuskielto... 9 3.2.6 Pohjakartta... 9 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut... 11 4.5 Valmisteluvaihe... 11 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Aluevaraukset... 12 5.2.1 Korttelialueet... 12 5.2.2 Muut alueet... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 13 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 14 5.3.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Seurantalomake LIITE 2 Vastineluettelo LIITE 4 Liikenneselvitys
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3/14 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee korttelia 27, osaa kortteleista 20 ja 63, lähivirkistysalueita (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU), leikkipuistoa (VK), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä katualueita. Kaava-alueen pinta-ala on noin 23 ha. Asemakaavan selostus koskee 2.9.2015 päivättyä ja 18.12.2015 tarkistettua asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee välittömästi Keuruun keskusta-alueen pohjoisosassa. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Orasentiehen, koillisessa Seiponmäen pientaloalueeseen, kaakossa Multiantiehen, lounaassa Keuruuntiehen sekä luoteessa metsään. Kaavamuutos koskee Keuruun urheilupuistoa sisältäen mm. urheilukentän, uimahallin ja jäähallin alueet. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu mm. urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1 ja Y) Einari Vuorelan tien sekä Keuruuntien varressa. Kuva 1. Kartta kaava-alueesta, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2014). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Keuruun kaupungin aloitteesta. Keuruun kaupunginhallitus on 9.3.2015 71 päättänyt käynnistää Urheilupuiston asemakaavan muutoksen. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 9.4.2015. OAS oli nähtävillä 9.-27.4.2015. Kaavaluonnos oli nähtävillä 8. 28.10.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_.
2.2 Asemakaava 4/14 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. tutkia jäähallin laajentumismahdollisuus, Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittäminen uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittuminen alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittäminen sekä kaavan päivittäminen olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu korttelista 27, osasta kortteleita 20 ja 63, lähivirkistysalueista (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueista (VU) Einari Vuorelan tien pohjois- ja eteläpuolella, leikkipuistosta (VK), yleisestä pysäköintialueesta (LP) sekä katualueista. Kaava-alueen lähiympäristö on toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti mm. erillispientalojen (AO), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueina (YO). Kaava-alue sijaitsee Keuruun keskusta-alueen pohjoisosassa. Keuruun keskustassa sijaitsee mm. kaupallisia palveluita, linja-autoasema, rautatieasema sekä kirjasto. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella sijaitsevilla lähivirkistysalueilla (VL) sijaitsee pääasiassa olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa. Korttelialueet ovat osittain olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa. Lisäksi korttelialueilla on nurmialueita sekä pihapuita. Yleiset pysäköintialueet (LP) sekä korttelissa 63 sijaitseva pysäköimisalue (p) ovat pääasiassa asfalttipäällysteisiä alueita. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalla lähivirkistysalueella (VL) sijaitsee kuntalaisten aktiivisessa käytössä oleva Seiponmäen valaistu kuntorata. Kyseinen kuntorata on 2,5 km pitkä ja se on aktiivikäytössä vuoden ympäri. Kokonaisnousua valaistulla kuntoradalla on 50 metriä. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalla urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VL) sijaitsee Hinnamin laakso. Suurin osa kaava-alueesta on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Pohjavesialue tullaan huomioimaan kaavamerkinnöissä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö 5/14 Kaava-alue on osoitettu pääasiassa lähivirkistysalueeksi (VL) sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee erilaisia liikuntapaikkoja kuten mm. uimahalli, jäähalli, keskusurheilukenttä sekä keskustan pallokenttä. Jäähalli on valmistunut vuonna 1995, keskusurheilukenttä vuonna 1985 sekä keskustan pallokenttä vuonna 1990. Kaaritien vieressä sijaitsee leikkipuisto (le). Lähivirkistysalueella (VL) sijaitsee valaistu kuntorata, jolle kunnostetaan talvisin latu. Kaaritien läheisyydessä korttelissa 27 sijaitsee vesitorni. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan lähivirkistysalueen (VL) pohjoisosassa sijaitsee pallokenttä (Niittytien kenttä). Keuruuntien varrella korttelissa 63 sijaitsee uimahalli. Samassa korttelissa sijaitsee lisäksi nuorisokeskus sekä Aromaan koulu. Uimahalli on valmistunut vuonna 1979. Uimahallin laajennus on valmistunut vuonna 2009, jolloin on rakennettu mm. kuntosali ja tilaussauna uimahallin yhteyteen. Keuruun keskustan rakennusinventoinnin mukaan kaava-alueelle sijoittuu kolme paikallisesti arvokasta kohdetta. Kohteet ovat Aromaan koulu, Kipinä (entinen Keuruun paloasema) sekä Teletalo (Keuruun puhelintalo). Aromaan koulu sijaitsee Keuruuntien varrella korttelissa 63. Aromaan koulun rakennus on Keuruun kirkonkylän vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. koulu sekä käräjätupa. Aromaan koulun rakennus kuvastaa 1800-luvun lopun rakennustapaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaalla rakennuksella on lisäksi maisemallista merkitystä sen sijaitessa näkyvällä paikalla Keuruuntien varressa. Kipinä sijaitsee samassa pihapiirissä Aromaan koulun kanssa Keuruuntien varrella. Nuorisotalo Kipinä on entinen Keuruun paloasema ja se kuvastaa Keuruun sotien jälkeistä julkisten palveluiden vilkkaan kehittymisen jaksoa. Paloasema on rakennustavaltaan ja arkkitehtuuriltaan tyypillinen jälleenrakennuskauden jälkifunkionalistinen rakennus. Rakennuksen ulkoasu on jonkin verran muuttunut käyttötarkoituksen muuttumisen myötä, mutta suurimmalta osin rakennus on alkuperäisessä ulkoasussa. Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 20 sijaitsee ns. Teletalo, joka on valmistunut vuonna 1932. Rakennus on alun perin toiminut silloisen Posti- ja telehallituksen teknisenä rakennuksena ja toimistotiloina. Rakennus on toiminut 1990-luvun puolivälin jälkeen Kivikoulun väistötiloina. Vuonna 2011 ns. Teletalolla aloitti toimintansa kuntosaliyritys, joka toimii edelleen samoissa tiloissa. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta, ullakko ja kellaritilat. Julkisivut ovat paksuja, muurattuja tiiliseiniä. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä, sisäänaukeavia, kaksilasisia ikkunoita. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Keuruuntien varrella sijaitsee koulukeskus, jossa on ala-aste, yläkoulu sekä lukio. Kaava-aluetta vastapäätä Multiantien ja Seiponniemen välisellä alueella sijaitsee kaupungintalo, poliisi, terveysasema sekä vanhainkoti ja päiväkoti. Kaava-alueen läheisyydessä Vaasantien varrella sijaitsee paloasema ja keilahalli. Tervantien varrella muutaman sadan metrin etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee Tervan liikuntapuisto, jossa sijaitsee mm. tekonurmi- ja nurmikenttä. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vaasantie, josta saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita erityisiä ympäristöhäiriötekijöitä. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen omistaa kokonaisuudessaan Keuruun kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne 6/14 3.2.1 Maakuntakaava Keuruu kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Keski-Suomen maakunnassa on tällä hetkellä kuusi voimassa olevaa maakuntakaavaa: - Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 14.4.2009 ja saanut lainvoiman 10.12.2009. - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus), joka on vahvistettu 16.12.2009 ja saanut lainvoiman 4.2.2011. - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), joka on vahvistettu 11.5.2011 ja saanut lainvoiman 20.11.2012. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima), joka on vahvistettu 5.12.2014. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.), joka on vahvistettu 24.9.2014 ja saanut lainvoiman 25.10.2014. - Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän Länkipohjan alue), joka on vahvistettu 29.3.2007 ja saanut lainvoiman 20.3.2008. Asemakaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen alueelle (C). Kaavamuutosalueelle kohdistuu lisäksi merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk). Osalle kaavamuutosalueesta ei ole osoitettu käyttötarkoitusta maakuntakaavassa (valkoinen alue). Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Kaavaote: Keski-Suomen liitto.
3.2.2 Yleiskaava 7/14 Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt kaavasta 2.4.1993. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu suurimmaksi osaksi virkistysalueeksi (VL). Lisäksi kaava-alueelle sijoittuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY). Nyt laadittava asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukainen. Kuva 3. Ote Keuruun osayleiskaavasta (1991). Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella.
3.2.3 Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa kuusi asemakaavaa: 8/14 - Asemakaava 2100, joka on vahvistunut 25.5.1961. Asemakaavaan sisältyy lähivirkistysalueen (VL) pohjoisosa sekä korttelissa 27 sijaitseva yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). - Asemakaavan muutos 2118, joka on vahvistunut 29.5.1969. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa 63 sijaitseva yleisten rakennusten korttelialue (Y). - Asemakaavan muutos 2138, joka on vahvistunut 19.8.1976. Asemakaavan muutokseen sisältyy Multiantien länsipuolella sijaitseva yleinen pysäköintialue (LP). - Asemakaavan muutos 2172, joka on vahvistunut 19.3.1987. Asemakaavan muutokseen sisältyy lähivirkistysalueen eteläosa (VL) sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelualue (VU), jolle voidaan rakentaa ulkoilu- ja virkistystarkoituksia palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa olla kuitenkaan enempää kuin 0,08 prosenttia alueen pinta-alasta. - Asemakaavan muutos 2196, joka on vahvistunut 13.1.1993. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelin 20 yleisten rakennusten korttelialue (Y-1), jonka suurin rakennusoikeus on tehokkuuden e=0.5 mukainen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). - Asemakaavan muutos 2248, joka on vahvistunut 22.10.2007. Asemakaavan muutokseen sisältyy Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitseva lähivirkistysalue (VL), leikkipuisto (VK), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU). Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) voidaan rakentaa urheilu- ja virkistystarkoituksia palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia alueen pinta-alasta. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) suurin sallittu rakennusoikeus on tehokkuuden e=0.60 mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen itäpuoli on pääasiassa osoitettu erillispientalojen (AO), asuinkerrostalojen (AK) sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueiksi (YS). Lounaispuoli on pääasiassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) sekä erillispientalojen korttelialueiksi (AO). Kaavamuutosalue rajautuu lännessä erityisalueeseen, joka on tarkoitettu maanalaiseen maa-aineisten varastoimiseen (E-1). Kaavamuutosalueen luoteispuoli on asemakaavoittamatonta aluetta.
9/14 Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella. 3.2.4 Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.7.2013. 3.2.5 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 3.2.6 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ2/N60 mittakaavaan 1:2000. Pohjakartan on toimittanut Keuruun kaupungin kaavoituspalvelut.
3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 10/14 Keuruun kaupunki on teettänyt koulu- ja urheilualueen yleissuunnitelman päivityksen, joka on päivätty 31.3.2015. Kaavaa varten ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu mm. Keski-Suomen museon vuosilta 2010 2011 oleva Keuruun keskustan täydennysinventointi, joka on tehty osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu lisäksi mm. urheilu- ja liikuntapaikkaselvitys. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jäähallin laajentuminen edellyttää asemakaavan muutosta. Samalla tutkitaan Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittämistä uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittumista alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittämistä sekä kaavan päivittämistä olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä mahdollisuuksien mukaan kaupungin Internet-sivuilla. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE 1 4.3.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä mahdollisuuksien mukaan kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE 1 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Keski-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukseen tiedoksi.
Ennen luonnosvaihetta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 11/14 Kunkin vaiheen aineistot toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin toimesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. tutkia jäähallin laajentumismahdollisuus, Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittäminen uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittuminen alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittäminen sekä kaavan päivittäminen olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 4.5 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus ja kaavakartta) oli nähtävillä 8. 28.10.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide sekä neljä lausuntoa. Mielipiteisiin sekä lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaa sekä kaavaselostusta on tarkistettu. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella mahdollistetaan mm. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan jäähallin laajentuminen sekä Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän katsomon laajennus. Asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 233 384 m². Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), leikkipuistoksi (VK), yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y ja Y-1) kortteleissa 20 ja 63, urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) korttelissa 63, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueiksi (ET) kortteleissa 27 ja 63, yleisiksi pysäköintialueiksi (LP) sekä katualueiksi. Korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU) on osoitettu rakennusoikeutta 23 500 m². Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalle urheiluja virkistyspalvelujen alueelle (VU) on osoitettu rakennusoikeutta 1 000 m². Lisäksi urheiluja virkistyspalvelujen alueella (VU) rakennusalojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 (%) prosenttia alueen pinta-alasta. Korttelissa 20 sijaitsevan yleisten rakennusten korttelialueen (Y) pinta-ala on 3 428 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.60 mukainen. Korttelissa 63 sijaitsevan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) pinta-ala on 7 918 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.60 mukainen. Korttelissa 63 sijaitsevan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL) pinta-ala on 3 781 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.80 mukainen. Korttelissa 27 sijaitsevalle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) on osoitettu rakennusoikeutta 80 m².
5.2 Aluevaraukset 12/14 5.2.1 Korttelialueet VL Lähivirkistysalue Alue sijaitsee Einari Vuorelan tien pohjoispuolella. Lähivirkistysalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Lähivirkistysalueella sijaitsee olemassa oleva pururata, joka on osoitettu ohjeellisena alueen osana. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa (h). Kyseinen alue palvelee korttelia 27, joka on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alueet sijaitsevat sekä Einari Vuorelan tien etelä- että pohjoispuolella. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle ei ole erikseen osoitettu rakennusoikeutta. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1 000 m². Rakennusalojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 (%) prosenttia alueen pinta-alasta. YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueet sijaitsevat sekä Einari Vuorelan tien pohjoispuolella korttelissa 64 että Keuruuntien varrella korttelissa 63 rajautuen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) sekä yleiseen pysäköintialueeseen (LP). Korttelissa 63 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.60 mukaisesti ja enintään kahteen (II) kerrokseen. Korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle saa rakentaa yhteensä enintään 23 500 k-m². Ohjeelliset pysäköimispaikat (p) on osoitettu Einari Vuorelan tien varteen suuremman rakennusalan eteläosaan sekä rakennusalojen itäpuolelle. Y Yleisten rakennusten korttelialue Alue sijaitsee Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 20 rajautuen Multiantiehen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) ja lähivirkistysalueeseen (VL). Yleisten rakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.60 mukaisesti. Alueelle saa rakentaa korkeintaan kolme (III) kerroksisia rakennuksia. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Alue sijaitsee Keuruuntien pohjoispuolella korttelissa 63 rajautuen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YU). Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.80 mukaisesti. Alueen pohjoisosaan saa rakentaa enintään viisi (V) kerroksisia rakennuksia ja alueen lounasosaan saa rakentaa enintään yksi (I) kerroksisia rakennuksia. Korttelissa 63 sijaitsee Aromaan koulu, joka on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). LP Yleinen pysäköintialue Kaava-alueella sijaitsee kaksi yleistä pysäköintialuetta. Toinen kaava-alueella sijaitseva yleinen pysäköintialue sijaitsee korttelissa 62 Einari Vuorelan tien pohjoispuolella rajautuen Einari Vuorelan tiehen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU). Korttelin 63 itäpuolella Keuruuntien ja Multiantien välissä sijaitsee kaava-alueen toinen yleinen pysäköintialue.
ET 13/14 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alue sijaitsee korttelissa 27 kaava-alueen pohjoisosassa. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 80 m². Suurinta sallittua kerroslukua ei ole osoitettu. 5.2.2 Muut alueet Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä 9 388 m² katualuetta. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sekä sen lähiympäristö ovat pääasiassa toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaavamuutos mahdollistaa mm. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan jäähallin laajentumisen sekä Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän katsomon laajennuksen. Asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan periaatteiden mukainen. Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Keuruuntien varrella korttelissa 63 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) sijaitseva Aromaan koulu on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Suojelumerkinnällä taataan Aromaan koulun säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Aromaan koulun kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee nuorisotalo Kipinä, jonka säilyminen mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 64 sijaitsee ns. Teletalo, jonka säilyminen mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Kortteli 20 on jo rakennettu, joten kaavamuutoksen myötä kortteli ei tule muuttumaan kaupunkikuvallisesti nykyisestä tilanteesta. Korttelissa 63 sijaitsevalle asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (AL) sekä korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU) kohdistuu suurimmat kaupunkikuvalliset muutokset. Korttelissa 63 sijaitsevalla asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) tehokkuusluku (e) nousee nykyisestä 0.60:stä 0.80:een. Korttelissa 63 sijaitsevalla urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) tehokkuusluku (e) pysyy ennallaan 0.60:ssä. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos ei muuta olennaisesti tilannetta luonnonympäristön osalta. Lähivirkistysalueelle (VL) ei kohdistu muutostarpeita, jolloin lähivirkistysalueella säilyy olemassa oleva luonnonympäristö. Kaavamuutoksen myötä korttelissa 64 sijaitsevalla urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) sijaitseva luonnonympäristö saattaa muuttua jonkin verran esimerkiksi joidenkin olemassa olevien puiden kaatamisen myötä. Korttelialueet 20, 27 ja 63 ovat pääosin rakennettuja, eikä kaavamuutoksella oleteta olevan haitallisia vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Lähivirkistysalueella (VL) sijaitseva kuntorata säilyy pääasiassa nykyisellä sijainnillaan. Lähivirkistysalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, jolla taataan lähivirkistysalueen sekä kuntoradan säilyminen nykyisellään. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalla urheiluja virkistyspalvelujen alueella (VL) olevalle Hinnamin laaksolle ei ole osoitettu erillisiä rakennusaloja, jolla taataan kyseisen laakson säilyminen nykyisellään. Suurin osa kaava-alueesta on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Kaavamerkinnöissä kyseinen pohjavesialue on osoitettu tärkeäksi tai veden hankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (I-luokka). Alueelle sijoittuva toiminta ei saa heikentää alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Korttelin vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla.
5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 14/14 Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. Liikenteellisiä asioita on tarkasteltu erikseen laadittavassa liikenneselvityksessä, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä numero viisi. 5.3.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella. Kortteleiden sisäinen liikenne säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella 18.12.2015 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)