Nuorisotakuu on alibudjetoitu hanke - Anni Sinnemäen haastattelu nuorisotakuusta ja työttömyydestä Author : anttir 1 / 8
Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki antoi Revalvaatiolle haastattelun nuorisotakuusta, työttömyydestä ja eurokriisistä. Mitä entinen työministeri ajattelee hallituksen talouspolitiikasta ja keskeisten hankkeiden toteutumisesta? Nuorisotakuun on määrä tarjota alle 30-vuotiaille työ-, harjoittelu-, opiskelu- työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Anni Sinnemäki, mitä nuorisotakuu käytännössä tarkoittaa? Nuorisotakuu ei sisällä lakisääteisiä oikeuksia, joten kyse on poliittisesta lupauksesta nuorille. Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut yli 30 000 henkilöllä ja kokonaistyöttömyys on jo yli 300 000. Millä lailla nuorisotakuu tällä hetkellä toteutuu? Tällä hetkellä nuorisotakuu ei toteudu. Arvioni on, että takuun tavoitteisiin ei tulla pääsemään ainakaan tämän vuoden aikana. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä niiden nuorten osuus, joiden työttömyys kestää yli kolme kuukautta, on ollut korkeampi kuin viime vuonna tai sitä edellisenä vuonna. Vuoden 2011 aikana 84 prosenttia nuorista työttömistä sai kolmessa kuukaudessa töitä. Vuonna 2012 kolmessa kuukaudessa töitä sai 80 prosenttia työttömistä nuorista. 2 / 8
Tämän vuoden alkupuolella enää alle 75 prosenttia nuorista saa kolmessa kuukaudessa töitä. Jopa vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote romahti, nuoret pääsivät nopeammin töihin. Tilanne heikkenee siis koko ajan. Mitä nuorisotakuun suhteen olisi tehtävä? Olisi hyvä käydä läpi missä mennään ja kertoa avoimesti ne syyt, miksi ei onnistuta siinä, mitä on luvattu. Nuorisotakuun tarkoituksena oli, että 100 % nuorista pääsee kolmessa kuukaudessa jonnekin. Huolestuttavaa on se, että nyt mennään koko ajan vastakkaiseen suuntaan tavoitteesta. Kyseessä on alibudjetoitu hanke ja ilman lisärahoitusta tavoitteeseen ei tulla pääsemään koko hallituskauden aikana. Nuorten työttömyys yleensäkin reagoi ensimmäisenä talouden heikkenemiseen. Nuorisotyöttömyys on ollut kasvussa yli vuoden ja kokonaistyöttömyys tulee perässä. Silti takuun toteutumattomuus johtuu mielestäni muustakin kuin heikentyneestä taloustilanteesta. Mistä muusta? Rahoitusta takuun toteuttamiseen ei ole varattu läheskään riittävästi. Ilmeisesti myös yhteistyö eri viranomaisten välillä voisi olla toimivampaa. Sanssi-kortti Yksi nuorisotakuun elementeistä on, että se vakiinnuttaa TE-toimiston myöntämän sanssi-kortin, jonka avulla yritys voi saada palkkatukea valtiolta nuoren palkkaamiseen noin 700 euroa kuukaudessa enintään kymmeneksi kuukaudeksi. Lauri Ihalainen on esittelemässä syksyllä lakialoitetta, jonka mukaan lomautuksia tehnyt yritys voisi ottaa nuoren töihin sanssi-kortilla. Johtaako lakiesitys lomautusautomaattiin, kuten Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö on pelännyt? Lakiesitystä ei ymmärtääkseni ole vielä olemassa edes luonnoksena, joten asian kommentointi on vähän epävarmalla pohjalla. Olen kuitenkin käsittänyt, että esitys koskisi vain opiskelijoiden opintoihin kuuluvia pakollisia harjoitteluja. Tämä ei varmaankaan johtaisi lomautusautomaattiin, mutta ilmeisesti vasta myöhemmin nähdään itse esitys. Kun esitys nähdään, minkälaisen muutoksen lakiin hyväksyt? Sellaiset muutokset, joista ei voisi seurata sitä, että yrityksen kannattaa lakimuutoksen takia pyrkiä lomauttamaan työntekijöitään. Miten kehittäisit tässä tilanteessa nuorisotakuuta? Nyt pitäisi arvioida onko riittävästi ammatillisen koulutuksen paikkoja, koska heikommassa 3 / 8
asemassa nuorten työttömien joukossa ovat ne, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Pääkaupunkiseudulla ei ole ollut tarpeeksi ammatillista koulutusta ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tämä on aiheuttanut varmasti enemmän syrjäytymistä työmarkkinoilta nuorille kuin mikään muu yksittäinen asia. 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä ja masennuslääkkeiden käyttö on 10-kertaistunut vuoden 1990 jälkeen. Suomessa jää joka päivä viisi alle 30-vuotiasta eläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Onko keinoja, joilla nuorisotakuu voisi ottaa huomioon myös kasvaneet mielenterveysongelmat? Se voisi olla tarpeen. Suomessa on nykyään kolmannenkin sukupolven työttömyyttä. Köyhyys ja työttömyys periytyvät vahvemmin kuin aikaisemmin ja tähän pitäisi vaikuttaa jo ennen kuin ihminen tulee siihen ikään, jossa voi olla työtön. Tukea tarvitaan erityisesti peruskoulussa sellaisilla alueilla, joissa työttömyys on korkea. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Palataan edelliseen hallitukseen. Vuonna 2010 ministerikaudellasi toteutettiin reformi, joka mahdollistaa opiskelun ansiosidonnaisella. Tuen voi saada enintään kahdeksi vuodeksi, jos ei ole viimeisen vuoden aikana merkintöjä opintorekisterissä tai aloittaa uudet opinnot. Mikä ajatus tämän uudistuksen takana oli? Ihmisen oikeus valita itse mitä opiskelee oli ollut vihreille pitkään periaatteellinen kysymys. Meille oli tärkeää, että oikeus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella tehtiin lainsäädännöllisesti mahdollisimman laveaksi. Vapauden lisäksi toinen keskeinen tekijä oli, että aiemmin työttömänä olevalla ei ollut motiivia opiskella, koska työttömyysetuus olisi lakannut. Ketkä tukea nykyisin käyttävät? Tämän etuuden käyttäjien enemmistö on mennyt ammattikouluun. Lukumääräisesti yliopistotutkinnon loppuunsaattajat on ollut pienempi joukko. Etuuden käyttäjien enemmistö tulee työelämästä suorittamaan tutkintoa tai vaihtavat alaa, joten toimiakseen omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella edellyttää, että ammattikoulupaikkoja on kaikille halukkaille. Tällä hetkellä omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskelee noin 18 000 ihmistä. Työttömällä toverillani on sosiologian opinto-oikeus Helsingin yliopistossa. Koska hän on työ- ja aiemmalta opintotaustaltaan toimittaja, työkkärin virkailija sanoi, että hänen pitäisi mennä sosiologian sijaan opiskelemaan viestintää, jotta tukea omaehtoiseen opiskeluun voitaisiin myöntää. Viestinnän opiskelupaikkaa hänellä ei kuitenkaan ole. Toimiko työkkäri asiassa lain vaatimassa hengessä? Mielestäni ei. Lain mukaan opintojen pitää parantaa mahdollisuuksia työllistyä ja sitä suoritettu tutkinto varmasti jonkin verran auttaisi, vaikka toimittajan työtä paljon tehdäänkin myös ilman loppututkintoa. Toimittajan töissä sosiologian opinnot ovat varmasti lähes yhtä hyödyllisiä kuin viestinnän opinnot, sillä toimittajilta ei mitenkään pääsääntöisesti vaadita nimenomaan viestinnän tutkintoa. Ehkä tätä kannattaisi vielä virkailijalle yrittää perustella. 4 / 8
Hallituksen talouspolitiikka Mitä ajattelet kevään kehyspäätöksestä? Suhtauduin kriittisesti kehyspäätöksen talouspoliittisiin linjauksiin. Tässä vaiheessa se, että sopeutetaan maltillisesti on järkevää, mutta päätöksen sisällä valinnat olisivat voineet olla toisenlaisia. Elvyttävä elementti olisi voitu suunnata yhtiöiden verotuksen alentamisen sijaan ammatillisen koulutuksen paikkojen lisäämiseen, kuten tehtiin vuonna 2009 edellisen hallituksen aikana." Mihin kehyksen leikkaukset kohdistuvat? Iso osa leikkauksista kohdistuu koulutukseen: ammattikoulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Nyt tehtävät ammatillisen koulutuksen leikkaukset koskevat erityisesti niitä, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa heti peruskoulusta päästyään. Nämä nuoret ovat nimenomaan erittäin epävarmassa elämäntilanteessa. Opiskelumahdollisuus tulisi kyetä takaamaan vähintään kaikille niille, joilla ei vielä tutkintoa ole, koska ilman toiseen asteen tutkintoa työuraa on todella vaikea rakentaa. Tuliko kesän lisäbudjettiesityksessä keskeisiä parannuksia kevään kehyspäätökseen? Nuorisotakuuseen ei tullut yhtään lisää rahaa. Tämä mielestäni sinetöi lopullisesti sen, että ainakaan tänä vuonna takuun tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Eduskunnan keskustelussa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi, että työ- ja elinkeinoministeriö ei ollut edes ehdottanut työvoimapolitiikkaan lisärahoitusta. En kyllä ymmärrä miksi. Minkälaista talouspolitiikkaa itse ajat? Kehyspäätöksen kohdalla kannatin mallia, jossa vähennetään yrityksille räätälöityjä veronalennuksia, poistetaan yritystukia, kiristetään poisto-oikeuksia ja alennetaan yritysverokantaa. Yhtiöveron lasku oli kuitenkin erittäin suuri ja sitä on laskettu tämän hallituksen aikana nyt yhteensä 6 prosenttiyksikköä. Pohjoismaissa on klassinen verokilpailutilanne, jonka me vielä itse aloitimme. Kaiken kaikkiaan uskon tasaisen tulonjaon etuihin ja siihen että yhteiskunnan kannattaa investoida enemmän koulutukseen ja vähemmän yritystukiin. Uskon myös, että kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka voisi parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Tällä ajatuksella on kyllä Suomessa todella vähän kannatusta. Onnistuuko hallitus tavoitteissaan? Jyrki Katainen on sanonut: 5 / 8
talouspolitiikassa pitää olla uskottavuutta. Yksi tapa hankkia uskottavuutta on pitää kiinni konkreettisesta, mitattavasta asiasta. Ja velkaantumisen kasvun taittaminen on sellainen. (Yle 11.6.) Kuinka uskottavaa on, että hallitus on luopunut tavoitteistaan työllisyyden ja työttömyyden suhteen? Eivätkö hallitusohjelmassa sovitut työllisyys- ja työttömyystavoitteet ole konkreettisia mitattavia asioita? Hallitushan on myös luopunut yhden prosentin alijäämätavoitteesta. Tämän hallituksen talouspoliittisista tavoitteista kovin moni ei siis tule toteutumaan. Katainen varmaan ajattelee, että velkasuhteen taittuminen voisi olla tavoite, joka saavutetaan. Ongelma on tietenkin siinä, että jos lisäleikkaukset syventävät talouden alamäkeä, ei uusillakaan sopeutuspäätöksillä saavuteta velkasuhteen taittumista. En tiedä, kuinka päämäärätietoisesti työttömyyden painamista 5 prosenttiin on hallituskauden edes yritetty. Tämän tavoitteen pitäminen tärkeimpien joukossa olisi vaatinut sitä, että sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamisessa olisi edetty kunnianhimoisesti. Nyt asialle on tehty kovin vähän. Miten kommentoit tutkija Jussi Ahokkaan väitettä, että Timo Soinin ja Jutta Urpilaisen väittely Kreikka-vakuuksista työttömyyden kasvaessa osoittaa, ettei työttömyys enää ylipäätään ole poliittinen ongelma Suomessa? Väite on mielenkiintoinen. Minusta on tuntunut jollain tavalla kummalliselta, ettei työttömyyden kasvu ole herättänyt enempää poliittista keskustelua, mutta en olisi ehkä osannut arvioida asiaa noin terävästi. Tilanne saattaa liittyä myös siihen, että perinteiset vasemmistopuolueet ovat hallituksessa. Niiden ei nyt kannata puhua työttömyyydestä, eikä keskusta tai perussuomalaiset ole niin tottuneet haastamaan hallitusta sillä, että ihmiset ovat työttöminä. Euroopan tulevaisuus Euroopassa on jo yli 26 miljoonaa työtöntä. Espanjassa ja Kreikassa peräti? nuorista on työttömänä. Suomen nuorisotakuumalli on määrä ottaa yleiseksi ohjenuoraksi koko Euroopan alueelle. Sisältyykö idean suoraan kopioimiseen riskejä? Välimeren tilannetta voidaan lievittää väliaikaisilla ohjelmilla ja erityistoimenpiteillä. Euroopan pääseminen edes vaatimattomalle kasvu-uralle vaatisi kuitenkin tosi ison kokonaismuutoksen. Nuorten työttömyys helpottuu toden teolla silloin, kun talous alkaa kasvaa niin paljon että työpaikkojen määrä kääntyy kasvuun. Tähän Eurooppa tarvitsee luottamusta ja oman suuntansa määrittelyä. Nuorisotakuuseen liittyy myös riskejä. Kun työvoimapolitiikkaan on ollut käytössä vähemmän rahaa se on tarkoittanut harjoittelupaikkojen osuuden kasvamista avoimista paikoista. Tulee 6 / 8
muistaa, että Tanska ja Hollanti, joissa on alhaisimmat nuorisotyöttömyysluvut, myös sanktioi tarjotusta paikasta kieltäytymistä kaikkein rankimmin. Ovatko Välimeren säästötoimet olleet liiallisia? Kreikassa vyönkiristys on ollut liian tiukkaa. Kreikassa toisaalta kaikki muukin on ollut vaikeinta, siellä veropohjan laajentaminen on onnistunut huonosti ja vientiteollisuutta, joka hyötyisi suhteellisen kilpailukyvyn parantumisesta ei ole ollut juurikaan. Myös koko Euroopan tasolla olemme säästäneet liikaa ja erityisesti saksalaiset ovat säästäneet liikaa. Jotta leikkaukset tai reaalipalkkojen alennukset toimisivat talouskasvun aikaansaajina joissain maissa, pitäisi olla ylipäätään jokin veturi, joka ylläpitäisi vientiä. Ainakin Espanjassa vienti on kuitenkin jo kääntynyt kasvuun. Mikä kriisimaiden tukipaketeissa on mennyt pieleen? Kreikalla, Portugalilla ja Espanjalla on enemmän erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä. Näiden maiden ongelmia ei selitä pelkästään leikkauspolitiikka vaan esimerkiksi Kreikassa on huono koulutusjärjestelmä, huono verojärjestelmä ja erittäin heikko veronmaksumoraali. Tukipaketithan eivät sisällä pelkästään leikkauksia vaan merkittäviä veropohjan laajennuksia ja verojärjestelmän parannuksia, mutta juuri nämä parhaimmat uudistukset ovat toteutuneet kaikkein huonoimmin. Ohjelmat olisi pitänyt alusta lähtien toteuttaa niin että kriisimaiden tulonlisäys olisi myös toteutunut. Kreikan osalta yksityisten velkojen leikkauksen olisi myös pitänyt olla suurempi, koska siinä vaiheessa Kreikan lainapapereista oli jo odotettukin tappioita. Mikä on kriisiä selittävä suurin tekijä? Kaiken muun onnettomuuden lisäksi se, ettei Euroopan keskuspankki (EKP) lainoita jäsenmaita, on tuottanut suurimmat ongelmat. Opetus on se, että jos EKP olisi muuttanut päätöstään ostaa valtioiden velkakirjoja aiemmin, oltaisiin säästytty myös monilta sosiaalisilta kustannuksilta. Miksi tätä ei tehty aikaisemmin liittyy Saksan pelkoihin eurojärjestelmään liittyen. Miten Eurooppaa tulisi muuttaa? Isoin asia, joka tulisi saada aikaan, on yhteiset eurooppalaiset toimet veropohjan paikkaamiseksi, oli kysymys sitten veroparatiisien suitsimisesta tai jäsenmaiden toinen toisilleen antamasta avusta, jotta verot pystyttäisiin keräämään nykyistä paremmin. Tässä kysymyksessä olisin valmis lisäämään integraatiota. Musiikkiaiheinen lopetus Miten kommentoit Julma Henrin Facebook-status-päivitystä? 7 / 8
Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Vitun venäläiset dumppaa lihatuotannon jätepaskansa mereen nii ettei voi ees uida $aatana. EU:n alueella kiristetään kaikkia säännöksiä, mutta entä nuo maat joissa eletään ku pellossa? Tuotanto siirtyy maihin joissa tehään työtä orjapalkalla ja tuhotaan luonto. Vittu Saatana. Meiä johtajatki on saamattomia pullasorsia #Auta #Jeesus #Anybody Julma Henrille haluaisin sanoa, että venäläiset tekee ruokaa enimmäkseen oman kansansa ruokkimiseen, eikä sinne ole siirtynyt suomalaista tai eurooppalaista maataloutta. Suomessa uutisoitu venäläisen kananlannan valuminen Itämereen on ollut voimakkaasti liitoiteltua ja perustui aidon huolen lisäksi siihen, että meillä tykätään syyttää yleisesti kaikesta venäläisiä, vaikka meidän oman ruoan tuotannon päästöt Itämereen ovat huomattavasti korkeammat per henkilö kuin mitä venäläisten tai puolalaisten. Meidän johtajat on usein vähän sellaisia kuin Julma Henri itsekin: syyttävät muita mutta vähemmän löytyy halua tehdä tarvittavia muutoksia tässä maassa. 8 / 8